Mitenkä tarkkaa dietillä on muuten suolan ym mausteiden käyttö? Chilit ja jalapenot on hyviä mausteidenkorvikkeita, kun samalla kiihdyttävät myös aineenvaihduntaa..
Ainoastaan nesteistä painoa pudotellessa ja verenpainetta tarkkaillessa kannattaa olla suolan määrän kanssa tarkkana. Muuten suolan määrällä ei ole niin väliä, hieman suuremmasta määrästä on pikemminkin apua dieetillä.
No, tuskin se proteiineista on kiinni, mutta toinen juttu on se, että jos proteiineja lähdetään paljon nostamaan, niin dieetti muuttuu ketoosidieetiksi ilman rasvaa ja sekin on varsin paska juttu.
Mikäli proteiinin määrä on tarpeeksi suuri, ei ketoosiin edes päästä. Kun yli puolet aminohapoista on glukogeenisiä, eli ne voidaan muuttaa glukoneogeneesin kautta hiilareiksi.
"42 Chronobiological aspects of weight loss in obesity: effects of different meal timing regimens, Sensi et al, 1989"
Tämmönen lähde on kyllä imo ihan tyhjän kanssa punttiforumilla. Meinaa, että varmaan bodarin ja oikeesti lihavan kroppa toimii vähän erilailla ja ei varmaan muutenkaan kropan rasitus ym ole samalla tasolla.
Ei.. Aika pitkälle samanlaiset hormonit lihavan ja bodarin kropassa kuitenkin on.. Ja aika samanlaiset metaboliset vaikutukset. Ja en ymmärrä miten erilainen kropan rasituksen taso toisi erilaisia metabolisia vaikutuksia eri kellonaikaan.
Hämmästyttävää, että meikäläisen kohdalla puhdas kaloriteoria ei näytä pätevän, kun pelaa hiilareilla.
Termodynamiikan ihmeitä riittää pakkiksen foorumilla.
No eikös se ole vaan hyvä asia, että ne hiilihydraatit menee sitten kovan lenkin jälkeen suoraan lihakseen, eikä esim. vatsamakkaroiksi ;)
No joo, Hulkki on tästä sen verran hyvän sepustuksen tehnyt, etten ite jaksa mitään sen enempää lässyttää:
http://fast.emedia.fi/index.php?mid=501&a=show&id=185 (viimeinen kappale sivuaa asiaa).
Sitäkin kannattaa miettiä, että kuinka moni peruslaiskabodari on valmis tekemään sen 2,5-tuntisin kävelylenkin puolen tunnin kovavauhtisen juoksulenkin sijaan.
Matalasykkeinen, peruskuntoa kehittävä treeni on kyllä aina hyvästä, koska se tosiaan auttaa palautumaan ja parantaa yleiskuntoa.
HIIT vs. aerobinen kamppailu se ei ota laantuakseen
. Lopputulos molemmissa on sama, vain hieman eri kautta. Molempia käyttämällä saa molempien hyödyt. Tai jos toisen tekeminen ei todellakaan kiinnosta, niin tekee sitten vain toista.
HIIT on osoittautunut tutkimusten perusteella vähintään yhtä hyväksi. Mutta näissä ei ole mm. treenattu punteilla ollenkaan tai kaloreita ei ole tarkkailtu. Punttitreenin mukaan tuominen varmasti tasoittaisi noita eroja tai minimoisi ne kokonaan.
Ja sitten Hulkin artikkelista joutuu puuttumaan muutamaan asiaan.
Jotta keho polttaisi tehokkaasti rasvaa, tulisi kalorivajeen ja –pudotusten olla riittävän pieniä, jotta keho ei ryhdy puolustautumaan edellämainituilla keinoilla nälkiintymistä vastaan.
Ei nyt aivan. Monet ovat saaneet PSMF:llä hyviä tuloksia, vaikka kalorit olisivatkin pari viikkoa alle tonnin. Tietenkin pidemmän päälle alkaa tulla probleemeja, mutta silloin tällöin varsin tehokkaita nopeaan rasvan tiristämiseen.
5-6 pientä ateriaa päivässä. Tätä ei voi riittävän usein toistaa: varsinkin miinuskaloridieetillä on tärkeää syödä 3-4 tunnin välein, jotta verensokeri pysyisi tasaisena, verenkierrossa olisi koko ajan vapaita aminohappoja ruoasta (jolloin keho ei lähde yhtä hanakasti käyttämään omia aminohappovarantojaan eli lihasta esim. glukoneogeneesiin), ja nälän tunne pysyisi paremmin loitolla.
Normaalin aterian imeytymiseen menee yli viisi tuntia. Pelkkä heran aiheuttama aminohappo piikki voi olla jopa tuon 4 tuntia. Kaseiinilla ja muilla hitaasti imeytyvillä proteiineilla aika on runsaasti pidempi.
Lisäksi jokainen ruokailu saa aikaan termogeneesiä eli lämmöntuotantoa, mistä johtuen kannattaa mieluummin syödä päivän kalorit useassa pienessä osassa esim. parin suuremman aterian sijaan.
Ei. Kuusi ateriaa ja vaikka 2400 kaloria. Yhdellä aterialla siis 400 kaloria. Ruoan terminen vaikutus on noin 10% kokonaiskaloreista. Yhden aterian terminen vaikutus on siis 40 kaloria. Kerrotaan kuudella (aterialla) ja saadaan 240 kaloria.
Sitten sama kahdella aterialla. Yhdellä aterialla 1200 kaloria ja terminen vaikutus 120 kaloria. Kerrotaan kahdella (aterialla) ja saadaan 240 kaloria. Sama lopputulos.
Keho myös tottuu itse aerobiseen harjoitteluun tulemalla energiatehokkaammaksi – ajan myötä keho oppii suoriutumaan aerobisesta harjoittelusta yhä vähemmillä kalorimäärillä. Toisin sanottuna aerobinen menettää tehoaan sitä mukaa, mitä enemmän sitä tehdään.
Koska kunto paranee. Ja paremmalla kunnolla voi tehdä yhtä vaivatta hieman kovempitasoisia sessioita. Ja kalorien kulutus kasvaa. Kun kunto kasvaa, pitää tietenkin tehoa lisätä, että kaloreita kuluisi yhtä paljon. Sama dieetillä tai massan kasvatuksessa - vajetta tai plussaa kalorien suhteen täytyy muutella, koska eri painoinen keho kuluttaa eri määrät energiaa.
Ja lihastakaan ei lähde, ellei vedä järkyttäviä määriä. Melko useat prot käyttävät matalan intensiteetin aerobisia. HIIT on pikemminkin pahempi lihasten säästämisen kannalta, jos ketolla vedellään.
Tietenkin henkilökohtaiset mieltymykset ja kokemukset ovat (tässäkin asiassa) se juttu, jota kannatta noudattaa.
Lisäksi intensiivinen liikunta (kuten saliharjoittelu ja intervallitreeni) saa aikaan ns. anabolisen ikkunan, eli parin tunnin aikajakson jolloin lihassolut ottavat ravintoa (glukoosia ja vapaita aminohappoja) vastaan erityisen tehokkaasti. Matalasykkeinen aerobinen harjoittelu ei saa aikaan tätä efektiä.
Miksi ei saisi?
