Antti Heikkilän TV-haastattelu!

[Wallace]

Tämä "kalori ei ole kalori" -teoriahan ei alunperin Atkinsin ideoimana liittynyt mitenkään mainittuun parempaan ruokahalun hallintaan. Myöhemmin tällä satulinjalla on mm. Taubes niittänyt varsinkin VHH:n kannattajien keskuudessa suurta suosiota.

Haluaisin nyt kovasti kuulla paljonko se hiilihydraattikalori vs. proteiinikalori vs. rasvakalori sitten on, ja missä tutkimuksessa tämä on todettu? Tulisiko palstan kaloriteorian vastustajille mieleen yhtään tutkimusta, joissa tätä ns. metabolista etua olisi tutkittu?

Hiilihydraattien vaikutus nälkään

Nälän tunne on tärkeä vaikuttaja pitkäaikaisen painonhallinnan onnistumiselle. Ravinnon erilaisten hiilihydraatin määrien vaikutusta nälkään tai kylläisyyteen on tähän asti tutkittu lähinnä lyhyillä muutaman aterian kokeilla.

Tuoreessa skotlantilaistutkimuksessa merkittävästi ylipainoiset miehet noudattivat satunnaisessa järjestyksessä kahta hiilihydraattien määrän suhteen erilaista ruokavaliota kumpaakin neljän viikon ajan. Kummassakin ruokavalioissa oli proteiinia 30 % energiasta. Ruoan määrää tai energiansaantia ei rajoitettu.

Toinen ruokavalioista oli vähähiilihydraattinen. Siinä hiilihydraattien määrä oli rajoitettu 4 prosenttiin energiasta. Toinen ruokavalio oli kohtuuhiilihydraattinen, jossa hiilihydraattien määrä oli 35 % energiasta.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajat kokivat itsensä vähemmän nälkäiseksi. Heillä energiansaanti olikin päivittäin keskimäärin 167 kilokaloria pienempi. Myös painonpudotuksessa oli eroa. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla paino putosi keskimäärin 6,34 kg ja kohtuuhiilihydraattisella 4,35 kg.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Effects of a high-protein ketogenic diet on hunger, appetite, and weight loss in obese men feeding ad libitum

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/hiilihydraattien-vaikutus-nalkaan.html

Miksi jotkut lihovat herkemmin?

Tuore Pohjois-Amerikkalainen tutkimus tuo mahdollisesti vastauksen tärkeisiin kysymyksiin: Miksi jotkut ihmiset lihovat herkemmin kuin toiset, ja miksi erilaiset laihdutusmenetelmät tuottavat erilaisia tuloksia eri ihmisillä?

276 koehenkilöltä mitattiin insuliinivaste eli veren insuliinipitoituus puoli tuntia sokerirasituskokeen jälkeen. Yksi insuliinihormonin keskeisistä tehtävistä on kuljettaa sokeri verestä kudoksiin. Koehenkilöiden rasvan saantia, painoa ja vyötärönympärystä seurattiin kuuden vuoden ajan.

Tutkijat havaitsivat, ettei rasvan määrällä ollut keskimäärin merkittävää vaikutusta painoon ja vyötärönympärykseen. Kuitenkin niillä henkilöillä, jotka söivät suhteellisen vähän rasvaa, insuliinivasteella oli vahva yhteys painon ja vyötärönympäryksen kehittymiseen. Suhteellisen paljon rasvaa syöneillä ei havaittu vastaavaa yhteyttä.

Kun insuliinivaste oli korkea, painonnousu oli vähärasvaisella ruoalla 1,8 kg enemmän kuin runsasrasvaisella ruoalla. Matalalla insuliinivasteella ja vähärasvaisella ruoalla painonnousu oli taasen 4,5 kg vähäisempää.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. A novel interaction between dietary composition and insulin secretion: effects on weight gain in the Quebec Family Study

Näyttäisi siis siltä, että henkilöt, joilla on tavallista korkeampi insuliinivaste, lihovat herkemmin. Tässä tapauksessa kannattaisi lisätä rasvan osuutta ruokavaliossa. Insuliinivastettakin voisi periaatteessa laskea runsasrasvaisella ja vähähiilihydraattisella ruoalla, mutta muutoksen käytännön vaikutusta ei tässä tutkittu.

Samassa lehdessä kerrottiin myös kaksostutkimuksesta, jonka mukaan perintötekijöillä on suurempi vaikutus lasten painoindeksiin ja vyötärönympärykseen kuin ympäristötekijöillä. Evidence for a strong genetic influence on childhood adiposity despite the force of the obesogenic environment

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/miksi-jotkut-lihovat-herkemmin.html

Matala sokerikuorma auttaa sokeriherkkiä laihduttajia

Matalan glykeemisen kuorman (GK) eli sokerikuorman ruokavaliota laihdutuksessa on tutkittu viime aikoina.

Ensimmäisessä näistä tutkimuksista [1] verrattiin matalan ja korkean GK:n ruokavalioita 12 kuukauden ajan. Mitään merkittäviä eroja ruokavalioissa ei havaittu laihdutustuloksen eikä muidenkaan muuttujien suhteen.

