Asuntovelallisilla ongelmia jo nyt

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Velat ei periydy. Asunto myydään, maksetaan lainaosuus pois ja loppu jää perijöille. Esim. näin.
Entä jos se omaisuus ei riitä kattamaan velkataakkaa? Nimittäin itellä tilanne jossa emäntä joutu ottaan "pakkolainaa" -90 luvulla ja kyllä se pankin mukaan mun maksettavaksi jäis jos emäntä heittäis lusikan nurkkaan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Onkohan noin alhainen? 12 kk Euribor on tällä hetkellä luokkaa 3.62% ja siihen päälle 0.4% marginaali, niin ollaan tasossa 4.02%. Luulisi, että pankki haluaa korkokattoon 1.0% luokkaa olevan preemion lainanottohetken 12kk euriboriin nähden. Jos oletukseni pitää paikkansa, korkokatto liikkuisi tällä hetkellä 5% tuntumassa.

Se on selvää, että 4% on liian alhainen korkokatto, koska 4% korkoa joutuvat maksamaan ne, jotka ottavat lainan tänä päivänä 12kk euribor kellukkeella. Ei pidä muistella vuoden takaisia euriboreja.


Meille se oli vielä pari viikkoa sitten 4%. Tosiaankin korkokaton alaraja nousee euribor 12kk nousun mukaan.


Kaveri kävi viime viikolla kyselemässä Nordeasta ja todellakin 4% korkokattoa tarjosivat. Korkokattohan ei ole ilmainen, se maksaa tietyn prosentin lainapääomasta.

Taitaa olla 1%, jos prosenteissa lasketaan. En tiedä varmaksi, mutta meidän lainan mukaan tuo 1% on lähellä.

Entä jos se omaisuus ei riitä kattamaan velkataakkaa? Nimittäin itellä tilanne jossa emäntä joutu ottaan "pakkolainaa" -90 luvulla ja kyllä se pankin mukaan mun maksettavaksi jäis jos emäntä heittäis lusikan nurkkaan.

Velat ei periydy/tule sun maksettavaksi, paitsi jos olet esim. takaamassa tai yhteinen asunto tms. on panttina tms.
 
Muistaakos joku tarkkaa lukemaa mitä tuo korko oli 92 vuoden pintaan? jotain 13-14%? Jos tässä raamissa pysytään niin eihän tässä hätäpäivää ole tulossa :D Kulut kyllä nousee rutkasti, pitää vaan vähentää sitten menoja, eikun... :lol2:
 
Entä jos se omaisuus ei riitä kattamaan velkataakkaa? Nimittäin itellä tilanne jossa emäntä joutu ottaan "pakkolainaa" -90 luvulla ja kyllä se pankin mukaan mun maksettavaksi jäis jos emäntä heittäis lusikan nurkkaan.

Jos emännälläsi on kuolinhetkellä varallisuus miinuksella niin et ryhdy kuolinpesään vaan haet kuolinpesän konkurssiin (muistaakseni ~kuukauden sisällä oli haettava joku konkurssiin tai ainakin aloitettava pesänselvitys). Tällöin kaikki emännän varallisuus realisoidaan (asunnon puolikas?) ja pistetään velkoihin, mutta sinulle ei periydy mitään velkoja.

Eri asia on sitten tosiaan jos olette taanneet toistenne lainoja, ottaneet yhteisiä lainoja, antaneet yhteisen asuntonne yleispantiksi molempien veloista tms. Tällöin toki pantit realisoidaan tai sinä maksat velkojan eli pankin ulos ostamalla emäntäsi osuuden pankilta.

Näin olen itse ainakin homman käsittänyt. Sitä en vain käsitä että olen kuullut tutuntutuista joissa on nimenomaan ryhdytty velkaiseen kuolinpesään. Eli esim. ukko on kuollut ja eukko ottanut velat nimiinsä. Miksi ihmeessä ei ole haettu konkurssia? Ilmeisesti on vain tunnesyistä välttämättä haluttu pitää yhteinen asunto, mikä ainakin minusta on pahimman laadun typeryyttä.
 
Muistaakos joku tarkkaa lukemaa mitä tuo korko oli 92 vuoden pintaan? jotain 13-14%? Jos tässä raamissa pysytään niin eihän tässä hätäpäivää ole tulossa :D Kulut kyllä nousee rutkasti, pitää vaan vähentää sitten menoja, eikun... :lol2:

Taisi olla tota luokkkaa, ja vuonna -96 oli jossain 7% tienoilla.

7% vielä menis ilman ongelmia, mutta tuosta 13-14% joutuis varmaan viiltää ranteet :D tai :(
 
Esim. korkokattoa saa vaan tietyiksi vuosiksi, olisiko esim. 3 ja 5 vuotta ainakin. Mutta ei niitä myydä laina-ajan loppuun asti (esim. 20 vuoden laina).

Ja korkokattorajat lähtee 4 prosentista tällähetkellä (Nordea).

Kyllä ainakin minulle tarjottiin korkokattoa 15 vuoden laina-ajalle kokonaisuudessaan. Vaikka se muutaman tonnin maksaa, niin suosittelen jos joku on sen tyyppinen että stressaa ja pelkäää korkojen nousevan.

Itse en korkokattoa ottanut, aika näyttää oliko se virhe. :)
 
miisa sanoi:
Kaveri kävi viime viikolla kyselemässä Nordeasta ja todellakin 4% korkokattoa tarjosivat. Korkokattohan ei ole ilmainen, se maksaa tietyn prosentin lainapääomasta.

Taitaa olla 1%, jos prosenteissa lasketaan. En tiedä varmaksi, mutta meidän lainan mukaan tuo 1% on lähellä.

Tuo ylimääräinen maksu on siis ilmeisesti se olettamani preemio, jonka pankki haluaa euriborin ja marginaalin päälle => Loppupeleissä korko on lähempänä 5%. Pitääkö tuo 1% maksaa heti vai lisätäänkö se lainapääomaan?

Sinänsä ihan fiksu valinta mielenrauhan kannalta, jos kassavirta ei kestä reippaampia korkotason heilahteluja.
 
Kyllä ainakin minulle tarjottiin korkokattoa 15 vuoden laina-ajalle kokonaisuudessaan. Vaikka se muutaman tonnin maksaa, niin suosittelen jos joku on sen tyyppinen että stressaa ja pelkäää korkojen nousevan.

Itse en korkokattoa ottanut, aika näyttää oliko se virhe. :)

Juu, mutta tietääkseni korkokaton hinta nousee suhteessa siihen, paljonko niitä vuosia ottaa. Eli tuo 15 vuotta on suhteessa huomattavasti kalliimpi kuin ottaa esim. 3 tai 5 vuotta.
 
Hitto, katselin huvikseni tuota lainojen takaisinmaksusuunnitelmaa verkkopankista ja yli 240e nousee syksyllä lainakulut... Kyllähän tuollakin jotain kivaa ostelisi mieluummin kuin maksaisi pelkkiä korkoja...
 
Vaikka tulot ei mulla ja avokilla kovin kummoiset olekaan,ni eipä käyny mielessäkään ruveta yli 500 euroa/kk laittamaan rahaa vuokraan.Samalla rahaa lyhennetään jo lainaa.Ja vuokrakin on joka tapauksessa maksettava,olipa töissä tai ei.Joten mikä ongelma siinä lainan maksussa on?Kuhan vaan ei ota turhan suurta kuukausi erää kontolleen.

Lainanmaksussa ja vuokrassa on myös se ero, että työtön saa isompaankin vuokraan jostain tukea (KELA, sosiaalitoimisto).

Vuokra-asujalla on siis riski lähes nolla, jos työpaikka menee alta. Aina ne vuokrarahat jostain järjestyy. Myös muutto toiselle paikkakunnalle työn perässä on hieman helpompaa.

Velkojen maksuun tukea ei niin helposti heru työttömyyden yllättäessä. Jos rahat ei riitä lyhennyksiin tai edes korkoihin on pakkomyynti edessä ja muutto takaisin vuokralle. Pahimmillaan on vielä velkaa jäljellä.
 
Lainanmaksussa ja vuokrassa on myös se ero, että työtön saa isompaankin vuokraan jostain tukea (KELA, sosiaalitoimisto).

Vuokra-asujalla on siis riski lähes nolla, jos työpaikka menee alta. Aina ne vuokrarahat jostain järjestyy. Myös muutto toiselle paikkakunnalle työn perässä on hieman helpompaa.

Velkojen maksuun tukea ei niin helposti heru työttömyyden yllättäessä. Jos rahat ei riitä lyhennyksiin tai edes korkoihin on pakkomyynti edessä ja muutto takaisin vuokralle. Pahimmillaan on vielä velkaa jäljellä.

Totta tämäkin.Kolikolla on aina kääntöpuolensa:(
 
Varamasti huomioit vastikkeet, jotka on helposti sen parisataa kuukaudessa.

Kyllä kyllä.Itsekin maksan 137 euroa vastiketta kuussa:curs:
Mutta nuo vastikkeidenkin hinnat heittelee ihan älyttömästi.Esim.mun kaveri maksaa vastiketta 40 euroa/kk.Ja on mm.autokatos,lumityöt tehdään taloyhtiön laskuun,samoin nurmikonleikkuut ym.Käytännön asiat.

Mutta eipä sillä.Meilläkin hinta pompsahti,ku taloyhtiössä "yhteisesti päätettiin" uusia etu ja takaovet.(rivitalossa siis asutaan)
:offtopic:
Tarkoitan vaan,että joku saattaa miettiä asuntoa ostaessa,että ompas edullinen vastike tuossa rivarissa.No hip hei ja se nouseekin seuraavalle vuodelle 100%:lol2:
 
Kohta tuntuu suomessakin

http://www.marketwatch.com/News/Story/Story.aspx?siteid=mktw&guid={C63296BD-60D8-44B9-AFEC-E60DE1D70D47}&dist=bnb
 
Asuntojen myynti-ilmoituksia kun kattelee niin aika selvästi voi vastikkeista päätellä missä yhtiössä on isot rempat tehty ja missä ei, siis jos vertailee sijainnisltaan ja kooltaan samanlaisia kämppiä. Onhan se pieni vastike kiva mutta ite maksan mieluummin sen 50-100 euroa enemmän kun putkistot ja muu shitti on kunnosssa. Meillä esim. on nyt vuoden sisään liitytty kaukolämpöön ja laitetaan lämmitys/käyttövesi uusiksi. Vastike on laskujeni mukaan n. 250 kk sisältäen yhteisen lainan lyhennyksen ja muut taloyhtiön kulut. Aika paljon mutta elämä on ja nostaahan korjaukset aina kiinteistön arvoa.

Juttelin muuten tossa yhden ison LVI firman suunnittelijan kanssa ja kuulemma lähivuosina alkaa näistä 20-30 v vanhoista taloista tulemaan sellaisia putkistopommeja että oksat pois. Että LVI alalle ja nopeesti, duunia riitää.
 
Korjataan tuota epäkohtaa hieman: Eli yhtiövastike muodostuu sekä hoitovastikkeesta että rahoitusvastikkeesta. Hoitovastikkeella EI KORJATA YHTÄÄN MITÄÄN, se on vastoin jotain asunto-osakeyhtiölakia tjsp. Rahoitusvastikkeella sitten korjaillaan putkia yms. shittiä.

Pieni hoitovastike on vain pienet ASUMISKUSTANNUKSET eikä kerro yhtiön tilasta sinänsä mitään. Monesti kerätään etukäteen "rahoitusvastiketta" jolla sitten korjaillaan paikkoja JOS tarve vaatii.

Nämä vastikkeet ovat siis yhteensä YHTIÖVASTIKE.

Esim meillä tässä on hoitovastike noin 1.7e/m2, kun se monessa kerrostalossa on vaikkapa 2.6e/m2. Rivitaloissa tuohon vaikuttaa mm. lämmitys, sähkölämmityksellä alhaisempi hoitovastike, kaukolämmöllä korkeampi. Mahdolliset vuokratulot myös pienentävät tuota hoitovastiketta sekä "talkoohenki", eli kolataan itse lumet pihalta jne...

Ja tällaisessa -82 rakennetussa talossa on ihan turha tulla huutelemaan että yhtiö on paska koska vastike on noin pieni, putket ovat kunnossa, HTV näkyy, aidat vaihdossa ja kaukolämmön lämmönvaihtimet on juuri uusittu, kaikki tämä etukäteen kerätyn rahoitusvastikkeen ansiosta. Tosin putkiremppaa ei nyt aivan heti ole tulossa (toivottavasti ;))


Kohta tuntuu suomessakin

http://www.marketwatch.com/News/Story/Story.aspx?siteid=mktw&guid={C63296BD-60D8-44B9-AFEC-E60DE1D70D47}&dist=bnb

Kai se jossain vaiheessa, rakennuslama ollu Jenkeissä noin 10v ajan...
 
Joo, meikä puhui kans siis kokonaisuudessaan yhtiövastikkeesta. Tahtoo vaan olla että monesti taloyhtiössä ei hirveesti keräillä etukäteen rahoitusvastikkeita tai ennakoida ramontteja, siis kuullun perusteella, itellä ei ole kuin nykyisestä kokemusta. Ja voiko noita rahoitusvastikkeita keräillä etukäteen miten haluaa? Anyone? vaikka siis ennakoida 10 v päähän jotain käyttöveden uusintaa.

Kattoko kukaan taannoin kun aamuteeveessä joku mamma tilitti kuinka kämppä oli saatu just maksettua ja nyt paukkas putkiremppa päälle kerrostalossa, hänen osuutensa oli vaan 70 000 euroa, pistäs ehkä vituttaan.

Siitä Huppe odottelemaan remppaa ;) .
 
Rahoitusvastikkeilla maksetaan takaisin taloyhtiön ottamaa lainaa. Yleensä lainaa otetaan isompiin remonttikohteisiin, johon hoitovastikkeet eivät riitä. Eli rahoitusvastiketta ei makseta "etukäteen".
 
Back
Ylös Bottom