Bodimunkkien HC-klubi
- Keskustelun aloittaja Tromm
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Löytäiskö joku sen musclehedz - sarjiksen jossa oli ne munkkipukuiset kehoveljet?
Joku vannotti juuri newbielle seremoniassa valaa tyyliin "...and thou shall never let your bench press drop below 400 pounds... and never ever shall thou step between a fellow Brother and his reflection in the mirror".
Joku vannotti juuri newbielle seremoniassa valaa tyyliin "...and thou shall never let your bench press drop below 400 pounds... and never ever shall thou step between a fellow Brother and his reflection in the mirror".
Tromm
Banned
- Liittynyt
- 28.3.2005
- Viestejä
- 654
- Ikä
- 43
Tänään olin todella hc salilla. Olin juuri voittanut painot ja tehnyt yhden toiston enemmän kuin viime kerralla...katsoin peiliin ilmeettömänä, hien valuessa pitkin kasvojani ja tippuen eteeni lattialle. Pystyin peilaamaan pohkeitani hikilammikon kautta, riemuitsin.
Ojentajani olivat julmassa pumpissa, olin varma että hetkenä minä hyvänsä lihas repisi ihon tieltään päästäkseen paisumaan täysiin mittoihinsa. Se oli onnellinen hetki...Silloin näin peilistä kaksi miestä, jotka JUTTELIVAT keskenään! Muutenkin oli ilmeistä ettei kumpikaan herroista ollut salilla treenatakseen tehokkaasti vaan lähinnä vaihtaakseen tuoreimmat baarijuorut. Siitä vimmastuneena tartuin rautaan ja tein KAKSI toistoa enemmän kuin äsken!
Treeni loppui. Otin palkkarin, verhouduin kaapuuni ja vetäydyin kammiooni palauttelemaan. Seuraavassa treenissä on taas oltava iskussa!
Ojentajani olivat julmassa pumpissa, olin varma että hetkenä minä hyvänsä lihas repisi ihon tieltään päästäkseen paisumaan täysiin mittoihinsa. Se oli onnellinen hetki...Silloin näin peilistä kaksi miestä, jotka JUTTELIVAT keskenään! Muutenkin oli ilmeistä ettei kumpikaan herroista ollut salilla treenatakseen tehokkaasti vaan lähinnä vaihtaakseen tuoreimmat baarijuorut. Siitä vimmastuneena tartuin rautaan ja tein KAKSI toistoa enemmän kuin äsken!
Treeni loppui. Otin palkkarin, verhouduin kaapuuni ja vetäydyin kammiooni palauttelemaan. Seuraavassa treenissä on taas oltava iskussa!
- Liittynyt
- 28.12.2002
- Viestejä
- 2 386
Hahmotellaas käsikirjoitusta vähän: luostarin ruokakellarista vastuussa oleva Veli Curly repii taas kerran ihokkaansa syystä tai toisesta. Revittyään myös pelihousunsa hän tempaisee uhmakkaat tuplaposet. Mutta silloin epäkkääseen tatuoitu salainen Jauhokauppiaiden Veljeskunnan tunnusmerkki pentagoni paljastuu. Munkit nikottelevat tyrmistyneinä. Toisilla taas on hikka.japadahoe sanoi:Nyt sais Nyssölän Mika juonenpätkää sarjiksen tekoon
- Liittynyt
- 28.2.2005
- Viestejä
- 3 404
0320 - Heräsin. Kaamea virtsahätä... Johtunee kreatiinista, olen tankkausvaiheen jälkeen alkanut ottaa 58,723 grammaa kreaa päivittäin neljään annokseen jaettuna, koska entinen tapani nauttia kreaa (42,777 grammaa kolmena annoksena) ei tuntunut potkivan riittävästi. Me täällä bodiluostarissa tahdomme pitää kuntomme nousujohteisena.
0600 - Aurinko ei ollut vielä noussut vuorten takaa valaisemaan karua kammiotamme, kun bodikappelin kello soi kaksitoista kertaa heräämisen merkiksi. Yksi lyönti jokaista kirjainta kohti sanassa bodybuilding.
0602 - Suoritin jälleen aamuiset bodirituaalit. Tänään kumarsin viisi kertaa kohti Pohjois-Amerikan mannerta missä pidetään pyhät Mr. Olympia kisailut. Sitten poltimme hiukan mansikan ja vanilijan tuoksuisia suitsukkeita kammiotoverini Benedictuksen kanssa, päästäksemme riittävän hartaaseen tunnelmaan.
0610 - Siirryimme Benedictuksen kanssa ruokailutilaan syömään aamiaista. Benedictukselle ei tahtonut aamuinen ruoka maistua, sillä hänet oli vasta eilen vapautettu ruokakomerorangaistuksestaan. Benedictus oli onnistunut nostamaan painoaan kolmen päivän aikana huimat viisi kiloa. Olimme kaikki ylpeitä hänen puolestaan. Lopettelin aamiaisen perinteiseen weight gaineriin.
Aamiasen päätyttyä apotti Sigismund siunasi biceps brachiimme.
0700 - Sain lahjottua noviisin kuljettamaan minut kottikärryillä takaisin kammiooni lepäämään. Näin menetin hyvin vähän kaloreita.
0900 - Siirryimme nauttimaan aamuista välipalaa. Pohdin eräänlaisten tasalattialla olevien liukuportaiden asentamisen mahdollisuutta välille ruokailutilat ja oleskelukammiot. Päivittäisillä ateriontimatkoilla kuluu suunnattomia määriä kaloreita. Hidastin kävelyvauhtiani puolimatkassa, sillä sykemittarini ilmoitti minulle liian korkeasta arvosta. Ei parane kiihtyä hyvästä ideasta huolimatta, täytyy pitää syke alhaalla jottei kaloreita kulu. Voisikohan luostarilinnaan asentaa hissejä??? (piip piip piip)
1000 - Lounas. Proteiinipirtelön juotuani siirryin varsinaiseen pääannokseen. Tänään ruokalistalla oli kanaa, kalaa ja riisiä. Söin valtavasti kanaa, yksi lempiruoistani. Huhut aasiassa liikkuvasta lintuinfluenssasta huolestuttivat joitakin veljiämme. He halusivat kanansa välttämättä jollakin tavalla kypsennettynä. Käsittämätöntä hifistelyä...
1145 - Jatkoin tutkimuksiani lihaksen stimuloinnista sähkön avulla. Olin jo saanut hangoittelevan Benedictuksen sidottua vanhaan sähkötuoliin, jonka olin löytänyt linnan kellarista. Kapineen täytyi olla jostakin 1900-luvun alkupuolelta. Mielialani kuitenkin laski kuin lehmänhäntä huomattuani, etten saanut mistään johdettua tuoliin tarpeeksi virtaa. Jouduin päästämään Benedictuksen vapaaksi. Jällen hukkaan mennyttä tutkimusaikaa.
1200 - Messu. Apotti Sigismund piti tänään selkäpiitä karmivan saarnan riittävän ravinnonsaannin tärkeydestä. Hän esitti meille suorastaan kuvottavia diakuvia lähes luurangoiksi kuihtuneista ihmisparoista, jotka eivät olleet sen enempää kuin luuta ja nahkaa. Jotkut kuvien miehistä olivat jopa alle yhdeksänkymmentäkiloisia. Suurin osa veljistä alkoi kakoa kuvat nähtyään, mutta kukaan ei halunnut oksenataa ravintoa hukkaan, joten he joutuivat kirjaimellisesti nielemään pahoinvointinsa.
1230 - Päivällinen. Söin 600 grammaa raejuustoa höystettynä jauhelihalla. Mmmmmmm...
1300 - Lepäilyä, pohdin mahdollisuutta palkata luostariin ympäristön työtöntä väestöä painojen käsittelijöiksi. He hoitaisivat painojen vaihdot sarjojen väleissä, jolloin me veljet voisimme keskittyä olennaiseen, emmekä kuluttaisi niin paljon kaloreita.
1400 - Päivittäinen punnitus ja mittaukset. Tulokset yhä positiivisia, joskin vatsanympärys osoittaa huolestuttavaa kasvua, mutta näinhän täällä käy. Oleta pääseväni siitä eroon jälleen ensikeväänä alkavan dieettikauden aikana. Huomasin olevani nälkäinen. Söin porsaan.
1500 - Painelin ottamaan nokoset.
1630 - Illallinen. Söimme pihvejä ja perunamuusia. Jälleen menuu sisälsi myös kananmunia ja rahkaa. Osa näistä lintuinfluenssafanaatikoistamme alkoi vaatia munia keitettyinä, mutta silloin linnamme kokit saivat totaalisen hermoromahduksen. Heillä oli riittävä työ jo pelkässä kananmunien siirtelyssä, eikä koko linnassa ollut riittävän isoa kattilaa, jotta kananmunat olisi saanut kätevästi keitettyä alle viidessäkymmenessä erässä
1730 - Lepoa ja rukous hetki. Koska olin viime viikolla pystypunnerrusta tehdessäni jättänyt yhdessä sarjassa pakkotoiston tekemättä, oli apotti määrännyt minua rankaisemaan itseäni. Ruoskin siis itseäni, mutta toki hyvin kevyesti. En halunnut kuluttaa vaivalla hankittuja kaloreita. Lopuksi luin Ave Dorian rukouksen viidesti.
1830 - Treeniaika alkoi. Tein tänään yläselkää ja epäkkäitä, unohtamatta pakkotoistoja. Olin tyytyväinen poltteeseen jonka lihaksissa sain aiheutuettua.
Huusin veljeskuntamme tunnuslausetta ekstaasissa kerta kerran jälkeen ja muut veljet yhtyivät huutooni. Luostarimme käytävät kaikuivat pelottavia MASSAA, VOIMAA, huutoja.
2020 - Treenin päätyttyä nautin palautusjuoman 60-60 protskua ja hiilareita, 58,723gm kreaa, 10gm glutamiinia, plus vitamiinit.
2030 - Söin vielä muutaman purkin tonniakalaa (tai mahdollisesti delfiiniä) ja siirryin suorittamaan iltatoimet.
2100 - Laskin pääni tyynylle ja nukahdin. Viimeisinä ajatuksina mielessäni pyörivät kolmas ylätaljassa tekemäni sarja ja Benedictus sidottuna sähkötuoliin. Alasti...
:haart: Bodiluostari kuittaa, over and out:haart:
0600 - Aurinko ei ollut vielä noussut vuorten takaa valaisemaan karua kammiotamme, kun bodikappelin kello soi kaksitoista kertaa heräämisen merkiksi. Yksi lyönti jokaista kirjainta kohti sanassa bodybuilding.
0602 - Suoritin jälleen aamuiset bodirituaalit. Tänään kumarsin viisi kertaa kohti Pohjois-Amerikan mannerta missä pidetään pyhät Mr. Olympia kisailut. Sitten poltimme hiukan mansikan ja vanilijan tuoksuisia suitsukkeita kammiotoverini Benedictuksen kanssa, päästäksemme riittävän hartaaseen tunnelmaan.
0610 - Siirryimme Benedictuksen kanssa ruokailutilaan syömään aamiaista. Benedictukselle ei tahtonut aamuinen ruoka maistua, sillä hänet oli vasta eilen vapautettu ruokakomerorangaistuksestaan. Benedictus oli onnistunut nostamaan painoaan kolmen päivän aikana huimat viisi kiloa. Olimme kaikki ylpeitä hänen puolestaan. Lopettelin aamiaisen perinteiseen weight gaineriin.
Aamiasen päätyttyä apotti Sigismund siunasi biceps brachiimme.
0700 - Sain lahjottua noviisin kuljettamaan minut kottikärryillä takaisin kammiooni lepäämään. Näin menetin hyvin vähän kaloreita.
0900 - Siirryimme nauttimaan aamuista välipalaa. Pohdin eräänlaisten tasalattialla olevien liukuportaiden asentamisen mahdollisuutta välille ruokailutilat ja oleskelukammiot. Päivittäisillä ateriontimatkoilla kuluu suunnattomia määriä kaloreita. Hidastin kävelyvauhtiani puolimatkassa, sillä sykemittarini ilmoitti minulle liian korkeasta arvosta. Ei parane kiihtyä hyvästä ideasta huolimatta, täytyy pitää syke alhaalla jottei kaloreita kulu. Voisikohan luostarilinnaan asentaa hissejä??? (piip piip piip)
1000 - Lounas. Proteiinipirtelön juotuani siirryin varsinaiseen pääannokseen. Tänään ruokalistalla oli kanaa, kalaa ja riisiä. Söin valtavasti kanaa, yksi lempiruoistani. Huhut aasiassa liikkuvasta lintuinfluenssasta huolestuttivat joitakin veljiämme. He halusivat kanansa välttämättä jollakin tavalla kypsennettynä. Käsittämätöntä hifistelyä...
1145 - Jatkoin tutkimuksiani lihaksen stimuloinnista sähkön avulla. Olin jo saanut hangoittelevan Benedictuksen sidottua vanhaan sähkötuoliin, jonka olin löytänyt linnan kellarista. Kapineen täytyi olla jostakin 1900-luvun alkupuolelta. Mielialani kuitenkin laski kuin lehmänhäntä huomattuani, etten saanut mistään johdettua tuoliin tarpeeksi virtaa. Jouduin päästämään Benedictuksen vapaaksi. Jällen hukkaan mennyttä tutkimusaikaa.
1200 - Messu. Apotti Sigismund piti tänään selkäpiitä karmivan saarnan riittävän ravinnonsaannin tärkeydestä. Hän esitti meille suorastaan kuvottavia diakuvia lähes luurangoiksi kuihtuneista ihmisparoista, jotka eivät olleet sen enempää kuin luuta ja nahkaa. Jotkut kuvien miehistä olivat jopa alle yhdeksänkymmentäkiloisia. Suurin osa veljistä alkoi kakoa kuvat nähtyään, mutta kukaan ei halunnut oksenataa ravintoa hukkaan, joten he joutuivat kirjaimellisesti nielemään pahoinvointinsa.
1230 - Päivällinen. Söin 600 grammaa raejuustoa höystettynä jauhelihalla. Mmmmmmm...
1300 - Lepäilyä, pohdin mahdollisuutta palkata luostariin ympäristön työtöntä väestöä painojen käsittelijöiksi. He hoitaisivat painojen vaihdot sarjojen väleissä, jolloin me veljet voisimme keskittyä olennaiseen, emmekä kuluttaisi niin paljon kaloreita.
1400 - Päivittäinen punnitus ja mittaukset. Tulokset yhä positiivisia, joskin vatsanympärys osoittaa huolestuttavaa kasvua, mutta näinhän täällä käy. Oleta pääseväni siitä eroon jälleen ensikeväänä alkavan dieettikauden aikana. Huomasin olevani nälkäinen. Söin porsaan.
1500 - Painelin ottamaan nokoset.
1630 - Illallinen. Söimme pihvejä ja perunamuusia. Jälleen menuu sisälsi myös kananmunia ja rahkaa. Osa näistä lintuinfluenssafanaatikoistamme alkoi vaatia munia keitettyinä, mutta silloin linnamme kokit saivat totaalisen hermoromahduksen. Heillä oli riittävä työ jo pelkässä kananmunien siirtelyssä, eikä koko linnassa ollut riittävän isoa kattilaa, jotta kananmunat olisi saanut kätevästi keitettyä alle viidessäkymmenessä erässä
1730 - Lepoa ja rukous hetki. Koska olin viime viikolla pystypunnerrusta tehdessäni jättänyt yhdessä sarjassa pakkotoiston tekemättä, oli apotti määrännyt minua rankaisemaan itseäni. Ruoskin siis itseäni, mutta toki hyvin kevyesti. En halunnut kuluttaa vaivalla hankittuja kaloreita. Lopuksi luin Ave Dorian rukouksen viidesti.
1830 - Treeniaika alkoi. Tein tänään yläselkää ja epäkkäitä, unohtamatta pakkotoistoja. Olin tyytyväinen poltteeseen jonka lihaksissa sain aiheutuettua.
Huusin veljeskuntamme tunnuslausetta ekstaasissa kerta kerran jälkeen ja muut veljet yhtyivät huutooni. Luostarimme käytävät kaikuivat pelottavia MASSAA, VOIMAA, huutoja.
2020 - Treenin päätyttyä nautin palautusjuoman 60-60 protskua ja hiilareita, 58,723gm kreaa, 10gm glutamiinia, plus vitamiinit.
2030 - Söin vielä muutaman purkin tonniakalaa (tai mahdollisesti delfiiniä) ja siirryin suorittamaan iltatoimet.
2100 - Laskin pääni tyynylle ja nukahdin. Viimeisinä ajatuksina mielessäni pyörivät kolmas ylätaljassa tekemäni sarja ja Benedictus sidottuna sähkötuoliin. Alasti...
:haart: Bodiluostari kuittaa, over and out:haart:
- Liittynyt
- 9.10.2004
- Viestejä
- 1 587
Nämä on ihan huippuja taas sai nauraa vedet silmissä vaikka aihe oli vakava. :DRaskolnikov sanoi:
Lisää tälläisiä otteita päiväkirjoista.
Hummerivirta
Pakkiksen Tolstoi
- Liittynyt
- 10.8.2005
- Viestejä
- 3 074
- Ikä
- 36
Ei saatana mä herätän kohta naapurit repeilylläniRaskolnikov sanoi:
- Liittynyt
- 28.2.2005
- Viestejä
- 3 404
0238 – Heräsin jälleen käymään yökusella. Tästä oli kreatiinin lisäyksen jälkeen ilmeisesti tulossa tapa. Olin fiksuna miehenä hankkinut itselleni myrskylyhdyn, jotta näkisin kulkea tyhjillä, pimeillä luostarin käytävillä. Sitäpaitsi edellisyönä olin vähällä horjahtaa alas muurilta helpotuksella käydessäni. Onneksi sain tasapainon takaisin hallintaanti uskomattoman lihaskontrollini ansiosta.
0601 – Heräsin tornikellon viimeisiin lyönteihin … - L – D – I – N – G –
0602 – Aamuiset bodirituaalit sujuivat rutiinilla. Tänään poltimme suklaantuoksuisia suitsukkeita vaihtelun vuoksi. Joimme hiukan siunattua palautusjuomaa pyhästä sheikkeristä kammiotoverini Benedictuksen kanssa. Lopuksi suutelin Lee Haney ikoniani ja olinkin jo valmis uuteen päivään.
0610 – Kaikki tuntuivat nauttivan aamiaista hyvillä mielin, sillä tänään olisi välipäivä. Välipäivät poikkesivat normaalista treenipäivästä monellakin tapaa. Luvassa oli muun muassa matka lähikylään. Lopetin aamiaiseni normaalisti weight gaineriin. Tänään apotti siunasi Tibialis Anteriorimme.
0700 – Yritin jälleen lahjoa noviisia kuljettamaan minua kottikärryillä, mutta hän ei mennyt toista kertaa samaan halpaan. Hänen noviisiystävänsä olivat pilkanneet häntä turhasta kaloreiden kuluttamisesta. Sain kuitenkin uskoteltua noviisille, että jos hän kantaisi minut reppuselässä, se kuluttaisi huomattavasti vähemmän kaloreita. Noviisi uskoi tämän ja suostui kantamaan minua parin proteiinipatukan hinnalla koko viikon. Me täällä bodiluostarissa olemme tunnettuja koostamme, emme älystämme.
0900 – Aamuisen välipalan sijaan eteemme katettiinkin jotain aivan muuta, nimittäin karmea totuus. Jälleen kerran olivat luostarimme kokit saaneet tarpeekseen valtavien ravintoannostemme valmistamisen aiheuttamasta stressistä ja ottaneet omaa lomaa. Ilmoittamatta kenellekään. Paskiaiset. Edes ruokavarastoja ei oltu täytetty. Vatsani huusi ruokaa ja jotkut veljistä järsivät puisia ruokapöytiä syvän järkytyksen ja paniikin vallassa.
Apotti kuitenkin rauhoitti mielemme ja päätti, että päivän ruokailut tiivistettäisiin kahteen, joista toinen tehtäisiin reissulla lähikylään. Riemu valtasi sydämemme, sillä tiesimme pääsevämme nauttimaan maailman laajimmalle levinneen pikaruokaketjun antimista.
1000 – Olisi ollut lounaan aika, mutta jouduin tyytymään pelkkään proteiinipirtelöön. Benedictus puolestaan oli varustautunut pahan päivän varalle ja kaivoi kätköistään 600 grammaa jauhelihaa ja höysti sen... No, jauhelihalla. Kateellisena ja kuola valuen seurasin hänen ateriointiaan.
1100 – Aivan kuin päivän tragediassa ei olisi ollut meille tarpeeksi, paljastui uusi järkyttävä tapaus. Jokin aika sitten veljeskuntaamme oli liittynyt uusi noviisi. Franciscus. Häntä ei ollut näkynyt päiväkausiin ja useimmat meistä olettivat hänen karanneen, sillä kaikki eivät kestä HC-bodimunkin karua elämää. Tänään Franciscus oli kuitenkin löytynyt. Hänet löydettiin linnamme kellarista, josta epätoivoisimmat veljistämme olivat lähteneet etsimään jotain syötävää. Typerä, typerä, typerä Franciscus oli salakuljettanut kellariin kokovartalopeilin. Jopa kaikista hölmöimmät bodimunkit tietävät peilit ehdottoman kielletyiksi luostarissamme. Jälleen nuo vaaralliset kapistukset olivat sinetöineet yhden kohtalon. Franciscus löytyi transsiin vaipuneena peilin edestä, silmät olivat rävähtäneet appossen auki ja jähmettyneet tuijottamaan miehen omaa peilikuvaa. Franciscus oli kivettynyt leveä selkä edestä poseerausasentoon. Kaikkihan tietävät bodarin lumoutuvan omasta peilikuvastaan niin, ettei pysty loppujen lopuksi edes liikahtamaan. Franciscus oli kuin kiveä. Jouduimme kantamaan hänet ylös kellarista, mikä oli hankalaa oviaukkojen kohdalla. Hänet täytyi kääntää sivuttain, koska kyynärpäät vastasivat aina ovenkarmeihin…
To be continued :piis:
0601 – Heräsin tornikellon viimeisiin lyönteihin … - L – D – I – N – G –
0602 – Aamuiset bodirituaalit sujuivat rutiinilla. Tänään poltimme suklaantuoksuisia suitsukkeita vaihtelun vuoksi. Joimme hiukan siunattua palautusjuomaa pyhästä sheikkeristä kammiotoverini Benedictuksen kanssa. Lopuksi suutelin Lee Haney ikoniani ja olinkin jo valmis uuteen päivään.
0610 – Kaikki tuntuivat nauttivan aamiaista hyvillä mielin, sillä tänään olisi välipäivä. Välipäivät poikkesivat normaalista treenipäivästä monellakin tapaa. Luvassa oli muun muassa matka lähikylään. Lopetin aamiaiseni normaalisti weight gaineriin. Tänään apotti siunasi Tibialis Anteriorimme.
0700 – Yritin jälleen lahjoa noviisia kuljettamaan minua kottikärryillä, mutta hän ei mennyt toista kertaa samaan halpaan. Hänen noviisiystävänsä olivat pilkanneet häntä turhasta kaloreiden kuluttamisesta. Sain kuitenkin uskoteltua noviisille, että jos hän kantaisi minut reppuselässä, se kuluttaisi huomattavasti vähemmän kaloreita. Noviisi uskoi tämän ja suostui kantamaan minua parin proteiinipatukan hinnalla koko viikon. Me täällä bodiluostarissa olemme tunnettuja koostamme, emme älystämme.
0900 – Aamuisen välipalan sijaan eteemme katettiinkin jotain aivan muuta, nimittäin karmea totuus. Jälleen kerran olivat luostarimme kokit saaneet tarpeekseen valtavien ravintoannostemme valmistamisen aiheuttamasta stressistä ja ottaneet omaa lomaa. Ilmoittamatta kenellekään. Paskiaiset. Edes ruokavarastoja ei oltu täytetty. Vatsani huusi ruokaa ja jotkut veljistä järsivät puisia ruokapöytiä syvän järkytyksen ja paniikin vallassa.
Apotti kuitenkin rauhoitti mielemme ja päätti, että päivän ruokailut tiivistettäisiin kahteen, joista toinen tehtäisiin reissulla lähikylään. Riemu valtasi sydämemme, sillä tiesimme pääsevämme nauttimaan maailman laajimmalle levinneen pikaruokaketjun antimista.
1000 – Olisi ollut lounaan aika, mutta jouduin tyytymään pelkkään proteiinipirtelöön. Benedictus puolestaan oli varustautunut pahan päivän varalle ja kaivoi kätköistään 600 grammaa jauhelihaa ja höysti sen... No, jauhelihalla. Kateellisena ja kuola valuen seurasin hänen ateriointiaan.
1100 – Aivan kuin päivän tragediassa ei olisi ollut meille tarpeeksi, paljastui uusi järkyttävä tapaus. Jokin aika sitten veljeskuntaamme oli liittynyt uusi noviisi. Franciscus. Häntä ei ollut näkynyt päiväkausiin ja useimmat meistä olettivat hänen karanneen, sillä kaikki eivät kestä HC-bodimunkin karua elämää. Tänään Franciscus oli kuitenkin löytynyt. Hänet löydettiin linnamme kellarista, josta epätoivoisimmat veljistämme olivat lähteneet etsimään jotain syötävää. Typerä, typerä, typerä Franciscus oli salakuljettanut kellariin kokovartalopeilin. Jopa kaikista hölmöimmät bodimunkit tietävät peilit ehdottoman kielletyiksi luostarissamme. Jälleen nuo vaaralliset kapistukset olivat sinetöineet yhden kohtalon. Franciscus löytyi transsiin vaipuneena peilin edestä, silmät olivat rävähtäneet appossen auki ja jähmettyneet tuijottamaan miehen omaa peilikuvaa. Franciscus oli kivettynyt leveä selkä edestä poseerausasentoon. Kaikkihan tietävät bodarin lumoutuvan omasta peilikuvastaan niin, ettei pysty loppujen lopuksi edes liikahtamaan. Franciscus oli kuin kiveä. Jouduimme kantamaan hänet ylös kellarista, mikä oli hankalaa oviaukkojen kohdalla. Hänet täytyi kääntää sivuttain, koska kyynärpäät vastasivat aina ovenkarmeihin…
To be continued :piis:
- Liittynyt
- 28.2.2005
- Viestejä
- 3 404
1200 – Aloimme valmistautua matkaan. Jaoimme veljeskunnan kolmeen ryhmään ja lastauduimme kolmeen bussiin. Lukumäärämme puolesta meidän olisi pitänyt mahtua yhteenkin, mutta tilallisesti se ei ollut mahdollista. Tilallisesti olisimme mahtuneet kahteenkin, mutta emme halunneet tuhota linja-autojen renkaita ja vanteita. Apotti vaati, että otamme veli Franciscuksen mukaan. Apotti ajatteli kylän pollatohtorin voivan olla Franciscukselle avuksi. Niinpä sidoimme hänet bussimme katolle. Pian pääsimmekin matkaan.
1328 – Juutuimme kiinni mutaisella vuoristotiellä. Bussin vasen takarengas upposi liejuiseen tiehen ja pyöri tyhjää. Saimme toki bussin vasemman takakulman nostettua ilmaan, mutta emme onnistuneet työntämään bussia eteenpäin liukkaan liejun vuoksi. Silloin veli Augustinus sai loistoidean, joka myös toimivasti toteutettiin. Laskimme veli Franciscuksen alas bussin katolta ja asetimme hänet renkaan alle pitoa antamaan. Mies oli yhä jäykkänä kuin suomalainen poliitikko (Tanja Karpelan hotellihuoneessa yöaikaan). Saimme siis bussin takaisin liikkeelle ja veli Franciscuksen suosiollisella avustuksella myös takanamme tulevat bussit selvisivät kiperästä paikasta. En usko hänelle aiheutuneen sen vakavampaa vahinkoa.
1436 – Heräsin. Tosi bodimunkki käyttää jokaisen lepohetken hyödykseen. Huomasin, että olimme juuri saapuneet perille kylään. Kokoonnuimme Mc******´*:sin parkkipaikalle ja apotti kertoi toimintasuunnitelmastamme. Pitäytyisimme kolmessa ryhmässämme, sillä kohteita joissa tulisimme vierailemaan, oli myös kolme: hampurilaisravintola, kylpylä ja bordelli. Kyllä, luit aivan oikein. Bordelli. Meidän bodimunkkienkin on joskus päästävä kröhm… Hieman purkamaan paineitamme if u know what I mean.
1445 – Olin tyytyväinen saatuani selville, että ryhmämme olisi ensimmäisenä syönti vuorossa. Viimeiseksi ryhmäksi jäämisessä oli se vaara, ettei ruokaa ole kahden edellisen ryhmän jäljiltä jäljellä. Astuimme siis sisään ravintolaan. Muut asiakkaat astuivat ulos ravintolasta. Olimme käyneet täällä aiemminkin.
1500 – Saimme ensimmäisen tilauksemme. Meitä oli ryhmässämme 16. Aloitimme kevyesti tilaamalla neljä B*g M*c hampurilaista mieheen. Ne hampurilaiset oli nopeasti tuhottu, eikä kukaan osoittanut pienintäkään kylläisyyden merkkiä. Nämä ajoittaiset vierailumme muodostuivat aina kilpailuiksi veljien välillä. Luonnollisesti voittaja oli se, joka pystyi syömään eniten. Tilasimme toiset neljä annosta mieheen. Henkilökunta alkoi osoittaa huolestumisen merkkejä. Kolme veljistä joutui luovuttamaan kuudennen hampurilaisensa jälkeen, kaksi muuta tippui seitsemännen kohdalla ja vielä neljä antoi periksi syötyään kahdeksan. Kisassa oli siis mukana vielä seitsemän veljeä, minä ja Benedictus muiden mukana. Tilasimme seuraavan satsin, kolme hampurilaista mieheen. Benedictus, joka oli nauttinut jauhelihaa jauhelihalla aikaisemmin aamulla, joutui luopumaan taistosta heti yhdeksännen hampurilaisen jälkeen. Loppujen lopuksi selvisin ryhmämme voittajaksi kahdellatoista hampurilaisella. En voinut liikkua.
1623 – Ravintolan henkilökunta sai minut siirrettyä vessaan.
1625 – Vessassa ei ollut mitään lukemista.
1634 – Vessassa oli itse asiassa hyvin vähän tekemistä itse toimituksen lisäksi.
1635 – Vessan seinässä oli kirkkoveneen kuva..? Miksiköhän?
1648 – Vessan katossa oli 128 laattaa
1751 – Vihdoin ulostauduin vessasta
1715 – Jatkoimme matkaa ryhmämme seuraavaan kohteeseen: kylpylään.
1740 – Edellinen ryhmä oli vastikään poistunut kylpylästä ja altaita täytettiin uudelleen. Arkhimedeen lakia sovellettin taas käytännössä. Yksi bodimunkki syrjäyttä tilavuutensa verran vettä altaasta. Kuusitoista bodimunkkia syrjäyttävät… Kuusitoista bodimunkkia syrjäyttävät vettä ihan saatanan paljon. Rentouduttuamme aikamme lämpimässä vedessä ja höyrysaunassa, päätimme jatkaa matkaa.
1850 – Saavuimme viimeisenä ryhmänä paikalliseen ilotaloon. Homma ei kestänyt kauaa, sen verran oli jokainen munkki helpotuksen tarpeessa. Luonnollisesti olin alla, enhän halunnut kuluttaa liikoja kaloreita.
1851 – Olimme valmiina lähtöön.
2008 – Poimimme kyytiimme matkan varrelta veli Franciscuksen. Hänet oli unohdettu paikkaan, jossa häntä viimeksi käytettiin. Veli oli herännyt koomatilastaan ja oli silminnähden tyytyväinen päästessään sisälle bussiin kaatosateesta.
2200 – Suoritettuani iltatoimet pääsin vihdoin takaisin tuttuun ja turvalliseen kammiooni nukkumaan. Ajattelin veli Franciscuksen kasvojen ilmettä kun poimimme hänet kyytiin paluumatkallamme. Ne toivat mieleeni vain yhden sanan. Michelin.
Kauniita unia :haart:
;)
1328 – Juutuimme kiinni mutaisella vuoristotiellä. Bussin vasen takarengas upposi liejuiseen tiehen ja pyöri tyhjää. Saimme toki bussin vasemman takakulman nostettua ilmaan, mutta emme onnistuneet työntämään bussia eteenpäin liukkaan liejun vuoksi. Silloin veli Augustinus sai loistoidean, joka myös toimivasti toteutettiin. Laskimme veli Franciscuksen alas bussin katolta ja asetimme hänet renkaan alle pitoa antamaan. Mies oli yhä jäykkänä kuin suomalainen poliitikko (Tanja Karpelan hotellihuoneessa yöaikaan). Saimme siis bussin takaisin liikkeelle ja veli Franciscuksen suosiollisella avustuksella myös takanamme tulevat bussit selvisivät kiperästä paikasta. En usko hänelle aiheutuneen sen vakavampaa vahinkoa.
1436 – Heräsin. Tosi bodimunkki käyttää jokaisen lepohetken hyödykseen. Huomasin, että olimme juuri saapuneet perille kylään. Kokoonnuimme Mc******´*:sin parkkipaikalle ja apotti kertoi toimintasuunnitelmastamme. Pitäytyisimme kolmessa ryhmässämme, sillä kohteita joissa tulisimme vierailemaan, oli myös kolme: hampurilaisravintola, kylpylä ja bordelli. Kyllä, luit aivan oikein. Bordelli. Meidän bodimunkkienkin on joskus päästävä kröhm… Hieman purkamaan paineitamme if u know what I mean.
1445 – Olin tyytyväinen saatuani selville, että ryhmämme olisi ensimmäisenä syönti vuorossa. Viimeiseksi ryhmäksi jäämisessä oli se vaara, ettei ruokaa ole kahden edellisen ryhmän jäljiltä jäljellä. Astuimme siis sisään ravintolaan. Muut asiakkaat astuivat ulos ravintolasta. Olimme käyneet täällä aiemminkin.
1500 – Saimme ensimmäisen tilauksemme. Meitä oli ryhmässämme 16. Aloitimme kevyesti tilaamalla neljä B*g M*c hampurilaista mieheen. Ne hampurilaiset oli nopeasti tuhottu, eikä kukaan osoittanut pienintäkään kylläisyyden merkkiä. Nämä ajoittaiset vierailumme muodostuivat aina kilpailuiksi veljien välillä. Luonnollisesti voittaja oli se, joka pystyi syömään eniten. Tilasimme toiset neljä annosta mieheen. Henkilökunta alkoi osoittaa huolestumisen merkkejä. Kolme veljistä joutui luovuttamaan kuudennen hampurilaisensa jälkeen, kaksi muuta tippui seitsemännen kohdalla ja vielä neljä antoi periksi syötyään kahdeksan. Kisassa oli siis mukana vielä seitsemän veljeä, minä ja Benedictus muiden mukana. Tilasimme seuraavan satsin, kolme hampurilaista mieheen. Benedictus, joka oli nauttinut jauhelihaa jauhelihalla aikaisemmin aamulla, joutui luopumaan taistosta heti yhdeksännen hampurilaisen jälkeen. Loppujen lopuksi selvisin ryhmämme voittajaksi kahdellatoista hampurilaisella. En voinut liikkua.
1623 – Ravintolan henkilökunta sai minut siirrettyä vessaan.
1625 – Vessassa ei ollut mitään lukemista.
1634 – Vessassa oli itse asiassa hyvin vähän tekemistä itse toimituksen lisäksi.
1635 – Vessan seinässä oli kirkkoveneen kuva..? Miksiköhän?
1648 – Vessan katossa oli 128 laattaa
1751 – Vihdoin ulostauduin vessasta
1715 – Jatkoimme matkaa ryhmämme seuraavaan kohteeseen: kylpylään.
1740 – Edellinen ryhmä oli vastikään poistunut kylpylästä ja altaita täytettiin uudelleen. Arkhimedeen lakia sovellettin taas käytännössä. Yksi bodimunkki syrjäyttä tilavuutensa verran vettä altaasta. Kuusitoista bodimunkkia syrjäyttävät… Kuusitoista bodimunkkia syrjäyttävät vettä ihan saatanan paljon. Rentouduttuamme aikamme lämpimässä vedessä ja höyrysaunassa, päätimme jatkaa matkaa.
1850 – Saavuimme viimeisenä ryhmänä paikalliseen ilotaloon. Homma ei kestänyt kauaa, sen verran oli jokainen munkki helpotuksen tarpeessa. Luonnollisesti olin alla, enhän halunnut kuluttaa liikoja kaloreita.
1851 – Olimme valmiina lähtöön.
2008 – Poimimme kyytiimme matkan varrelta veli Franciscuksen. Hänet oli unohdettu paikkaan, jossa häntä viimeksi käytettiin. Veli oli herännyt koomatilastaan ja oli silminnähden tyytyväinen päästessään sisälle bussiin kaatosateesta.
2200 – Suoritettuani iltatoimet pääsin vihdoin takaisin tuttuun ja turvalliseen kammiooni nukkumaan. Ajattelin veli Franciscuksen kasvojen ilmettä kun poimimme hänet kyytiin paluumatkallamme. Ne toivat mieleeni vain yhden sanan. Michelin.
Kauniita unia :haart:
;)- Liittynyt
- 2.7.2005
- Viestejä
- 141
- Ikä
- 38
hajottaa :D
