Juuri tuo ylimielisyys monia varmaan crossfitissä ärsyttää "my warmup is your workout", "most elite athletes in the world" jne.
Jep, sama. Ylimielisyys, hypetys ja rahastus niin, että kumminkin se heimo, jossa on aina ohjattuja reenejä, ei toimi. Olen kuullut juttua siitä, miten esim. eräässäkin suuressa eteläisen Suomen kaupungissa reenien ohjaaminen oli päin helvettiä, aina pyrittiin maksimaaliseen suhteelliseen intensiteettiin ja sitten vielä vähän lisää, vielä vähän kovemmin, vielä enemmän toistoja (vaikka paskalla tekniikalla, ihan sama) samassa ajassa ja jos joku piiputti, oli päivänselvästi ylikunnossa ja ylikuormittunut (ei mikään harvinaisuus, kun moiseen rääkkiin pistetään suoraan sohvan pohjilta tulevia läskejä ja ohjaaja on asiantuntematon dorka), niin ohjaajan ainoa kommentti oli suunnilleen "Sä et vaan yritä riittävän kovasti!". Hohhoijaa. Tuossa ei ole pienintäkään käsitystä urheiluvalmennuksen perusteista, kuormituksen järkevästä aaltoilusta kevennyksineen jne.
En sano, että noin typerästi joka paikassa crossfitreenejä vedetään ja tietääkseni ainakin Tampereen crossfitsalilla (mikä sen nimi nykyään onkaan, Nekalassa?) on muutamakin oikeasti asiallinen ja osaava reenien vetäjä, jotka saletisti osaavat ottaa huomioon eri tasoiset reenarit, eivätkä usko siihen perustyperyyteen, että reenin suhteellista intensiteettiä voi nostaa loputtomasti ja ylläpitää loputtomasti ilman mitään kevennyksiä (tuo on muuten yleinen typeryys/myytti myös kehoilu/fitnesspuolella, "Light days? Are they some kind of tampons?"
) ja että jonkun reenarin piiputtaminen ei johdu jokaikinen kerta yrityksen puutoksesta, vaan että ylikunto tai ressin ajoittainen suuri määrä, levon liian vähäinen määrä jne.
ihan oikeasti aiheuttavat ajoittain huonompia reenejä. Tällöin olisi syytä tehdä kevyempi ja lyhyempi reeni suosiolla, pieni hiki päälle, venyttelyt ja suihkuun mars, eikä hampaat irvessä silti väkisin vääntää ns. täysillä.
Eli komppaan myös Ironmaukea. Ite olen vuosia sotkenut juoksulenkkejä, voimailua ja liikkuvuusjuttuja. En samassa reenissä kaikkia noita, vaan keskittyen yhteen asiaan kerrallaan rauhassa, mutta viikon sisällä tulee noita kaikkia pari sessiota per ainakin. En silti katso olevani crossfittaaja, enkä halua tuon stanan hypetyksen, ylimielisyyden ja jenkkityylisen vaahtoamisen ja hehkutusten takia edes kokeilla. Tuossa on sekin, että olen hyvin allerginen ohjatuille reeneille, joissa on epäpätevä ohjaaja. Lisäksi tosiaan haluan rauhassa ja selkeästi erotella reenit. Kun on aika voimailla, niin sitten sitä. Kun on aika kehittää kestävyysominaisuuksia juoksemalla tai muulla keinolla, niin sitten semmoista ja kun on aika tehdä venyttelyä ja dynaamisempia liikkuvuusjuttuja, niin teen sitten niitä, ei kaikkia samassa ja sekaisin.
Enkä sano em. siksi, että olisin jotenkin mahtisuperduper viisas sensei ja edelläkävijä. Tuommoinen on mielestäni ihan perusmeininkiä liikunnan suhteen, ollut aina, eikä tarvitse uutta brändiä, tuhannesti jenkkityylistä hypetystä ja isoa hintalappua lisukkeeksi. Noin on moni toiminut vuosituhansien aikana, halunnut olla monipuolinen, sopivasti vahva, sopivasti nopea, sopivasti kestävä ja sopivasti ketterä. Toiset taas ovat aina halunneet panostaa tiukemmin johonkin yhteen, ehkä hyvinkin kapeaan, fyysisen suorituskyvyn osa-alueeseen.
Vastuuvapauslausekkeena pitää taas kerran mainita sekin, että niin kehonrakennustyyppinen harjoittelu, kuin ns. crossfit, eli kuntopiirityyppinen harjoittelu, voivat järkevästi toteutettuna olla niin terveyden, kuin fyysisen suorituskyvyn kohentamiseenkin erinomaisia keinoja ja sitten taas typerästi tehtynä (esim. epäpätevän valkun tai reenien vetäjän patistamana) suorastaan vaarallista touhua.
