Mä nyt en paljoa näistä ymmärrä, mutta pari juttua tuli mieleen. Eikös tuossa käytännön ostovoima laske, koska kuitenkin tavaroiden hinnat oletettavasti nousee ja talouden käyttörahat pysyy samana? Vai tarkoititko tällä ihan yleisenä terminä ostovoimaa?
Niin ja sitten tuota pilkunnussintaa oleellisempi juttu, mitä tulee usein pohdittua. Mites tämä tilanne pätee suurempiin asuntoihin päivittävien kohdalla? Oma veikkaus on, että väliraha tulee kasvamaan enemmän kuin inflaatiokorjauksen verran.
Seuraavaksi tuleekin mieleen, että mikä on järkevin ratkaisu taloudella, jossa tiedetään, että tulevaisuudessa vaihdetaan suurempaan asuntoon?
Tehdään extralyhennyksiä, jolloin velkaa on vähemmän jäljellä vaihtotilanteessa.
Vai toinen ääripää, missä maksellaan pelkkiä korkoja ja rahat sijoitetaan? Nämä laitetaan sitten lihoiksi tai käytetään vähintään vakuutena uudelle lainalle.
Itse olen pitäytynyt sovitussa noin 23v maksuohjelmassa ja tässä ohessa sijoitan rahastoihin. Pelkkiin koronmaksuihin ei taida vielä riittää uskallus ja toisaalta taas, en halua että kaikki munat on yhdessä korissa.
Kuitenkin nämä asiat olisi hyvä optimoida, samalla pitäen riskitason itselle sopivana. Pelkästään se ajatus tuottaa mielihyvää, että tänä vuonna lainaa on lyhennetty 1,5 kuukauden maksuerän verran enemmän kuin piti. Ja tämä ihan yhdellä puhelinsoitolla, vaihdoin ilmaisena 12kk euriborin 6kk euriboriksi. Pienempää ei valitettavasti saanut, ehkä myöhemmin sitten..
Kaikki hyödykkeet kallistuu keskimäärin sen inflaation verran. Mutta en mä sanonutkaan että sä koko palkastasi laitat inflaatioprosentin verran lainanlyhennykseen vaaan siitä lyhennyssummasta. Jos kaikki kallistuu saman verran ja palkka nousee saman prosentin niin ei sen pitäisi ostovoimaan vaikuttaa JOS talous on tasapainossa, eli et elä yli varojesi jo muutenkin. Tai sitten minä en taas ymmärrä mistään mitään, eikä sekään ole mitään uutta...
Mutta tämä toinen kysymyksesi onkin mielenkiintoisempi. Lähtökohtahan on se, että esim. pörssiosakkeista on saatu pitkässä juoksussa suurempaa tuottoa kuin korkomarkkinoilta ja näin sen on pakko jatkossakin olla, muuten ei kukaan sijoittaisi enää osakkeisiin. Eli toisinsanoen se osakkeiden hinta kyllä korjaantuu niin että niissä suurempi tuotto on.
Eli äkkiä voisi sanoa, että kuukausittainen osakepotin lisääminen pitää olla kannattavampaa kuin ylimääräinen lainanlyhennys. Mutta tämän osakesäästämisen on syytä kestää useita vuosia ja pitää olla mahdollisuus itse valita niiden realisointiajankohta. Jos sä nyt päätät että se on tasan 5 vuoden päästä, niin et mistään voi tietää onko silloin kaikkien kurssisyöksyjen äiti just takana ja osakkeiden arvo on romahtanut. Ei silloin mitään salkkua tyhjennetä vaan ostetaan lisää jos pystytyään.
No eipä silti, että sitä salkkua edes kannattaisi tyhjentää vaan sen kalliimman asunnon ostohetkellä sitten ohjataan se kassavirta lainanmaksuun kunnes laina on saatu taas sellaiselle tasolle että sen kanssa on mukava olla. Siihen voi sitten käyttää vaikka osinkotulotkin jos katsoo sen järkeväksi tai että se istuu omaan riskinhallintaan mukavasti.
Itse siis sain vanhasta asunnosta lainojen jälkeen jotain 55.000 euroa ja se käytettiin raksaan ja otettiin n. 240.000 euroa lainaa josta n. kymppi on nyt maksettu pois kun se oli rahoitusosuutta kalusteista (omat syynsä miksi näin, ei ole tässä oleellista tätä purkaa). Lisäksi on erilaisissa nopeasti käteiseksi muutettavissa sijoituksissa vajaat 70.000 euroa. Eli lainaa ois nyt 160.000 euroa jos niin haluaisin, mutta en halua. Nukun yöni parmmin kun mulla on tuo mukava rahasumma omien näppieni takana, tiedostaen että sen arvo heiluu markkinoiden tahdissa kuin lehmän häntä, mutta jos mä ne osakkeet ja rahastot ja käteisvarat työntäisin lainanmaksuun, niin mulla ois silti merkittävästi lainaa, muttei mitään todellista merkittävää puskuria. Nyt voidaan jäädä vaikka molemmat työttömiksi eikä meillä ole seuraavaan 2-3 vuoteen nälkä vaikkei saataisin sentin latia mistään. Täysin teoreettinen tilanne siis, mutta helpottaa kummasti elämää.
Jatkossakin säästän osakkeisiin sen minkä pystyn. Tietysti lainanhoitokulut on senverran isommat kuin vaikka 3 vuotta sitten, että paljon ei pysty ostaan lisää, mutta jos edes osingot ja tonni pari vuodessa säästäen niin se riittää mulle. Laina lyhenee hitaasti mutta varmasti. Saattaa olla että vaikka 10 vuoden päästä pystyn kuittaamaan koko lainan pois niin halutessani tai saattaa olla että vuoden päästä on kasa rahaa tilillä jos myyn koko talon veke (ja takuulla myyn jos saan riittävästi voittoa siitä että kannattaa lähteä raksaralliin uudelleen) ja olen taas velaton ja seuraavan raksan jälkeen velkaa huomattavasti vähempi.
Mutta kuten tekstistäni jo huomaa, ei näitä voi lyödä kalenteriin kun ei voi tietää mihin markkinat heittää. Voi olla että vuoden päästä (silloin saisi myydä verovapaasti talon) on asuntojen hintataso niin surkea että ei kannata myydä tai voi olla että vuoden tai parin päästä menee taloudessa taas kovaa ja osakkeet on nousseet rajusti ja korkoja nostetaan jatkuvasti. Silloin voi tulla kyseeseen myydä isokin osa salkusta ja sijoittaa korkoon eli maksaa lainaa pois. Tämän näkee sitten tulevaisuudessa.
Voi myös käydä niin että asuntojen hinnat romahtaa, tulee työttömyys, korot nousee saatanan ylös ja pörssit romahtavat. Eli sitten on ns kusi sukassa taloudellisesti. Mutta voin mä jäädä auton allekin työmatkalla ensiviikolla, ei sekään elämistä helpottaisi...