Toisessa tutkimuksessa [2] verrattiin matalan GK:n ruokavaliota ja vähärasvaista ruokavaliota 18 kuukauden ajan. Tässäkään tutkimuksessa ei keskimääräisesti saatu merkittävää eroa laihdutustuloksessa. Tämän tutkimuksen alkaessa kuitenkin mitattiin koehenkilöiden sokeriherkkyys tutkimalla insuliinivaste puoli tuntia sokeriannoksen jälkeen. Tuloksia laskettaessa havaittiin, että niillä henkilöillä, joilla sokeriherkkyys oli keskimääräistä suurempi, matalan GK:n ruokavalio toi merkittävästi paremman laihdutustuloksen kuin vähärasvainen ruokavalio.

Kaikilla matalan GK:n ruokavalion noudattajilla veren kolesteroliarvot paranivat HDL:n ja triglyseridien suhteen, kun taas vähärasvaisen ruokavalion noudattajilla ne paranivat LDL:n suhteen.

Molemmista tutkimustuloksista voidaan päätellä, että tietynlainen ruokavalio ei ole sopivin kaikille, vaan eri ihmisille sopivat erilaiset ruokavaliot. Sokeriherkille ihmisille kuten kakkostyypin diabeetikoille ja riskiryhmässä oleville näyttäisi sopivan paremmin ruokavalio, jossa hiilihydraattien määrää ja erityisesti nopeasti imeytyvien hiilihydraattien määrää on rajoitettu. Nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ovat sokeroidut elintarvikkeet ja juomat, perunat ja useimmat viljatuotteet, myös täysjyväleivät.

Diabeetikoiden on syytä vähentää ruokavalion sokerikuormaa lääkärin avustuksella tarkasti sokeriarvoja ja lääkitystä seuraten, koska samalla myös lääkityksen tarve vähenee.

Sokeriherkkyys ei tarkoita herkkyyttä ainoastaan pöytäsokerille eli sakkaroosille. Kaikki hiilihydraatit muutetaan elimistössä sokeriksi (glukoosi) verenkiertoon, monet jopa huomattavasti nopeammin kuin sakkaroosi.

1. The American Journal of Clinical Nutrition - Long-term effects of 2 energy-restricted diets differing in glycemic load on dietary adherence, body composition, and metabolism in CALERIE: a 1-y randomized controlled trial
2. The Journal of the American Medical Association - Effects of a Low–Glycemic Load vs Low-Fat Diet in Obese Young Adults: A Randomized Trial

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/matala-gk-auttaa-laihduttajia.html

Vähähiilihydraattinen ruokavalio: yhteenveto tutkitusta tiedosta

Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on julkaistu uusi katsausartikkeli, jossa käydään läpi keskeisintä aiheeseen liittyvää tutkimustietoa. Tässä artikkelin yhteenvedon pääkohdat:

* Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että vähähiilihydraattinen ruokavalio parantaa sokeriaineenvaihduntaa sekä terveillä ihmisillä että kakkostyypin diabeetikoilla.
* Hiilihydraattien syömisen vähentäminen johtaa myös spontaanisti matalampaan energiansaantiin.
* Laihdutuksen yhteydessä vähähiilihydraattinen ruokavalio parantaa veren rasvapitoisuutta (triglyseridit) ja hyvää HDL-kolesterolia laihtumisen lisäksi 6-12 kuukauden aikavälillä.
* Pitkäaikaistutkimuksia vähähiilihydraattisen ruokavalion turvallisuudesta ja tehosta tarvitaan. Sitä ennen ruokavalion noudattaminen seuraten terveydentilaa huolellisesti vaikuttaa järkevältä.
* Koska vähähiilihydraattinen ruokavalio laskee verensokeria ja insuliinia, sitä pitäisi harkita korkeaan verensokeriin, korkeaan insuliiniin sekä insuliiniresistenssiin liittyvien sairauksien hoidossa.
* Vähähiilihydraattinen ruokavalio vaikuttaa hyödyllisesti useimpiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin laihtumisesta riippumatta.
* Jokin vähähiilihydraattisen ruokavalion muoto saattaa olla paras vaihtoehto sekä laihdutuksen että yleisen terveyden suhteen.

Artikkeli on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Review article: Low-carbohydrate nutrition and metabolism

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/vahahiilihydraattinen-ruokavalio-yhteenveto.html

 

[ossipena]

Nämä ovat sinänsä ihan valideja argumentteja, mutta täysin eri keskustelussa. Nyt oli kysymys erilaisten ruokavalioiden terveellisyydestä, ei ekologisuudesta. Ekologisuus on aivan oma asiansa, turha sotkea sitä tähän.

Öö siis jos pysyttäisiin ketjun otsikossa? Otsikkonahan oli Antti Heikkilän haastattelu ja eikös sama kaveri aja ravintosuositusten muutosta? Tämähän taas saattaisi johtaa tuohon mainitsemaani tilanteeseen..


Ja wallace, anti olla kun ei mene semirautalanka perille.. Sillä ei ole mitään vitun väliä isoon kuvaan onko sitä hiilaria 80g vai 160g, elä tartu lillukanvarsiin...

 

[J.Rossi]

No siis kaikki kulminoituu insuliinivasteeseen, ei siinä sen kummempaa. Onhan insuliinivasteesta ja sen vaikutuksesta aineenvaihduntaan jo pilvin pimein tutkimuksia.

Mikä kulminoituu insuliinivasteeseen, ja mihin niiden kaikkien muiden energiatasapainoa säätelevien tekijöiden vaikutus häviää? Miksi se insuliini on niin paha, ja mitä tutkimuksia tarkoitat?

Mitä kohtaa tästä et jaksanut lukea? Näissä tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi proteiineista saatavaa energiaa käytetään elimistön muihin toimintoihin kuin energiantuottoon ja siten eri makroravinteista saadut energiamäärät eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

Meinasitko ihan oikeasti etten ole tähän aiheeseen alan tutkijana törmännyt/lukenut? Mikä kohta sinulle erityisesti tuossa Buchholzin ja Schoellerin katsauksessa jäi epäselväksi kun nyt otit sen esimerkiksi? Teoreettisen käsienheiluttelun sijasta siellä käydään läpi tutkimukset, joissa eri tutkimusruokavalioiden vaikutusta energian kulutukseen vertaillaan. Ohessa tärkeimmät kohdat artikkelin kirjeenvaihdosta:

Rather than relying on a theoretical treatment of metabolic efficiencies, as did Feinman and Fine, we reviewed studies in which known experimental diets were fed to subjects under laboratory conditions to test whether energy expenditure was actually higher with a low-carbohydrate diet than with a high-fat diet. In studies in which protein intake was held constant and fat was substituted for carbohydrate, the difference in 24-h energy expenditure between the high-carbohydrate and high-fat diets was not different from zero ( : –19 ± 54 kcal/d).However, as clearly stated in our review, when the protein intake was not held constant but rather increased from 15% to 30–35% of energy, 24-h energy expenditure did increase. We determined, however, that the increase would be only 41 kcal/d for a 1500-kcal/d energy-restricted diet. This would only increase weight loss by 0.04 kg/wk, or 0.44 kg over a 12-wk course of weight-loss treatment. It should be noted that this is less than the 95 kcal/d calculated theoretically by Feinman and Fine, and it has the advantage of being based on experimental data. Thus, we do not disagree with Feinman and Fine from the perspective of pure thermodynamics; in fact, we presented evidence at the whole-body level that supports their point. However, we found the experimentally measured differences in 24-h energy expenditure, between subjects who followed a high-protein diet compared with those who followed a high-carbohydrate diet, to be too small to satisfactorily account for the differences in weight loss observed after 12 wk of treatment with these 2 diets. Thus, this is not a plausible mechanism to account for the observed increased weight loss. The experimental data on energy expenditure provide evidence of only a minimal metabolic advantage for low-carbohydrate diets.

Kyllä se vähähiilihydraattisen ruokavalion etu painonhallinnassa tulee nimenomaan sen ruokahalun säätelyn kautta, mutta tällä ei ole mitään tekemistä "metabolisen edun kanssa". Kyllähän noihin teorioihin saa uskoa jos kovasti haluaa, käytännön merkitys painonhallinnalle tuosta ”metabolisesta edusta” on mitä luultavimmin kuitenkin aika lailla merkityksetön.

Olisi mielenkiintoisempaa Wallace kuulla omia ajatuksiasi aiheesta tuon jatkuvan leikkaa-liimaa argumentoinnin sijasta.

 

[Wallace]

Nyt löytyi viimeinen niitti VHH:n voittokululle ;)

Kiloja lähtenyt jo 10
Jani Toivola jätti sokerin pois

Sokeri on vähän kuin alkoholismi, joten minun piti jättää se mieluiten kokonaan pois, laihtunut Toivola kertoo Ilta-Sanomille.
Jani jätti kuntokuurin aikana sokerin pois ja innostui nyrkkeilystä.
Jani jätti kuntokuurin aikana sokerin pois ja innostui nyrkkeilystä. (ATTE KAJOVA/OK PRESS)

Juontaja-näyttelijä Jani Toivola on onnistunut laihduttamaan kahdessa kuukaudessa jo 10 kiloa. Treenauksen lisäksi ruokavalion muutoksella on ollut suuri merkitys. Toivola tunnustaa olleensa melkoinen sokerihiiri.

- Sokeri on vähän kuin alkoholismi, joten minun piti jättää se mieluiten kokonaan pois. Nyt kierrän kaupassa karkkihyllyt kaukaa, hän sanoo Ilta-Sanomille.

Karkkien lisäksi pois ovat jääneet pasta, peruna ja sämpylät.

Kuntoprojektin aikana Toivola innostui erityisesti nyrkkeilystä.

- Nyrkkeily on tehnyt hyvää, ja olen löytänyt itsestäni kunnon aggressiota, hän kertoo nauraen.

Juontaja-näyttelijän kesään kuuluu autokoulua, kuntoilua sekä joogaamista New Yorkissa. Syksyllä Toivola nähdään Big Brother Extran juontajana.

http://www.iltalehti.fi/viihde/200906029695929_vi.shtml

 

[Wallace]

Mikä kulminoituu insuliinivasteeseen, ja mihin niiden kaikkien muiden energiatasapainoa säätelevien tekijöiden vaikutus häviää? Miksi se insuliini on niin paha, ja mitä tutkimuksia tarkoitat?

Haiman tuottama insuliini säätelee verensokeria. Tätä toimintaa on pidetty insuliinin tärkeimpänä tehtävänä, mutta lääkäri Ron Rosedalen mielestä se on vain eräs insuliinin sivuvaikutuksista. Hänen mukaansa insuliinin pääasiallinen tehtävä on varastoida ylimääräisiä ravintoaineita. Joillakin eliöillä insuliini säätelee myös elinkaaren pituutta. Ihminenkin pystyy vaikuttamaan elinkaarensa pituuteen säätelemällä insuliinitasojaan. Tämän todistavat viimeaikaiset tutkimukset yli satavuotiaiden keskuudessa.

Lue lisää insuliinista, http://www.luontaisnetti.fi/sairaudet_insuliini.htm

Toivon, että tällä kertaa luet ton jos ei sulle oo selvää, miksi insuliini on paha...

Olisi mielenkiintoisempaa Wallace kuulla omia ajatuksiasi aiheesta tuon jatkuvan leikkaa-liimaa argumentoinnin sijasta.

Mä aattelin, että tutkimukset puhuu paremmin kun mä, my bad ;)

Mihinkäs pitäis kommentoida ?

 

[ossipena]

"lääkäri Ron Rosedalen mielestä"

tämän verran vielä puutun.

ja sanonpa vielä viimeisen kerran että vaihteeksi hieno puolueeton urli taas :D

 

[Wallace]

tämän verran vielä puutun.

ja sanonpa vielä viimeisen kerran että vaihteeksi hieno puolueeton urli taas :D

Klikkasitko taaskaan edes koko linkkiä ?

Se nimittäin jatkuu...

Maailmalla on käynnissä kolme laajaa tutkimusta yli satavuotiaista henkilöistä. Tutkijat pyrkivät selvittämään syytä heidän pitkäikäisyyteensä. Tutkimukset ovat vielä keskeneräisiä, mutta tähän mennessä on selvinnyt, että heillä on hyvin vähän yhteistä keskenään. Joillakin on korkea kolesteroli, toisilla taas ei, jotkut liikkuvat paljon toiset taas ei, osa tupakoi ja osa ei. Jotkut ovat luonteeltaan ilkeitä, toiset taas erittäin kilttejä ja osa on täysin tavallisia. Ainoa yhteinen tekijä heillä on suhteellisen alhainen verensokeri sekä alhaiset triglyseridiarvot. Heillä kaikilla on myös suhteellisen alhainen insuliinitaso.

http://www.luontaisnetti.fi/sairaudet_insuliini.htm

Lukisit nyt jonkun tekstin edes loppuun ennenkuin kommentoisit tollasta p*skaa... :D

Tällänenkin linkki olis katos siellä lopussa, http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2001/07/14/insulin-part-one.aspx#


PS. voin kyllä pistää lisää matskua tosta insuliini-asiasta jos ahistaa taas...

 

[Crrc]

Hei kirjottaakaa gooleen eka "sokeri" ja sit lukekaa kaikki linkit läpi mitä sieltä tulee vastaan siis ihan kaikki, sit kirjottakaa vhh ja tehkää ihan sama uudestaan, jokaikinen linkki. Eiköhän tää väittely oo sit ohi, nähään 20 vuoden päästä ku ootte lukenu ne !

 

[Wallace]

Hei kirjottaakaa gooleen eka "sokeri" ja sit lukekaa kaikki linkit läpi mitä sieltä tulee vastaan siis ihan kaikki, sit kirjottakaa vhh ja tehkää ihan sama uudestaan, jokaikinen linkki. Eiköhän tää väittely oo sit ohi, nähään 20 vuoden päästä ku ootte lukenu ne !

Eka pyydetään matskua/tutkimuksia ja sitten itketään perään kun sitä tulee. Miten voit edes väitellä jos et aiheesta tiedä tai ole valmis lukemaan ? Aika perus...

Kenties sä voit postata tutkimuksia missä virallinen suositus todistetaan paremmaksi ?

Olisin kiitollinen niistä...

PS. Kukaan ei pakota osallistumaan. Älä ota pahalla, mutta ei sulla ole tälle otsikolle ollut kyllä mitään asiallista annettavaakaan ;)

 

[Crrc]

Eka pyydetään matskua/tutkimuksia ja sitten itketään perään kun sitä tulee. Miten voit edes väitellä jos et aiheesta tiedä tai ole valmis lukemaan ? Aika perus...

Kenties sä voit postata tutkimuksia missä virallinen suositus todistetaan paremmaksi ?

Olisin kiitollinen niistä...

PS. Kukaan ei pakota osallistumaan. Älä ota pahalla, mutta ei sulla ole tälle otsikolle ollut kyllä mitään asiallista annettavaakaan ;)

Itse asias oon postannu tähän topikkiin yhtä paljon omin sanoin asiaa ku sinäkin, suurin osa sun posteista on "Etkö muka osaa *linkki* lue toi" tavalla tehty.
Edit. enpä mä ole menny väittämäänkään että mun argumentit olis mitään asiallisia ollu, mutta ei kyllä toi sunkaan linja mitenkään asiallinen ole.

Eikö väittely perustu just siihen et toinen esittää argumentin ja toinen vasta argumentin, jos linkkaat yhen kokonaise artikkelin ni jota et ole edes ite kirjottanu ni eiks siit oo vähän paha mennä vetämään johtopäätöksiä että mitä se toinen nyt yritti sanoa? ihan näin ulkopuolisen silmistä tää on näyttäny siltä että Wallace vaan heittää linkkiä toisen perään kommentoimatta omin sanoin yhtään mitään, sitku kysytään että mitäs nyt oikeen tarkotit ni tulee linkki uudestaan ja "Lol omg etkö osaa lukea vai".

 

[Wallace]

Itse asias oon postannu tähän topikkiin yhtä paljon omin sanoin asiaa ku sinäkin, suurin osa sun posteista on "Etkö muka osaa *linkki* lue toi" tavalla tehty.
Edit. enpä mä ole menny väittämäänkään että mun argumentit olis mitään asiallisia ollu, mutta ei kyllä toi sunkaan linja mitenkään asiallinen ole.

Tää on viimenen vastaus sulle kun et näköjään alkuperäisesta aiheesta ole kiinnostunut.

Mun mielestä nyt vaan joku tutkimus antaa pikkasen enemmän painoarvoa jollekkin asialle kun pelkkä mun mielipide.

Mä en kyllä valitsis omaa ruokavaliota kenenkään mielipideiden mukaan vaan ihan tutkitun tiedon, sen verran itestäni välitän

Kiitos ja näkemiin. Palataan, jos sulla on jotain sanottavaa itse aiheesta. Minä nyt kuitenkaan en ole se aihe.

:D

PS. Mieluusti kyllä näkisin siltä "teidän" puolelta vähemmän puhetta ja enemmän tutkimuksia :D

 

[Wallace]

Bongasimpas kovan jutun :D

FRIDAY, Dec. 28 (HealthDay News) -- For the first time, the American Diabetes Association (ADA) has come out in support of low-carbohydrate diets for people with diabetes who want to manage their weight.

http://www.ajc.com/health/content/shared-auto/healthnews/dian/611009.html

Koska Suomessa...

 

[justerr]

Tulee kyllä väkisinkin mieleen ilkka2 ja Pepsi Max :D.

Googleta ja voita

 

[Keba]

Mitä kohtaa tästä et jaksanut lukea?

Thermodynamics dictate that a calorie is a calorie regardless of the macronutrient composition of the diet.

Minä en jaksanut yllä olevaa. Kerro mitä se sinusta tarkoittaa

 

[Crrc]

Tää on viimenen vastaus sulle kun et näköjään alkuperäisesta aiheesta ole kiinnostunut.

Mun mielestä nyt vaan joku tutkimus antaa pikkasen enemmän painoarvoa jollekkin asialle kun pelkkä mun mielipide.

Mä en kyllä valitsis omaa ruokavaliota kenenkään mielipideiden mukaan vaan ihan tutkitun tiedon, sen verran itestäni välitän

Kiitos ja näkemiin. Palataan, jos sulla on jotain sanottavaa itse aiheesta. Minä nyt kuitenkaan en ole se aihe.

:D

PS. Mieluusti kyllä näkisin siltä "teidän" puolelta vähemmän puhetta ja enemmän tutkimuksia :D

Eikö väittely perustu just siihen et toinen esittää argumentin ja toinen vasta argumentin, jos linkkaat yhen kokonaise artikkelin ni jota et ole edes ite kirjottanu ni eiks siit oo vähän paha mennä vetämään johtopäätöksiä että mitä se toinen nyt yritti sanoa? ihan näin ulkopuolisen silmistä tää on näyttäny siltä että Wallace vaan heittää linkkiä toisen perään kommentoimatta omin sanoin yhtään mitään, sitku kysytään että mitäs nyt oikeen tarkotit ni tulee linkki uudestaan ja "Lol omg etkö osaa lukea vai".
Joko ymmärsit miksi pelkästään tutkimusten linkkaaminen keskusteluihin on huono asia? Jos osaisit ilmaista itseäsi paremmin niin tämäkin threadi olis menny varmaan paljon sujuvammin eteenpäin.

 

[jemeli]

Bongasimpas kovan jutun :D



http://www.ajc.com/health/content/shared-auto/healthnews/dian/611009.html

Koska Suomessa...

kun tämä vhh-dietti nyt perkele perkaa kalan, täyttää veroilmoituksen yms. ja treenit lähtevät heti räjähtäen nousuun yms. niin voisitko postata omia tuloksiasi/kuviasi niin näkisi vähän miten tämä käytännössä toimii ja ne kuvat olisivat siihen parhaita, tämä kun kuitenkin on muistaakseni myös bodaus foorumi, eikä mikään läskien valistus palsta.

 

[Keba]

Vähähiilihydraattisen ruokavalion n...än. MAAILMAN IHME, mutta kalori onkin kalori.

 

[Wallace]

Siis vähemmän syöneet laihtuivat enemmän. MAAILMAN IHME, mutta kalori onkin kalori.

Kaloriteorian virheellisyys

http://www.ahjos.net/zone/kalorit.htm

Aloita kohdasta, Montignacin todistus kaloriteoriaa vastaan

Oikeasti todella hyvä ja looginen kirjoitus!

