Dieettaaminen - asiat, joilla EI ole merkitystä
- Keskustelun aloittaja ysikymppinen
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 11.3.2008
- Viestejä
- 6 407
- Ikä
- 36
Edelleenkin söivätkö noi ihmiset alle kulutuksen vai yli? Siinä vaiheessa kun syödään yli kulutuksen ja jos vähärasvainen ruokavalio ja siihen lisätään vaikka 500 kalorin edestä rasvaa ja proteiinia niin tuskin huomattavaa muutosta tulee ihan pelkästään rasvaaineenvaihdunnan takia. Mutta jos lisäät korkea hiilihydraattiseen ruokavalioon vielä lisää hiilihydraatteja niin tuskin lopputulos on hyvä. Kokonaisuushan tässäkin ratkaisee. Tänne foorumille ei ilmeisesti pitäisi mitään kirjoittaa koska ihmiset poimivat sanan pätkiä irti asiayhteydestä.
Mutta edelleenkin onko sitä tutkimusta kokonaisena vai oliko tuo se koko tutkimus?
- Liittynyt
- 11.9.2003
- Viestejä
- 3 003
Nämä kiinnostaa täälläkin.
Pitää lukaista nuo linkit tässä kun ehtii.
Mikä on ysikymppisen (tai muiden) mielipide tähän makroravinnejakauma vs ihmisten erilaiset aineenvaihdunnat (hiilarin sietokyvyt yms.)
- Liittynyt
- 5.6.2008
- Viestejä
- 2 733
Onko tuo väite nyt roskaa, paskaa vai pelkästään harhaanjohtava? Entä päteekö sama painonhallintaan, -pudotukseen vaiko -kasvatukseen?
Sehän nyt on selvää että ihmisten vasteet ovat yksilöllisiä ja kaikki muutkin syömiset (sekä syömisen ajoitus yms tekijät) vaikuttavat. Maailmassa on kuitenkin miljoonia esimerkkejä siitä, miten paino alkaa pudota kun päivän kalorinsaanti selvitetään ja pudotetaan miinuksen puolelle.
Harmi kun tuon lehden kustantaja ei anna tuota artikkelia käyttöön ennen kuin ensi syyskuussa (edes yliopiston verkon kautta haettuna). Olisi mukava lukaista tarkemmin. Abstraktin perustella en vielä lähtisi julistamaan tuota mitenkään erityisen mullistavana tutkimuksena. Siitä saa sellaisen käsityksen että tuo karkkien ja pähkinöiden syönti lisättiin "regular caloric intake":n päälle ja suhteutettiin kehonpainoon. Aineistona oli kokonaista 25 (!) ihmistä, joka sisälsi sekä miehiä että naisia (jotain eroja metaboliassa, kenties?). Ikäkin jää kysymysmerkiksi mutta ilmeisesti ainoa yhdistävä tekijä on se, etteivät he olleet ylipainoisia. Mites sitten se ruokavalion kontrolli? Entä treeni? Kokeilu kestikin kokonaista 2 viikkoa. Pitää huomata myös että vaikka karkkiryhmässä kehonpaino nousi hulppeat 0,8kg, myös pähkinäryhmässä nousu oli 0,3kg, mikä ei suuren hajonnan vuoksi ollut tilastollisesti merkittävä.
Pidempi aika, homogeenisempi ja reilusti suurempi aineisto, selkeä ruokavalion sekä treenin kontrolli niin tämä juttu olisi jossain merkittävämmässä lehdessä kuin kämäisessä Scandinavian Journal of Clinical & Laboratory Investigationissa (impact factor huikeat 1.24).
- Liittynyt
- 23.4.2009
- Viestejä
- 1 860
Kiva sota täällä käynnissä.
Ensinnäkin mainittakoon, että Eades ja Anssi Mannninen ovat melko puupäitä
. Eades ei käsitellyt läheskään kaikkia metabolic ward-tutkimuksia. Ja höpötti tilastollisesti merkityksettömästä erosta rasvanpolton suhteen. Ja energiankulutksen suhteen sitä ei ole ikinä huomattu. Ja unohti mainita ne tutkimukset, joissa on huomattu tilastollisesti merkityksetön ero toiseen päin.
Anssi taas saa on aina saanut turpiinsa näissä väittelyissä. Hän ei ole vielä oppinut erottamaan eroa korkea-proteiinisen ja vähähiilihydraattisen. Ja tutustuminen ASP-proteiinin on ollut melko heikkoa.
Sitten tuosta tutkimuksesta. Ensinnäkin pähkiäryhmässä suurempi proteiinin määrä.
Toiseksi siinä ei mitattu kehonkoostumusta. Vain painossa katsottiin eroja. Ilmeisesti kaloriteorian hylkääjät eivät ole tietoisia, että glykogeeni (glukoosi, hiilarit) sitoo nestettä. Eivätkä siitä, että sitä tekee myös insuliini. Kummassakohan ryhmässä nämä olivat suurempia/erittyi enemmän)
Energiankulutusta ei näköjään mitattu. Karkkiryhmä on voinut maata paikoillaan ja pähkinäryhmä juosta vaikka pari maratonia tuon aikana. You get the idea.
Kuinka tarkaan kalorit olivat kontrolloitu. Itseraportoidut kalorit eivät kelpaa, siitä on runsaasti dataa, että ihmiset aliraportoivat kalorimääriään, etenkin rasvan suhteen.
Ja pähkinöiden energiamäärästä imeytyy vain sellaiset 55-75%. Eli pähkinäryhmä sai vähemmän kaloreita ja laihtui.. Sehän on melkein kuin taikuuttaa, eikö? Tai ehkä sen takia, että kalorit ratkaisevat. Jompi kumpi.
Ensinnäkin mainittakoon, että Eades ja Anssi Mannninen ovat melko puupäitä
. Eades ei käsitellyt läheskään kaikkia metabolic ward-tutkimuksia. Ja höpötti tilastollisesti merkityksettömästä erosta rasvanpolton suhteen. Ja energiankulutksen suhteen sitä ei ole ikinä huomattu. Ja unohti mainita ne tutkimukset, joissa on huomattu tilastollisesti merkityksetön ero toiseen päin.Anssi taas saa on aina saanut turpiinsa näissä väittelyissä. Hän ei ole vielä oppinut erottamaan eroa korkea-proteiinisen ja vähähiilihydraattisen. Ja tutustuminen ASP-proteiinin on ollut melko heikkoa.
Sitten tuosta tutkimuksesta. Ensinnäkin pähkiäryhmässä suurempi proteiinin määrä.
Toiseksi siinä ei mitattu kehonkoostumusta. Vain painossa katsottiin eroja. Ilmeisesti kaloriteorian hylkääjät eivät ole tietoisia, että glykogeeni (glukoosi, hiilarit) sitoo nestettä. Eivätkä siitä, että sitä tekee myös insuliini. Kummassakohan ryhmässä nämä olivat suurempia/erittyi enemmän)
Energiankulutusta ei näköjään mitattu. Karkkiryhmä on voinut maata paikoillaan ja pähkinäryhmä juosta vaikka pari maratonia tuon aikana. You get the idea.
Kuinka tarkaan kalorit olivat kontrolloitu. Itseraportoidut kalorit eivät kelpaa, siitä on runsaasti dataa, että ihmiset aliraportoivat kalorimääriään, etenkin rasvan suhteen.
Ja pähkinöiden energiamäärästä imeytyy vain sellaiset 55-75%. Eli pähkinäryhmä sai vähemmän kaloreita ja laihtui.. Sehän on melkein kuin taikuuttaa, eikö? Tai ehkä sen takia, että kalorit ratkaisevat. Jompi kumpi.
- Liittynyt
- 23.4.2009
- Viestejä
- 1 860
Aloituspostissa käsitellin ekaa asiaa. Suurempi proteiinin määrä on vähintään yhtä hyvä kuin pienempi, tavalla tai toisella. Proteiinin syöminen lisää energiankulutusta enemmän kuin muiden makroravinteiden. Eli energiankulutus on suurempi. Kappas vain, sopii kivasti termodynamiikan lakeihin.
Sitten tuo jälkimmäinen juttu onkin jännä. Insuliiniherkkyys kun voi määrittää oikean dieetin - insuliiniherkille hiilarit sopivat paremmin ja sama toisinpäin.
Kahdessa tutkimuksessa (in vivo) tämä on jo huomattu. Toisella ei tosin ole niinkään merkitystä, koska proteiinin määrä oli erilainen.
Toisessa taas koehenkilöille annettiin kaikki ateriat. Insuliiniherkät laihtuivat eniten hiilaripitoisella ja resistentit rasvapitoisella. Jännä oli vielä se, että insuliiniresistentti hiilariryhmä laihtui juuri sen verran kuin kaloreista pystyttiin arvioimaan. Ja sama insuliiniherkälle rasvaryhmälle.
Pieniä miinuksia tutkimuksessa tosin on. Energiankulutusta ja aktiivisuutta ei kontrolloitu tarkasti. NEAT on hyvinkin voinu kasvaa merkittävästi enemmän laihtuneissa ryhmissä. Taas yksi asia, josta Taubes ei maininnut kirjassaan.
Ja koehenkilöiden määrä oli melko pieni.
- Liittynyt
- 23.4.2009
- Viestejä
- 1 860
Lähde?
- Liittynyt
- 20.6.2002
- Viestejä
- 2 688
- Ikä
- 50
Tästähän saa sen kuvan ettei kukaan osaa tutkia asioita kunnolla. Joka tutkimus menee päin helvettiä suoraan sanottuna. Kerrotaan tässä ne faktat mitä tiedetään. Niin siitä on helpoin päätellä.
- Proteiini lisää termogeneesiä
- rasva ei nosta insuliinitasoja samalla tavalla kuin hiilihydraatti
- hiilihydraatti nostaa insuliinia (ainakin huono ja nopea hiilari on pirun lihottavaa) varsinkin jos varastot on jo ennestään täysiä.
- Liika proteiini on huono
- Liika hiilihydraatti on huono
- Liika rasva on huono toisaalta kun rasvat ylittää vaikkapa 20% päivän energiasta edut on hormonaaliset.
Päätelmänä vois todeta -> Proteiinia 2g/kg, hiilihydraattia sen mitä liikkuu (punttailu ei ole aerobista hommaa), rasvaa energiaksi. Kun insuliini ei heilu, on helpompi pitää makeat kurissa -> kalorit pysyy siinä missä ne on tarkoitus pitää. Syöminen on oikeasti syömistä. Kun taas korkealla hiilarisapuskalla on AINA nälkä IMO.
Menikö vielä jokin pieleen?
- Proteiini lisää termogeneesiä
- rasva ei nosta insuliinitasoja samalla tavalla kuin hiilihydraatti
- hiilihydraatti nostaa insuliinia (ainakin huono ja nopea hiilari on pirun lihottavaa) varsinkin jos varastot on jo ennestään täysiä.
- Liika proteiini on huono
- Liika hiilihydraatti on huono
- Liika rasva on huono toisaalta kun rasvat ylittää vaikkapa 20% päivän energiasta edut on hormonaaliset.
Päätelmänä vois todeta -> Proteiinia 2g/kg, hiilihydraattia sen mitä liikkuu (punttailu ei ole aerobista hommaa), rasvaa energiaksi. Kun insuliini ei heilu, on helpompi pitää makeat kurissa -> kalorit pysyy siinä missä ne on tarkoitus pitää. Syöminen on oikeasti syömistä. Kun taas korkealla hiilarisapuskalla on AINA nälkä IMO.
Menikö vielä jokin pieleen?
- Liittynyt
- 26.7.2003
- Viestejä
- 17 217
Miten paljon merkitystä ruokailujen ajoituksella on kehonkoostumuksen kannalta? Otetaan vaikka extreme esimerkki, eli syödään 1 kerran päivässä ja kunnon mega-ateria (3000kcal, 225 prot. 300hh, 100 rasv.) vaikka illalla ennen nukkumaanmenoa. Tai sitten syödään samat makrot tasaisesti pitkin päivää ja "oppikirjan" mukaan treenin läheisyydessä ennen, aikana ja jälkeen, syödään iso osa päivän energiasta, varsinkin protskua ja hiilaria treenin yhteydessä. Eli meneekö oikeaan aikaan nautittuna palkkari paremmin lihasten käyttöön (enemmän lihasta/vähemmän läskiä), kuin täysin samanlaisen drinkin juominen ei treenin läheisyydessä (vähemmän lihasta/enemmän läskiä)?
- Liittynyt
- 23.4.2009
- Viestejä
- 1 860
Tuossa on pientä korjattavaa.
- Liittynyt
- 23.4.2009
- Viestejä
- 1 860
Ei paljoa.
No tällaisissa ääritapauksissa voi olla etua jälkimmäiselle. Mutta esim. kahdella tai kolmella aterialla voi selvitä ihan hyvin.
Mainittakoon, että on sitä soturi-dieetilläkin pärjätty (eka esimerkki). Monta tuttua esimerkiksi. Ja Serge Nubret. Siitä ei kroppa paljon kovemmaksi tule.
Palkkari, pihvi, maito, banaani, whatever. Ja kyllä menee. Treenien lähellä ei kannata pihistellä. Mutta esim. jos nauttii kunnolla ruokaa pitkin päivää, ei ole treenin jälkeisellä aterialla niin merkitystä kun edellisistä aterioista imeytyy vielä ravinteita.
- Liittynyt
- 5.6.2008
- Viestejä
- 2 733
Mun mielipide on se, että ilman muuta ihmiset ovat yksilöitä. Jos mielenkiintoa ja motivaatiota riittää niin sitten kannattaa lähteä hakemaan sitä itselle sopivinta ruokavaliota ja soveltaa sitä tarpeen (harrastusten, tavoitteiden, metabolian yms) mukaan. Perusasiat (jotka ovat tämänkin ketjun pointti) riittävät kuitenkin useimmille ihmisille. Kaikenlainen hysteria vituttaa niin rasvojen kuin hiilareidenkin suhteen.
Seuraava Alan Aragonin sitaatti kiteyttää kaiken:
Tässä kultaisella keskitiellä on hemmetin mukava seistä
- Liittynyt
- 23.4.2009
- Viestejä
- 1 860
Ei ole pääsyä full-textiin. Joten korjailepa noita juttuja jota laitoin sitten.
Ja huomaa olevasi taas väärässä.
Super-Man
Banned
- Liittynyt
- 17.4.2010
- Viestejä
- 167
Et sitten ymmärrä sinäkään. Mutta olet hyväsä joukossa, kun maailman tunnetuin lihavuustutkija Bray luulee, että ihmisen elimistön on termodynaamisesti suljettu järjestelmä. Todellisuudessa kaikki elvät organismit ovat termodynaamisesti avoimia järjestelmiä.
Super-Man
Banned
- Liittynyt
- 17.4.2010
- Viestejä
- 167
Mun mielipide on se, että ilman muuta ihmiset ovat yksilöitä. Jos mielenkiintoa ja motivaatiota riittää niin sitten kannattaa lähteä hakemaan sitä itselle sopivinta ruokavaliota ja soveltaa sitä tarpeen (harrastusten, tavoitteiden, metabolian yms) mukaan. Perusasiat (jotka ovat tämänkin ketjun pointti) riittävät kuitenkin useimmille ihmisille. Kaikenlainen hysteria vituttaa niin rasvojen kuin hiilareidenkin suhteen.
Seuraava Alan Aragonin sitaatti kiteyttää kaiken:
Tässä kultaisella keskitiellä on hemmetin mukava seistä
Samaa mieltä, että turha yrittää väkisin tuputtaa VHH:ta (tai low-fattia) kaikille.
- Liittynyt
- 5.6.2008
- Viestejä
- 2 733
Ihmiset osaavat kyllä tutkia mutta tulkintapuolella on ne suurimmat puutteet. Tuokin pähkinä vs. karkkitutkimus nojaa lukuisiin muihin ja sitäkin luultavasti lainaillaan myöhemmissä papereissa. Sen rajoitukset ja johtopäätökset pitää aina suhteuttaa asiayhteyteen eikä mennä vetelemään liian hätäisiä johtopäätöksiä.
Jos olet huomannut että tuo toimii itselläsi niin eihän siinä mikään ole pielessä. Sama ei kuitenkaan päde kaikille muille maailman ihmisille, esimerkiksi itse en kovin vähillä hiilareilla jaksa 1,5kk pidempään.
No entäpä sitten se kaloriasia? Onko kaloreiden laskeminen täysin turhaa vai voisiko olla niin että niiden avulla saa varsin pätevän viitekehyksen, jonka mukaan kehonpainoa voi säädellä?
