- Liittynyt
- 23.10.2005
- Viestejä
- 1 327
Pääsykokeet näihin on insinööripuolella ihan vaan pällitesti missä katotaan että liikkuuko se tieto siellä kopan sisäsellä pururadalla paikasta a paikkaan b. Sitä ei siis tarvi todellakaan pelätä, ei kerro mitään siitä että mikä se tuleva koulun taso on. Pääsykokeiden tasolle löytyy perusteet muualta kuin koulujen omasta halusta tehdä sellaisia, siihen ei valitettavasti voida vaikuttaa.
Matematiikkapuoli näissä vaihtelee aloittain, perusmatikka ei yleisesti ottaen mene kurssia-paria pidemmälle kuin mitä lukion pitkä matematiikka, suoritustahti ja kokonaisuudet jota tarjotaan niissä kerralla opiskeltavaksi ovat tosin paljon suurempia kuin jos lukisit samoja pitkässä matikassa. Ammattiaineissa matematiikkapuoli menee alakohtaisesti jopa aika pitkällekin, varsinkin jos opiskelet esim. kone -tai rakennussuunnittelijaksi. Hyvän matematiikkapään omaavalle nuo kurssit ei tosin ole oppimisen kannalta mitään vaikeita, työläitä vain. Peruskurssit tietenkin luonnollisesti tylsiä&yksinkertaisia palikkakursseja joten en ensimmäisen&toisen vuoden kokemuksien perusteella olisi voinut sanoa että millaista AMK-opiskelu oikeasti on -useat AMK:ta "siellä opiskelleena" arvostelevat ovat olleet vain hetken koulun penkillä.
Mututietoa(ja se mutu on muuten kala!) tuntuu tuolla yliopistopuolella olevan aika laajastikin AMK-opiskelusta, mutta jättäisin suuren osan niistä jutuista aivan omaan arvoonsa koska tuo taistelu yliopisto-AMK on saanut jo suorastaan perinteikkäitä piirteitä joillain yliopistopaikkakunnilla.
Oman luokan parista muistelen että luokkaa kolmannes-neljännes oli samaan aikaan opiskelujen aikaan töissä jossain, tämä ei useimmiten aiheuttanut suuria ongelmia opiskeluihin koska useimmat tiedot pysyi rästimään esim. toisen muistiinpanoista tarpeeksi kattavasti. Asiaa helpottaa myös se, että läsnäolopakollisia opintoja ei juuri ole enempää kuin mitä esim. juurikin yliopistopuolella(esim. kielten suullisten kurssien tunnit, labrat) tunnit ovat vain paljon enemmin lukujärjestykseen sidottuja.
Opetuksen taso riippuu aika pitkälti koulusta ja opettajasta, luokallamme oli muutama siirto-opiskelija ympäri suomea ja tuli todettua että kurssit ja opetussuunnitelmien sisällöt voi vaihdella todella laajasti samankin alan sisällä jolloin luonnollisesti koulut ovat hieman eritasoisia(kyllä meiltäkin käytiin suorittamassa lujarin kursseja eräällä "nimeltämainitsemattomalla" lähipaikkakunnalla[silloin kun vielä niin sallittiin tehdä] koska tasoero oli aivan hirmuinen). Uskoisin kuitenkin että yliopistopuolella on ihan vastaavia eroja eri koulujen välillä.
Nykyinen AMK-malli on siitä valitettava että se painaa koulujen suuntautumista enemmän tuolta varsinaisesta opetuksesta kaikkeen muuhun oheistoimintaan(raha ohjaa) jolloin monillakin paikkakunnilla on lähiopetustunteja supistettu ja opiskelua sysätty enemmin itseopiskelun varaan(ei välttämättä hyvä juttu).
Kummallakin, sekä yliopistopuolella, että AMK-puolella on aloja joilta työllistyy satavarmasti ja aloja joilta tuskin kukaan työllistyy, niistä tuskin saa kovinkaan suurta keskimääräistä eroa eri tyyppisten opinahjojen välille.
Lastentarhameiningistä voisin sanoa että ei niihin touhuihin ole pakko lähtä mukaan mitä siellä opiskelun oheistoimintana järjestetään, paljon enemmän sitä lastentarhatouhua opiskelun oheistoiminnnan puolesta on niissä toisissa opinahjoissa .
Näin insinööripuolella, josko jollain olisi kertoa omia kokemuksiaan muilta aloilta.
Matematiikkapuoli näissä vaihtelee aloittain, perusmatikka ei yleisesti ottaen mene kurssia-paria pidemmälle kuin mitä lukion pitkä matematiikka, suoritustahti ja kokonaisuudet jota tarjotaan niissä kerralla opiskeltavaksi ovat tosin paljon suurempia kuin jos lukisit samoja pitkässä matikassa. Ammattiaineissa matematiikkapuoli menee alakohtaisesti jopa aika pitkällekin, varsinkin jos opiskelet esim. kone -tai rakennussuunnittelijaksi. Hyvän matematiikkapään omaavalle nuo kurssit ei tosin ole oppimisen kannalta mitään vaikeita, työläitä vain. Peruskurssit tietenkin luonnollisesti tylsiä&yksinkertaisia palikkakursseja joten en ensimmäisen&toisen vuoden kokemuksien perusteella olisi voinut sanoa että millaista AMK-opiskelu oikeasti on -useat AMK:ta "siellä opiskelleena" arvostelevat ovat olleet vain hetken koulun penkillä.
Mututietoa(ja se mutu on muuten kala!) tuntuu tuolla yliopistopuolella olevan aika laajastikin AMK-opiskelusta, mutta jättäisin suuren osan niistä jutuista aivan omaan arvoonsa koska tuo taistelu yliopisto-AMK on saanut jo suorastaan perinteikkäitä piirteitä joillain yliopistopaikkakunnilla.
Oman luokan parista muistelen että luokkaa kolmannes-neljännes oli samaan aikaan opiskelujen aikaan töissä jossain, tämä ei useimmiten aiheuttanut suuria ongelmia opiskeluihin koska useimmat tiedot pysyi rästimään esim. toisen muistiinpanoista tarpeeksi kattavasti. Asiaa helpottaa myös se, että läsnäolopakollisia opintoja ei juuri ole enempää kuin mitä esim. juurikin yliopistopuolella(esim. kielten suullisten kurssien tunnit, labrat) tunnit ovat vain paljon enemmin lukujärjestykseen sidottuja.
Opetuksen taso riippuu aika pitkälti koulusta ja opettajasta, luokallamme oli muutama siirto-opiskelija ympäri suomea ja tuli todettua että kurssit ja opetussuunnitelmien sisällöt voi vaihdella todella laajasti samankin alan sisällä jolloin luonnollisesti koulut ovat hieman eritasoisia(kyllä meiltäkin käytiin suorittamassa lujarin kursseja eräällä "nimeltämainitsemattomalla" lähipaikkakunnalla[silloin kun vielä niin sallittiin tehdä] koska tasoero oli aivan hirmuinen). Uskoisin kuitenkin että yliopistopuolella on ihan vastaavia eroja eri koulujen välillä.
Nykyinen AMK-malli on siitä valitettava että se painaa koulujen suuntautumista enemmän tuolta varsinaisesta opetuksesta kaikkeen muuhun oheistoimintaan(raha ohjaa) jolloin monillakin paikkakunnilla on lähiopetustunteja supistettu ja opiskelua sysätty enemmin itseopiskelun varaan(ei välttämättä hyvä juttu).
Kummallakin, sekä yliopistopuolella, että AMK-puolella on aloja joilta työllistyy satavarmasti ja aloja joilta tuskin kukaan työllistyy, niistä tuskin saa kovinkaan suurta keskimääräistä eroa eri tyyppisten opinahjojen välille.
Lastentarhameiningistä voisin sanoa että ei niihin touhuihin ole pakko lähtä mukaan mitä siellä opiskelun oheistoimintana järjestetään, paljon enemmän sitä lastentarhatouhua opiskelun oheistoiminnnan puolesta on niissä toisissa opinahjoissa .
Näin insinööripuolella, josko jollain olisi kertoa omia kokemuksiaan muilta aloilta.
Voi hitsinvitsi, siellä joutuu opiskelemaan omalla ajalla. Komppaan Reasonia :D:DOriginally Posted by Hevonen
Mitä oon kuullu niin aivan perseestähän se on. Ryhmätöitä, projekteja omalla ajalla, vitusti koulua, kursseja saa valita ees ite, työllisyys joillain aloilla aivan peppureiästä...
Kyllä, menkää yliopistoon, mutta välttäkää humanistisia aloja.