PS. Sori vaan kun en jaksa alkaa turhaan kirjottelemaan jo olevaa tietoa uudestaan :D

 

[Crrc]

Kaloriteorian virheellisyys

http://www.ahjos.net/zone/kalorit.htm


PS. Sori vaan kun en jaksa alkaa turhaan kirjottelemaan jo olevaa tietoa uudestaan :D

Mustakin tuntuu et oon saattanu lukee ton aikasemmin ku oot linkittäny joten en varmasti oo lukemassa uudestaan. Ja nyt en kyllä muista mitä tuolla lukee :<

 

[Wallace]

Paleodieetit

Aineenvaihduntamme ei ole tarkoitettu käsittelemään nykyistä ruokaa. Geenimme elävät vielä kivikautta. Perimän ja ruokavalion välillä vallitsee kehityshistoriallinen ristiriita, jota useat tutkijat erityisesti Yhdysvalloissa pitävät tärkeimpänä syynä lihavuuden räjähdysmäiseen kasvuun ja useimpiin ns. elämäntapasairauksiin.

Heljä Suuronen-Geibin kirja "Kivikautta kiloille" esittelee USA:ssa suurta muotia olevia paleodieettejä sekä niiden tieteellisiä taustoja. Toistaiseksi tästä laajasta kirjallisuudesta ei suomen kielelle ole käännetty mitään, ja lehdistössäkin näkee vain kalpeita aavistuksia keskustelusta, joka USA:ssa käy kuumana. Erityisen arvokas Suuronen-Geibin kirjassa onkin laaja ja hyvin kommentoitu lähdeluettelo, samoin kuin katsaus suomalaisen ravitsemuksen historiaan.

Kivikauden ravinto

Vasta nykytutkimus on pystynyt kiistatta osoittamaan, että kivikauden ihmiset olivat sekä hoikkia että terveitä. Myös nykyaikana tutkittujen luonnonkansojen keskuudessa lihavuus on täysin poikkeuksellista. Kivikaudella keski-ikä oli alhainen, mutta tämä johtui pikemminkin elinolojen vaarallisuudesta.

Terveyden yhteys ravintoon on hyvin dokumentoitu. Nykyaikaan säilyneet metsästäjä -keräilijät tai luonnonkansat joilla tuo menneisyys on vasta muutaman sukupolven takana, alkavat sairastella siirtyessään länsimaiseen ravintoon – ja paranevat useasti luopuessaan siitä. Näin on käynyt säännönmukaisesti esim. eskimoille, Amerikan intiaaneille, Afrikan heimoille ja Australian aboriginaaleille lukuisissa dokumentoiduissa tapauksissa.

Mitä muinaiset metsästäjä-keräilijät sitten söivät?

Professori Loren Cordainin työryhmän v. 2000 julkaiseman tutkimusyhteenvedon mukaan metsästäjä-keräilijä –yhteisöjen enemmistö (73 %) sai enemmän kuin puolet eli 56–65 % ravinnon energiasta eläinkunnasta. Kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella Cordainin työryhmä on päätynyt suosittelemaan ravinnon keskimääräiseksi jakautumaksi proteiinia 19–50%, hiilihydraatteja 22–40 % ja rasvoja 28–58 %.

Yleissääntö on, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi osuus ravinnosta on eläinproteiinilla. Myös vuodenaikojen vaihtelut vaikuttivat asiaan. Ääriesimerkkejä ovat napapiirin eskimot, joiden ravinto koostuu lähes pelkästään eläinkunnan tuotteista, vaikkakin valtaosaltaan merenelävistä. Sen sijaan minkään yhteisön ei tiedetä käyttäneen pelkästään kasviravintoa. Biologinen todiste on se, että välttämätöntä B-12 vitamiinia ihminen pystyy käyttämään hyväkseen vain eläinperäisistä lähteistä.

Trooppisilla alueilla eläinproteiinin määrä oli vähäisempi. Tässä tehdään kuitenkin helposti harhalaskelmia, jos ei oteta huomioon esim. toukkia ja hyönteisiä joista fossiililöytöihin ei juuri jää jälkiä. Eräkouluttaja Turkka Aaltonen väittää myös, että toukkien ja hyönteisten proteiini on suuriarvoisempaa kuin lihan. Jos tämä pitää paikkansa, voi myös määriin tuijottaminen olla harhaanjohtavaa. Tyydyttyneen rasvan lähteenä tropiikissa toimi kookosrasva.

Ravinto oli kivikaudella laadukkaampaa kuin nykyisin. Esimerkiksi riistan liha sisälsi ihanteellisessa suhteessa välttämättömiä rasvahappoja. Tämä terveyden kannalta oleellinen seikka on pilattu kotieläinten viljaruokinnalla. Kotipuutarhoihin valikoituivat viljeltäviksi varmaankin parhaat vihannekset ja juurekset, mutta samalla lajikkeiden määrä väheni huomattavasti. Näin ollen myös nykyisen ravinnon monipuolisuus on myytti.

Kasvisten ja hedelmien ravintopitoisuus oli moninkertainen nykyiseen verrattuna. Kuitenkin ympäristömyrkkyjen vuoksi nykyihminen tarvitsisi antioksidantteja enemmän, ei vähemmän. Pääasiassa viljaan ja hiilihydraatteihin perustuva ruokavalio vaikuttaa myös haitallisesti vitamiinien imeytymiseen, joka sekin lisää antioksidanttien tarvetta.

Monien vitamiinien ja hivenaineiden saantisuositukset onkin luultavasti mitoitettu liian alas. Antioksidanttihoidossa saavutetut hyvät tulokset osoittavat ainakin käytännössä sen mihin monet tutkimuksetkin viittaavat: nykyihminen kärsii kroonisesta ravintoaineiden puutteesta samalla kun lihoaa nauttiessaan tyhjiä kaloreita vääränlaisista ruoka-aineista.

Jos kuitenkin halutaan tiivistää yhteen ainoaan asiaan se, miten ravitsemus on mullistunut kivikauden ajoista, niin kysymys on hiilihydraattien määrästä. Niitä syötiin kivikaudella ehdottomasti paljon vähemmän kuin nykyään, jo siitä yksinkertaisesta syystä ettei viljeltyä viljaa ollut.

Paleodieetit suosittelevat päivittäiseksi määräksi 30-90 gr hiilihydraatteja. Kasviksia, vihanneksia ja marjoja voi tähän määrään syödä suhteellisen vapaasti, tietyin varauksin myös hedelmiä. Viljatuotteita ja tärkkelyspitoisia juureksia (esim. perunaa) ei tuohon määrään mahdu paljoa. Suosituksissa on eri tutkijoiden ja lääkäreiden kesken paljon eroavuuksia. Kokemus osoittaa myös, että hiilihydraattien sietokyky on hyvin yksilöllistä laatua, ja hienosäätö on tärkeää, erityisesti painonhallinnassa.

Insuliini – lihottava hormoni

Heljä Suuronen-Gleibin kirjassa referoidaan mm. professori Cordainin, ravintoantropologien Eaton sekä tuhansia diabetespotilaita hoitaneiden lääkäreiden Michael ja Mary Dan Eadesin näkemyksiä insuliiniresistenssin historiallisista taustoista.

Hiilihydraatit vaikuttavat verensokeriin ja siten myös haiman insuliinituotantoon. Puhdistetut hiilihydraatit, kuten sokeri ja valkoiset jauhot mutta myös oluen sokeri, maltoosi, vaikuttavat verensokeriin dramaattisesti.

Teolliseen ruokaan siirtyminen onkin suurin ja nopein mullistus, mitä ihmiskunnan ravitsemuksen historiassa on koskaan tapahtunut. Elimistömme ei ole sopeutunut käsittelemään niitä hiilihydraattimääriä joita nykyisin ahdamme sisäämme.

Insuliinin vaikutuksesta keho valmistaa ylimääräisestä energiasta rasvaa, ja estää samalla kehoa käyttämästä varastorasvaa polttoaineena. Verensokerin heilahtelut aiheuttavat jatkuvasti kohonneen insuliinituotannon, minkä vuoksi keho ei lopulta enää reagoi insuliiniin.

Tutkijat ovat esittäneet olettamuksen, että kaksi miljoonaa vuotta kestäneen jääkauden ympäristöolosuhteet vaativat aineenvaihdunnan sopeutumista vähähiilihydraattiseen, runsasproteiiniseen ravintoon. Sopeutuminen aiheutti sellaisten yksilöiden valikoitumisen, joilla oli geneettisesti määräytynyt insuliiniresistenssi. Kun ruokavalio nyt taas on vaihtunut runsashiilihydraattiseksi, se aiheuttaa aikuisiän diabetesta yksilöissä, joilla on tuo perimä.

Rasvaa ja proteiinia

Useimmat paleodieettigurut suosittelevat vähärasvaista lihaa, ja sitä täydentämään hyvälaatuisia kasviöljyjä. Perusteena on järkeenkäypä ajatus, että kivikauden riista oli vähärasvaista verrattuna nykyaikaiseen viljalla lihotettuun karjaan.

Kansainvälisesti arvostettu rasvatutkija Mary Enig ja hänen kirjoittajaparinsa Sally Fallon väittävät vastaan, ja perusteita on heilläkin: juuri rasvaiset osat saaliista olivat arvostetuimpia, esim. aivot, sisäelimet ja luuydin. Myös ihra kerättiin tarkkaan talteen. Alueilla jossa riistaa oli runsaasti, kuten pohjois-Amerikassa, metsästys saattoi olla hyvinkin valikoivaa. Tällöin tyydyttyneiden rasvojen osuus ravinnossa oli luultavasti suurempi kuin on oletettu.

Intiaanien perimätieto kertoi, että vähärasvaisen lihan syöminen tekee sairaaksi. Liha onkin syytä nauttia siinä olevan rasvan kanssa, koska muuten keho ei saa tarpeeksi rasvaliukoisia vitamiineja ja muita ravinteita joita tarvitaan proteiinien pilkkomiseen.

Tärkeä tekijä lihan laadussa on myös ruokinta. Nautaeläinten kuuluisi syödä laitumelta heinää, ei viljarehua, puhumattakaan eläinperäisestä rehusta, antibiooteista ja muista lisäaineista. Luonnonmukainen ruokinta vaikuttaa suoraan lihan rasvahappotasapainoon. Kivikauden ruokavaliossa omega-3/-6 suhteen sanotaan olleen keskimäärin 1:1 – 1:4, mikä olisi geeniemme ja aineenvaihduntamme kannalta ihanteellinen.

Vilja: ihmiskunnan kaksiteräinen miekka

Sivistyksen syntysijoilla on viljelty viljaa jo n. 10.000 vuotta. Tämä on geneettisen sopeutumisen kannalta liian vähän, sanovat paleodieettigurut, jotka kutsuvatkin viljaa ihmiskunnan kaksiteräiseksi miekaksi. Maanviljelys mahdollisti räjähdysmäisen väestönkasvun mutta toi myös mukanaan ennen tuntemattomia sairauksia. Kaikki uudet terveysongelmat eivät toki liittyneet ravintoon. Paikalleen asettuminen ja kotieläinten pito aiheutti esim. kulkutauteja. Ja ensimmäisten sivilisaatioiden synty noin 5000 vuotta eaa. merkitsi tasa-arvoisten metsästäjä-keräilijä yhteisöjen muuttumista orjanomistusyhteiskunniksi. Historiallinen näkökulma on siis tärkeä, mutta ei riittävä. Vasta ravitsemustieteellinen tutkimus voi ratkaista sen, miten ruokavalion uudet tulokkaat aineenvaihdunnassa toimivat.

Maitotuotteita pidetään poikkeuksena, vaikka nekin ovat evoluution näkökulmasta uusi asia ravitsemuksessa. Koska nisäkkäillä on periaatteessa valmius käyttää maitoa hyväkseen, tämä valmius kehittyy esim. Loren Cordainin mukaan 50 sukupolvessa eli noin tuhannessa vuodessa. Viljat ja palkokasvit vaativat hänen mukaansa paljon pidemmän sopeutumisajan. Antti Heikkilä puolustaa voimakkaasti maitoa ja erityisesti sen rasvoja. Hän väittää, että laktoosi-intoleranssista kärsivätkin voisivat mainiosti käyttää pastoroimatonta luonnonmaitoa.

Professori Loren Gordain on tehnyt laajan yhteenvedon viime vuosikymmenten ravitsemustieteellisestä tutkimuksesta viljojen osalta, jota Kivikautta kiloille –kirjassa referoidaan. Gordainin mielestä täysjyvävilja voi olla jopa pahempaa kuin puhdistettu. Viljan kuoriosat sisältävät antinutrientteja. Suomeksi sanottuna ne ovat myrkkyä.

Jotkut kasvitutkijat ovat selittäneet tämän ilmiön seuraavasti: jos kasvi haluaa levitä omalla kasvupaikallaan ja pudottaa siemenensä siihen, se kehittää puolustusmyrkkyjä ja yrittää näin estää tulemasta syödyksi. Jos taas kasvin tarkoitus on levitä joka puolelle maastoon, se kehittää itsensä makeaksi ja mehukkaaksi, kuten marjat ja hedelmät. Linnut syövät marjoja ja levittävät siemeniä paikasta toiseen.

Luonto on sotatieteen oppimestari. Niinpä kasvissyöjäeläimet, kuten lehmä, ovat kehittäneet vastalääkkeen viljojen puolustusstrategian kiertämiseen. Tämän ansiosta ruohokasvien siemenet valmistetaan lehmän pötsissä sellaiseen muotoon että ihminen – joka syö lehmän ja/tai juo sen maidon – pystyy käyttämään alkuperäiset ravinteet hyödykseen ilman haittavaikutuksia.

Myös petoeläimet taas nauttivat "vihanneksia" sopivaksi kypsennettyinä suoraan saaliseläimen vatsasta. Samoin tekivät metsästäjä-keräilijät. Eräkouluttaja Turkka Aaltonen väittää, että oravan maha, joka oli täynnä sulanutta siemenmassaa, paistettiin kivikaudella erikseen herkkupalaksi ja hallitseva aromi olisi ollut nougat. Voi olla. Mutta mursun vatsalaukku oli puolestaan eskimoiden suurta herkkua, ja tutkimusmatkailijoilla oli tekemistä kun he yrittivät käyttäytyä kohteliaasti tämän puolimädänneen ja aromikkaan luonnontuotteen äärellä.

Monet kivikautiset heimot kuitenkin käyttivät ravinnokseen luonnonviljaa. Mary Enig ja Sally Fallon kiinnittävätkin huomiota valmistustapaan. Itse asiassa kivikautinen teknologia matki juuri lehmän pötsissä tapahtuvaa märehtimisprosessia ja lopputuloskin oli jonkinlaista käynyttä mössöä. Luonnonlääkinnän arvostettu uranuurtaja A. Vogel puolestaan kertoo, että Zulut ja bantut valmistivat maissia ruoaksi maitohappokäymisen avulla.

Kivikauden tekonologialla olikin tärkeä etu puolellaan: innovaatioita ohjasivat ihmisten tarpeet, eivät sokeat markkinavoimat.

Valmistustapa on tärkeä, koska näihin puolustusmyrkkyihin kuuluvat lektiinit kestävät myös liottamisen ja pitkän keittoajan. Niiden on havaittu aiheuttavan ihmiskehossa immuunijärjestelmän häiriöitä. Cordainin yhteenvedon mukaan lektiinit vaikuttavat haitallisesti myös kilpirauhasen, haiman, sappitiehyiden ja munuaisten toimintaan. Terveysruokana pidetty soija ei ole tästä poikkeus.

Heljä Suuronen-Gleib toteaakin, että lektiinitutkimus on vasta alullaan. Monet asiantuntijat povaavat, että jatkotutkimuksilla saattaa olla käänteentekevä merkitys aineenvaihdunta-, autoimmuuni- ja ns. elämäntapasairauksien kannalta, yhtä käänteentekevä kuin bakteerien tutkimuksella aikanaan oli tartuntasairauksien hoitoon.

http://koti.mbnet.fi/lowcarb/dieetitp.html

Mielenkiintoinen teksti