- Liittynyt
- 30.6.2003
- Viestejä
- 2 702
Taisi Nordeassa olla sääntönä (tai ainakin meillä) että kiinteä kk käy kunhan laina-aika jää alle 20v.
Asuntolaina
- Keskustelun aloittaja luumu
- Aloitettu
Taisi Nordeassa olla sääntönä (tai ainakin meillä) että kiinteä kk käy kunhan laina-aika jää alle 20v.
- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 708
- Ikä
- 45
Joo, eipä tuo muuten kyllä ole mikään kiinteä, koska näillä koroilla ja jollain 30 vuoden maksuajalla raja tulee vastaan nopeasti. Tuosta kun ei lyhennys enää voi paljon pudota tai maksellaan pelkkiä korkoja. 25 ja 30 vuoden maksuajalla on muutenkin lyhennyksen ero kohtuu pieni.
Jos ottaa lainan kiinteällä korolla, sisällytetäänkö marginaali siihen korkoon vai lisätäänkö se vielä kiinteän koron päälle?
- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 708
- Ikä
- 45
Se sisältyy siihen korkoon. Yleensä nyhtävät vähin äänin huomattavasti isomman marginaalin kuin 12 kk euriborissa. Ja sitten ihmetellään kun ei Suomalaiset ole noista kiinnostuneita...
- Liittynyt
- 11.2.2003
- Viestejä
- 1 218
Riippuu vähän putkien ja vesijohtojen kunnosta. 50v on yleisesti käytetty laskennallinen ikä, joten sen mukaan putkiremppa pitäisi tehdä 2023 mennessä. Aika paljonhan noita venytetään, kun porukka mielummin maksaa vesivahinkojen korjauskuluja kuin putkiremppalainaa. Ja kyllä, minua vituttaa taloyhtiöiden jäärät, joiden mielestä mitään ei saisi rempata, jotta ei vastikkeet nouse. Kämppä, jonka juuri ostin on rakennettu v. 1955 ja siihen tehdään nyt vasta putket, luonnollisesti jonkun mulkun takia joka on kerännyt taakseen joukon vastustajia. Tuollakin piti alakerran vuokralla olevien tilojen lainehtia ennen kun tuli vihreää valoa rempalle.
- Liittynyt
- 9.4.2005
- Viestejä
- 111
Voisiko joku selventää tämän argumentin logiikkaa? Usein kuulen mainittavan, että remontit nostavat vastikkeita, tai että jos vastike on poikkeuksellisen pieni, niin tämä on selvä merkki tekemättä jätetyistä remonteista.
Eikös remontit kuitenkin yleensä hoideta lainaosuuksien kautta? Eli varsinaiseen hoitovastikkeeseen remontilla ei pitäisi olla mitään vaikutusta (rahoitusvastikkeeseen luonnollisesti kylläkin). Kuvittelisin, että suuremman remontin jälkeen hoitovastikkeen pitäisi pikemminkin laskea, kun juoksevia kuluja pienten vikojen ja puutteiden korjauksista ei enää synny.
- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 708
- Ikä
- 45
Joo, mun mielestä isot rempat pitäisi aina tehdä rahoitusvastikken kautta. Eikä mitään pelleilyä jossa taloyhtiö kerää jotain puskureita. Ei se ole taloyhtiön asia hoitaa asukkaiden kassaa. Taloyhtiön tulee kerätä varoja sen mitä se kuluttaakin ja jos rahaa alkaa kertymään liikaa on vastiketta syytä laskea tai jättää jonkun kuun vastike perimättä. Asukkaiden velvollisuus on varautua tuleviin remppoihin. Eli niitä vastaan otetaan lainaa ja asukas sitten maksaa osuutensa säästöistään tai ottaa sen lainan.
Mutta käytännössä tuo siis menee niin, että jotkut yhtiöt keräilee sitä rahaa ja sitten se saattaa poltella taskuissa ja vaihdetaan ne ikkunat kun rahaa on vaikka ei ois ees oikea tarve. Ja taas toinen ääripää on se että vastike on niin pieni kun vaan pakolliset ylläpitokulut antaa myöden ja yhtiökokous äänestää nurin kaikki rempat joita ei ole ihan välttämätön pakko tehdä nyt ja heti. Eli juurikin niitä vanhoja jääriä jotka ajattelee että kasvaa itse horsmaa kohta eikä pääse hyötymään siitä kalliista rempasta. Jotkut rempat kun ois syytä tehdä ajoissa, eikä odotella että jotain hajoaa. Hyvä esimerkki kattojen uusimiset ja putkirempat. Sitä kun ootellaan että tarpeeksi vuotaa niin maksetaan se remppa ensin korjauksina ja sitten toiseen kertaan kun korjataan se vuodon aiheuttaja eli nyt vaikka se katto.
Vaikka olen sitä mieltä, että taloyhtiön tehtävä ei ole alkaa vuosia aikaisemmin keräämään esim. putkiremppaan rahoja, niin silti tuollaisessa keskikokoisessa 30 vuotta vanhassa yhtiössä on hyvä olla tyyliin 20-50 tonnin kassa eli voidaan niitä muutaman tonnin äkillisiä korjauksia tehdä ja vaikka jotain räystäslautojen maalaushuoltoja yms. käymättä aina heti omistajien kukkaroilla ja pyörittämättä ylimääräisten yhtiökokousten rumbaa.
Yleensä vaan siitä hallitushommasta ei missään yhtiössä olla valmiita maksamaan mitään, eli panostaan edes vähän siihen että siellä istuvat viittis ottaa asioita selvää ja hoitaa yhtiötä. Sinne sitten pakotetaan joku käytännössä.
- Liittynyt
- 18.3.2005
- Viestejä
- 2 682
Toki puskuri pitää suhteuttaa taloyhtiön kokoon. Meillä on 14 asunnon yhtiö, jonka vuosibudjetti on reilut 30000 euroa. Yhteistuumin ollaan päätetty, että tilillä pidetään (vain) vähän rahaa, mutta budjetissa on aina pieni summa korjauksille ja hallituksella on valtuutus periä tarvittaessa (jos jotain isompaa sattuu) yksi ylimääräinen vastike. Yhtiökokouksessa ollaan aina myös pdetty huolta, että jos tilille on kertynyt ylimääräistä rahaa, sitä käytetään korjauksiin ja vasta sitten katsotaan, paljonko tarvitaan lainaa. Eihän se kauheasti naurata, kun joka vuosi on tehty jokin isompi remppa, josta on lasku tullut, mutta toisaalta kyse on omaisuuden hoidosta. On mukava tietää, että katto on kunnossa ja hissi turvallinen.
Meillä myös päätettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, että hallitukselle maksetaan kokouspalkkioita. Loppujen lopuksi kaikki pitivät kohtuullisena maksaa ihmisille korvausta yhteisen hyvän tehdystä työstä, kun asiasta ensin keskusteltiin asiallisesti.
- Liittynyt
- 27.2.2004
- Viestejä
- 5 834
Hei. Olen tässä harkitsemassa asunnon ostamista, kun tuli vastaan mainio tilaisuus ostaa juuri sopiva ja kohtuuhintainen.
Osaisiko joku kertoa karkealta arviolta kuinka paljon noin 120 ke laina tulisi maksamaan kuussa kaikkine korkoineen, lyhennyksineen ja lainanhoitokuluineen, jos otan sen pitkähköllä laina-ajalla sekä mahdollisimman pienillä lyhennyksillä? Kaipaisin edes jotain suuntaa antavaa arviota ennenkö lähden pankkeja kiertelemään.
Jos jollain on suurinpiirtein vastaavaa lainasummaa, niin voisi kertoa myös paljon itse maksaa siitä kuussa.
Osaisiko joku kertoa karkealta arviolta kuinka paljon noin 120 ke laina tulisi maksamaan kuussa kaikkine korkoineen, lyhennyksineen ja lainanhoitokuluineen, jos otan sen pitkähköllä laina-ajalla sekä mahdollisimman pienillä lyhennyksillä? Kaipaisin edes jotain suuntaa antavaa arviota ennenkö lähden pankkeja kiertelemään.
Jos jollain on suurinpiirtein vastaavaa lainasummaa, niin voisi kertoa myös paljon itse maksaa siitä kuussa.
- Liittynyt
- 11.8.2005
- Viestejä
- 8 652
http://lainalaskuri.fi/calc-monthlypayment.php
120k, 2,5% korko, 20 vuotta = noin 610 €/kk..kannattaa laskea kuitenkin jollain 5% korolla ainakin.
- Liittynyt
- 7.5.2004
- Viestejä
- 95
Melkein lähtisin katsomaan tuota 6,5-7% reaalikorolla, kun otetaan huomioon korkeat (1%+) marginaalit, joita pankki tuputtaa. Siitä on paha keskittämällä ja suuremmillakaan omistuksilla saada alle 0,8% tällä hetkellä. Lisäksi henk. koht. en lähtisi katsomaan mahdollisimman pitkää laina-aikaa, koska takaisinmaksettava summa kasvaa hillittömän paljon nopeammin kuin mitä kuukausierä laskee. Esim. mieluummin maksan 120k€ lainasta takaisin 200k€ 14:ssä vuodessa 900€/kk lyhennyksellä kuin 300k€ 22:ssa vuodessa 750€/kk lyhennyksellä. (Math not checked, älkää tarttuko. :D)
- Liittynyt
- 4.2.2012
- Viestejä
- 7
Minkäslainen tilanne on marginaalien kannalla nytten?
Onko mitään toivoa neuvotella asp-lainaan alle 1 marginaalia?
Onko ihmisillä antaa mitään neuvoja tulevaan laina neuvotteluun, mitä pitää ottaa huomioon?
kyseessä on siis ensimmäisen oman asunnon hankinnasta, tarkoitus on ottaa 135k€ asp lainaa ja 25k€ lisälainaa.
Sen verran olen asiaan perehtynyt, että laina kannattaa sitoa lyhimpään mahdolliseen euriboriin, eli tässä tapauksessa 3kk euriboriin.
Tarkoituksenani on jättää tililleni 12ke-15ke puskuria, jos jotain yllättävää tapahtuu, tämän lisäksi aioin säästää 300e/kk ja sijoittaa sen mahdollisesti indeksirahastoon tai vastaavaan.
Kun 10 vuoden päästä valtion korkotuki loppuu niin tilillä pitäis olla kohtuullinen puskuri korkojen nousua varten. Olen laskenut, että selviän tälläisen lainan kanssa vaikka korot nousisivatkin 9%.
Tarkoituksena ostaa asunto, joka on valmistunut vuoden 2008-2011 välillä, joten remonttihuolia ei vähään aikaan pitäisi olla.
Mitä pitää tarkastaa, kun menee katsomaan tuollaista suht tuoretta asuntoa?
Pankissa ilmeisesti kaikki mitä luvataan kannattaa, ottaa mustaa valkoisella?
Eikös tuo lainan ottaminen mene niin, että 14500e tilillä saa tuon 135000e asp-lainaa ja loppu lainaan pitää olla 20% omarahoitus lainaan nähden?
Sori jos on tyhmiä kysymyksiä, mutta olen melko pihalla näistä laina-asioista
Onko mitään toivoa neuvotella asp-lainaan alle 1 marginaalia?
Onko ihmisillä antaa mitään neuvoja tulevaan laina neuvotteluun, mitä pitää ottaa huomioon?
kyseessä on siis ensimmäisen oman asunnon hankinnasta, tarkoitus on ottaa 135k€ asp lainaa ja 25k€ lisälainaa.
Sen verran olen asiaan perehtynyt, että laina kannattaa sitoa lyhimpään mahdolliseen euriboriin, eli tässä tapauksessa 3kk euriboriin.
Tarkoituksenani on jättää tililleni 12ke-15ke puskuria, jos jotain yllättävää tapahtuu, tämän lisäksi aioin säästää 300e/kk ja sijoittaa sen mahdollisesti indeksirahastoon tai vastaavaan.
Kun 10 vuoden päästä valtion korkotuki loppuu niin tilillä pitäis olla kohtuullinen puskuri korkojen nousua varten. Olen laskenut, että selviän tälläisen lainan kanssa vaikka korot nousisivatkin 9%.
Tarkoituksena ostaa asunto, joka on valmistunut vuoden 2008-2011 välillä, joten remonttihuolia ei vähään aikaan pitäisi olla.
Mitä pitää tarkastaa, kun menee katsomaan tuollaista suht tuoretta asuntoa?
Pankissa ilmeisesti kaikki mitä luvataan kannattaa, ottaa mustaa valkoisella?
Eikös tuo lainan ottaminen mene niin, että 14500e tilillä saa tuon 135000e asp-lainaa ja loppu lainaan pitää olla 20% omarahoitus lainaan nähden?
Sori jos on tyhmiä kysymyksiä, mutta olen melko pihalla näistä laina-asioista
- Liittynyt
- 27.2.2004
- Viestejä
- 4 653
ASP-lainassa pitää olla omarahoitusosuutta 10% asunnon ostohinnasta. Eli käsittääkseni olet ostamassa 175k € kämppää. Tämä tarkoittaa, että sunlla pitää olla säätetty 17500 jotta saat ASP lainaa sen max 145 € ja lopuosa sitten markkinaehtojen mukaan. Jos ostaa vaikka 300k € kämpän ja haluaa osan rahoittaa ASP-lainalla (max laina 145k €) tulee olla säästetty ASP_lainaa varten 30k € ja puuttuva osuus (300-30-145 = 125 k€) sitten jollain muulla tavalla markkinaehtoisesti jne... Näin rautalangasta väännettynä.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=7372
- Liittynyt
- 4.2.2012
- Viestejä
- 7
Joo tarkoituksena on ostaa 180ke kämppä.
Eli en tarvitse lainaa varten kuin 18ke tilille ja sillä saa lainan, eikä muita vakuuksia tarvita? Edellyttäen tietenkin, että tulot on kunnossa.
tarkoituksena on kuitenkin käyttää omaa rahaa 23-28ke
ilmeisesti olen vain sekoittanut tuon korkotuetun maksimilainan maksimilainaan..
- Liittynyt
- 30.6.2003
- Viestejä
- 2 702
Näin se kannattaa tehdä. Tämänhetkisellä korolla laina-aika 15 vuotta, mutta 6% korolla onkin sitten jo 25 vuotta, jos lyhennys sama.
- Liittynyt
- 11.2.2003
- Viestejä
- 1 218
Helppo se on sieltä susirajan takaa huudella hintojen perään. Katsoitko yhtään ostajan taustoja? Omaa rahaa näyttää olevan ainakin 40 tonnia ja tulotkin kunnossa. Eikä näytä korkojen nousu olevan ongelma: "Olen laskenut, että selviän tälläisen lainan kanssa vaikka korot nousisivatkin 9%.". Asuntolainahan kannattaa ottaa omien tulojen mukaan, jolloin se asunnon absoluuttinen hinta ei ole määräävä tekijä.
- Liittynyt
- 31.8.2003
- Viestejä
- 3 796
Löytyy niitä "halpoja" asuntoja myös pääkaupunkiseudulta jos viitsii yhtään tinkiä takkahuoneista ja master bedroomeista. En katsonut taustoja, eikös asp säästäjältä vaadita vain 10% omat säästöt? Kiinnitin siihen vain huomiota kun kirjoitin ton. Kaikki mulle nyt heti!
- Liittynyt
- 7.5.2004
- Viestejä
- 95
Näin juuri. Helsingissä on käytännössä mahdotonta saada hyväkuntoista asuntoa alle 200 k€:n, jos haluaa asua vähänkin 30 neliön koppia suuremmassa luukussa ja muualla kuin Itä-Helsingissä. Muuallakin PK-seudulla on kerrostalokaksiot kiven alla kohtuuhintaan ellei ole valmis pistämään likoon 40 tonnia putkiremppaan ja 15 tonnia kylppäri-, keittiö- ja pintaremonttiin.
Itsekin olen laskenut, että 9% koroilla olisi tultava vielä toimeen, kunhan on parinkympin puskuri olemassa. Hintakupla näyttäisi hellittävän ihan ydinkeskustan jugend-linnoissa, mutta esimerkiksi Töölö, Meilahti, Munkka, Kallio ym. hyvien liikenneyhteyksien varrella olevat kämpät ovat edelleen hinnannousualueella. Mikä lie tilanne parin vuoden päästä, onkin sitten mysteeri.
