Carnivore Diet

....ja sisäelimillä yms.
Tämä kohta näyttää usein unohtuvan carnivore porukalta. Ei se susikaan pelkkää pihviä syö, vaan siitä saalistetusta eläimestä syödään suunnilleen kaikki mahdollinen. Maksa, aivot, luuydin...
Eikös joku retkikunta kuollut jossakin pohjoisnavalla syötyään pelkkää hylkeen lihaa. Ottivat mielestään mallia eskimoista, mutteivat ihan tajunneet että siitä hylkeestä pitää syödä paljon muutakin kuin se nätti pihvi.
Eli kuolivat johonkin vitamiinien puutteeseen.

Eskimoista tulikin mieleen, että niitäkään ei voi tavallinen ihminen täysin matkia. Niillä on jonkinlainen geenimuunnos jonka ansiosta voivat syödä jumalattoman määrän hylkeen rasvaa. Samanlainen muunnos on myös jääkarhuilla, verrattuna muihin karhuihin.

Mutta myöskään proteiinia ei voi rajattomasti syödä, kuten tuo Villeneuvekin sanoi. Jos siis ruokavaliossa ei ole hiilareita. Oliko se nyt n. 70% kaloreista, mikä pitää tulla rasvasta...
 
Tämä kohta näyttää usein unohtuvan carnivore porukalta. Ei se susikaan pelkkää pihviä syö, vaan siitä saalistetusta eläimestä syödään suunnilleen kaikki mahdollinen. Maksa, aivot, luuydin...
Eikös joku retkikunta kuollut jossakin pohjoisnavalla syötyään pelkkää hylkeen lihaa. Ottivat mielestään mallia eskimoista, mutteivat ihan tajunneet että siitä hylkeestä pitää syödä paljon muutakin kuin se nätti pihvi.
Eli kuolivat johonkin vitamiinien puutteeseen.

Eskimoista tulikin mieleen, että niitäkään ei voi tavallinen ihminen täysin matkia. Niillä on jonkinlainen geenimuunnos jonka ansiosta voivat syödä jumalattoman määrän hylkeen rasvaa. Samanlainen muunnos on myös jääkarhuilla, verrattuna muihin karhuihin.

Mutta myöskään proteiinia ei voi rajattomasti syödä, kuten tuo Villeneuvekin sanoi. Jos siis ruokavaliossa ei ole hiilareita. Oliko se nyt n. 70% kaloreista, mikä pitää tulla rasvasta...

Pelkän rasvattomaan lihan syöminen johtaa ainakin ongelmiin.


Protein poisoning (also referred to colloquially as rabbit starvation, mal de caribou, or fat starvation) is a rare form of acute malnutrition thought to be caused by a near complete absence of fat in the diet.

Excess protein is sometimes cited as the cause of this condition, but when meat and fat are consumed in the correct ratio, such as that found in pemmican (which is 50% fat by volume), the diet is considered nutritionally complete and can support humans for months or more. Other stressors, such as severe cold or a dry environment, may intensify symptoms or decrease time to onset. Symptoms include diarrhea, headache, fatigue, low blood pressure, slow heart rate, and a vague discomfort and hunger (very similar to a food craving) that can be satisfied only by the consumption of fat.

Protein poisoning was first noted as a consequence of eating rabbit meat exclusively, hence the term, "rabbit starvation". Rabbit meat is very lean; commercial rabbit meat has 50–100 g dissectable fat per 2 kg (live weight). Based on a carcass yield of 60%, rabbit meat is around 8.3% fat[1] while beef and pork are 32% fat and lamb 28%.
[2]
 
Tuohan kertoo juuri siitä, että korkea ldl ei aiheuta verisuonien kalkkeutumista.


View: https://www.youtube.com/watch?v=qXtdp4BNyOg&t=1s

Olen lähinnä koittanut välttää laittamasta lusikkaani tähän soppaan, joka myös "ravitsemuskeskusteluna" tunnetaan. Sen verran oikomista täällä mielestäni kuitenkin on, että annanpa kaksi senttiäni...

Molemmat tutkimukset, joihin videossasi viitattiin (kolesterolin ja LDL:n sairauksia ehkäisevän ominaisuuksien osalta), oli tehty erittäin vanhoilla ihmisillä (70+ ja 85+). Sinänsä Ali puhui ihan totta, että korkea kolesteroli ei vaikuta lisäävän kuolemanriskiä, mutta unohti mainita, että tämä havaitaan ainoastaan, kun on kyse vanhuksista. Esimerkiksi kun tuon Leiden 85+ tutkimuksen otosta verrataan samana vuonna syntyneeseen, mutta 60-vuotiaina tutkittuun vertailukohorttiin, havaitaan, että kokonaiskolesteroli oli alhaisempi 85-vuotiailla. Tämä viittaisi puolestaan siihen, että 60-vuotiaana korkean kolesterolin omaavat henkilöt ovat harventuneet otoksesta enemmän (lue; korkeampi kuolleisuus), ja jäljelle ovat jääneet ne, joilla on matalampi kolesteroli ja ne, jotka kestävät korkean kolesterolin. On päivän selvää, että geeniperimä vaikuttaa merkittävästi mm. ateroskleroosin syntyyn, joten lienee hyvin mahdollista, että ne yksilöt, jotka tuosta keski-iän korkeasta kolesterolista selvisivät, voivat geeniperimänsä puolesta olla hyvinkin vastustuskykyisiä korkean kolesterolin aiheuttamille haitoille.

Kun puhutaan suurista linjoista ja suosituksista, tulee huomioida, että niitä ei oikein voi tehdä sen perusteella, että joku on ottanut kuvan epämääräisestä lapusta, jossa todetaan, ettei kalkkeutumia ole. Ne tulee tehdä tutkimusten pohjalta, jotka ikävä kyllä perustuvat keskiarvoihin ja todennäköisyyksiin. Niiden ei ole tarkoituskaan olla "paras vaihtoehto jokaiselle yksilölle" vaan "hyvä vaihtoehto useimmille". Kun tällaiset tohtori Alit tulevat ja kertovat, että "Haluan teidän syövän näin" (kutakuinkin sanasta sanaan), voi melko nopeasti vetää johtopäätöksen, että nyt on jotain pielessä.
 
Tuohan kertoo juuri siitä, että korkea ldl ei aiheuta verisuonien kalkkeutumista.
Joopa joo.
Yhteenveto

Tietyissä piireissä LDL-hiukkasten kokoa pidetään tärkeänä juttuna. Joskus taustalla on selkeä ideologia: jos oma elämäntapa nostaa LDL-kolesterolin määrää, on keksittävä joku syy, miksi se ei olisi ongelma. Toisaalta tutkimusnäyttöä on sen verran, että se riittää hämäämään jopa monia terveydenhuollon ammattilaisia. Tunnustan itsekin joskus kuuluneeni tähän joukkoon. Kun ensimmäistä kertaa useita vuosia sitten aloin perehtyä partikkelikokotutkimukseen, pidin sitä varsin kiehtovana ja potentiaalisena tulevaisuuden suuntana. En ajatellut, että se täysin korvaisi LDL-hiukkasten mittauksen, vaan uskoin kokomäärityksen olevan siitä seuraava kehitysaskel joka voisi parantaa riskinarviota. Tämä on niitä asioita, missä on pitänyt muuttaa kantaa paremman tutkimusnäytön edessä.

Jos koko homma vaikuttaa sekavalta, onneksi tälle on olemassa kohtalaisen yksinkertainen lopputulema. Tämä koskee niin harrastajaa, kuin ammattilaistakin: LDL-hiukkasten määrällä on väliä. Sen jälkeen ei tarvitse välittää siitä, minkä makuisia, värisiä tai kokoisia ne ovat.
 
Mikäli/kun tuo Feldmannin kolesterolin energiamalli vahvistetaan, se tulee olemaan aika kova pala purtavaksi tiedeyhteisölle. Eletään mielenkiintoisia aikoja...
 
Aika mielenkiintosia tuloksia on kyllä Feldman saanut ja mielestäni muutenkin erittäin hyvä sepustus kolesterolista. Mietteitä?

Dave Feldman is a senior software engineer, entrepreneur and a citizen scientist. He began working with programming and system engineering at a very young age and has always enjoyed learning new mechanistic patterns and concepts. After starting a low carb diet, Dave found his cholesterol numbers increased considerably.
Ja, eiköhän tämä riitä. Heitetään oikeiden asiantuntijoiden sepustukset romukoppaan, this guy seems legit. Citizen scientist! :LOL:

Ihmeellistä, miten kerta toisensa jälkeen tämä kuvio toistuu keto- ja carnivore-piireissä.
Ei muuta ku foliohattua tiukemmalle.
 
Mikäli/kun tuo Feldmannin kolesterolin energiamalli vahvistetaan, se tulee olemaan aika kova pala purtavaksi tiedeyhteisölle. Eletään mielenkiintoisia aikoja...
Tiedeyhteisö ei ole se yhteisö, jolle tosiasiat ovat kova pala. Tiedeyhteisö ei kehittele salaliittoteorioita silloin, kun faktat eivät sovi omaan maailmankatsomukseen/ruokavalioon.
 
Ihan mielenkiintoista, jos saavat rahoituksen kattamaan 100 henkilön otannan tähän seuraavaan vaiheeseen. Tekemiselle antaa uskottavuutta parin ”oikean” tiedemiehen mukanaolo.

80D474F3-7584-41DF-8E2E-0D4BD54DB147.jpeg
 
Kyllä nää sun oikeat asiantuntijatkin näyttää kuuntelevan Daven juttuja. Bassinkaan mielestä pelkän ldl tuijottamisessa ei ole järkeä.
Ei kai kukaan väitäkään, että pelkän LDL:n tuijottamisessa on järkeä. Mutta koholla olevat LDL-tasot on huono juttu. Tästä taitavat olla eri mieltä lähinnä low carb -uskovaiset.
 
Ja kummastako ne ravinteet on oikeasti käytettävässä muodossa ja imeytyy? Fytiinihappo ei taida olla tuttu asia Bassille.

Sitten kun eläimestä käytetään kaikki osat, niin ei ravintoaineissa pärjää juuri mikään.
 
Mineral balance is of significant importance to achieve sound health in humans. Scarcity, overdose, or discrepancies of minerals have a negative effect on bodily fitness. However, the amount of a mineral consumed is not the most important factor in maintaining a balance; this, rather, is the amount that is bioavailable. Micronutrient malnutrition is a serious threat to more than 2 billion people worldwide, even though it is preventable to a large extent. Deficiencies of micronutrients such as calcium, iron, and zinc can cause various disorders – for example, osteoporosis, anemia, and development of a defective immune system, respectively. Wheat contains significant amounts of Ca, Fe, Zn, and other minerals. Wheat and wheat products can contribute significantly to the dietary intake of minerals, but the limiting factor is the presence of high amounts of phytic acid. In order to overcome malnutrition, it is necessary to find different ways to reduce the inhibitory effect of phytic acid on minerals.
 
Mineral balance is of significant importance to achieve sound health in humans. Scarcity, overdose, or discrepancies of minerals have a negative effect on bodily fitness. However, the amount of a mineral consumed is not the most important factor in maintaining a balance; this, rather, is the amount that is bioavailable. Micronutrient malnutrition is a serious threat to more than 2 billion people worldwide, even though it is preventable to a large extent. Deficiencies of micronutrients such as calcium, iron, and zinc can cause various disorders – for example, osteoporosis, anemia, and development of a defective immune system, respectively. Wheat contains significant amounts of Ca, Fe, Zn, and other minerals. Wheat and wheat products can contribute significantly to the dietary intake of minerals, but the limiting factor is the presence of high amounts of phytic acid. In order to overcome malnutrition, it is necessary to find different ways to reduce the inhibitory effect of phytic acid on minerals.
Niin jos ajatellaan vaikka liha vs muut imeytyy vaikka heitetään arviolta 90% vs 75 prosenttia ja silti siinä muusta on se 10-15% enemmän tavaraa niin ainakin argumentti ''liha ylivoimanen ravintosisällöltään'' on kumottu. Mutta miks toi sama imeytyvyys argumentti ei käy siihen että kalorit ei imeydy- esimerkiksi jos höttöhiilarit on imeytyvyydeltään huonompi ja leikitään vaikka että vain 70-85% imeytyy niin sillon ei ainakaan lihomiseen syypää ole höttöhiilarit? Miks näinpäin se ei toimi? Onko tämä sellasta selektiivistä eli valikoivaa argumentointia?

2500 kalorista 25% on.. 625 kaloria.. yhen aterian verran... eli jos henkilö luulee syövänsä 2500kcal maakunnan kaloreista se syökin 1865 kaloria? Se simsalabim katoaa... minne? Jumalasta tulee taas lihava? Mutta silti ylipaino on kasvisten ja viljan syytä..? hups.

eli mites se nyt niinkun menikään..:unsure:

edit, onneks tää ei oo nälänhätä maiden asukkaista pääasiallisesti johtuva..

kahotaan nappaako ne syötin? :D
 
Viimeksi muokattu:
Carnivore piirit pelkää fytiinihappoa niin kamalasti niin vaikka pääasiallisesti suositustenkin mukaan pohjana on vilja ja kasvikunnan tuotteet niin silti:

''Lisäksi suomalaiset saavat fytiinihappoa päivittäin niin vähän, ettei sillä ole juurikaan merkitystä.''

Fytiinihappo on myös antioksidantti, joka voi auttaa suojaamaan elimistöä esimerkiksi syövältä, sydän- ja verisuonitadeilta ja munuaiskiviltä.

Fytiinihappo saattaa jopa selittää, miksi täysviljan on havaittu alentavan suolistosyöpien riskiä.

Foods higher in phytic acid seem to enhance the activity of natural killer cells and inhibit tumor growth.
Those who consume more phytic acid are less likely to succumb to breast and prostate cancer. Exposing the colon to less iron seems to decrease the risk of colon cancer. And phytic acid might reduce the side effects of chemotherapy.

Insulin resistance
Phytic acid plays a role in pancreatic function and insulin secretion. And it may reduce the glycemic response from meals, meaning you feel full for longer. (tää lienee @Dona nkin mielestä hyvä? vai?
Is phytic acid worth worrying about? Maybe not, for most of us.

One study showed that subjects consuming a Mediterranean-style diet that included 1000-2000 mg of phytic acid per day did not suffer from reduced mineral bioavailability.

At the same time, certain people might have to be more wary.

In particular, iron intake and absorption can be critical for infants nearing six months of age. So when plants are added to infants’ diets, it may be important to adopt strategies to reduce phytic acid and enhance iron absorption.

Eli vauvojen kannattaa olla varovaisia( tai no, onko 6kk enää vauva, mene ja tiedä)

Luckily, it’s possible to overcome the anti-nutrient effects of phytic acid in our foods while still getting the benefits of a plant-rich diet. Here are a few strategies that my be more or less helpful depending on the specific situation:

Heat
Heating foods can destroy small amounts of phytic acid. (Note: heat can also destroy phytase and vitamin C.)

Pelottava prosessointikin hyväks fytiinihappo pelkoon:

Processing
Milling grains and removing the bran decreases phytic acid. Unfortunately, milling also tends to remove many of the minerals! Removing the bran and then enriching a food with minerals might allow for enhanced nutrient absorption in the body.

Summary and recommendations
In healthy people eating balanced diets, phytic acid’s effects on iron, zinc, and manganese status is minimal and it doesn’t seem to cause nutrient deficiencies.

To argue that some plant foods are “unhealthy” because of their phytic acid content seems mistaken, especially when phytic acid’s potential negative effects on mineral assimilation may be offset by its health benefits.

So we should aim to reduce phytic acid rather than eliminate it.


Huikean kamalaa ainetta. VOI vähentää jonkun vitamiinin hivenaineen imeytymistä, kuten tekee moni muukin. Esim. Kahvi pienesti kalsiumia, mutta ei merkittävästi. Liikuntakin lisää tarvettä, lopetetaanko liikunta?

Eli fytiinihappo väite ei ole hyvä argumentti välttää kasvikunnantuotteita. Voi mahdollisesti olla muutamassakin syövässä hyväks, ja estää.

Joten lopettakaa nyt hyvän sään aikana tuosta höpöttäminen.
 
Kuka väittää, että viljat ja kasvit olis syynä lihavuuteen?

Tottakkai antiravinteet pitää ottaa huomioon, jos Bass tyyliin vertaillaan vaan ravintoaineiden määriä. Määrä ei korvaa laatua.

Samaten pitää ottaa huomioon se, kuinka hyvin ihminen hyödyntää missäkin muodossa olevia ravinteita.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom