Asuntolaina

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja luumu
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Laskelma on ihan oikein (en kyllä laskenut vaikutusta veroprosenttiin 50k€ tuloilla). Myös minä mietin aika-ajoin mistä nämä kaikki talousasioihin liittyvät väärät käsitykset ovat saaneet alkunsa. Esim. eräällä sukulaisella oli +100k€ tilillä lepäämässä, mutta hänestä oli fiksua pitää pientä asuntolainaa hengissä, jotta sai tehdä verovähennykset. Niin että maksat mielellään korkoja 1500€, jotta maksat veroja 384 euroa vähemmän, morjens.

Mietiskelin, että voisko kyse olla siitä, että ennen on laskettu sen varaan, että inflaatio syö lainan pois. On puhuttu tavallaan väärästä asiasta vaan.

Mulla on sellainen tilanne, että voisin maksaa talon lainan pois 3 vuodessa tai sitten voisin venytellä sitä 15 vuotta. Jotenkin tuntuu, että seuraavan 15 vuoden aikana ei inflaatio ole sellainen, että kannattaisi hidastella lainanmaksua. En oikein tiedä minne sitä nyt rahojaan alkaisi sitten laittamaan... nyt mulle hyviä yksityisviestejä pyramideista :)
 
...

Mulla on sellainen tilanne, että voisin maksaa talon lainan pois 3 vuodessa ...

Aika kadehdittava tilanne. Jos itsellä tulot nousisi niin että voisin lyhtentää lainaa 5000 - 6000€ kuussa tämän kusisen 1200€ sijaan, niin laittaisn rahat vaikka ennemmin vaikka kolmeen - neljään sioitusyksiöön, kuin asuntolainaan. Ainakin nykyisillä koroilla.
 
Mietiskelin, että voisko kyse olla siitä, että ennen on laskettu sen varaan, että inflaatio syö lainan pois. On puhuttu tavallaan väärästä asiasta vaan.

Niin 70-luvun malliin, voi olla. Kai nytkin asuntovelallisen reaalikorko (korko-inflaatio) on negatiivinen. Laina-ajat vaan tuppaa olemaan niin pitkiä, että tuskin inflaatio loppupeleissä lainaa pois syö. Itse en ainakaan laskis sen varaan.

Jos ei ole kiinnostunut sijoittamisesta, kannattaa mielestäni "ylimääräisillä" rahoilla lyhentää asuntolainaa verovähennyksistä ja negatiivisesta reaalikorosta huolimatta. Jos taas luulee saavaansa rahoille paremman tuoton jostakin sijoituskohteesta, niin silloin luonnollisesti kannattanee sijoitus tehdä. Käyttötilillä rahoja ei kuitenkaan kannata pitää, silloin tulee inflaation verran automaattisesti takkiin.
 
Niin 70-luvun malliin, voi olla. Kai nytkin asuntovelallisen reaalikorko (korko-inflaatio) on negatiivinen. Laina-ajat vaan tuppaa olemaan niin pitkiä, että tuskin inflaatio loppupeleissä lainaa pois syö. Itse en ainakaan laskis sen varaan.

Jos ei ole kiinnostunut sijoittamisesta, kannattaa mielestäni "ylimääräisillä" rahoilla lyhentää asuntolainaa verovähennyksistä ja negatiivisesta reaalikorosta huolimatta. Jos taas luulee saavaansa rahoille paremman tuoton jostakin sijoituskohteesta, niin silloin luonnollisesti kannattanee sijoitus tehdä. Käyttötilillä rahoja ei kuitenkaan kannata pitää, silloin tulee inflaation verran automaattisesti takkiin.

Tähän vielä lisäyksenä, että ei myöskään kannata pitää määräaikaistalletuksissa, koska talletuskorko ei ole vähennyskelpoinen niissä (ovat lähdeveron alaisia). Mielumin siis passiivisessa korkorahastossa josta saa tehdä vähennykset asuntolainan koroista.
 
Mietiskelin, että voisko kyse olla siitä, että ennen on laskettu sen varaan, että inflaatio syö lainan pois. On puhuttu tavallaan väärästä asiasta vaan.

Mulla on sellainen tilanne, että voisin maksaa talon lainan pois 3 vuodessa tai sitten voisin venytellä sitä 15 vuotta. Jotenkin tuntuu, että seuraavan 15 vuoden aikana ei inflaatio ole sellainen, että kannattaisi hidastella lainanmaksua. En oikein tiedä minne sitä nyt rahojaan alkaisi sitten laittamaan... nyt mulle hyviä yksityisviestejä pyramideista :)

Kyllä minä ainakin alkaisin laittamaan sitä rahaa tuottamaan enkä maksaisi asuntolainaa "raivolla" pois. Eli voisin tehdä vaikka kompromissin ja lyhennät nopeammin kuin tuo 15 vuotta, mutta et todellakaan missään 3 vuodessa vaan alat säästämään vaikkapa pariin hyvään indeksirahastoon kuukausittain.

Sen voi pitää sellaisena "osta ja unohda" sijoituksena ja käyttää rahat sitten pitkän ajan päästä vaikka omien lasten asuntohankintoihin tai vaikka lähtemällä aikaisemmin eläkkeelle tai ostamalla auton tai mitä nyt ikinä tykkääkin tehdä.

Toki sen lainan voi maksaa todella nopeastikin pois, mutta mitä sitten sen jälkeen? Se "ongelma" tulee esille uudelleen.

Keskustelu privaatistikin aiheesta sopii.
 
Kiitoksia vaan kaikille ajatuksista! Asuntosijoittaminen tuntuu tällä hetkellä hieman arpapeliltä, kun olen tällä seudulla vasta sen verran vähän aikaa asunut, etten tiedä oikein eri alueiden hintatasosta niin paljoa kuin ehkä kannattaisi. Toisaalta sitten suuri osa omaisuudesta olisi ikään kuin samassa korissa. Tiedä sitten olisiko hyvä vai huono asia... en siis ole poissulkenut asuntosijoittamistakaan.

Olen vähän Seligsoniin liittyviä juttuja lueskellut ja sitä kautta indeksihommiin törmännyt. Omalla tavallaan jonkinlainen pitkäjänteinen sijoittaminen osinkotuottojen toivossa vois olla sopivaa. Eiköhän ne osinkotuototkin sitten tulisi sijoitettua uudelleen eli kassavirtaa ei tarvitsisi luonnollisesti saada lisää. Touhu sinänsä kiinnostaa, mutta en tiedä kannattaisiko sijoitella itse laiskasti vai saisiko joku muu sijoitettua rahat paremmin tuottavasti kulujen jälkeenkin. Riskihän tietenkin kasvaa tuotto-odotusten kasvaessa, mutta olisiko se silti parempi...

Tässä on sellainen pieni haaste myös, että on täysin mahdollista että seuraavien vuosien aikana tulisi tarve irroittaa suurin osa ylimääräisestä eräänlaiseen "yritystoimintaan". Eli ei viitsisi sitten lyhyelläkään tähtäimellä ottaa takkiin, vaikka odotukset olisivatkin pitkällä tulevaisuudessa. Sama ongelma on tietenkin siinä jos maksaisin lainaa nopeasti pois. Ei olisi mitään mitä irroittaa nopeasti.

Vois tästä Timba jossain vaiheessa privaatistikin jutella. Pitää(?) ehkä kuitenkin vähän opiskella lisää näitä, että saa vinkeistä sitten enemmän irti.

EDIT: Niin ja kiitos vaan tuosta määräaikaisen verovähennysjutusta. Nuo on hyviä ja yksinkertaisia vinkkejä!
 
Menee ohi asuntolainottamisen, mutta on pakko korjata että "osta ja unohda"-sijoituksia ei pääsääntöisesti ole, eikä varsinkaan sokeita indeksirahastoja pidä ikinä sellaiseen käyttöön edes harkita. ETP-perheen tuotteet ovat tehty sijoittajan työkaluiksi yksittäisen näkemyksen toteuttamiseen, ja se ei ole mikään kliseinen osta ja unohda.

nimimerkillä kys.tuotteiden parissa työskentelevä.
 
