Donald Trump

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja makhak
  • Aloitettu Aloitettu
Toi terveydenhuolto taitaa pitkälti olla puolueiden välistä kinastelua ja presidentti noudattaa puoluetaustansa mukaista linjaa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kyllähän terveydenhuollon ongelmien ratkaiseminen on melkoinen pirunnyrkki, mutta ei kai sen tarvitse tarkoittaa sitä, ettei kannata edes yrittää? Obama yritti, ja Trump on parhaansa mukaan palauttanut ohjakset korporaatioille. Medicare (vanhuksilla on ilmainen terveydenhuolto) ja Medicaid (varattomilla samoin) tulevat julkishallinnolle juuttaan kalliiksi, koska niille palvelua tuottaa vakuutusyhtiön maksimaaliseen kuppaamiseen optimoitu sairaalasysteemi. Yksityisillä vakuutusyhtiöilläkään ei ole mitään sitä vastaan, että hoitokulut nousevat, sillä samalla tietysti nousee heidän liikevaihtonsa ja katteensa. Myös isot lääkefirmat ovat mukana systeemissä: reseptilääkkeet maksavat USAssa moninkertaisesti muihin maihin verrattuna, ja maahantuonti on laitonta.

On ihan normisettiä, että kun menet täällä lekuriin, sinulle tehdään iso määrä kokeita, joilla ei ole mitään tekemistä sen vaivan kanssa, miksi menit lääkäriin. Vakuutusyhtiö määrittää maksimimäärän toimenpiteitä per diagnoosi, ja tuo maksimi suoritetaan aina. Toimenpiteillä on kaksi hintaa: vakuutusyhtiön hinta, ja yleinen hinta. Vakuutusyhtiön hinta on korkea, ja yleinen hinta aivan järjetön, mikä siis veloitetaan ihmiseltä, jolla ei ole vakuutusta. Kysyin kerran täkäläisessä sairaalassa, voinko itse maksaa polven magneettikuvan (mikä Suomessa maksaa muutaman satasen ilman Kela-korvausta). Hintalappu oli neljä tuhatta taalaa. Olisin sillä rahalla voinut käydä kuvauttamassa polven Suomessa kolme kertaa, lennot mukaanlukien.

Myönnetään, että en tunne riittävän hyvin jenkkilää, mutta tietämättömyys ei koskaan estä mielipiteiden laukomista. Eikö parempi olisi koittaa poistaa regulaatiota sen lisäämisen suhteen? Jos jenkkilässä voisi perustaa vapaammin sairaaloita, niin ehkänsinne syntyisi tervettä kilpailua. Pidän tätä vaihtoehtoa huomattavasti realistisempana kuin että sikäläisen valtion väliintulolla saataisiin jotain hyvää aikaiseksi.

Sairaaloiden lisäksi ymmärtääkseni sairaalavakuutusbisnes on reguloitu yhtä onnistuneesti pönkittämään nykyisten jättien asemaa.

Alkaa mennä jo ohi asian, mutta olen ihmetellyt, että miksi isot jenkkifirmat (tyyliin Amazon) eivät perusta omia sairaaloita työntekijöilleen? Luulisi tulevan halvemmaksi kuin vakuutukset. Vai onko tämä käytännössä estetty regulaatiolla? Tiedätkö Dopey?
 
Ilmeisesti oikeusjärjestelmässäkin kaipaisi isompaa remonttia, kun todistajille(ja heidän lähipiirille) kostamistakin ollaan normalisoimassa.

 
Ei se presidentti amerikassa kuitenkaan ole diktaattori kuten putin venäjällä. Valta on jaettu presidentin, senaatin ja edustajainhuoneen välille. Ei liikaa kannata pelästyä oli siellä sitten bernie tai trump tai joku muu vallassa.

Ja vielä isompi juttu mikä tässä meinaa unohtua kaikilta: Koulutus, terveydenhoito ym. eivät ole pääosin valtiorahoitteisia toimia USA:ssa, eivätkä ne ole sitä myöskään Suomessa. Käsittääkseni Suomessa noin 25% tulee valtiolta esim. koulutuksessa ja kunta on se pääjärjestäjä. USA:ssa prosentti on paljon alhaisempi.
Jos joku vasemmistolainen tulee sanomaan että valtio lyö nyt sen puuttuvan 85% PLUS nostaa tasoa, eli käytännössä vähintään kymmenkertaistaa valtion koulutusmenot, terveydenhoitomenot jne. niin siitä tulee sellainen verokiila amerikkalaisten hanuriin, ettei ole tosikaan. Ja keskushallintohan tässä paisuu ja en olisi niin varma, että kaikki haaveiltu tehokkuus toteutuu. Saatikka laatu. Ja vaikka kuinka olisi kustannustehokkaampaa, niin kun uusjaossa tavallinen kansa kuitenkin joutuu maksajaksi, hyvin konkreettisesti verot nousisivat, niin uskoisin että tällaisen äkkirysäyksen markkinointi on presidentin virkaan pyrkijältä poliittinen itssemurha.
 
Ja vielä isompi juttu mikä tässä meinaa unohtua kaikilta: Koulutus, terveydenhoito ym. eivät ole pääosin valtiorahoitteisia toimia USA:ssa, eivätkä ne ole sitä myöskään Suomessa. Käsittääkseni Suomessa noin 25% tulee valtiolta esim. koulutuksessa ja kunta on se pääjärjestäjä. USA:ssa prosentti on paljon alhaisempi.
Jos joku vasemmistolainen tulee sanomaan että valtio lyö nyt sen puuttuvan 85% PLUS nostaa tasoa, eli käytännössä vähintään kymmenkertaistaa valtion koulutusmenot, terveydenhoitomenot jne. niin siitä tulee sellainen verokiila amerikkalaisten hanuriin, ettei ole tosikaan. Ja keskushallintohan tässä paisuu ja en olisi niin varma, että kaikki haaveiltu tehokkuus toteutuu. Saatikka laatu. Ja vaikka kuinka olisi kustannustehokkaampaa, niin kun uusjaossa tavallinen kansa kuitenkin joutuu maksajaksi, hyvin konkreettisesti verot nousisivat, niin uskoisin että tällaisen äkkirysäyksen markkinointi on presidentin virkaan pyrkijältä poliittinen itssemurha.

Yhtälöä on vielä monimutkaistamassa se, että jenkeissä on tapana yksityishenkilöilläkin tehdä säännöllisesti lahjoituksia esimerkiksi oman lapsensa opinahjolle. Suomessa ei tällaista perinnettä tunneta, kun oletetaan korkean verotuksen hoitavan kaiken tarvittavan.
 
Myönnetään, että en tunne riittävän hyvin jenkkilää, mutta tietämättömyys ei koskaan estä mielipiteiden laukomista. Eikö parempi olisi koittaa poistaa regulaatiota sen lisäämisen suhteen? Jos jenkkilässä voisi perustaa vapaammin sairaaloita, niin ehkänsinne syntyisi tervettä kilpailua. Pidän tätä vaihtoehtoa huomattavasti realistisempana kuin että sikäläisen valtion väliintulolla saataisiin jotain hyvää aikaiseksi.

Sairaaloiden lisäksi ymmärtääkseni sairaalavakuutusbisnes on reguloitu yhtä onnistuneesti pönkittämään nykyisten jättien asemaa.

Alkaa mennä jo ohi asian, mutta olen ihmetellyt, että miksi isot jenkkifirmat (tyyliin Amazon) eivät perusta omia sairaaloita työntekijöilleen? Luulisi tulevan halvemmaksi kuin vakuutukset. Vai onko tämä käytännössä estetty regulaatiolla? Tiedätkö Dopey?

Isot firmat neuvottelee diilit vakuutusyhtiöiden kanssa ja tarjoavat palveluita työntekijöille. Neuvotellut hinnat voi olla ihan jotain muuta kuin ne paperille painetut isot numerot. Mun työnantajalla on muutama eri vaihtoehto vakuutuksiksi ja ne on kaikki eri tavoilla oikeasti hyviä. Amerikkalainen systeemi on työssäkäyvälle oikeasti hyvä. Ongelma on niillä jotka ei käy töissä tai työpaikkka ei syystä tai toisesta ole neuvotellut/tarjoa järkisopimusta. Mä muistelen, mutta en jaksa tarkistaa, että dopeykin jossain kohtaa kehui miten hyvä se sydeemi on, kun sai heti vamman hoidettua versus jonot suomessa. Mut ehkä muistan väärin tms.

