Asuntovelallisilla ongelmia jo nyt

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Milloinkahan muuten nähdään ensimmäiset omistusasuntojen purkamiset? Kaupunkien vuokra-asuntojahan puretaan aika paljonkin mutta yksityiset on sitten vähän eri asia. Aika meheviä riitoja tulee kun myyjät unohtavat kertoa ostajille että yhtiön asunnot puretaan ja yhtiö ottaa joko jättilainan uusien rakentamista varten tai kirjataan konkurssiin menneeksi.

"Sori vaan nuoripari mutta tämä asunto puretaan ENSI KUUSSA" :lol2:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Taha kokeiles unohtaa finlandus luxus teoria ja mieti miten tähän ollaan päädytty. Ilmaisten asuntojen avulla, jotta väeltä katoaisi vastuu omista asioistaan? Tämäkö saisi uusia innovaatioita aikaan? Ihan vaikka historian valossa tuo on aika älytön teoria.

Stressi on aina ajanut ihmistä eteenpäin. Jos haluaa olla äärimmäisen tehokas niin pitää taiteilla burnoutin ja normistressin välimaastossa :P Vähän kuin ylikunto.

Kun on vastuu niin asiat tulee hoidettua. Jos valtio järkkäis ilmaisen kämpän niin luuletko että se tulis ilmaiseksi? Tavalla tai toisella se raavittais veroja maksavan osapuolen selkänahasta.

Tärkeimpänä sosiaaliset seikat. Selvittäisiinkö ilman konflikteja jos rämäpää naapuri ja vaikka kauppakorkeakoulun opiskelija sijoitettaisiin naapureiksi? (Oletan että vanhempi väestö on jo ostanut sen omistusasunnon haluamaltaan paikalta [status ja tuloerot määrää aika homona näissä asioissa])
 
Ja tämän eron tasoittaminen vaikuttaa innovaatioiden määrään miten?

Sosiaaliryhmat sekoittuvat.

Jaa miten? Eikös sitä toista mallia ole jo kertaalleen kokeiltu?

Kapitalistinen liiketoiminta edellyttää jatkuvaa kasvua ja koska siinä toimijat kilpailevat toisiaan vastaan, häviäjien osa ei ole helppo. Suomalainen yhteiskunta on päättänyt valtiotasolla joka tapauksessa huolehtia häviäjistä, ja ne kustannukset ovat valtavat.

Missään nykyaikaisessa valtiossa ei tietääkseni ole kokeiltu puhdasta kapitalismia.

Yllättävää kyllä, mutta olen erimieltä. Yritin tuolla osoittaa, että
on olemassa oikeasti esimerkkejä siitä miten tuollaisia innovaatio-
keskittymiä ja think tankkeja rakennetaan ja miten ne toimivat.
Minulle vain ei tule mieleen casea jossa asia olisi ratkaistu
tarjoamalla kansalaisille ilmaisia asuntoja.

Think tankkeja voi yrittää rakentaa yrityksen omin voimin, mutta niiden osaltaan niiden toimivuuteen vaikuttaa asiat, jotka eivät ole yrityksen hallinnassa. Luovan luokan työntekijät hakevat töitä sieltä, missä haluavat asua ja muut asuntoa sieltä, missä saavat töitä.

No shit Sherlock! Taisin tuossa aikaisemmin sanoa, että tätä ajatustasi
ei voi ottaa vakavasti ennen kuin löytyy jotain faktanpoikasta!
Muistaakseni tarjosit aikaisempaan kysymykseeni vastaukseksi
sitä Kirsi Pihan artikkelia? Ainakaan minä en pysty siitä kaivamaan
dataa ja business casea ajatuksesi tueksi.

Näyttää olevan niin, että luova luokka hakeutuu asumaan paikkoihin, joissa on monipuolinen kulttuuritarjonta ja suvaitsevainen ilmapiiri. Tätä edistää ilmaisten omistusasuntojen aiheuttama sosiaaliryhmien sekoittuminen ja "vapaiden taiteilijoiden" toimintaedellytysten lisääntyminen.

Ehkä, minusta tosin alkaa tuntua silta että Kalervon elämässä ja
urakehityksessä on enemmän realiteettia. Anna Lumen, Taican
ja minun pitää pienet fantasiahahmomme!

Koska sinulla on selvästi järkeä päässäsi toivoisin, että pysyt asialinjalla ja annat minun käyttää sokraattista metodia asian opiskeluun. En usko, että ajatukseni realisoituisi joskus, mutta on mukava tutkia, onko siihen syynä taloudelliset tosiasiat vai ideologiset syyt.

Billy sanoi:
Millä laskuopilla?

http://www.kuusivaara.com/Laskurit.htm

Måpå sanoi:
Ilmaisten asuntojen avulla, jotta väeltä katoaisi vastuu omista asioistaan?

Kuinka moni asuu ensiasunnossaan yli viisi vuotta?
 
Kuinka moni asuu ensiasunnossaan yli viisi vuotta?[/QUOTE]

Mulle tuli juuri täyteen 6 v. ensiasunnossa.

Taas voisit laitella lisää noita sun hyviä asumisvinkkejä,että tulee lisää hupia tähänkin päivään.
 
Millä laskuopilla?

Jos lainaa lyhentäisi tasaisesti, olisi keskimääräinen laina 25 000 euroa.

Korko 20 vuotta x 25 000 euroa x 4,5 % = 22 500 euroa

Siitä 30 % verovähennystä, jää pyöreästi 16 000 euroa.

Mistä 70 000 euroa?

Tässä ihan tarkka laskelma, Nordean lainalaskurilla laskettu:

Lainan määrä 50000 eur
Laina-aika 20 vuotta
Kuukausierä 316 eur
Erien lukumäärä 240 kpl
Korot laina-ajalta yhteensä 25966 eur
Todellinen vuosikorko 4.6 %
 
Näin on. Käyttämäni laskuri laski koron koko pääomalle. Silti korkoa maksetaan kymmeniä tuhansia euroja.

Ja myös inflaatio 20v päästä on syönyt koroista ja pääomasta paljon pois.:)

Mites Taha olet meinannut, että ilmaisen asunnon saajan kuollessa asunto/siihen saatu summa jaetaan? Valtiolle vai perillisille?
 
Sosiaaliryhmat sekoittuvat.
Mutta kun eivät sekoitu. :D
Näyttää olevan niin, että luova luokka hakeutuu asumaan paikkoihin, joissa on monipuolinen kulttuuritarjonta ja suvaitsevainen ilmapiiri. Tätä edistää ilmaisten omistusasuntojen aiheuttama sosiaaliryhmien sekoittuminen ja "vapaiden taiteilijoiden" toimintaedellytysten lisääntyminen.
Vaan nytpä sen on myöntänyt jopa kapitalistinen... ööö sori, väärä kirja... siis äärisuvaitsevainenkin tiedemies, että näyttää olevan niin, että "vapaiden taiteilijoiden" toimintaedellytysten lisääntyminen on johtanut Suomen suurimmissa kaupungeissa ns. white flight ilmiöön.


(Mutta lupaan omalta osaltani olla natzittamatta tätä ketjua, jos palataan aiheeseen ja jätetään Tahan ilmaisasuntohaaveet ruokkimatta. :D )
 
Mutta kun eivät sekoitu. :D

Vaan nytpä sen on myöntänyt jopa kapitalistinen... ööö sori, väärä kirja... siis äärisuvaitsevainenkin tiedemies, että näyttää olevan niin, että "vapaiden taiteilijoiden" toimintaedellytysten lisääntyminen on johtanut Suomen suurimmissa kaupungeissa ns. white flight ilmiöön.


(Mutta lupaan omalta osaltani olla natzittamatta tätä ketjua, jos palataan aiheeseen ja jätetään Tahan ilmaisasuntohaaveet ruokkimatta. :D )

Anna palaa reino vaan, eipä tätä ketjua enää aiankaan pahemmin ohi aiheen saa menemään. Ja ihan mielenkiintoista tätä on kuitenki lukea vaikka välillä vähän surkuhupaisaa onkin. ;)
 
Sosiaaliryhmat sekoittuvat.

Käyköhän kuitenkaan näin, komppaan Reinoa. En vain näe tuota yhteyttä.
Jos kaikki tietynikäiset saavat ilmaisen asunnon koti- tai
opiskelupaikkakunnalta miten se merkitävästi kiihdyttää
sosiaaliryhmien sekaantumista, eikös sama ilmiö pitäisi
olla nähtävissä jokaisessa opiskelijakylässä jo nyt?

Kapitalistinen liiketoiminta edellyttää jatkuvaa kasvua ja koska siinä toimijat kilpailevat toisiaan vastaan, häviäjien osa ei ole helppo. Suomalainen yhteiskunta on päättänyt valtiotasolla joka tapauksessa huolehtia häviäjistä, ja ne kustannukset ovat valtavat.

Missään nykyaikaisessa valtiossa ei tietääkseni ole kokeiltu puhdasta kapitalismia.

Joka tapauksessa ne puolivillaiset olemassa olevat kokeilut ovat
tuottaneet huomattavasti parempaa tulosta kuin se toinen systeemi.

Think tankkeja voi yrittää rakentaa yrityksen omin voimin, mutta niiden osaltaan niiden toimivuuteen vaikuttaa asiat, jotka eivät ole yrityksen hallinnassa. Luovan luokan työntekijät hakevat töitä sieltä, missä haluavat asua ja muut asuntoa sieltä, missä saavat töitä.

Muna vai kana? On se niinkin, että mennään töihin sinne minne halutaan.

Näyttää olevan niin, että luova luokka hakeutuu asumaan paikkoihin, joissa on monipuolinen kulttuuritarjonta ja suvaitsevainen ilmapiiri. Tätä edistää ilmaisten omistusasuntojen aiheuttama sosiaaliryhmien sekoittuminen ja "vapaiden taiteilijoiden" toimintaedellytysten lisääntyminen.

Siis:
Vapaat yksiöt -> sosiaaliryhmät sekoittuvat -> 'vapaiden
taiteilijoiden'* 'toimintaedellytykset'* lisääntyvät -> luova luokka
kasvaa ja voi hyvin, voi rauhassa luoda kun ei ole painetta
asumisen aiheuttamista perustamiskustannuksista -> innovaatiokehitys
uudelle uralle -> valtion kulut alas
?

Koska sinulla on selvästi järkeä päässäsi toivoisin, että pysyt asialinjalla ja annat minun käyttää sokraattista metodia asian opiskeluun. En usko, että ajatukseni realisoituisi joskus, mutta on mukava tutkia, onko siihen syynä taloudelliset tosiasiat vai ideologiset syyt.
Jos pyörität tätä jonkinlaisena opinnäyte casena, laita hyvä mies
seuraava vaihde päälle ja ala tonkia dataa tämän skenarion tueksi.

Itse olen sitä mieltä, että tämä kaatuu lähtöviivalla kylmiin talousfaktoihin.
Pohtimasi syy-seurausketjut eivät kestä vettä ja c/b ratiot paukkuvat.

Mutta: Älä minua usko, todista minut ja muut väärääksi tempaisemalla tästä oikea paperi ja laita jakoon vaikka JULHAsta löytyvien yhteystietojen, jonkin poliittisen elimen tai opinahjosi kautta.

* mitä nämä oikeasti tarkoittavat?
 
Mutta: Älä minua usko, todista minut ja muut väärääksi tempaisemalla tästä oikea paperi ja laita jakoon vaikka JULHAsta löytyvien yhteystietojen, jonkin poliittisen elimen tai opinahjosi kautta.

En tunne siihen tarvetta. Huomioin vain, että kukaan täällä ei ole esittänyt todisteita teorian toimimattomuudesta, mutta samaan aikaan huomioin, että teorian tomivuus tulisi kokeilla käytännössä, ennen kuin sen voi hyväksyä totuudeksi.
 
En tunne siihen tarvetta. Huomioin vain, että kukaan täällä ei ole esittänyt todisteita teorian toimimattomuudesta, mutta samaan aikaan huomioin, että teorian tomivuus tulisi kokeilla käytännössä, ennen kuin sen voi hyväksyä totuudeksi.

No hyvä:

Teoriasi:
Vapaat yksiöt -> sosiaaliryhmät sekoittuvat -> 'vapaiden
taiteilijoiden'* 'toimintaedellytykset'* lisääntyvät -> luova luokka
kasvaa ja voi hyvin, voi rauhassa luoda kun ei ole painetta
asumisen aiheuttamista perustamiskustannuksista -> innovaatiokehitys
uudelle uralle -> valtion kulut alas

Tuomio:
Vapaat yksiöt -> sosiaaliryhmät sekoittuvat

Väärin, todisteena tämän päivän opiskelijat, opiskelija-asuntolat
ja white flight-ilmiö

sosiaaliryhmät sekoittuvat -> 'vapaiden taiteilijoiden' 'toimintaedellytykset'
lisääntyvät

Väärin. Jos näin olisi oikeassa elämässä löytyisivät maailman innovaatiokeskukset sellaisista paikoista kuin Lontoon Soho ja Camden
Town tai jotkut New Yorkin lähiöt. Jos innovaatioilla tarkoitetaan
jotain taloudellista lisäarvoa luovaa näin ei yksinkertaisesti ole.
Oikeita innovaatiokeskuksia löytyy vaikka Kaliforniasta piilaakson
ympäriltä, eri yritysten ja yliopistojen think tankeista, Intian ja
Kiinan yritysryppäiden ja kehitysyksiköiden suunnalta, jne.

'vapaiden taiteilijoiden' 'toimintaedellytykset'
lisääntyvät -> luova luokka kasvaa ja voi rauhassa luoda kun ei ole painetta
asumisen aiheuttamista perustamiskustannuksista

Väärin. Luova luokka kasvaa ja voi hyvin kun saavat kunnon peruskoulutuksen,
töitä innovaatiomyönteisessä ilmapiirissä, nauttivat työstään, ja _tekevät_
sitä, eivät huuhaile lattella haihattelemassa. Innovatiivisuus yksilön kannalta
on _työtä_ sen ajatuksen poikasen hieromista ja kurinalaista eteenpäin
viemistä.

luova luokka kasvaa ja voi rauhassa luoda kun ei ole painetta
asumisen aiheuttamista perustamiskustannuksista ->
innovaatiokehitys uudelle uralle

Väärin. Kts. edellinen.

-> valtion kulut alas

Väärin. Esittämäsi systeemi lisää byrokratiaa:
- asuntojen jakamisen-, hallinnanprosessit
- asuntojen takaisinostamisen ja uudelleenmyynninprosessit
- myynnistä saatujen tulojen oikein käytön valvontakoneisto ja
prosessit

Esittämäsi systeemi lisää suoria kuluja:
- asunnot
- omaisuus- ja sitä kautta verotuspohjan rapautuminen

Summa summarum: Teoria on väärässä, tehdyt johtopäätökset eivät
ole kurantteja eivätkä ennustetut hyödyt milläään tavoin perusteltavissa
ja/tai laskettavissa. Eli: hauska ajatusleikki vailla totuuspohjaa.
 
No hyvä:

Teoriasi:
Vapaat yksiöt -> sosiaaliryhmät sekoittuvat -> 'vapaiden
taiteilijoiden'* 'toimintaedellytykset'* lisääntyvät -> luova luokka
kasvaa ja voi hyvin, voi rauhassa luoda kun ei ole painetta
asumisen aiheuttamista perustamiskustannuksista -> innovaatiokehitys
uudelle uralle -> valtion kulut alas

Tuomio:
Vapaat yksiöt -> sosiaaliryhmät sekoittuvat

Väärin, todisteena tämän päivän opiskelijat, opiskelija-asuntolat
ja white flight-ilmiö

Opiskelijat ovat oma sosiaalinen ja demografinen ryhmänsä ja opiskelija-asuntolaan muutettaessa on selvää, ettei se ole pysyvä asunto. Kun asunnon osto ei ole kiinni henkilön sosioekonomisesta statuksesta, hän voi asua siellä, missä tykkää.

"White flight"-ilmiössä on osittain kyse rasistisista ennakkoasenteista, ei puhtaasti sosioekonomisista olosuhteista.

Tuomio: Vasta-argumentti on epäpätevä.

sosiaaliryhmät sekoittuvat -> 'vapaiden taiteilijoiden' 'toimintaedellytykset'
lisääntyvät

Väärin. Jos näin olisi oikeassa elämässä löytyisivät maailman innovaatiokeskukset sellaisista paikoista kuin Lontoon Soho ja Camden
Town tai jotkut New Yorkin lähiöt. Jos innovaatioilla tarkoitetaan
jotain taloudellista lisäarvoa luovaa näin ei yksinkertaisesti ole.
Oikeita innovaatiokeskuksia löytyy vaikka Kaliforniasta piilaakson
ympäriltä, eri yritysten ja yliopistojen think tankeista, Intian ja
Kiinan yritysryppäiden ja kehitysyksiköiden suunnalta, jne.

Piilaakson kehitykseen väitetään vaikuttaneen nimenomaan San Fransciscon suvaitseva ilmapiiri ja Shanghai ja Bombay vasta kultturien ja sosiaaliryhmien sulatusuuneja ovatkin.

Tuomio: Vasta-argumentti on epäpätevä.

'vapaiden taiteilijoiden' 'toimintaedellytykset'
lisääntyvät -> luova luokka kasvaa ja voi rauhassa luoda kun ei ole painetta
asumisen aiheuttamista perustamiskustannuksista

Väärin. Luova luokka kasvaa ja voi hyvin kun saavat kunnon peruskoulutuksen,
töitä innovaatiomyönteisessä ilmapiirissä, nauttivat työstään, ja _tekevät_
sitä, eivät huuhaile lattella haihattelemassa. Innovatiivisuus yksilön kannalta
on _työtä_ sen ajatuksen poikasen hieromista ja kurinalaista eteenpäin
viemistä.

Väärä päättelyketju. Ilmaiset asunnot luovat mahdollisuuden kulttuuripalvelujen monipuolistumiseen ja se houkuttelee luovan luokan paikalle.

luova luokka kasvaa ja voi rauhassa luoda kun ei ole painetta
asumisen aiheuttamista perustamiskustannuksista ->
innovaatiokehitys uudelle uralle

Väärin. Kts. edellinen.

Väärin. Kts. edellinen.

-> valtion kulut alas

Väärin. Esittämäsi systeemi lisää byrokratiaa:
- asuntojen jakamisen-, hallinnanprosessit
- asuntojen takaisinostamisen ja uudelleenmyynninprosessit
- myynnistä saatujen tulojen oikein käytön valvontakoneisto ja
prosessit

KELA hoitaa nytkin puolen miljoonan talouden asumistukirumban, jonka lopettamista ehdotin.

Tuomio: Vasta-argumentti on epäpätevä.

Esittämäsi systeemi lisää suoria kuluja:
- asunnot
- omaisuus- ja sitä kautta verotuspohjan rapautuminen

Asuntojen osto vähentää suoria kuluja, koska asuntojen huolto jää asukkaan huoleksi. Negatiivista vaikutusta omaisuusverojen määrään en ymmärrä, koska nythan asunnot omistavat usein erilaiset säätiöt, jotka eivät maksa tuloistaan veroa. Yksityinen omistaja taas maksaa kiinteistöveroa ja veroa mahdollisesta vuokratulosta.

Kannattaa myös ottaa huomioon kaikkien vuokralaisten siirtyminen omistavaan luokkaan, joka vapauttaa pääomia kulutukseen, eikä rahat ohjaudu vuokrien muodossa vuokra-asuntojen suuromistajille.

Summa summarum: Teoria on väärässä, tehdyt johtopäätökset eivät
ole kurantteja eivätkä ennustetut hyödyt milläään tavoin perusteltavissa
ja/tai laskettavissa. Eli: hauska ajatusleikki vailla totuuspohjaa.

Summa summarum, nuolasit, ennen kuin tipahti.
 
Opiskelijat ovat oma sosiaalinen ja demografinen ryhmänsä ja opiskelija-asuntolaan muutettaessa on selvää, ettei se ole pysyvä asunto. Kun asunnon osto ei ole kiinni henkilön sosioekonomisesta statuksesta, hän voi asua siellä, missä tykkää.

"White flight"-ilmiössä on osittain kyse rasistisista ennakkoasenteista, ei puhtaasti sosioekonomisista olosuhteista.

Tuomio: Vasta-argumentti on epäpätevä.

Häh? Eikös se mennyt niin, että sen ilmaisen asunnon saa
kotipaikkakunnalta tai opiskelupaikkakunnalta?
Omista perusopinnoistani on kyllä jo aika kauan, mutta
silloin asuttiin joko kotipaikkakunnalla tai opiskelupaikkakunnalla.

Kutsu White flightiä miksi vain, mutta jos sitä IRL tapahtuu niin
sitä tapahtuu. Se, että se ei mahdu teoriaasi ei muuta ympäröivää
maailmaa.

Piilaakson kehitykseen väitetään vaikuttaneen nimenomaan San Fransciscon suvaitseva ilmapiiri ja Shanghai ja Bombay vasta kultturien ja sosiaaliryhmien sulatusuuneja ovatkin.

Tuomio: Vasta-argumentti on epäpätevä.

Jaa? Muistelin, että sillä oli jotain tekemistä laivaston, ilmavoimien,
Stanfordin yliopiston, Hewlett Packardin ja Stanford Industry Parkin
ja Xerox:n PARC:n kanssa. Ehkä me puhumme eri Silicon Valleysta?

Shangaista en osaa sanoa, mutta kun tuota Mumbaita vähän rapsuttaa
niin ei siellä minusta niin hirveästi 'vapaita taiteilijoita' joilla on
hyvät 'toimintaedellykset' löydy, siellä jyllää kapitalismi! Tai sitten
olen katsellut ihan eri Mumbaita kuin sinä?

Väärä päättelyketju. Ilmaiset asunnot luovat mahdollisuuden kulttuuripalvelujen monipuolistumiseen ja se houkuttelee luovan luokan paikalle.
No kun ei luo! Jos näin kävisi Neuvostoliitossa olisi ollut ja Kiinassa olisi
nyt tsiljoonittain luovaa luokkaa ja 'vapaita taiteilijoita' joilla on
'toimintaedellytykset'


KELA hoitaa nytkin puolen miljoonan talouden asumistukirumban, jonka lopettamista ehdotin.

Tuomio: Vasta-argumentti on epäpätevä.

Ja nyt sitteen laskelmaa pöytään joka todistaa, että teoriasi
tulee halvemmaksi! Näiden lukujen ja faktojen jankkaaminen
voi tuntua susta tylsältä, mutta aika monessa yhteydessä
niiden kanssa tappelu ja vääntäminen on osa sitä prosessia
jonka lopputuloksena voi syntyä innovaatioita. Näin se vain
on, sitä kutsutaan työnteoksi. Ja jos painii itselleen rakkaan
ongelman parissa voi ehken pohtia onko 'luovaa luokkaa'.

Asuntojen osto vähentää suoria kuluja, koska asuntojen huolto jää asukkaan huoleksi. Negatiivista vaikutusta omaisuusverojen määrään en ymmärrä, koska nythan asunnot omistavat usein erilaiset säätiöt, jotka eivät maksa tuloistaan veroa. Yksityinen omistaja taas maksaa kiinteistöveroa ja veroa mahdollisesta vuokratulosta.

Kannattaa myös ottaa huomioon kaikkien vuokralaisten siirtyminen omistavaan luokkaan, joka vapauttaa pääomia kulutukseen, eikä rahat ohjaudu vuokrien muodossa vuokra-asuntojen suuromistajille.

Siis sä toteutat tässä jotain omaisuuden uusjakoa ns. pääomalta kansalle?
Ja sen kautta kulutukseen ja talouden kasvuun?
Jos sille linjalle lähdetään, eikös kansalaispalkka olisi nopeampi ja
helpompi tie?

Summa summarum, nuolasit, ennen kuin tipahti.

Ei kun tämä sinun lehmäsi nyt vain ei lennä
 
Häh? Eikös se mennyt niin, että sen ilmaisen asunnon saa
kotipaikkakunnalta tai opiskelupaikkakunnalta?
Omista perusopinnoistani on kyllä jo aika kauan, mutta
silloin asuttiin joko kotipaikkakunnalla tai opiskelupaikkakunnalla.

Paikkakunnilla on erilaisia alueita.

Jaa? Muistelin, että sillä oli jotain tekemistä laivaston, ilmavoimien,
Stanfordin yliopiston, Hewlett Packardin ja Stanford Industry Parkin
ja Xerox:n PARC:n kanssa. Ehkä me puhumme eri Silicon Valleysta?

Tuo ei kumoa teoriaa luovan luokan hakeutumisesta ko. alueelle. Voisi jopa väittää, että SF:n ominaisuus tärkeänä satamakaupunkina on luonut otollisen kasvupohjan innovaatioiden syntyyn. Satamathan lisäävät monikulttuurisuutta.

Shangaista en osaa sanoa, mutta kun tuota Mumbaita vähän rapsuttaa
niin ei siellä minusta niin hirveästi 'vapaita taiteilijoita' joilla on
hyvät 'toimintaedellykset' löydy, siellä jyllää kapitalismi! Tai sitten
olen katsellut ihan eri Mumbaita kuin sinä?

Eikö sieltä kuitenkin löydy suhteellisen paljon erilaisia kulttuureja? Huoma myös Shanghain ja Mumbain merkitys satamina.

No kun ei luo! Jos näin kävisi Neuvostoliitossa olisi ollut ja Kiinassa olisi
nyt tsiljoonittain luovaa luokkaa ja 'vapaita taiteilijoita' joilla on
'toimintaedellytykset'

Stalinismi on asia erikseen.

Ja nyt sitteen laskelmaa pöytään joka todistaa, että teoriasi
tulee halvemmaksi!

Kustannusten pohtiminen on suhteellisen toisarvoista, koska systeemissäni siirryttäisiin rahan siirtämisestä taskusta toiseen rahan siirtämisestä kulutukseen.

Siis sä toteutat tässä jotain omaisuuden uusjakoa ns. pääomalta kansalle?
Ja sen kautta kulutukseen ja talouden kasvuun?
Jos sille linjalle lähdetään, eikös kansalaispalkka olisi nopeampi ja
helpompi tie?

Kansalaispalkka on toinen keskustelu.

Ei kun tämä sinun lehmäsi nyt vain ei lennä

Koska en laske todisteeksi vastakysymyksiä ja mutu-tietoa, et ole nähdäkseni edelleenkään esittänyt yhtään todistetta teoriani toimimattomuudesta. Olenko väärässä?
 

Suositut

Back
Ylös Bottom