Niin 70-luvun malliin, voi olla. Kai nytkin asuntovelallisen reaalikorko (korko-inflaatio) on negatiivinen. Laina-ajat vaan tuppaa olemaan niin pitkiä, että tuskin inflaatio loppupeleissä lainaa pois syö. Itse en ainakaan laskis sen varaan.

Jos ei ole kiinnostunut sijoittamisesta, kannattaa mielestäni "ylimääräisillä" rahoilla lyhentää asuntolainaa verovähennyksistä ja negatiivisesta reaalikorosta huolimatta. Jos taas luulee saavaansa rahoille paremman tuoton jostakin sijoituskohteesta, niin silloin luonnollisesti kannattanee sijoitus tehdä. Käyttötilillä rahoja ei kuitenkaan kannata pitää, silloin tulee inflaation verran automaattisesti takkiin.

Lisäksi se, että inflaatio syö lainaa, vaatii sen että palkat nousee inflaation kanssa. Jos käy niin että palkkakehitys laahaa inflaation perässä, niin ostovoima heikkenee eikä se laina siitä kuoleudu.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Kiitoksia vaan kaikille ajatuksista! Asuntosijoittaminen tuntuu tällä hetkellä hieman arpapeliltä, kun olen tällä seudulla vasta sen verran vähän aikaa asunut, etten tiedä oikein eri alueiden hintatasosta niin paljoa kuin ehkä kannattaisi. Toisaalta sitten suuri osa omaisuudesta olisi ikään kuin samassa korissa. Tiedä sitten olisiko hyvä vai huono asia... en siis ole poissulkenut asuntosijoittamistakaan.

Olen vähän Seligsoniin liittyviä juttuja lueskellut ja sitä kautta indeksihommiin törmännyt. Omalla tavallaan jonkinlainen pitkäjänteinen sijoittaminen osinkotuottojen toivossa vois olla sopivaa. Eiköhän ne osinkotuototkin sitten tulisi sijoitettua uudelleen eli kassavirtaa ei tarvitsisi luonnollisesti saada lisää. Touhu sinänsä kiinnostaa, mutta en tiedä kannattaisiko sijoitella itse laiskasti vai saisiko joku muu sijoitettua rahat paremmin tuottavasti kulujen jälkeenkin. Riskihän tietenkin kasvaa tuotto-odotusten kasvaessa, mutta olisiko se silti parempi...

Tässä on sellainen pieni haaste myös, että on täysin mahdollista että seuraavien vuosien aikana tulisi tarve irroittaa suurin osa ylimääräisestä eräänlaiseen "yritystoimintaan". Eli ei viitsisi sitten lyhyelläkään tähtäimellä ottaa takkiin, vaikka odotukset olisivatkin pitkällä tulevaisuudessa. Sama ongelma on tietenkin siinä jos maksaisin lainaa nopeasti pois. Ei olisi mitään mitä irroittaa nopeasti.

Vois tästä Timba jossain vaiheessa privaatistikin jutella. Pitää(?) ehkä kuitenkin vähän opiskella lisää näitä, että saa vinkeistä sitten enemmän irti.

EDIT: Niin ja kiitos vaan tuosta määräaikaisen verovähennysjutusta. Nuo on hyviä ja yksinkertaisia vinkkejä!

Tässä pitäisi sun vaan tehdä päätös, että haluatko alkaa tutustumaan yrityksiin yksittäin. Sillä suora osakesijoittaminen sitä vaatii, ellei sitten suoraan "apinoi" indeksiä. Mutta taasen kun et tarvitse sitä kassavirtaa niistä osingoista, niin indeksi olisi tässäkin hyvä. Rahasto sijoittaa osingot takaisin automaattiseti, ei veroseuraamuksia välillä.

Eli jos et halua alkaa harrastamaan sijoittamista ihan oikeasti ja uhrata siihen aikaa, niin en suosittele suoria osakesijoituksia vaan indeksirahastoja ja ehkä jotain aktiivistakin rahastoa, kunhan tarkasti tutustuu siihen salkunhoitajaan ja sen sijoitusfilosofiaan. Tiedän kyllä pari hyvää jota voi lämpimästi suositella...

Minullakin on peruskirjallisuutta, saat toki lainaksi jos haluat lukea, vaikke ei nuo järkkyjä maksa itselle ostettunakaan ja niistä saa verovähennykset. ;)

Mutta tästä sijoituspuolesta voi jatkaa yleisellä tasolla tuolla sijoitusketjussa ja tietysti privalla tai meilillä.
 
...että "osta ja unohda"-sijoituksia ei pääsääntöisesti ole, eikä varsinkaan sokeita indeksirahastoja pidä ikinä sellaiseen käyttöön edes harkita..

Voitko vähän avata lisää kun tyhmä ei ymmärrä? Eikö matalakuluinen indeksirahasto nimenomaan ole omiaan pitkäaikaiseen passiiviseen sijoittamiseen. Tai ainakin historiallisesti on ollut :)
 
Voitko vähän avata lisää kun tyhmä ei ymmärrä? Eikö matalakuluinen indeksirahasto nimenomaan ole omiaan pitkäaikaiseen passiiviseen sijoittamiseen. Tai ainakin historiallisesti on ollut :)

On se. Jotkut vaan ilmeisesti kuvittelee pystyvänsä ennakoimaan markkoita ja myyvänsä ja ostavansa oikeaan aikaan. No ehkä pystyykin ja silloin ei todellakaan kannata ostaa ja unohtaa vaan rikastua. Eipä ole ongelmia miten asuntolainansa maksaa.

Tuo unohda nyt tuossa on vähän typerää, kun ei niitä käytännössä unohdeta. Kannattaa sitä senverran hereillä olla, että silloin kun kaikki synkistelee ja märehtii kriiseissään, niin yrittää pistää enempi rahaa ostoihin. Silloin voi olla varma että saa osuuksia halvalla. Pohjalle nyt osuu tai on osumatta, mutta se on sivuseikka.

Jatketaanpas tuolla sijoitusketjussa tästä...
 
Lisäksi se, että inflaatio syö lainaa, vaatii sen että palkat nousee inflaation kanssa. Jos käy niin että palkkakehitys laahaa inflaation perässä, niin ostovoima heikkenee eikä se laina siitä kuoleudu.

Ilman muuta.

Lasketaanpa hieman, itse otin talon rakentamiseen lainan 2005. Sen jälkeen tapahtunutta:
- keskiansio esim kunta-alalla noussut 2600 -> 3200, nousua 23% (oma ansiokehitys ei ole ihan näin vauhdikasta ollut, mutta käytetään nyt tällaista yleistä esimerkkiä)
- rakennuskustannusindeksi 85 -> 105, nousua 24%


Eli tahtoo sanoa, kun olen aikoinaan laskenut kiinteäksi kuukausieräksi tonnin, se on "tämän päivän rahassa" enää 813 euroa.
Tai vastaavasti, jos rakentaisin torpan tänään, joutuisin ottamaan lainaa 24% enemmän, kuukausierään se ei vaikuttaisi ihan lineaarisesti vaan nostaisi sitä vähän enemmänkin kuin 24%.

Että viime vuosien aikana inflaatio on ihan kivasti syönyt lainaa, ainakin siinä mielessä missä itse asiaa ajattelen. Voiskin vielä laskeskella maksetut korot mukaan miltä kuvio sitten näyttää.
Tämä ei toki ole lupaus tulevasta, mutta so far so good.
 
Mulla on yksi exceli jossian kotona koneella jossa laskeskelin noita lyhennyksiä niin että inflaatio huomioidaan. Eli jos palkka nousee inflaation tahdissa niin esim. 25 vuoden laina on ihan jotain muuta kuin 25 vuotta jos lyhennystä nostaa inflaation verran joka vuosi.
 
Mulla on yksi exceli jossian kotona koneella jossa laskeskelin noita lyhennyksiä niin että inflaatio huomioidaan. Eli jos palkka nousee inflaation tahdissa niin esim. 25 vuoden laina on ihan jotain muuta kuin 25 vuotta jos lyhennystä nostaa inflaation verran joka vuosi.

Muistatko yhtään millaisista ajoista nyt puhutaan, että velanmaksunopeutuu?
 
Laitan tähän jo nyt jotain esimerkkejä.

Eli otetaan nyt 200.000 euron laina ja oletaan että se on keskimäärin 3% korolla, eikä sitten jumalauta tässä kohtaa viisastella sillä onko tuo oletus järkevä, voin tuohon laskea vaikka 13% jos se jotakuta lohduttaa.

Lyhennys on 1000 euroa, eikä lyhennyserää nosteta (eikä lasketa) vaan se pysyy samana koko lainan ajan. Nämä laskelmat ei ota huomioon mitään veroja eikä korkovähennyksiä.

Laina aika näillä speksellä on n. 23-24 vuotta.

Mutta jos oletetaan että nostetaan tuota lyhennyserää 2% joka vuosi, eli siis käytännössä oletamme että inflaatio ja palkankorotus on 2% vuosittain, joten tuo ei rankaise meitä ostovoimalla mitaten. Laina aika onkin enää n. 20 vuotta. Jos tuo olisi jopa 4% (mikä nyt ei ole mahdoton juttu jo on nuori ihminen kyseessä, joka saa muutakin palkankorotusta kuin yleiskorotukset, tuo olisi enää n. 17 vuoden kakku.

Tälllä minä hain vain sitä, että jos nyt otat vaikka 25 vuoden maksuajalla olevan lainan tuloihisi hyvin isuvalla maksuerällä, niin ei sen tarvi oikeasti olla 25 vuoden laina. Rahan arvo takuulla laskee 25 vuoden aikan ja paljon ja hyvin uskottavasti palkatkin nousevat.

Toki tuon voin laskea helpostin toisinkinpäin, eli jos maksuerää pudetetaan....
 
Laitan tähän jo nyt jotain esimerkkejä.

Eli otetaan nyt 200.000 euron laina ja oletaan että se on keskimäärin 3% korolla, eikä sitten jumalauta tässä kohtaa viisastella sillä onko tuo oletus järkevä, voin tuohon laskea vaikka 13% jos se jotakuta lohduttaa.

Lyhennys on 1000 euroa, eikä lyhennyserää nosteta (eikä lasketa) vaan se pysyy samana koko lainan ajan. Nämä laskelmat ei ota huomioon mitään veroja eikä korkovähennyksiä.

Laina aika näillä speksellä on n. 23-24 vuotta.

Mutta jos oletetaan että nostetaan tuota lyhennyserää 2% joka vuosi, eli siis käytännössä oletamme että inflaatio ja palkankorotus on 2% vuosittain, joten tuo ei rankaise meitä ostovoimalla mitaten. Laina aika onkin enää n. 20 vuotta. Jos tuo olisi jopa 4% (mikä nyt ei ole mahdoton juttu jo on nuori ihminen kyseessä, joka saa muutakin palkankorotusta kuin yleiskorotukset, tuo olisi enää n. 17 vuoden kakku.

Tälllä minä hain vain sitä, että jos nyt otat vaikka 25 vuoden maksuajalla olevan lainan tuloihisi hyvin isuvalla maksuerällä, niin ei sen tarvi oikeasti olla 25 vuoden laina. Rahan arvo takuulla laskee 25 vuoden aikan ja paljon ja hyvin uskottavasti palkatkin nousevat.

Toki tuon voin laskea helpostin toisinkinpäin, eli jos maksuerää pudetetaan....

Mä nyt en paljoa näistä ymmärrä, mutta pari juttua tuli mieleen. Eikös tuossa käytännön ostovoima laske, koska kuitenkin tavaroiden hinnat oletettavasti nousee ja talouden käyttörahat pysyy samana? Vai tarkoititko tällä ihan yleisenä terminä ostovoimaa?

Niin ja sitten tuota pilkunnussintaa oleellisempi juttu, mitä tulee usein pohdittua. Mites tämä tilanne pätee suurempiin asuntoihin päivittävien kohdalla? Oma veikkaus on, että väliraha tulee kasvamaan enemmän kuin inflaatiokorjauksen verran.

Seuraavaksi tuleekin mieleen, että mikä on järkevin ratkaisu taloudella, jossa tiedetään, että tulevaisuudessa vaihdetaan suurempaan asuntoon?
Tehdään extralyhennyksiä, jolloin velkaa on vähemmän jäljellä vaihtotilanteessa.
Vai toinen ääripää, missä maksellaan pelkkiä korkoja ja rahat sijoitetaan? Nämä laitetaan sitten lihoiksi tai käytetään vähintään vakuutena uudelle lainalle.
Itse olen pitäytynyt sovitussa noin 23v maksuohjelmassa ja tässä ohessa sijoitan rahastoihin. Pelkkiin koronmaksuihin ei taida vielä riittää uskallus ja toisaalta taas, en halua että kaikki munat on yhdessä korissa.
Kuitenkin nämä asiat olisi hyvä optimoida, samalla pitäen riskitason itselle sopivana. Pelkästään se ajatus tuottaa mielihyvää, että tänä vuonna lainaa on lyhennetty 1,5 kuukauden maksuerän verran enemmän kuin piti. Ja tämä ihan yhdellä puhelinsoitolla, vaihdoin ilmaisena 12kk euriborin 6kk euriboriksi. Pienempää ei valitettavasti saanut, ehkä myöhemmin sitten..
 
Mä nyt en paljoa näistä ymmärrä, mutta pari juttua tuli mieleen. Eikös tuossa käytännön ostovoima laske, koska kuitenkin tavaroiden hinnat oletettavasti nousee ja talouden käyttörahat pysyy samana? Vai tarkoititko tällä ihan yleisenä terminä ostovoimaa?

Niin ja sitten tuota pilkunnussintaa oleellisempi juttu, mitä tulee usein pohdittua. Mites tämä tilanne pätee suurempiin asuntoihin päivittävien kohdalla? Oma veikkaus on, että väliraha tulee kasvamaan enemmän kuin inflaatiokorjauksen verran.

Seuraavaksi tuleekin mieleen, että mikä on järkevin ratkaisu taloudella, jossa tiedetään, että tulevaisuudessa vaihdetaan suurempaan asuntoon?
Tehdään extralyhennyksiä, jolloin velkaa on vähemmän jäljellä vaihtotilanteessa.
Vai toinen ääripää, missä maksellaan pelkkiä korkoja ja rahat sijoitetaan? Nämä laitetaan sitten lihoiksi tai käytetään vähintään vakuutena uudelle lainalle.
Itse olen pitäytynyt sovitussa noin 23v maksuohjelmassa ja tässä ohessa sijoitan rahastoihin. Pelkkiin koronmaksuihin ei taida vielä riittää uskallus ja toisaalta taas, en halua että kaikki munat on yhdessä korissa.
Kuitenkin nämä asiat olisi hyvä optimoida, samalla pitäen riskitason itselle sopivana. Pelkästään se ajatus tuottaa mielihyvää, että tänä vuonna lainaa on lyhennetty 1,5 kuukauden maksuerän verran enemmän kuin piti. Ja tämä ihan yhdellä puhelinsoitolla, vaihdoin ilmaisena 12kk euriborin 6kk euriboriksi. Pienempää ei valitettavasti saanut, ehkä myöhemmin sitten..

Kaikki hyödykkeet kallistuu keskimäärin sen inflaation verran. Mutta en mä sanonutkaan että sä koko palkastasi laitat inflaatioprosentin verran lainanlyhennykseen vaaan siitä lyhennyssummasta. Jos kaikki kallistuu saman verran ja palkka nousee saman prosentin niin ei sen pitäisi ostovoimaan vaikuttaa JOS talous on tasapainossa, eli et elä yli varojesi jo muutenkin. Tai sitten minä en taas ymmärrä mistään mitään, eikä sekään ole mitään uutta...

Mutta tämä toinen kysymyksesi onkin mielenkiintoisempi. Lähtökohtahan on se, että esim. pörssiosakkeista on saatu pitkässä juoksussa suurempaa tuottoa kuin korkomarkkinoilta ja näin sen on pakko jatkossakin olla, muuten ei kukaan sijoittaisi enää osakkeisiin. Eli toisinsanoen se osakkeiden hinta kyllä korjaantuu niin että niissä suurempi tuotto on.

Eli äkkiä voisi sanoa, että kuukausittainen osakepotin lisääminen pitää olla kannattavampaa kuin ylimääräinen lainanlyhennys. Mutta tämän osakesäästämisen on syytä kestää useita vuosia ja pitää olla mahdollisuus itse valita niiden realisointiajankohta. Jos sä nyt päätät että se on tasan 5 vuoden päästä, niin et mistään voi tietää onko silloin kaikkien kurssisyöksyjen äiti just takana ja osakkeiden arvo on romahtanut. Ei silloin mitään salkkua tyhjennetä vaan ostetaan lisää jos pystytyään.

No eipä silti, että sitä salkkua edes kannattaisi tyhjentää vaan sen kalliimman asunnon ostohetkellä sitten ohjataan se kassavirta lainanmaksuun kunnes laina on saatu taas sellaiselle tasolle että sen kanssa on mukava olla. Siihen voi sitten käyttää vaikka osinkotulotkin jos katsoo sen järkeväksi tai että se istuu omaan riskinhallintaan mukavasti.

Itse siis sain vanhasta asunnosta lainojen jälkeen jotain 55.000 euroa ja se käytettiin raksaan ja otettiin n. 240.000 euroa lainaa josta n. kymppi on nyt maksettu pois kun se oli rahoitusosuutta kalusteista (omat syynsä miksi näin, ei ole tässä oleellista tätä purkaa). Lisäksi on erilaisissa nopeasti käteiseksi muutettavissa sijoituksissa vajaat 70.000 euroa. Eli lainaa ois nyt 160.000 euroa jos niin haluaisin, mutta en halua. Nukun yöni parmmin kun mulla on tuo mukava rahasumma omien näppieni takana, tiedostaen että sen arvo heiluu markkinoiden tahdissa kuin lehmän häntä, mutta jos mä ne osakkeet ja rahastot ja käteisvarat työntäisin lainanmaksuun, niin mulla ois silti merkittävästi lainaa, muttei mitään todellista merkittävää puskuria. Nyt voidaan jäädä vaikka molemmat työttömiksi eikä meillä ole seuraavaan 2-3 vuoteen nälkä vaikkei saataisin sentin latia mistään. Täysin teoreettinen tilanne siis, mutta helpottaa kummasti elämää.

Jatkossakin säästän osakkeisiin sen minkä pystyn. Tietysti lainanhoitokulut on senverran isommat kuin vaikka 3 vuotta sitten, että paljon ei pysty ostaan lisää, mutta jos edes osingot ja tonni pari vuodessa säästäen niin se riittää mulle. Laina lyhenee hitaasti mutta varmasti. Saattaa olla että vaikka 10 vuoden päästä pystyn kuittaamaan koko lainan pois niin halutessani tai saattaa olla että vuoden päästä on kasa rahaa tilillä jos myyn koko talon veke (ja takuulla myyn jos saan riittävästi voittoa siitä että kannattaa lähteä raksaralliin uudelleen) ja olen taas velaton ja seuraavan raksan jälkeen velkaa huomattavasti vähempi.

Mutta kuten tekstistäni jo huomaa, ei näitä voi lyödä kalenteriin kun ei voi tietää mihin markkinat heittää. Voi olla että vuoden päästä (silloin saisi myydä verovapaasti talon) on asuntojen hintataso niin surkea että ei kannata myydä tai voi olla että vuoden tai parin päästä menee taloudessa taas kovaa ja osakkeet on nousseet rajusti ja korkoja nostetaan jatkuvasti. Silloin voi tulla kyseeseen myydä isokin osa salkusta ja sijoittaa korkoon eli maksaa lainaa pois. Tämän näkee sitten tulevaisuudessa.

Voi myös käydä niin että asuntojen hinnat romahtaa, tulee työttömyys, korot nousee saatanan ylös ja pörssit romahtavat. Eli sitten on ns kusi sukassa taloudellisesti. Mutta voin mä jäädä auton allekin työmatkalla ensiviikolla, ei sekään elämistä helpottaisi...
 
Back
Ylös Bottom