AMK - opiskelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Zeikki
  • Aloitettu Aloitettu
Tampereella päin kun opiskelen, niin yritin ensin JohnDeerelle, Sandvikille, Kalmarille ja muille vähän kiinnostavammille paikoille, mutta mutta... ei aikaisempaa kokemusta suunnittelutehtävistä tai teollisesta valmistuksesta --> paikka aukesi eräästä autokorjaamosta. Käytännön kokemustahan tuolla tekniikasta saa, mutta jotenkin nakertaa harjailla lattioita kun pitäisi jotain hyödyllistä jäädä päähänkin.
Onko muuten mahdollista että jätän yhtenä vuonna harjoittelun väliin ja venytän valmistumista sitten yhden vuoden? Ei kai siihen kuole? Mielestäni kun huonoa ei kannata ottaa jos parempaakin saa.

Niin joo ja tosiaan kyseessä AMK konepuoli
 
Viimeksi muokattu:
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tampereella päin kun opiskelen, niin yritin ensin JohnDeerelle, Sandvikille, Kalmarille ja muille vähän kiinnostavammille paikoille, mutta mutta... ei aikaisempaa kokemusta suunnittelutehtävistä tai teollisesta valmistuksesta --> paikka aukesi eräästä autokorjaamosta. Käytännön kokemustahan tuolla tekniikasta saa, mutta jotenkin nakertaa harjailla lattioita kun pitäisi jotain hyödyllistä jäädä päähänkin.
Onko muuten mahdollista että jätän yhtenä vuonna harjoittelun väliin ja venytän valmistumista sitten yhden vuoden? Ei kai siihen kuole? Mielestäni kun huonoa ei kannata ottaa jos parempaakin saa.

Niin joo ja tosiaan kyseessä AMK konepuoli

Luulisin että pieniin ja keskisuuriin yrityksiin pääsisi helpommin harjoitteluun, koska silloin on halpaa ja yleensä ok motivoitunutta työvoimaa tarjolla. Kyllähän noita konepuolen liittyviä yrityksiä luulisi tampereen suunnalla olevan vaikka kuinka. Isossa yrityksessä pitkään työskenneltyäni tiedän ettei sinne yleensä oteta kun se 1-2 harjoittelijaa per osasto. Pieni firma voi ottaa saman määrän. Mutta tuo harjoittelu menee nyt kyllä ihan harakoille. Kysele pienemmistä yrityksistä harjoittelupaikkaa ja kokeile vaihtaa sinne? Itse tingin aikoinaan palkasta mutta pääsin tekemään erittäin opettavaa duunia tulevaisuuden kannalta. Kyllähän se vähän arvelutti olla 3:n hengen konepajalla haalarihommissa kun muut istuivat Noksulla hyvällä palkalla ja kaivelivat nenää sen eteen.
 
Omassa koulussani vain muutama tyyppi itseasiassa sai harjoittelupaikan ja taisin itse olla ainoa joka on palkallisena. Tässäkin oli apuna se peräänkuulutettu verkostoituminen, eli pääsin yhteyksiin firman kanssa pitkän ketjun kautta, jossa ensimmäisenä oli tyyppi, jolle olin tehnyt ihan eri alan hommia aikaa sitten. Eli ei täällä etelässäkään ihan vain valita niitä hyviä paikkoja...

Mitäs ne muut sitten tekivät? No he suorittavat sitten syksyllä harjoittelun sijaan erikoistumisopintoja, jolloin valmistuminen ei viivästy ja seuraavalla harjoittelupaikkojen hakukierroksella heillä on monta pinnaa lisää osaamista. Eli ei kai se homma kaadu vaikkei heti hyvää paikkaa saakaan.

Itse asiassa enemmän huolestuttaa miltä itsestä tuntuu palata takaisin koulun penkille kun on ensin päässyt melkein vuoden verran puskemaan alan duunia...
 
Yleisenä huomiona...kuka tahansa pyrkiikin minne oppilaitokseen tahansa, ideana erittäin kannatettava, mutta tervettä realismia ei kannata unohtaa. Perusinssiä, perusdippaa ja perusmaistereita valmistuu karmeita määriä, alaa voi harkita vaihtavansa kerran sun toisenkin.

Nuoremmille pyrkijöille: jossain vaiheessa elämää kannattaa myös pohtia säännöllisten tulojen hienoutta, esim. kansainvälinen politiikka voi kuulostaa hienolta, mutta lähetystöjä ei ole tarpeeksi maailmassa kaikille, eikä kaikista voida tehdä tutkijoita.

Nimim. vierestä seurannut.
 
Aah mikä tunne, haalarit pesulaan, konttoristitytölle moimoit ja himaan ikuisiksi ajoiksi. On hienoa olla nuori ja edesvastuuton. Huomenna sitten työnhakuun... ja tosiaan jos pilvilinnat romahtavat ja olen joskus työtön perusinssi niin raksalle voi aina palata.
 
ja tosiaan jos pilvilinnat romahtavat ja olen joskus työtön perusinssi niin raksalle voi aina palata.

Tuo kannattaisi monien muidenkin muistaa. Töitä kyllä kerkiää tekemään elämänsä aikana, kannattaa yrittää kaikin keinoin varmistella että ne tulevat 30-40 vuotta sujuisivat mahdollisimman mukavissa merkeissä. Vaikka sitte pitäisi vaihtaa opiskelupaikkaakin pariin kertaan.
 
jos pilvilinnat romahtavat ja olen joskus työtön perusinssi niin raksalle voi aina palata.

Tuo kannattaisi monien muidenkin muistaa. Töitä kyllä kerkiää tekemään elämänsä aikana, kannattaa yrittää kaikin keinoin varmistella että ne tulevat 30-40 vuotta sujuisivat mahdollisimman mukavissa merkeissä. Vaikka sitte pitäisi vaihtaa opiskelupaikkaakin pariin kertaan.

Samaa mieltä molempien ylläolevien kanssa! (Vaikka en ole raksalle menossakaan :D ) Toisaalta en tiedä, olenko vähän pilkunviilaaja, mutta mielestäni raksalle palaaminen ja uuden ammatin opiskelu on eri asioita... Raksalle niinku palataan johonkin lähtöpisteeseen, kun taas opiskelemalla pääsee elämässään aina jollain tavalla eteenpäin. Silti, vaikka se uusi ammatti ei olisikaan yhtä "hieno" tai arvostettu (tai jotain) kuin entinen.

Elämänlaadun kannalta on tärkeää, että tekee sellaista työtä, josta pitää sellaisessa työpaikassa, jossa viihtyy. Nykyään on mun mielestä upeaa ja mahtavaa, että ammattia voi vaihtaa aikuisenakin ja melko vanhanakin vielä voi opiskella ihan uuden ammatin. Ei vielä joku aika sitten se ole ollut samassa mittakaavassa mahdollista.
 
Menkää yliopistoon/TKK mielummin jos motivaatiota riittää:). Se on ensinnäkin arvostetumpi --> status kasvaa(henkinen masturbointi on kivaa), opiskelu on vapaampaa, valmistuminen "samanarvoiseen" tutkintoon(kandi on arvostetumpi) on mahdollista nopeammin kuin AMK:ssa(t. 1. vuonna 135op:tä), tutkintorakenteen tunaus ja poikkitieteellistyminen on paljon vapaampaa kuin AMK:ssa. Puhumattakaan nousujohtoisemmesta urakehityksestä sitten valmistuttua. Ainoa mikä on perseestä on pääsykoekirjojen ulkoaopettelu. Väitän yleistyksieni olevan päteviä (ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta).
 
Ei sitä kaikkiin opiskelupaikkoihin noinvain mennä.
TKK:lle on hyvin vaikea päästä useimmille aloille, jos ei ole taitava tai kiinnostunut matematiikasta ja fysiikasta. AMK insinööriksi pääsee ilman suurempia ponnistuksia noilla alueilla.

Urakehitys on nykyään erittäin riippuvainen henkilökohtaisista ominaisuuksista suhteessa koulutukseen. Kun on edes joku johonkin asiaan pätevöittävä paperi kourassa, niin loput on kiinni paljolti itsestään. Supliikkia ja ulospäinsuuntautuvuutta kannattaa löytyä rutkasti. Auttaa myös vähän jos osaa jotakin tai esittää hyvin osaavansa.
 
Se on kyllä myönnettävä, että ei sinne ammattikorkeaan kannata ensimmäisenä vaihtoehtona pyrkiä, vaikkei se ihan niin kurainen mesta ole kuin työttömien maisterien puheista voisi päätellä. Jossain vaiheessa voi vaan tulla sellainen tilanne, että iän puolesta alkaa olemaan kiire tehdä jotain järkevää. Siihen AMK on sitten mainio paikka: saa vähän pohjaa työelämään, jonka jälkeen voi sitten uusin eväin miettiä jatko-opiskeluja.

Aika monelle sitten lopulta riittää alempikin tutkinto, sillä ainakin kuulopuheiden mukaan tutkintonimikkeellä on eniten painoarvoa sitä ensimmäistä oman alan työpaikkaa hakiessa. Sen saamisen jälkeen urakehitys on taidoista ja luonteesta kiinni.
 
En viitsi uutta aihetta aloittaa niin pistän tähän.
Eli oma tilanne se että amk:ssa 3 vuotta takana, it-puolella jossa oman alan työt ja työkokemus ovat edelleenkin harvinaista herkkua. (koko luokalta taitaa olla 2 vai 3 harjoittelut siinä pisteessä että opinnäytetyötä voi alkaa väsäämään).

Niin ja se oma tilanne, kouluun hakiessa oli hirveät kuvitelmat että nyt sitä oikeasti oppii jotain ja töitäkin saa ja voi tuntea olevansa jostain alasta oikeasta perillä. Noh harjoittelupaikkoja ei ole tähän mennessä irronnut kiitos it-alan alaspäin menemisen, sekä sen että samassa kaupungissa on myös yliopisto eli alalla tunkua riittää.
Noh, tästähän on seurannut seuraava yhtälö:
Ei harjoittelupaikkaa --> ei motivaatiota ---> koulumenestys on mitä on ja eipä sillä todistuksella hirveästi tee.

Kuitenkin tuota koulua on niin monta vuotta tullu käytyä että keskenkään en enää viitsi heittää, eli vielä olis edessä vähintään 1,5v opiskelua normaalin 1v sijasta. Tuo nyt ei sinällään harmita, mutta kun täälläkin tuntuu tavallista ja dippainssiä riittävän niin mitään ehdotuksia miten saisin tuosta loppukoulusta eniten irti tulevaisuutta ajatellen?

Toisin sanoen, olenko jo siinä pisteessä että sama mennä takas amikseen ja opiskella vaikka putkimieheksi jossain 1,5 vuodessa vai onko mulla tulevaisuudessa realistisia mahdollisuuksia kilpailla oikeista insinöörin työpaikoista?

Paljon tekstiä mutta toivottavasti joku jaksaa lukea ja kommentoida, varsinkin ne samalla alalla olevat työnantajat. :worship:
 
Hei onko muuten keväällä insinööriopiskeluun hakeneet saaneet jo pääsykoekutsunsa? Minä kun tässä olen linjaa vaihtamassa ja mietin vain, kun pääsykoe on kai vajaan kolmen viikon päästä eikä kutsua ole vielä postitse saapunut.
 
Hei onko muuten keväällä insinööriopiskeluun hakeneet saaneet jo pääsykoekutsunsa? Minä kun tässä olen linjaa vaihtamassa ja mietin vain, kun pääsykoe on kai vajaan kolmen viikon päästä eikä kutsua ole vielä postitse saapunut.

Ei ole vielä tullut ainakaan minulle. Eiköhän sen pitäisi pian tulla joo, täällä TAMKilla on pääsykokeet olleet 8.6. perinteisesti.
 
Hei onko muuten keväällä insinööriopiskeluun hakeneet saaneet jo pääsykoekutsunsa? Minä kun tässä olen linjaa vaihtamassa ja mietin vain, kun pääsykoe on kai vajaan kolmen viikon päästä eikä kutsua ole vielä postitse saapunut.

Eipä ole minullekkaan vielä tullut. Kohtaa pitää alkaa jo kertailemaan vanhoja unohdettuja matikan ja fysiikan laskuja...
 
Kaikista ei voi tulla maistereita. Kaikki ei halua maisteriksi. Joku on iloinen vaikka ihan kouluttomattomana, jos vaan saa tehdä/pystyy tekemään sitä työtä, josta pitää. Kaikille yliopisto-opinnot/amk-opinnot eivät sovi.. Hyvin yksilöllistä. Toiset hakee arvostusta yliopisto-tutkinnolla, toiset parempaa palkkaa. Mutta hyvällä tuurilla amk-tason tutkinnollakin voi saada ihan saman palkan.

Se mitä asioita arvostaa elämässä, vaikuttaa paljon valintoihin. En koe tarvetta näyttää muiden silmissä viisaalta. Tavoitteena valmistua joskus, saada miellyttävä työ jolla elättää itsensä, ehkä myös maksaa pikku hiljaa asuntolainansa jne..

Itse olen opiskellut vuoden amk:ssa (alan valinta ei sattunut kerralla aivan kohdalleen), nyt yritän vaihtaa pääsykokeiden kautta alaa samassa koulussa, mutta haen myös yliopistoon. Molemmissa oppilaitoksissa on omat hyvät ja huonot puolensa. En ole ihan varma, kumpi olisi enemmän se "mun juttu" kouluna, mutta sen näkee sitten kun opiskelee. Kunhan saa opiskella sellaista, mistä on kiinnostunut. Ja jos käy amk-opinnot, voihan sen jälkeen monia amk-tutkintoja "jatkaa" yliopistotasolla, jos siltä tuntuu.
 
Ja jos käy amk-opinnot, voihan sen jälkeen monia amk-tutkintoja "jatkaa" yliopistotasolla, jos siltä tuntuu.

Mä oon kuullu että yks tuttu pääsi suoraan maisterivaiheeseen, siihenkin tulee varmaan muutos tulevaisuudessa että ehdoton nounou. Eli normaali sisäänhaku ja 200op:n tutkinnosta hyväksilukuja sen maks. 50op... Eli kannattaa mennä suoraan
 
Mä oon kuullu että yks tuttu pääsi suoraan maisterivaiheeseen, siihenkin tulee varmaan muutos tulevaisuudessa että ehdoton nounou. Eli normaali sisäänhaku ja 200op:n tutkinnosta hyväksilukuja sen maks. 50op... ei kovin kannattavaa olla menemättä suoraan.

Lappeenrannassa onnistuu suoraan 3v työkokemuksella 2v maisteriksi.
 
Onhan noita ihan vartavasten yliopistoissa inssistä DI:ksi koulutusohjelmia, joissa homma hoituu normaalia tapauskohtaista hyväksilukua nopeammin.
 
Millaisia tehtäviä pääsykokeissa on? (Elektroniikka/sähkö puolella)Kuinka moneen pitää vastata? Onko kysymykset matematiikan, kemian vai fysiikan puolelta?
 
Menneiden vuosien pääsykokeita löytyy ammattikorkeakoulujen sivuilta.
Viimevuoden kokeissa oli kysymyksiä matematiikasta, kemiasta ja fysiikasta kaikista, kuten on varmasti nytkin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom