Asuntovelallisilla ongelmia jo nyt

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
MUTTA: Missä kohtaa tuossa esittämässäsi ongelma ratkeaa ilmaisilla asunnoilla?

Jos ihminen ostaa 50000 euron asunnon 20 vuoden lainalla ja 4,5% korolla, hän joutuu maksamaan asunnostaan 120000 euroa. Jokainen voi itse laskea, kuinka monta tuntia joutuu tekemään työtä tienatakseen 70000 euroa ja mihin muuhun sen ajan ja rahan voisi käyttää.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ja ASP-lainojen korkotukia ei makseta kauheasti v.2003 yht. 450 000€....

Joo, tuo järjestelmä ei muuta markkinatilannetta suuntaan tai toiseen. Merkittävä on kuitenkin asumiseen käytetty tuki, jolla voisi helposti rahoittaa 30000 asuntoa joka vuosi.
 
Öh, Kirsi Piha horisee jotain yleispätevää, tuota on itseni
lisäksi aikamoni saanut lukea/kuunnella viime vuosina enemmän
kuin lääkäri määrää. Itseni lisäksi myös aikamoni yrittää
omalla tavallaan noihin esitettyihin ongelmiin vastata.

MUTTA: Missä kohtaa tuossa esittämässäsi ongelma ratkeaa ilmaisilla asunnoilla?

Tai ehkä mulla vain on kravatti liian kireällä, toivottavasti Kalervo
pitää ainakin perjantaisin virastolla casual dayn.

Lisäksi Taha mainitsee
Taha sanoi:
Kattava sosiaalijärjestelmä näyttää mahdollistavan luovan luokan kasvun
Tuossa Kirsi Pihan tekstissä sanotaan, että Amerikan maassa(!) on enemmän "luovaa luokkaa". Mistä lähtien siellä on ollut kattava sosiaalijärjestelmä? Annetaanko Amerikoissa ilmaisia asuntoja?
 
Tuossa Kirsi Pihan tekstissä sanotaan, että Amerikan maassa(!) on enemmän "luovaa luokkaa". Mistä lähtien siellä on ollut kattava sosiaalijärjestelmä? Annetaanko Amerikoissa ilmaisia asuntoja?

Mekanismi on hiukan monimutkaisempi. Mikäli valtio antaa asunnon, ihminen on taloudellisesti vapaampi valitsemaan asuinpaikkansa. Tämä johtaa kaupunkimosaiikin monipuolistumiseen ja sitä kautta luovan luokan kasvuun.

Tuhon edellämainitsmaani velkaorjuuteen on myös hyvä kiinnittää huomiota; liikepankin ensisijainen tehtävä ei ole tarjota pankkipalveluja vaan tuottaa voittoa omistajilleen.
 
Jos ihminen ostaa 50000 euron asunnon 20 vuoden lainalla ja 4,5% korolla, hän joutuu maksamaan asunnostaan 120000 euroa. Jokainen voi itse laskea, kuinka monta tuntia joutuu tekemään työtä tienatakseen 70000 euroa ja mihin muuhun sen ajan ja rahan voisi käyttää.

Mitäs tekemistä tällä sitten on niiden innovaatioiden kanssa?
Eikös tuon Kirsinkin liturgia lähtenyt siitä, että muutos tapahtuu
työpaikalla ja työn ympärillä tangotessa? Siellä se luova luokka mellestää.

Vai onko Suomen luovan luokan ja innovatiivisuuden ongelma siitä
kiinni, että joutuu tekemään töitä? Jos ei olisi pakko olisi aikaa
kuluttaa, harrastaa ja patsastella ja hey presto! Innovaatioita
syntyisi kuin sieniä sateella ja 150 penkkaavia netissä?

Kai sitä voi olla luova ja innovaatinen oikeassa ympäristössä vaikka
pitäisi sitä asuntolainaakin maksaa?
 
Mekanismi on hiukan monimutkaisempi. Mikäli valtio antaa asunnon, ihminen on taloudellisesti vapaampi valitsemaan asuinpaikkansa. Tämä johtaa kaupunkimosaiikin monipuolistumiseen ja sitä kautta luovan luokan kasvuun.

Tuhon edellämainitsmaani velkaorjuuteen on myös hyvä kiinnittää huomiota; liikepankin ensisijainen tehtävä ei ole tarjota pankkipalveluja vaan tuottaa voittoa omistajilleen.

Etkös sä aikaisemmin sanonut, että sen kämpän saa asuinkunnasta
tai opiskelupaikkakunnalta?

Tuota pankin toimintaa jotkut kutsuvat businekseksi. Jotkut ovat
myös sitä mieltä yrityksen arvon kasvattaminen on asia
joka mahdollistaa ja jopa luo niitä tässäkin keskustelussa jo monesti
esiintyneitä innovaatioita.

Olen pahoillani, mutta tämä alkaa minusta tuntua yhä enemmän
prekariaattihourailulta.
 
Jos ihminen ostaa 50000 euron asunnon 20 vuoden lainalla ja 4,5% korolla, hän joutuu maksamaan asunnostaan 120000 euroa. Jokainen voi itse laskea, kuinka monta tuntia joutuu tekemään työtä tienatakseen 70000 euroa ja mihin muuhun sen ajan ja rahan voisi käyttää.

Niin, mikä ongelma tässä on? Jos ei tulot riitä maksamaan 50.000 euron kämppää nopeammin, on tuo tosiasia vain hyväksyttävä. Ja tuon 20 vuoden jälkeen ei sitten olekkaan muita asumiskuluja kuin vastikkeet sun muut pakolliset, sekä tietty mahdolliset remppakulut.

Asuminen on kuitenkin aikalailla se suurin menoerä, riippuen kuinka luksusta itselleen haluaa. Ja aina voi asua halvassa luukussa vuokralla, joka vastaa ison osakkeen vastiketta (joka sekin menee "taivaan tuuliin"), joten valintakysymys tämä on hyvin pitkälle.

Ja et Taha vielä maininnut mistä ihmeestä nuo kaikki ensiasunnot revitään ja miten ne jaetaan kaikille tasapuolisesti ettei toinen saa sitä Helsingin keskustasta ja toinen jakomäestä, sillä näiden hinnoissa on tietääkseni pieni ero? Ja ero pysyisi vaikka tämä mallisi hinnat romahduttaisikin. Ja miksi kukaan pariskunta muuttaisi yhteiseen kämppään kun molemmat voivat saada omat ja saa sitten kaksinkertaisen hinnan kun myy ne pois ja ostaa sen seuraavan asunnon? Mitä järkeä tuollaisessakin olisi? Vai väsäätkö nopeasti pykälän ettei pariskunnat saa kuin yhden yhteisen ensimmäisen asunnon? :jahas:
 
Vaatii kyllä melkoset määrät TYKY-toimintaa, fysioterapiaa ja virkistyspäiviä ennen kun Kalervo toipuu näistä linjauksista:

Ensiasuntojen kohderyhmän kartoitus:
Tarkoitan kaikkia, varallisuudesta riippumatta.
Oikeus asuntoon on taattu Perustuslaissa.
(Lasketaan tästä nyt muutama tuhat metsien miestä pois.)
En halua antaa spurguille ja narkeille ilmaisia asuntoja. Haluan, että kaikilla on mahdollisuus omistusasuntoon tuloista, varallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta.
Sosiaalitoimi voisi ottaa väliaikaisesti huolekseen sosiaalitapaukset. Niille minulla on omat suunnitelmani...
Yhteiskunnan kaikkien jäsenten hyvinvointiin pyrkiminen.

Vuokra-antajien vähäiset tuotto-odotuksen menetykset vs. huomattavat, kilpailua vääristävät vuokrarahavirrat:

Asumisen suhteen eroa ei olekaan, mutta vuokrarahavirtojen osalta ero on huomattava.
Sitä väliä, että vuokratuki on tulonsiirtoa varakkaille ja vääristää kilpailua.
Asumistuella rahoitetaan yleensä vuokranantajan sijoituksen tuotto-odotus.
Itse vaikkaan, että ne notkahtaisivat vastaavankokoisen yksiön vuokratuoton verran kerrottuna asumisajalla, eli muutaman tonnin.
Vuokrayksiö antaa 3% vuosituoton ja jos sen kertoo asuinvuosilla, kyseessä on muutaman tonnin spekulatiivisen arvon katoaminen.

Asunnon myynti vapailla markkinoilla valtiolle:
Mitä taas asunnon myyntiin tulee, tietysti asunnon voi myydä ja ostaja on valtio
Myyt asunnon vapailla markkinoilla ja käytät rahan uuden ostoon.
Jos henkilö ei sitä halua, hän myy sen, valtio ehkä ostaa sen ja antaa jollekin toiselle.

Asuntoedun muuttaminen rahaksi:
Toisaalta, asunnonhankintaa voitaisi tukea niin, että kaikki saisivat tietyn summan "stipendinä", vaikka sen 50000€. Se saattaisi jopa kannustaa asumaan kehä kolmosen ulkopuolella,
Eli sama asia kuin se 50 000e käteen?
Ei, vaan asunto ja tehkööt sillä mitä lystää.

Olen kyllä Tahan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että minä nyt en vaan ymmärrä. Onneksi ei tarttekaan ymmärtää, kun nuo talviasumiskysymykset Henkilö A:n kohdalta saatiinkin jo linjattua.
 
Mutta jos Kalervo näkee sen valon joka minulta nyt kyllä on piilossa?
Kalervohan voi saada uransa tämän myötä ihan uuteen uskoon.

Selvitysmiehen paikka nyt alkuun ja sitten myöhemmin neuvottelevaksi
virkamieheksi! Tästä tehdyillä kalvoilla ja nelikentillä Kalervo ratkaisee
kerralla mm. Valt-it:n, Kunta-it:n, Innovaatiostrategian, Tietoyhteiskunta
ohjelman ja pari muuta pienempää proggista.
 
Olen kyllä Tahan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että minä nyt en vaan ymmärrä. Onneksi ei tarttekaan ymmärtää, kun nuo talviasumiskysymykset Henkilö A:n kohdalta saatiinkin jo linjattua.

Aika typerää silputa keskustelu tuollaisin siivuihin jopa kesken lauseen.
 
Mitäs tekemistä tällä sitten on niiden innovaatioiden kanssa?

Sitä, että kun ihminen elää virkkeellisessä ympäristössä hän tekee enemmän innovaatioita ja jotta jäisi aikaa ajatuste kehittämiseen ja varaa riskinottoon, on hyvä ettei perustarpeen tyydyttämiseksi joudu velkavankeuteen.

Tuota pankin toimintaa jotkut kutsuvat businekseksi. Jotkut ovat
myös sitä mieltä yrityksen arvon kasvattaminen on asia
joka mahdollistaa ja jopa luo niitä tässäkin keskustelussa jo monesti
esiintyneitä innovaatioita.

Eli olet sitä mieltä, että mitä enemmän ja kauemmin valtion väestö on pankille rahaa velkaa, sitä paremmin valtiolla menee?

Olen pahoillani, mutta tämä alkaa minusta tuntua yhä enemmän
prekariaattihourailulta.

Etköhän sitten luovu kaikista palveluista, jotka valtio sinulle tarjoaa. Vai mihin vedät rajan?
 
Niin, mikä ongelma tässä on? Jos ei tulot riitä maksamaan 50.000 euron kämppää nopeammin, on tuo tosiasia vain hyväksyttävä.

Muutama sata vuotta sitten koronotto lainasta oli kielletty, joten mistään luonnoilmiöstä ei ole kyse, vaan poliittisesta tahdosta.

Ja et Taha vielä maininnut mistä ihmeestä nuo kaikki ensiasunnot revitään ja miten ne jaetaan kaikille tasapuolisesti ettei toinen saa sitä Helsingin keskustasta ja toinen jakomäestä, sillä näiden hinnoissa on tietääkseni pieni ero?

Varmaan löytyy muitakin alueita, kuin nuo ääripäät? Valtio ja kunnat omistavat jo nyt kymmeniä tuhansia asuntoja ja Suomessa on joidenkin laskelmien mukaan 200000 tyhjää asuntoa. Ensiasuntoja tarvittaisiin 50-60000 kpl vuodessa.

Ja ero pysyisi vaikka tämä mallisi hinnat romahduttaisikin.

En näe syytä hintaromahdukselle, päinvastoin. Jos valtio ryhtyy ostamaan asuntoja, niiden hinnat nousevat.

Ja miksi kukaan pariskunta muuttaisi yhteiseen kämppään kun molemmat voivat saada omat ja saa sitten kaksinkertaisen hinnan kun myy ne pois ja ostaa sen seuraavan asunnon?

Sanoin jo aiemmin, ettei asunnossa ole asumispakkoa. Sille saa tehdä mitä lystää, mutta myyntitulot pitäsi joko rahastoida tai käyttää suoraan seuraavaan asuntoon.
 
Aika typerää silputa keskustelu tuollaisin siivuihin jopa kesken lauseen.

Niin on. Onneksi se silppu on kätevästi tässä heti keskustelun yhteydessä, jolloin ne, joille jäi jotain epäselvää, voivat tutustua aiheeseen tarkemmin selaamalla ketjua taaksepäin. Kaikkien tietyn käyttäjän viestien liittäminenkin olisi vähän hömppää, koska niihin voi tutustua kätsysti käyttäjän nimen takaa.

Tai ehkä multa jää vaan niin harvoin ja niin vähän ymmärtämättä, että epäselviksi jääneiden kohtien lista näyttää vähän karsitulta. No tähän nyt ei usko kukaan, sillä nykytilanteesta on tuohon matkaa vielä järjettömän pitkästi. EI mahdottoman pitkästi, vain järjettömän.
 

Niin, esimerkkinä voisi käyttää tuota asunnon myyntiä vapailla markkinoilla, josta olit jättänyt puolet pois. Et ilmeisesti halunnut ymmärtää, että myös valtio ostaa poisannettavat asunnot vapailta markkinoilta, joten asunnon voi myydä vapailla markkinoilla valtiolle.

Et myöskään halunnut ymmärtää (toki olisit ymmärtänyt jos olisit halunnut), miksi en huomioinut metsien miehiä kyseessä olleessa asiassa.
 
Sitä, että kun ihminen elää virkkeellisessä ympäristössä hän tekee enemmän innovaatioita ja jotta jäisi aikaa ajatuste kehittämiseen ja varaa riskinottoon, on hyvä ettei perustarpeen tyydyttämiseksi joudu velkavankeuteen.

Ja tämän saavuttamiseksi siis tarvitaan se ilmainen kämppä?
Se on siis se kuningaspultti ja hopealuoti?

Eli olet sitä mieltä, että mitä enemmän ja kauemmin valtion väestö on pankille rahaa velkaa, sitä paremmin valtiolla menee?

Missäköhän minä niin sanoin? Totesin muistaakseni, että se pankki tekee
liiketoimintaa. Taisin myös vihjaista, että kannattavan liiketoiminnan
pyörittäminen monesti vaatii kykyä innovatiiviseen ajatteluun ja pohdintaan.

En nyt äkkiseltä keksi _yhtään_ esimerkkiä jossa luomalla jonkinlainen
onnela yhteiskunta jossa ihmisillä on kaikkea ilmaiseksi saataisiin
aikaan jonkinlainen innovaatioyhteiskunta.

Sen sijaan keksin paljonkin esimerkkejä jossa yritykset rakentavat
ja pyörittävät erinäköisiä yksiköitä joissa noita innovaatioita syntyy.
Ehkä se avain on siinä, että ihmiset tekevät työtä, ei ilmainen
kämppä.

Etköhän sitten luovu kaikista palveluista, jotka valtio sinulle tarjoaa. Vai mihin vedät rajan?

Miksi ihmeessä?

Ja sokerina pohjalle:

Kalervo nyt:

http://www.waseda.jp/student/weekly/contents/2005a/068a1.jpg

Kalervo Luovan luokan ja Innovaatioministeriön neuvottelevana virkamiehenä:

http://www.devillefashion.be/i/menswear/hugo-boss/1.jpg


Ja Suomi nousuun!
 
Kalervo Luovan luokan ja Innovaatioministeriön neuvottelevana virkamiehenä:

:lol2:

taitaapa jäädä haaveeksi ne henkilö A:n majoittamiset täällä päässä, kun kalervo pääsee casual dayn kääntyessä iltaa kohti neuvottelemaan tuollaisten (uuden) yhteiskunnan kelkasta tippuneiden kanssa asiasta nimeltä talvimajoitus. ainoa pelastukseni voi olla se, että kalervon oven takana on valtava, ja villisti käyttäytyvä ´pelastettavien´ neitokaisten jono - niin henkeäsalpaava ilmestys kalervosta kuoriutui tämän innovaatioministeriön pestin myötä.

tai sitten pitää vaan mennä vieläkin syvemmälle pelastettavien joukkoon, ja ottaa luokseen talvehtimaan sellainen täysin sosiaalinen hylkiö, joiden varalle tahalla olikin jo suunnitelmia. tai ehkä tämä olikin juuri tahan suunnitelma. pirullisen nerokas kaveri.
 
Ja tämän saavuttamiseksi siis tarvitaan se ilmainen kämppä?
Se on siis se kuningaspultti ja hopealuoti?

En usko, mutta se tasoittaisi eroja vuokra- ja omistusasuntoalueiden välillä.

Missäköhän minä niin sanoin? Totesin muistaakseni, että se pankki tekee liiketoimintaa. Taisin myös vihjaista, että kannattavan liiketoiminnan
pyörittäminen monesti vaatii kykyä innovatiiviseen ajatteluun ja pohdintaan.

Liiketoiminta saattaa olla yritykselle tietyllä aikavälillä kannattavaa, mutta yhteiskunnallisesti kannattamatonta.

En nyt äkkiseltä keksi _yhtään_ esimerkkiä jossa luomalla jonkinlainen
onnela yhteiskunta jossa ihmisillä on kaikkea ilmaiseksi saataisiin
aikaan jonkinlainen innovaatioyhteiskunta.

Olkinukke. En ehdottanut, että kaikki annettaisiin kaikille ilmaiseksi. Onko järkevää keksiä itse väitteitä ja sitten kumota niitä?

Sen sijaan keksin paljonkin esimerkkejä jossa yritykset rakentavat
ja pyörittävät erinäköisiä yksiköitä joissa noita innovaatioita syntyy.
Ehkä se avain on siinä, että ihmiset tekevät työtä, ei ilmainen
kämppä.

Ai että innovaatioiden tekeminen on pelkästä yrityksen halusta kiinni?

Miksi ihmeessä?

Koska kansalaisen ilmaiseksi saadut asiat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Ja sokerina pohjalle:

Ad hominem.
 
En usko, mutta se tasoittaisi eroja vuokra- ja omistusasuntoalueiden välillä.

Ja tämän eron tasoittaminen vaikuttaa innovaatioiden määrään
miten?

Liiketoiminta saattaa olla yritykselle tietyllä aikavälillä kannattavaa, mutta yhteiskunnallisesti kannattamatonta.

Jaa miten? Eikös sitä toista mallia ole jo kertaalleen kokeiltu?

Olkinukke. En ehdottanut, että kaikki annettaisiin kaikille ilmaiseksi. Onko järkevää keksiä itse väitteitä ja sitten kumota niitä?
Ai että innovaatioiden tekeminen on pelkästä yrityksen halusta kiinni?

Yllättävää kyllä, mutta olen erimieltä. Yritin tuolla osoittaa, että
on olemassa oikeasti esimerkkejä siitä miten tuollaisia innovaatio-
keskittymiä ja think tankkeja rakennetaan ja miten ne toimivat.
Minulle vain ei tule mieleen casea jossa asia olisi ratkaistu
tarjoamalla kansalaisille ilmaisia asuntoja.

(Jos haluat lisää latinaa keskusteluun tässä voisi sitten olla
Argumentum ad ignorantiam:in paikka)

Koska kansalaisen ilmaiseksi saadut asiat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

No shit Sherlock! Taisin tuossa aikaisemmin sanoa, että tätä ajatustasi
ei voi ottaa vakavasti ennen kuin löytyy jotain faktanpoikasta!
Muistaakseni tarjosit aikaisempaan kysymykseeni vastaukseksi
sitä Kirsi Pihan artikkelia? Ainakaan minä en pysty siitä kaivamaan
dataa ja business casea ajatuksesi tueksi

Ad hominem.

Ehkä, minusta tosin alkaa tuntua silta että Kalervon elämässä ja
urakehityksessä on enemmän realiteettia. Anna Lumen, Taican
ja minun pitää pienet fantasiahahmomme!
 
Jos ihminen ostaa 50000 euron asunnon 20 vuoden lainalla ja 4,5% korolla, hän joutuu maksamaan asunnostaan 120000 euroa. Jokainen voi itse laskea, kuinka monta tuntia joutuu tekemään työtä tienatakseen 70000 euroa ja mihin muuhun sen ajan ja rahan voisi käyttää.
Millä laskuopilla?

Jos lainaa lyhentäisi tasaisesti, olisi keskimääräinen laina 25 000 euroa.

Korko 20 vuotta x 25 000 euroa x 4,5 % = 22 500 euroa

Siitä 30 % verovähennystä, jää pyöreästi 16 000 euroa.

Mistä 70 000 euroa?
 
Back
Ylös Bottom