0530 – Heräsin. Tänään olisi minun vuoroni toimia luostarin Quasimodona ja herättää muut munkit soittamalla valtaisaa kelloa. Tehtävässä kaikkein hankalin osuus oli herätä ajoissa ja päätellä, koska kello lyö kuusi ja on aika herättää toiset. Tai yleensä tämä tehtävä olisi hankala, mutta minullapa on henkilökohtainen herätyskello nimeltä Benedictus. Olen luostarissa viettämieni vuosien aikana huomannut, että kammiotoverillani Benedictuksella on tapana nousta tekemään hauisposeerauksia unissaan täsmälleen kello 0545. Hän ei ole pettänyt vielä kertaakaan.
0600 – Herätin luostarin väen vetämällä kellon narusta perinteiset kaksitoista kertaa.
0610 – Herätysvelvollisuuteni vuoksi en ehtinyt suorittaa aamuisia bodirituaaleja, joten tyydyin kastamaan sormenpääni palautusjuomassa ja tein levytangon merkin koskettamalla sormenpäilläni ensin oikeaa silmäkulmaani, sitten vasenta. Sen jälkeen sormilla kosketetaan silmien väliin, rintalihasten väliin, vasenta rintalihasta ja viimeiseksi oikeaa. Näin muodostuu pyhän levytangon kuva päälleni, suojaten minua kaikelta bodailun vastaiselta pahalta.
Saavuin ruokailusaliin syömään aamiaista. Söin hyvillä mielin ja nälkäisenä puuroa mustikkasopalla, mysliä, ananasta, banaania. Ujutin mukaan myös pari maitorahkaa, ihan vaan rahkan maun vuoksi. Lopetin aamiaiseni jälleen tukevaan weight gaineriin. Apotti siunasi latissimus dorsimme, sitten olimmekin valmiita päivän koitoksiin.
0700 – Päivän ensimmäinen koitos oli saada joku uusista noviiseista kuljettamaan minut kammiooni. Iänikuinen taisteluni kaloreiden kulutusta vastaan jatkui. Noviisit tuntuvat muuttuvan vuosi vuodelta ovelimmiksi, mutta keinot ovat minullakin. Hyppäsin lähimmän noviisin selkään ja roikutin keppiin narulla sidottuja proteiinipatukoita hänen edessään. Selvisin kammiooni ennätysvauhtia.
0900 – Siirtyessäni päivän ensimmäiselle välipalalle huomasin jotain yllättävää. Apotti Sigismund oli hyväksynyt aloitteeni asentaa hissi luostariin ja paikalle oli saapunut miehiä tarvikkeineen työtä suorittamaan. Laite olisi kuulemma paikoillaan pikavauhtia. Nautimme välipalan innostuneen puheensorinan saattelemana, enää ei tarvitsisi kuluttaa kaloreita raskaaseen portaiden käyttöön.
1000 – Lounas. Nautin alkupalaksi proteiinipirtelön. Pääruokana oli tänään kalkkunaa. Ahminkin napani täyteen lintua. Aterian päätteeksi esitin olevani niin auttamattomasti ähkyssä, etten pystynyt liikkumaan. Näin sain ilmaiskyydin paareilla takaisin kammiooni lepäämään.
1130 – Olin päättänyt siirtyä tutkimustyössäni uusille urille. Hylkäsin tutkimukset lihasten sähköstimulaatiosta. Ab king pro oli toki mielenkiintoinen tutkimuskohde, mutta nyt olen törmännyt hämmästyttävään uutuuteen: Sauna belt. Benedictus oli huojentunut kuullessaan, etten enää sitoisi häntä vanhaan sähkötuoliin ja suostuikin avustamaan minua uudessa tutkimuksessani. Benedictus oli jo aloittanut dieettinsä, joten Sauna beltin hoikentavat vaikutukset olisivat hänelle vain hyödyksi. Emme kuitenkaan saaneet Sauna beltiä mahtumaan Benedictuksen vyötärön ympärille, joten telkesin hänet saunaan. Suostuttelin viisi noviisia pitämään huolen siitä, että sauna pysyy koko ajan lämpimänä.
1200 – Messu. Apotti Sigismund piti jälleen mieltäylentävän messun. Tällä kertaa kuulimme saarnana esimerkillisen vaikeuksista voittoon tarinan, jossa bodimunkki oli eksynyt autiolle saarelle. Häntä uhkasi uskomaton proteiinikato, mutta hän selvisi voittajana kotiin syömällä kaikki saaren alkuasukkaat. Munkki rakensi itselleen harjoituspainot palmuista. Päästyään saarelta, bodimunkki oli jopa massiivisempi, kuin saarelle joutuessaan. Liikutuimme.
Lopuksi Apotti luki Uskontunnustuksen:
Minä uskon Lihakseen, soluun, kaikkivaltiaaseen, voiman ja koon tuojaan,
ja bodailuun, lihaksen välttämättömään kasvattamiseen, meidän tarkoitukseemme,
joka sikisi pyhästä narsismista, syntyi lihasten ihailusta, kärsi katabolian aikana,
pystyyn haukuttiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas kynäniskaisuuteen, nousi kolmantena päivänä pienuudesta, kasvoi ylös suuruuteen,
ja istuu Lihaksen, Isän kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan,
pieniä ja heikkoja (…jne.)
1230 – Päivällinen. Höystin 600 grammaa jauhelihaa 200 grammalla jauhelihaa ja söin sen. Mahtavaa ruokaa. Jälkiruoaksi söin raejuustoa.
1300 – Vietin hyvin ansaitun lepohetken. Jostakin syystä kammiossa tuntui olevan yksinäisempää kuin tavallisesti.
1400 – Päivittäiset mittaukset antoivat syytä positiiviseen mielialaan. Bulkin viimeistely on sujunut mallikkaasti. Kohta myös minun on aloitettava laardin karsinta, mutta vielä muutaman päivän saan syödä kyllikseni.
1425 – Kun olin matkalla kammiooni lepäilemään, sattui katastrofi. Pääsimme kokeilemaan uutta hissiämme, minä ja toinen munkki, Marcus, olimme matkalla ylös, kun hissi yllättäen pysähtyi kesken nousun. Hissin painorajoitus oli 2 henkilöä tai 200 kiloa, huomasimme vasta jumiuduttuamme ylittävämme painorajoituksen useilla kymmenillä kiloilla.
1500 – Koska emme olleet Marcuksen kanssa syöneet mitään yli puoleen tuntiin ja olimme yhä jumissa hississä, menetimme molemmat hermomme. Asetuimme selät vasten hissin takaseinää ja työnsimme jaloillamme hissin ovea, kunnes se antoi periksi. Apotti Sigismund ei ollut tyytyväinen rikottuamme vasta asennetun hissin, mutta selvisimme varoituksella kerrottuamme near starvation experiencestämme.
1630 – Illallinen. Kinastelimme juuri viimeisestä sonnin puolikkaasta ruokapöydässä, kun kauhukseni muistin, että olin lukinnut Benedictuksen saunaan koko päiväksi. Järkytyin niin syvästi, että melkein irrotin otteeni ruuasta. Kokosin onneksi itseni viime hetkellä ja taistelin sonninpuolikkaan itselleni. Kyllä Benedictus selviää sen aikaa kun syön.
1730 – Kävin päästämässä Benedictuksen saunasta. Hyvänä puolena asiassa on sanottava, että hän oli päässyt eroon parista kilosta ylimääräistä nestettä. Harmi, että mies ei ollut tajuissaan sitä itse huomatakseen. Lähdin viettämään lepohetkeä vietyäni Benedictuksen sairastuvalle.
Pidin tietenkin jokapäiväisen hartaushetken, lahjoitin bodijumalille 1/3 prodepatukasta (söin loput itse, sillä tarvitsen sitä enemmän kuin jumalat). Meditoin lopuksi hiukan ja suutelin Ronnie patsastani.
1830 – Treeniaika alkoi. Tein takareisiä ja pohkeita. Treenit olivat onnistuneet. Modifioin metodeja sen verran, että aloin käyttää vetoremmejä sjmv:oa tehdessäni, sillä olin kuullut tapauksesta, jossa liian voimakas ote oli aiheuttanut tuhoa ”letkun päässä” suoritettaessa miehisiä helpotusrituaaleja. Remmejä käyttäessä ei tarvitse niin paljon puristusvoimaa ja toivonkin säästäväni veitikkani traagiselta puristusvoimaonnettomuudelta.
2020 – Sain treenit päätökseen ja nautin tarvittavat lisäravinteet, kreatiinin käyttö sai luvan loppua lähestyvän dieetin vuoksi, ei enää vaarallisia öisiä ”WC” retkiä siis.
2030 – Ennen nukkumaan menoa, söin vielä kevyen iltapalan: 2 purkkia rahkaa, 2 purkkia tonnikalaa, kattilallisen pastaa ja päivältä jäänyttä kalkkunaa. Lopuksi voitelin vatsalaukun pullollisella oliiviöljyä.
2100 – Nukahdin vatsa täynnä, onnellisena bodimunkkina. Näin painajaista treenitauosta ja myöhemmin todella hauskaa unta Benedictuksesta ja saunakauhasta.