Yksi palveluntarjoaja nykytyönantajalla tuo palvelut rekoilla kampukselle. Saa hampaat ja perusjutut hoidettua käymättä missään kaukana jos ei halua. Isompien juttujen takia joutuu laitoksella käymään.
 
Myönnetään, että en tunne riittävän hyvin jenkkilää, mutta tietämättömyys ei koskaan estä mielipiteiden laukomista. Eikö parempi olisi koittaa poistaa regulaatiota sen lisäämisen suhteen? Jos jenkkilässä voisi perustaa vapaammin sairaaloita, niin ehkänsinne syntyisi tervettä kilpailua. Pidän tätä vaihtoehtoa huomattavasti realistisempana kuin että sikäläisen valtion väliintulolla saataisiin jotain hyvää aikaiseksi.
Tervettä kilpailua voi syntyä silloin, kun asiakas maksaa itse. Homma käytännössä kaatuu jo tähän. Toisekseen vakuutus on vähän huono keino rahoittaa kaikki terveydenhuolto, koska suurin osa naisista esim. hankkii lapsia. Vakuutus on varautumista johonkin, jonka todennäköisyys on pieni, mutta kustannus suuri. Se on huono mekanismi rahoittaa vaikka vuosittaisen influenssaepidemia hoitoa tai synnytyksiä. Republikaanien idea oli, että lapsia hankkivilla voisi olla omat vakuutukset, ettei lapsentekovaiheen ohittaneiden tarvitsisi maksaa synnytyksistä. Jos pelkästään lapsia tekevillä on synnytysvakuutus, miten tämä eroaa siitä, että he maksavat suoraan sairaalalle?

Noita vakuutuksia reguloitiin Obaman hallinnon aikaan määrittelemällä minimitaso, mitä sairausvakuutuksen piti kattaa. Sitten noille ehdot täyttäville vakuutuksille luotiin markkinapaikka. Tätä systeemiä Trump on koko ajan purkanut. Ilman valtion väliintuloa markkina oli täynnä toimijoita, jotka myivät hyväuskoisille eräänlaisia plasebovakuutuksia, jotka eivät sitten korvannetkaan juuri mitään, kun pientä pränttiä luki kuin piru raamattua. Markkina ei toiminut, koska kuluttajan oli vaikeaa ellei mahdotonta verrata vakuutuksia toisiinsa. Tähän suuntaan Trumpin hallinto ajaa systeemiä takaisin.
Alkaa mennä jo ohi asian, mutta olen ihmetellyt, että miksi isot jenkkifirmat (tyyliin Amazon) eivät perusta omia sairaaloita työntekijöilleen? Luulisi tulevan halvemmaksi kuin vakuutukset. Vai onko tämä käytännössä estetty regulaatiolla? Tiedätkö Dopey?
Ei tuota varmaankaan mikään estä, mutta Amazon ajaa mieluummin matalan tason työntekijöitä ”yrittäjiksi”, jolloin terveydenhuollosta tulee heille ilmaista. Yksi syy terveydenhuollon kalleudelle on USAlainen oikeuskäytäntö: hoitovirheet tulevat sairaaloille kalliiksi. Sairaalat tietysti vakuuttavat itsensä näiden varalta, ja upottavat hoitovirhevakuutuskustannukset hintoihin. Jotka taas aktuaarit laskevat mukaan siihen, mitä sairausvakuutuksen pitää maksaa.
Amerikkalainen systeemi on työssäkäyvälle oikeasti hyvä. Ongelma on niillä jotka ei käy töissä tai työpaikkka ei syystä tai toisesta ole neuvotellut/tarjoa järkisopimusta. Mä muistelen, mutta en jaksa tarkistaa, että dopeykin jossain kohtaa kehui miten hyvä se sydeemi on, kun sai heti vamman hoidettua versus jonot suomessa. Mut ehkä muistan väärin tms.
Jep siis isopalkkaisen työntekijän kannalta kuten minä ja sinä USAlainen työterveydenhoito on yhtä luksusta. Työnantaja maksaa kalliin vakuutuksen, mutta sitä ei tilinauhassa näe. Mulla oli lähes 10 vuotta revenneen polvikierukan jäänteitä nivelen sisällä, eikä kukaan suomalainen lääkäri uskonut, kun väitin että polvi jumittaa välillä suoraksi. Ongelma ei ollut siis leikkausjonot, vaan sinne jonoon pääseminen.

Minusta täkäläinen systeemi ei silti ole hyvä edes sille työssäkäyvälle, jos sen kattavan vakuutuksen hinta työnantajalle otetaan huomioon. Yhä useampi on duunissa ns. gig economyssa kuten esim. Amazonin pakettikuskit, ja heidän pitää ostaa oma vakuutus markkinasta tai olla ilman. Ja niillä liksoilla useimmat ovat ilman, ja tekevät sitten henkilökohtaisen konkurssin, jos tulee jotain isompaa hoidettavaa. Aika iso dis-insentiivi säästää, kun kaikki säästöt menevät heti sileäksi, jos vähänkin sairastuu.

Ihan vaan esimerkkinä: Massachusettsissa, missä itse asun, keskiarvosinkku maksoi $617/kk sairausvakuutuksesta, jonka vuosiomavastuu on reilut puolitoista tonnia. Saa siinä jonkun verran veroja korotellakin, jos tätä lähes kymppitonnia vuodessa ei tarvitsisikaan maksaa enää. Ja siis edellen jokainen keskiarvoinen sinkku masshole maksaa yli 7 tonnia vuodessa, vaikkei kävisi kertaakaan lekurissa. Perheestä maksetaan noin 3x tuon verran, eli terveydenhuolto maksaa melkein puolet asumiskustannuksista. Lähde: https://www.masslive.com/politics/2...ce-premiums-on-the-rise-in-massachusetts.html.
 
Tiedän liiankin hyvin tuon sairausvakuutusten hinnan. Mielessä on downshiftaus ja siinä kohtaa pitäisi maksaa omasta taskusta vakuutus. imho. kuitenkin systeemin korjaus pitäisi onnistua jotenkin ilman veronkorotuksia jne. Vaikea pala, kun yleensä korjaajat haluavat vain lisää rahaa pajatsoon(lobbaaajat lobbaavat?). Obamahan rahoitti systeeminsa syöttämällä lisää rahaa systeemiin, eli kaikkien piti ottaa ja maksaa vakuutus.
 
Tuut tänne suomeen kalastaan joet tyhjiksi, kun alkaa downshiftaus oleen ajankohtasta.

Tosin, kausi on vähän lyhyempi.
 
The U.S. federal budget deficit for fiscal year 2020 is $1.10 trillion. FY 2020 covers October 1, 2019, through September 30, 2020. The deficit occurs because the U.S. government spending of $4.75 trillion is higher than its revenue of $3.65 trillion.

Eli vaje n. 30 %. Veroja pitäisi korottaa todella isolla kädellä, jotta ilmainen terveydenhoito kaikille, ilmainen koulutus kaikille, green new deal ja mitä näitä nyt oli. Jo pelkästään kulutusverot on USA:ssa 10 %-yks. esim. Hölmölää matalammat. Kovasti demokraatit lupailevat kaikille kaikkea, mutta ei heillä todellisuudessa ole mitään käryä, että miten nämä kaikki lupaukset todellisuudessa kustannettaisiin. Eikä iso osa kansasta tulisi näihin veronkorotuksiin suostumaan. Ikinä. Johan siellä nytkin tapahtuu isoa muuttoliikettä keskiluokalla pois ääriverotuksen osavaltioista kuten California. Onneksi se siellä vielä on mahdollista, mutta esim. meillä täällä Hölmölässä ei pääse mihinkään pakoon.
 
Tuut tänne suomeen kalastaan joet tyhjiksi, kun alkaa downshiftaus oleen ajankohtasta.

Tosin, kausi on vähän lyhyempi.

Kesät suomessa, muuttolintuprotokolla. Kaliforniassa on todella paljon hyvää, jos tykkää harrastaa luonnossa. Iso meri, joet, vuoristo,... Hyvä harrastaa oli se sitten vaeltamista, kalastusta, laskettelua tms. Sen mitä menettää vakuutuksissa yms. saa osittain takaisin siinä, että ei tarvi lentää palloa ympäri harrasteiden perässä.
 
Minusta täkäläinen systeemi ei silti ole hyvä edes sille työssäkäyvälle, jos sen kattavan vakuutuksen hinta työnantajalle otetaan huomioon. Yhä useampi on duunissa ns. gig economyssa kuten esim. Amazonin pakettikuskit, ja heidän pitää ostaa oma vakuutus markkinasta tai olla ilman. Ja niillä liksoilla useimmat ovat ilman, ja tekevät sitten henkilökohtaisen konkurssin, jos tulee jotain isompaa hoidettavaa. Aika iso dis-insentiivi säästää, kun kaikki säästöt menevät heti sileäksi, jos vähänkin sairastuu.

Aika voimakkaasti pelaat tätä korttia. "Jos vähänkin sairastuu" niin käyt otilla ja saat antibiootit, niin ei todellakaan kannata maksaa 300 kuussa, että kerran kolmessa vuodessa säästät satkun tosta lääkärin reseptinkirjoituksesta.
Kuinka paljon normaali ihminen sairastaa? Vastaus on: vähän.
Ex urheilijoilla voi olla vikaa siellä täällä ja vanhukset ennen kuolemaa todennäköisesti sairastaa, mutta kannattaako tällaisiin uhrata USA:n kilpailukyky ja onko kansalaisten velvollisuus maksaa yhdessä jonkun koriksen aiheuttama nivelside juttu tms? Tai jokaiselle haravaan nojaavalle tummalle antaa ilmainen terveydenhuolto ja mahdollisuus hakea ilmaiseksi saikkua jos on dagen efter fiilikset?
Tässä on bashattu USA:n systeemiä, mutta kyllä esim. Suomen systeemissä monella alalla ne hyvät tunnolliset työntekijät palaa loppuun, kun joutuvat tekemään joka pe/ma selkäkipu/kuume kusettajien työt.
Jos USA.n talous on kuitenkin todella kilpailukykyinen, niin kurkkaisin pikkusen sillekin puolelle, että mikä siellä on hyvää.
 
Amerikkalaisessa systeemissä on paljon korjattavaa ja parannettavaa. Mutta korjaukset pitäisi pystyä tekemään järkevästi. Poliittisista nurkkauksista korjaileminen ei oikein toimi, kun valtaapitävät peruu edellisten toimia ja sama pyörä pyörii ja pyörii uudelleen ja uudelleen. Vähän niin kuin suomi ja alkoholivero.
 
Aika voimakkaasti pelaat tätä korttia. "Jos vähänkin sairastuu" niin käyt otilla ja saat antibiootit, niin ei todellakaan kannata maksaa 300 kuussa, että kerran kolmessa vuodessa säästät satkun tosta lääkärin reseptinkirjoituksesta.
Kuinka paljon normaali ihminen sairastaa? Vastaus on: vähän.
Ex urheilijoilla voi olla vikaa siellä täällä ja vanhukset ennen kuolemaa todennäköisesti sairastaa, mutta kannattaako tällaisiin uhrata USA:n kilpailukyky ja onko kansalaisten velvollisuus maksaa yhdessä jonkun koriksen aiheuttama nivelside juttu tms? Tai jokaiselle haravaan nojaavalle tummalle antaa ilmainen terveydenhuolto ja mahdollisuus hakea ilmaiseksi saikkua jos on dagen efter fiilikset?
Tässä on bashattu USA:n systeemiä, mutta kyllä esim. Suomen systeemissä monella alalla ne hyvät tunnolliset työntekijät palaa loppuun, kun joutuvat tekemään joka pe/ma selkäkipu/kuume kusettajien työt.
Jos USA.n talous on kuitenkin todella kilpailukykyinen, niin kurkkaisin pikkusen sillekin puolelle, että mikä siellä on hyvää.

Tässähän se vitsi onkin, että saattaa olla hankaluuksia hakea edes sitä antibioottikuuria ilman voimassaolevaa sairausvakuutusta. Toinen ansan paikka on "pre-existing conditions", minkä tarkoituksesta edelleen väännetään - vakuutusyhtiöthän tähtäävät siihen, että jo syntymättömälle lapselle hommattaisiin vakuutus ja sitä maksellaan katkeamatta hautaan asti.
Ei se kilpailukykyä edistä, että osan kansasta annetaan tippua työvoiman ulkopuolelle, kun ei ole rahaa tai mahdollisuuksia hoitaa itseään takaisin työkuntoiseksi.
 
Aika voimakkaasti pelaat tätä korttia. "Jos vähänkin sairastuu" niin käyt otilla ja saat antibiootit, niin ei todellakaan kannata maksaa 300 kuussa, että kerran kolmessa vuodessa säästät satkun tosta lääkärin reseptinkirjoituksesta. Kuinka paljon normaali ihminen sairastaa? Vastaus on: vähän.
No en sis tarkoittanut sairastumisella mitään nuhakuumetta tms. Kaliforniassa asuessani yksi naapuruston palomies putosi yksikerroksisen talonsa katolta korjaushommista, ja siinä piti koko naapuruston osallistua talkoisiin monta kuukautta, ettei perheeltä mennyt talo alta, vaikka kaverilla oli vakuutus - omavastuut ja palkkatulojen loppuminen oli heidän taloudelleen tarpeeksi iso ongelma. Liikenneonnettomuuksia on todella paljon. Joku syöpädiagnoosi tai sydänhäikkä olisi vastaavan hintainen sairastuminen, mutta onhan näitä nyt paljon muitakin tauteja, mitkä voi vaatia kalliita hoitoja. Kansantautihan täällä on kakkostyypin diabetes.
USA.n talous on kuitenkin todella kilpailukykyinen, niin kurkkaisin pikkusen sillekin puolelle, että mikä siellä on hyvää
Keskiluokan palkat maksanut valmistava teollisuushan on USAsta automatisoitu niinkuin Suomestakin. Autoteollisuuden osalta isoin ongelma oli eläkevastuut, mutta ei näin kallis terveydenhuolto voi olla vaikuttamatta kilpailukykyyn matalamman tuottavuuden aloilla.
 
Viimeksi muokattu:
Rönsyilee aiheesta, mutta käytännössähän terveydenhuollossa se on kohinaa, että kuka maksaa. Jos asiaa aletaan tosissaan tarkastelemaan, niin väliä on vain sillä, että miten paljon maksaa/kuluu aikaa ja mikä on lopputulos, eli saatiinko vaiva hoidettua niin, ettei saman vaivan takia tarvise enää tulla vastaanotolle. Käsittääkseni yleinen ongelma terveydenhuollossa on, että: (ei järjestyksessä)
1) Potilaita siirrellään liikaa jonosta toiseen ja tutkitaan. Tutkiminen on pakollista, mutta tavallaan "turhaa", koska siinä ei hoideta potilasta, mutta se syö resursseja. Ideaalitilanteessa potilasta ei tutkittaisi lainkaan vaan hoidettaisiin suoraan. Tietenkään tämä ei ole mahdollista, mutta on mielestäni tärkeä ymmärtää ideatasolla, että tämä olisi optimiratkaisu.*
2) Hallinto ja oheistoiminnat syövät liikaa resursseja.
3) Hoito tehdään liian hutaisemalla, jolloin joudutaan tekemään päällekkäistä työtä, kun ensin käytetään hoitoon X resurssiyksikköä, mutta koska hoito ei tepsinyt, niin potilas tulee uudelleen ja joudutaan käyttämään vielä toiset Y yksikköä. Tässä välissä mahdollisesti myös uudet tutkimukset ja muu oheistoiminta.*
4) Tehdään tarpeetonta hoitoa.

Eli kuvitteellisessa, mahdottomassa ja täydellisessä sairaalassa potilaita ei tutkittaisi lainkaan, sairaalassa ei olisi lainkaan johdon tai budjettisuunnitelun tapaisia tukiorganisaatioita ja yksikään potilas ei tulisi ikinä takaisin. Hyvä olisi päästä mahdollisimman lähelle tätä. Ymmärtääkseni jenkeissä kohta 1) toimii hyvin. Koska resursseja on maksaville asiakkaille, niin jonottaa ei juuri tarvitse tai myöskään säästellä väärissä paikoissa. Suomessa tämä taas on iso ongelma.

Kohta 2) taas on jenkeissä (ei omakohtaista kokemusta, kuullun tiedon varassa) massiivinen ongelma, koska sairaaloissa on aivan järkyttävä organisaatio neuvottelemassa vakuutusyhtiöiden vastaavan organisaation kanssa. Tämähän ei sairaanhoidon näkökulmasta tuota mitään, vaan on enemmänkin systeemin puitteiden luoma välttämätön paha. Tämä asia on Suomessa ymmärtääkseni paremmalla tolalla siitäkin huolimatta, että sairaalan hallintoa pöhöttää poliittinen suhmurointi.

Kohta 3) on ymmärtääkseni myös jenkeissä ongelmallinen, koska ylemmän johdon etujen mukaista on, että sairaala generoi mahdollisimman paljon liikevaihtoa. Tosin tämä ongelma ei koske vain jenkkejä, vaan ihan samalla tavalla muuallakin saadaan insentiivit rakennettua väärin. Koska mitä mitataan, niin sitä saadaan, niin on todella tärkeää asettaa mittarit ja insentiivit kohdilleen - tähän poliittisesti nimitetty hallintohimmeli harvoin pystyy. Ihan yhtä hyvin voidaan mitata excelissä hoitoon keskimäärin käytettyä aikaa ja järkeillä, että jos aikaa tiputetaan 10 %, niin hoitojonot poistuvat ja kun lopputulos on, että hoitojonot kasvavat entisestään, niin on hyvin vaikea löytää tai osoittaa kausaliteettia.

Kohta 4) on käsittääkseni lähinnä jenkkilän ongelma, kun määrätään kalliita lääkkeitä tai hoitoja, jotta saadaan niistettyä vakuutusyhtiöltä rahaa. Jossain määrin varmasti Suomessakin lääkeyhtiöiden lobbauksella saadaan määrättyä turhia lääkkeitä tai tehtyä hyödyttömiä mittauksia kalliilla vehkeillä.**

Jos jenkeissä siirryttäisin, asteittain tai nopealla aikataululla, Suomen tyyliseen julkiseen terveydenhuoltoon, niin en usko, että yllä kuvatut ongelmat poistuisivat. Lobbaus ja tietynlaiset asenteet ovat juurtuneet syvälle ja poikkeavaa vähemmistöä lukuunottamatta ihmiset eivät kovin herkästi muuta ajattelutapaa tai toimintamallia siinä vaiheessa, kun ovat tehneet tietynlaisessa ympäristössä töitä vuosikausia samalla tavalla. Tästä syystä suhtaudun melko skeptisesti, kun ylätasolla puhutaan, että jenkkeihin tarvitaan julkinen terveydenhuolto.

Mikäli terveydenhuoltoa lähdetään raskaalla kädellä uudistamaan, niin se pitäisi tehdä siten, että mietitään, että millainen systeemi olisi mahdollisimman robusti kohtia 1-4 vastaan. Singapore lienee nykymaailmassa ylivoimaisesti lähimpänä tätä. Toki merkittävää uudistumista systeemissä ei tule jenkeissä tapahtumaan, koska se ei ole päättävän tahon intresseissä. Suomen suhteenkin olen skeptinen, mutta Suomi on sen verran pieni maa, että täällä aina välillä onnistutaan tekemään jotain fiksua varsinkin, kun terveydenhuolto ei onneksi ole aivan yhtä politisoitunut kuin vaikkapa työmarkkinat tai verotus.

*Mielenkiintoisena sivuhuomiona, että Suomessa ja varmasti muuallakin muutamat poikkeuksellisen nohevat sairaalanjohtajat ovat alkaneet soveltamaan Lean-filosofiaa terveydenhuoltoon ja saaneet erinomaisia tuloksia tässä asiassa. Käsittääkseni missään ei ole kuitenkaan saatu jalkautettua ideaa kunnolla eteenpäin, vaan homma on muutamien yksilöiden varassa ja hedelmistä hyötyvät toistaiseksi vain ne sairaalat, joihin tämmönen henkilö on sattunut päätymään.

**Turha ja tarpeellinen ovat melko häilyviä käsitteitä. Kärjistäen, jos Suomen terveydenhuollon budjetti tuplattaisiin, jotta tutkittaisiin kaikki sairaalaan mistä tahansa syystä tulevat ja siten seulottua 1000 syöpäpotilasta vuosittain kuukautta aiemmin hoitoon, niin olisiko se turhaa vai ei?
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on terveysvakuutus kaiserin kautta. Ne tekee sitä enemmän rahaa, mitä halvemmaksi potilaat tulevat. Ei ole vakuutusyhtiö versus sairaala säätöä. Lääkärit myös ovat palkalla eivätkä saa bonareita tilatuista operaatioista.

Kaiser on supertehokas systeemiensä kanssa versus mihin olin suomessa tottunut. Saman jättikampuksen kautta saa about kaikki palvelut mri:sta fysioterapiaan ja labroihin ilman, että sua pallotellaan ympäriinsä. Panostavat paljon ennaltaehkäisyyn.

Se mikä kaiserissa on huonoa niin out of network palvelut eivät ole realistisesti mahdollisia. Ne haluaa, että käytät inhouse palveluita. Jos esim. joudut syövän kouriin niin et voi hakea ulkopuolelta jonkun toisen sairaalan asiantuntijan mielipidettä(tai voit jos maksat itse).

Yksi iso ongelma taitaa olla, että palvelut on sidottu osavaltioihin. Rajoittaa kilpailua ja nostaa hintoja? Toinen asia on lääkkeiden hinnat.

Läskivero vakuutuksiin vois olla ihan hyvä. Vaikka 5v siirtymäaika, että on aikaa laihdutella. Järjetöntä verottaa sokeria, kun se oikeampi kohde ja motivaattori olis potkia niitä, jotka eivät pidä itsestänsä huolta.
 
Kaiser kuulostaa hyvältä systeemiltä. Mulle ei ole vielä määrätty magneettikuvaa, minkä vakuutus olisi suostunut maksamaan. Koska mun vakuutus taas kelpaa paittiarallaa joka paikassa, on hirveä homma löytää yleislääkäri, joka ottaa uusia potilaita. Sitten kun tällainen löytyy, niin sille samalle pitää mennä vaikka muuttaisi matkan päähän, ettei tarvitse etsiä uutta. Meillä kuuluu vakuutuksen omavastuu työnantajan benefits-pakettiin, mikä kuulostaa muuten hyvältä, mutta jokaisesta lekurikäynnistä pitää käydä ikäänkuin matkalaskun tyylinen paperisota, kun ensin pitää saada hoitokäynnille vakuutusyhtiön hinta ja mahdollinen korvaus, sitten varmistaa, että sairaala/klinikka laskuttaa oikean määrän, ja sitten maksaa tuo lasku ja saada rahat takaisin. Jotta homma olisi mahdollisimman monimutkainen, meillä on pankkikortti, millä voi hoitaa tuon maksun, mutta se ei tietysti toimi joka paikassa.

Kun alkaa ikää tulla, niin olisi varmaan hyödyllistä seurata hormoniarvoja. Netissä on paljon firmoja, joilta palvelun voisi ostaa. Paitsi että täällä on säädetty laki, etteivät nuo firmat saa tarjota palvelua Massachusettsissa kirjoilla oleville. Samat palvelut saa toki osavaltion sisältäkin, mutta moninkertaisella hinnalla.
 
Palatakseni ketjun aiheeseen, Trumpin hallinto esittää ennätyssuurta budjettia vuodelle 2021: https://www.nytimes.com/2020/02/10/business/economy/trump-budget-explained-facts.html. Kasvua taitaa olla $400 miljardia. Omituisten päätösten laariin menee asbestin palauttaminen sallittujen rakennusmateriaalien joukkoon.

Kuulosti niin villiltä tuo asbestijuttu, eikä oikeastaan mitenkään budjettiasialta myöskään, niin yritin löytää tuosta jotain tietoa. En löytänyt mitään, jokin uutisankka?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom