Dieettaaminen - asiat, joilla EI ole merkitystä

Rohkenen kuitenkin epäillä kovin suuria proteiinisuosituksia.

Oikeastaan mitään haittavaikutuksia ei ole huomattu pelkästään suuresta proteiininmäärästä. No tutkimukset ovat olleet melko lyhyitä, mutta silti.

Suurista proteiinimääristä suuri osa mennee energian tuotantoon.

Riippuu vähän. Ja sekin on parempi vaihtoehto, että se energia, jota käytetään proteiinista otetaan ravinnosta eikä lihaksista. Ja tuo 2-3g/painokilo ei ole vielä kovinkaan suuri. Esim. teoreettisen turvarajan on 80 kiloiselle arvioitu olevan n. 280-360g (320g). PSMF:llä voi olla hyvä ottaa jopa 4g/painokilo jos ollaan tiukassa kunnossa ja tämäkin tapahtuu vain lyhyen aikaa.

Ja minusta energia olisi parasta saada rasvasta.

Koska...?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Oikeastaan mitään haittavaikutuksia ei ole huomattu pelkästään suuresta proteiininmäärästä. No tutkimukset ovat olleet melko lyhyitä, mutta silti.



Riippuu vähän. Ja sekin on parempi vaihtoehto, että se energia, jota käytetään proteiinista otetaan ravinnosta eikä lihaksista. Ja tuo 2-3g/painokilo ei ole vielä kovinkaan suuri. Esim. teoreettisen turvarajan on 80 kiloiselle arvioitu olevan n. 280-360g (320g). PSMF:llä voi olla hyvä ottaa jopa 4g/painokilo jos ollaan tiukassa kunnossa ja tämäkin tapahtuu vain lyhyen aikaa.



Koska...?

"Koska Antti Heikkilä sanoi näin". - Tätä vastausta odotellessa :D Toivottavasti kuitenkaan ei...
 
Koska luonnollisilla rasvoilla on vain positiivisia terveysvaikutuksia... mm. tehostavat rasvan palamista, parantavat hormoonitoimintaa (mikä näkyy esim. korkeampina testotasoina :)), ovat edellytys mm. solukalvojen rakentamiselle ja ihon hyvinvoinnille, vaikutus verensokeriin on tasan nolla ja kaiken lisäksi saavat ruuan maistumaan hemmetin hyvältä. Pelkkää plussaa...
 
Koska luonnollisilla rasvoilla on vain positiivisia terveysvaikutuksia... mm. tehostavat rasvan palamista, parantavat hormoonitoimintaa (mikä näkyy esim. korkeampina testotasoina :)), ovat edellytys mm. solukalvojen rakentamiselle ja ihon hyvinvoinnille, vaikutus verensokeriin on tasan nolla ja kaiken lisäksi saavat ruuan maistumaan hemmetin hyvältä. Pelkkää plussaa...

Onko "luonnollisilla" proteiineilla sitten jotain negatiivisia vaikutuksia?..
 
http://www.youtube.com/watch?v=wyDDjV258mw Tuli mieleen tuota videota katsellessa, että miten on noiden herneiden ja niiden proteiinien laita, kelpaavatko ne kehon rakennusaineeksi? Yhdestä hernekeittopurkista tulisi aika kiitettävästi proteiinia, ja sattuu samalla olemaan omasta mielestäni herkkua.

Hyvin kelpaa. Kunhan ei pelkästään herneitä popsi, kun niissä ei taida olla kaikkia aminoja. Hyvin ravinnepitoisia tosin. Eri mieltä mausta kanssasi tosin :D

Koska luonnollisilla rasvoilla on vain positiivisia terveysvaikutuksia... mm. tehostavat rasvan palamista, parantavat hormoonitoimintaa (mikä näkyy esim. korkeampina testotasoina :)), ovat edellytys mm. solukalvojen rakentamiselle ja ihon hyvinvoinnille, vaikutus verensokeriin on tasan nolla ja kaiken lisäksi saavat ruuan maistumaan hemmetin hyvältä. Pelkkää plussaa...

Kelpaa :D. Mutta nuo eivät tarkoita sitä, että rasvaa pitäisi saada suurin osa ruokavaliosta. Useat noista jutuista saa aikaan pienemmälläkin määrällä esim. 30-40% kokonaisenergiasta. No tuo vika argumentti ehkä kelpaa siihen, että suurin osa pitäisi tulla rasvasta :).
 
Eli ideaalisinta olisi varmaan vetää hernekeiton kylkiäisenä kananmunia tai vaikka tonnaria?

Voihan sen niinkin tehdä. Mutta tuskin on suurta merkitystä, jos aterialla tai kahdella syö pelkästään herneillä. Kokonaisuus on tärkein. Se on juuri tämän threadin pointti :). Ei tarvitse murehtia pikkuasioista.
 

Tuohan perustuu siihen, että jos vetelee tuon rajan yli niin nitrogeeniä ei poistu enempää kuin mitä sitä tulisi ja sitten proden imeytymiseen. Eli tuo on pelkkää teoreettista laskeskelua, mutta parempaa ei oikeastaan ole, koska pitkäaikaista dataa ei ole suurista proteiinin määristä. Paitsi käytännössä kehonrakentajilla.

80 kiloiselle siis 285-365 g olisi maksimi. Eli tuosta välistä jos nappaisi 325 g se olisi juuri alle 4g/kg. Määrä, jota erittäin tiukassa kunnossa oleva kaveri voisi vetää PSMF:llä. Tuskin mitään haittoja tulee kun ei kestä kuin viikon tai vähän enemmän kerrallaan. 3g/kg olisi jo selkeästi tuon turvallisen rajan yli.

Eli dieetillä voisi lyhyen aikaa olla tuon rajan tienoilla. 3g/kg luulisi olevan riittävä määrä, ellei sitten syö pelkkää proteiinia ja ole todella alhaisilla rasvoilla. Lihasten kasvatukseen mikään tutkimus ei ole ikinä huomannut yli 1,6-1,7 g/kg määrien olevan tarpeellisia. Miinuksena on, että ne ovat olleet lyhyitä. Natulle riittää varmasti 2-3 g/kg enemmän kuin tarpeeksi, kokeneemmille ja erittäin kovaa treenaaville enemmän. Horkan vetäjille suuremmasta määrästä voi olla hyötyä, tehostuneen proteiinimetabolian seurauksena.
 
Sitten aamuaerobinen. Aamuaerobinen tyhjällä vatsalla *voi* tehostaa rasvaoksidaatiota. Mutta akuutit muutokset rasvaoksidaatiossa ovat melko merkityksettömiä kun mietitään kokonaiskuvaa. Aerobisen (tai HIIT:in) tarkoitus on lisätä kalorinkulutusta - silloin ei ole merkitystä tekeekö aerobista aamulla vai illalla tai milloin vaan. Aamulla myös proteiinisynteesi on alhainen ja maksan glykogeenitasot vähän matalalla, joten lihasten menettäminen on hieman todennäköisempää aamulla tehtäessä, jos ei syö mitään. Varsinkin kovaa sessiota tehdessä jaksaa paremmin jos haukkaa jotain purtavaa.

Eli mun tuskalliset aamulenkit on ollu turhaa? :jahas: Noh, luonne on ainaki kasvanu.
 
Kalorit kunnon/roskaruoasta

Kalori on kalori. Aivan sama mistä kalorit tulevat.

Tämmöseen törmäsin tuolla yhdessä blogissa tänään:

Scandinavian Journal of Clinical & Laboratory Investigation, September 2009, Vol. 69, No. 5, Pages 598-605.

Two weeks of overfeeding with candy, but not peanuts, increases insulin levels and body weight

Anna-Lena Claesson, Gunilla Holm, Åsa Ernersson, Torbjörn Lindström & Fredrik H. Nystrom

Department of Medical and Health Sciences, Diabetes Research Centre, Faculty of Health Sciences, Linkoping University, Linkoping, Sweden

Abstract

Objective: To study the effects of snacking based on fast acting carbohydrates (candy) or fat and protein (peanuts) in a prospective randomized, parallel intervention study. Methods: Basal metabolic rate (BMR) and cardiovascular risk factors were measured before and after hyper-alimentation by addition of 20kcal/kg (84kJ/kg) body weight of either candy or roasted peanuts, to the regular caloric intake, for two weeks in healthy subjects. Eleven men and 14 women completed the randomized study. Results: Energy-intake increased similarly in the groups (candy: +46.1±35%, peanuts: +46.8±28% p=0.96). Body-weight (candy: from 67.3±7.6kg to 68.1±7.3kg, p=0.01, nuts: from 68.7±6.1kg to 69.0±5.7kg p=0.3) and waist circumference increased significantly only in the candy group. At the end of the study LDL cholesterol (candy: 2.6±0.4mmol/l peanuts: 2.1±0.4mmol/l, p=0.005) and ApoB/ApoA-1-ratio (candy: 0.68±0.16 peanuts 0.53±0.11, p=0.01) were higher in the candy group than in the peanut group. On the other hand, BMR increased only in the peanut group (candy: from 6.657±1.1MJ/24h to 6.762±1.1MJ/24h, p=0.3 nuts: from 6.896±0.98MJ/24h to 7.256±1.1MJ/24h, p=0.02). Conclusion: Two weeks of snacking based on peanuts does not cause the same negative metabolic effects as an isocaloric diet in which the snacking is based on short acting carbohydrates in the form of candy in non-obese healthy subjects.
 
Noissa kahdessa makroravinnejakauma poikkeaa aivan totaallisesti toisistaan, ei niitä voi vertailla keskenään. Kun vertaillaan "kunnonruokaa" ja roskaruokaa voidaan makroravinteet säätää samaksi jolloin tulos on vertailu kelpoinen.
 
Noissa kahdessa makroravinnejakauma poikkeaa aivan totaallisesti toisistaan, ei niitä voi vertailla keskenään. Kun vertaillaan "kunnonruokaa" ja roskaruokaa voidaan makroravinteet säätää samaksi jolloin tulos on vertailu kelpoinen.

Siis eikä toi karkki ja pähkinät otettu muun ruokailun päälle määrinä 20 kcal/kg?
 
Niin eikös tossa nyt vertailla sitä että syö enemmän hiilareita tai sitten syö enemmän rasva ja proteiini pitoista ruokaa. Eli ei mitenkään vertailukelpoisia.
 
Eli tämä väite on roskaa:
"Kalori on kalori. Aivan sama mistä kalorit tulevat."

Kalori on kalori, mutta ei kukaan ole väittänyt että se on sama tuleeko se energia proteiinistä, hiilihydraatista vai rasvasta.
Vaan nimenomaan jos makroravinnejakauma on sama, elimistö reagoi hyvinkin samankaltaisesti aterioihin.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom