Aspartaami hyvästä vai ei?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ilkka2
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
lisäksi kaikissa metanolia sisältävissä luonnollisissa ruoissa on aina mm. etanolia, joka estää metanolin muuttumista myrkyiksi. hedelmiä syömällä ei metanolimyrkytystä saa, vaikka niissä olisi enemmänkin metanolia kuin aspartaamista saa.

Et taida paljon vastauksia lueskella, etanoli vastalääkkeenä metanolille oli mainittu jossain aiemmassa postissani... eli esim etanoli hedelmissä ei kykene estämään metanolin imeytymistä.
 
Et taida paljon vastauksia lueskella, etanoli vastalääkkeenä metanolille oli mainittu jossain aiemmassa postissani... eli esim etanoli hedelmissä ei kykene estämään metanolin imeytymistä.
niin mutta siis se taisi estää sen muuttumista formaldehydiksi ennen kuin se ehtii pois kehosta.

hedelmissä metanoli on sitoutuneena pektiiniin ja se imeytyy siitä kai todella heikosti. sen takia on turha puhua hedelmien metanolista. aspartaamin metanoli on ihan eri asia.
 
Vastaa nyt edes yhteen mun esittämään kysymykseen. ja niitä kaavoja jotta voin ensin teoriassa todeta olevani väärässä.
eli anna joku kaava missä toisen aineen metylointi aiheuttaa kemiallisen reaktion jonkun entsyymin, katalyytin tai toisen yhdisteen kanssa sen, että se muuttuu (metyyli- ryhmä siis) metanoliksi.
ei tosta metanolista tarvi jauhaa. se on kyllä käsitelty.
toteat vaa ''muuttuu se ja se metanoliksi ja metyylit muuttuu jajaja...''
entäs etyylit? tai vaikka dodekyylit? Propyylit?
Nuo ryhmät ei taatusti muutu alkoholiksi metaboliassa.
Sehän on selvää että aspartaami muuttuu metanoliksi mutta ei varmasti juuri sen tähden että siinä on ''metyyliä''
 
miksi pitäisi vastata tai esittää jotain kaavoja, kun nutrasweet-firman tutkijatkin myöntää, että metanoliahan siitä syntyy? ei minua kiinnosta kemia sinänsä tai alkoholin metaboliat. mutta aspartaamista tulee metanolia.
 
Aspartaamista tulee metanolia juujuu.... ei se ny tässä se juttu ollukkaa.
Ei mua kiinnosta että siellä sivuilla todetaan jo tiedossa ollutta asiaa. Se ei ollut se kysymys vaan:
millä vitulla siitä ''metyylistä'' tulee metanolia... tulishan sitä metanolia vähän helvetisti koska sitä ''metyyliä'' on nii joka paikas..
ei jumal auta...
Hermot tässä menee...
onhan nyt selvää että perustellaan vastaukset kun jotain väitetään ja väännetään ja käännetään ja kirjotellaa jotai iha pierua. siihenhän tiede perustuu... eikö?...
ja kiinnostaisi tietää missä ruoissa on metanolia... vai puhutaanko taas metyylistä..??
 
hedelmissä ja hedelmämehuissa on nuo metyyliryhmät pektiiniin sitoutuneena ja siten ne on harmittomia ihmiselle. lisäksi niissä on suojaavia aineita kuten etanoli. jos näin ei olisi, olisi tomaatit ja omenat kai tappavaa myrkkyä.

http://www.holisticmed.com/aspartame/abuse/methanol.html
"Methanol from aspartame is released in the small intestine when the methyl group of aspartame encounters the enzyme chymotrypsin (Stegink 1984, page 143). A relatively small amount of aspartame (e.g., one can of soda ingested by a child) can significantly increase plasma methanol levels (Davoli 1986a)."


"Methanol and Fruit/Tomatos: Convince the World That a Poison is "Natural"
Monsanto/NutraSweet's all time favorite aspartame fairy tale is:


"In addition, exposure to methanol from many fruits, vegetables, and juices in the normal diet is several times greater than that from beverages sweetened with APM [aspartame]." (Butchko 1991)

This statement from NutraSweet scientists has been repeated countless times (AMA 1985, FDA 1984, Hertelendy 1993, Lajtha 1994, Monsanto 1999, Nelson 1996, Stegink 1981, Stegink 1983, Yost 1989, etc.). This is very convincing ... but deceptive and irrelevant!

It is well known that alcoholic beverages such a wine contain a large amount of ethanol, a protective factor which prevents methanol poisoning by preventing the conversion of methanol to the highly toxic formaldehyde (Leaf 1952, Liesivuori 1991, Roe 1982). Because alcoholic beverages contain protective factors which prevent chronic poisoning from methanol metabolites (formaldehyde, formate), comparisons between the methanol derived from aspartame and the methanol derived from alcoholic beverages are inappropriate.

Clinical reports and a small number of epidemiological studies appear to demonstrate that prolonged exposure to methanol air concentrations (in the workplace) of > 260 mg/m3 (200 ppm) can cause chronic methanol toxicity (Kavet 1990, Frederick 1984, Kingsley 1954-55). The weekly amount of methanol absorbed from a 260 mg/m3 workday exposure is (formula in Kavet 1990):


(260 mg/m3 * 6.67 m3/workday * 5 workdays * 60% absorption rate) / 70 kg adult
= 75 mg/kg weekly methanol



Note: While this seems like a high weekly methanol dose, please keep in mind that 1) much lower levels may cause toxicity in some individuals; and 2) that aspartame breaks down into an excitotoxin which will likely enhance the toxicity of methanol metabolites as described above.


However, the ingestion of a moderate amount of apples or oranges (or juice equivalent) per week leads to a similar exposure to methanol (Lindinger 1997):


(750 mg methanol (1.5 kg fruit) * 7 days) / 70 kg adult
= 74 mg/kg weekly methanol


Keep in mind that tomatoes may have more than five times the amount of methanol as that found in oranges (Kazeniac 1970, Nisperos-Carriedo 1990), so exposure to regular ingestion of tomatoes and tomato juice may produce very large amounts of methanol.

Lindinger (1997) points out that the amount of methanol released in the human body from a few apples or oranges is equivalent to:


"...0.3 liters of brandy (40% ethanol) containing 0.5% of methanol (compared with ethanol), which would qualify as significantly methanol-contaminated liquor."


Because of the high amounts of methanol in fruits/tomatoes, enough that would clearly cause chronic methanol poisoning, these foods must contain protective factors (as does alcoholic beverages). If they did not contain protective factors, we would be seeing widespread methanol poisoning for persons who ingestion fruits and tomatoes regularly.

The manufacturer showed that the protective factor in fruits cannot be ethanol by itself (Sturtevant 1985), but there are a myriad of chemicals in fruits which might serve as protective factors.

What did industry scientists know or should have known?


They knew that alcoholic beverages contain protective factors which prevent chronic methanol poisoning (Sturtevant 1985).


Because industry scientists regularly announced that certain fruits contain extremely high levels of methanol, they should have taken the time to find out that fruits have protective factors which help prevent chronic poisoning from methanol metabolites.



--------------------------------------------------------------------------------


Avoiding the Discussion of Chronic Methanol Toxicity
A number of Monsanto/NutraSweet public relations statements as well as statements from government officials imply that the amount of methanol obtained from aspartame is not toxic:


"From estimates based on blood levels in methanol poisonings, it appears that the ingestion of methanol on the order of 200 to 500 mg/kg body weight is required to produce a significant accumulation of formate in the blood which may produce visual and central nervous system toxicity" (Federal Register 1984)


Lajtha (1994) claimed that "blood methanol concentrations greater than 200 to 100 mg/L are required for clinical neurotoxicity or for measurable formate formation." Non-scientists on the Internet often make similar claims. Shahangian (1984) claimed that the amount of formate (methanol and formaldehyde metabolite) is not enough to cause toxicity.

This sounds very convincing until one realizes that the doses they are refering to are the single doses required for death or near death in humans! Monsanto/NutraSweet and persons promoting aspartame will avoiding discussing chronic, low-level methanol or formaldehyde poisoning because once this issue is raised it becomes apparent that the manufacturer did not conduct or even cite any legitimate studies on chronic, low-level methanol exposure in humans!

Only on very rare occassion will the manufacturer mention chronic methanol toxicity (Nelson 1996, Sturtevant 1985). When they do this, they always cite a study of infant monkeys (a species closely related to rhesus monkeys) (Reynolds 1984). A dose of 3,000 mg/kg of aspartame was given to the monkeys for nine months. This amounts to a daily methanol dose of 300 mg/kg -- a huge dose.

What Monsanto/NutraSweet fails to mention is 300 mg/kg of methanol has been estimated as the minimum single dose which can cause death in humans (Kavet 1991). If such a study were conducted on humans, nine months of daily ingestion of the minimum lethal single dose of methanol would clearly kill everyone in the study!. As pointed out by Roe (1982), methanol is significantly more toxic in humans than in monkeys or rodents. It is important to note that the free-form excitotoxin derived from aspartame and which will likely increase the formaldehyde/formate damage from aspartame, appears to be approximately twenty times more toxic in humans than in monkeys due to differences in excitotoxin metabolism (Olney 1988, Stegink 1979, page 90).

What did industry scientists know or should have known?


They knew that there was never a controlled, long-term study of methanol exposure in humans. Given that the manufacturer was expecting to dose the human population with aspartame for a lifetime and even generations, some might consider it criminal to sell a poison under these circumstances.


They should have known that an excitotoxin will likely increase the toxicity of the formaldehyde/formate based upon the way these chemicals produce cell damage and cell death. At the very least, the manufacturer should have exhausted all reasonable possibilities of synergistic reactions as opposed to using flawed research and flawed logic to explain away the countless cases of aspartame poisoning."
 
Tossa puhutaan nimenomaan aspartaamin metyyliryhmästä joka entsyymin vaikutuksesta muuttuu metanoliksi.
Miksi kirjoitat epävarmasti '' jos näin ei olisi, olisi tomaatit ja omenat kai tappavaa myrkkyä. ''
kuulostaa siltä että et ole varma asiasta.
1994 oli tuorein vuosiluku mikä mainittiin. 1954, 86, 78, 88... hmm... nyt on kuitenkin 08..
Yksi metyyliryhmä näyttää löytyvän kyllä tuosta fenyylialaniini- päästä kun kaavaa tarkastelee.
Ei tuo aspartaami--->metanoli- juttu olekkaan tässä se rauhanomaisen keskustelun aihe.
 
Tossa puhutaan nimenomaan aspartaamin metyyliryhmästä joka entsyymin vaikutuksesta muuttuu metanoliksi.
Miksi kirjoitat epävarmasti '' jos näin ei olisi, olisi tomaatit ja omenat kai tappavaa myrkkyä. ''
kuulostaa siltä että et ole varma asiasta.
1994 oli tuorein vuosiluku mikä mainittiin. 1954, 86, 78, 88... hmm... nyt on kuitenkin 08..
Yksi metyyliryhmä näyttää löytyvän kyllä tuosta fenyylialaniini- päästä kun kaavaa tarkastelee.
Ei tuo aspartaami--->metanoli- juttu olekkaan tässä se rauhanomaisen keskustelun aihe.
no kai ja kai. :) kyllä siinä myrkytys tulisi, kun senverran paljon noita metyyliryhmiä noissa hedelmissä on. sehän juuri on tämä nutrasweet-firman harhaanjohtava tapa yrittää huijata ihmisille, että aspartaamin metanoli on harmitonta, kun hedelmissä on enemmän.
 
IMO aspartaami on yksinomaan antikristuksesta.
ei vielä se, että valmiste on täysin perseestä mutta vielä se, ettei se edes maistu hyvälle vaan siinä on se tönkkö maku. joskus tullu otettuu pöytämakeuttajaa ihan kokeilu mieles et miltäs se nyt sit maistuu. toisaalta ei kyllä vapaat aminotkaan ihan herkkua oo..
Silloin harvoin kun tulee herkuteltua niin iha normi sokeri pohjaisia tuotteita. on sentään luonnon aine. kai sitä vois joskus testata et lämmittää aspartaamii ison satsin 35-40 asteessaa pienessä vesi tilkassa ja sit tislailee ja kattoo mimmone saanto tulee metanolia ihan mielenkiinnosta.
ja naapurin koiraa odottaa elämänsä snapsit... no ei kai..
 
sukraloosi <3
 
elimistöön tulee metanolia auton tuulilasinpesunesteestäkin myös.
 
Aspartaamin ja aromivahventeen haitat

Hei,

Olen dietin yhteydessä siirtynyt keinotekoiseen makeutusaineeseen kuten Fun Lightiin, joka sisältää Aspartamiinia. Käytin tätä tuotetta usein mehuna ja rahkan makeuttajana. Luin juuri yhden artikkelin, jossa kerrottiin aspartaamin olevan vaarallisin markkinoilla oleva lisäaine, joka tekee mm. reikiä aivoihin ja syövyttävän suolistoa. Tämän artikkelin jälkeen olen vaihtanut mehun veteen sekä rahkan syön nyt ilman makeutusta.

Toisen mielenkiintoisen lisäaineen olen pyrkinyt jättämään myös pois ruokavaliostani ystäväni kertomuksen jälkeen. Tämä Natriumklutamaatti (E621) poistettiin jo Espoon kouluruoastakin vaarallisten haittojen vuoksi. Aine aiheuttaa mm. yliaktiivisuutta, ihottumaa ja allergioita.

Onko teillä kokemuksi tai lisätietoa näiden aineiden haitoista? Ovatko teistä monet lopettaneet näiden aineiden käytön? Mielestäni Aspartamiinia on paljon helpompi välttää kuin Natriumklutamaattia, jota löytyy miltei kaikista valmisruoista, mausteseoksisita, marinaadeista ja ravintolaruoista.
 
Ruoista pitäisi aina seurata tuota E-merkintää. Jos niitä on kuusi tai yli niin älä vain syö. En muista juuri nyt miksi se on niin haitallista, mutta näin muistan että se vain on =D Eikö ollutkin selvää=D ja tätä E-merkintäähän voi olla vaikkapa tonnikalassakin ja jopa se yli kuusi...
 
Olen jättänyt molemmat pois ruokavaliostani kauan sitten. Varsinkin aspartaami aiheutti todella paskan ja omituisen olon. Oireita olivat mm. vatsakivut, päänsärky, huimaus, pahoinvointi, ummetus, limakalvojen turvotus, silmien polttelu.
 
Olen vähentänyt aspartaamia sisältävien ruokien ja juomien käytön minimiin, samoin on laita lisäainevoittoisten syötävien ja juotavien kanssa. Aivan ilman niitä en vielä elä, mutta mitä vähemmän niitä, sitä parempi.

Hermesetaksen korvaajaksi kahviin ja teehen tilasin Jenkkilästä juuri steviaa, joka on vissiin EU:n alueella kielletty elintarvikkeena (?). Se on luonnonmukaisempi ja terveellisempi makeuttaja kuin puhdistettu sokeri tai aspartaami. Odotan mielenkiinnolla, tuleeko se tullin läpi ja jos tulee, miltä maistuu.
 
Olen vähentänyt aspartaamia sisältävien ruokien ja juomien käytön minimiin, samoin on laita lisäainevoittoisten syötävien ja juotavien kanssa. Aivan ilman niitä en vielä elä, mutta mitä vähemmän niitä, sitä parempi.

Hermesetaksen korvaajaksi kahviin ja teehen tilasin Jenkkilästä juuri steviaa, joka on vissiin EU:n alueella kielletty elintarvikkeena (?). Se on luonnonmukaisempi ja terveellisempi makeuttaja kuin puhdistettu sokeri tai aspartaami. Odotan mielenkiinnolla, tuleeko se tullin läpi ja jos tulee, miltä maistuu.

Steviaa on siis kiellettyä markkinoida sitä lääkeaineena EU:n alueella, mutta makeuttajana saa normaalisti myydä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom