AMK - opiskelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Zeikki
  • Aloitettu Aloitettu
skuge sanoi:
Itsellänikin ajatus vielä opiskelemaan lähtemisestä. Ei ole vaan mitään hajua millaisia nuo pääsykokeet ovat...olen ymmärtänyt että amk kokeisiin ei paljoo lueskella, mutta kuitekin kaikki info olisi tarpeen.
Click to expand...

riippuu mille alalle haet. mutta esimerkiks tekniikalle&liikenteelle oli vuonna... ömmm 2001? tai 2002 (eli en suoraan sanottuna oo ihan varma menikö se nyt niin kun tohon oon kirjaillu) ensimmäistä kertaa uudenmallinen pääsykoe jossa oli

-luetun ymmärtäminen + muistaminen
teksti annetaan vartiks, pitää lukea läpi ja ajan päätyttyä monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä tekstistä.

-laskuja
ilman mitään taulukkokirjoja piti osata peruskaavat (tai loogisesti päätellä ne kaavat annettujen arvojen mukaan :D) ja niiden perusteella laskea jotain (muistaakseni jotain agregaatin toimintaan liittyen...)
sit tais olla jotain peruslaskuja

sit tais olla jotain, mutta ei mitään muistikuvaa enää. eli fysiikan tehtäviä kannattaa laskeskella niin hyvin että ne menee rutiinilla, niin parantaa mahdollisuuksiaan huomattavasti päästä sisälle.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
skuge sanoi:
Itsellänikin ajatus vielä opiskelemaan lähtemisestä. Ei ole vaan mitään hajua millaisia nuo pääsykokeet ovat...olen ymmärtänyt että amk kokeisiin ei paljoo lueskella, mutta kuitekin kaikki info olisi tarpeen.
Click to expand...

Tekniikan puolelle hyvä apu on ollut aina tämä: https://secure.amk-kustannus.fi/product_info.php?products_id=119&language=fi. Noita löytyy yleensä joka kirjastosta uusia tai vanhempia painoksia.

Tuossa on vanhoja pääsykokeita, teoriaa ja vinkkejä. Ainakin itselle tuosta oli apua kun -94 kävin pääsykokeissa. Tosin silloin aloituspaikkoja oli paljon vähemmän ja pääsykokeisiin piti panostaa enemmän mitä nyt. Varsinkin jos ei ollut lukiotaustaa.
 
Inska sanoi:
Tosiaan noinhan sen pitäisi pykälien mukaan mennä. Onneksi jossain oppilaitoksissa käytetään järkeä tuossakin.
Click to expand...
Järjenkäyttöä siihen on vaan aika hankala soveltaa, kun opiskelijoita on niin eri lähtökohdista, osa tulee suoraan lukiosta ilman päivänkään työkokemusta ja toiset taas työelämästä pitkällä työkokemuksella varustettuna. On hankala laatia yhtenäistä OPS:ia niin, että suurin osa on työharjoittelussa ja samaan aikaan vähemmistöporukalle kuitenkin järjestettäisiin kursseja.

// ShoGun
 
ShoGun1966 sanoi:
Järjenkäyttöä siihen on vaan aika hankala soveltaa, kun opiskelijoita on niin eri lähtökohdista, osa tulee suoraan lukiosta ilman päivänkään työkokemusta ja toiset taas työelämästä pitkällä työkokemuksella varustettuna. On hankala laatia yhtenäistä OPS:ia niin, että suurin osa on työharjoittelussa ja samaan aikaan vähemmistöporukalle kuitenkin järjestettäisiin kursseja.

// ShoGun
Click to expand...

En tiedä muiden oppilaitosten käytäntöjä, mutta itse ainakin luin vapaavalintaisia kursseja silloin, mitkä oli suunnilteltu suoritettavaksi viimeisenä keväänä.
Ja nykyään tuntuu olevan paljon vapaampaa tuo opiskelu --> voi suorittaa opintosuunnitelman läpi vapaammin. Eli käytännössä silloin voi lyhentää opiskeluaikaa sen 6 kk minkä työharjoittelu kestää, jos on sopivaa työkokemusta. Aikuispuolella tuo HOPS:n suunnittelu on yleensä vielä vapaampaa jos itse näkee vaivaa vähän sen suunnittelussa.
 
Inska sanoi:
En tiedä muiden oppilaitosten käytäntöjä, mutta itse ainakin luin vapaavalintaisia kursseja silloin, mitkä oli suunnilteltu suoritettavaksi viimeisenä keväänä.
Click to expand...
Meillä ei työharjoittelun ajaksi ollut käsittääkseni tarjolla juuri mitään järkeviä kursseja. Tämä siis lähinnä kuultua heiltä, jotka eivät harjoittelupaikkaa saaneet. Itseäni ongelma ei rassannut koska olin harjoittelussa.

// ShoGun
 
ossipena sanoi:
-laskuja
ilman mitään taulukkokirjoja piti osata peruskaavat (tai loogisesti päätellä ne kaavat annettujen arvojen mukaan :D) ja niiden perusteella laskea jotain (muistaakseni jotain agregaatin toimintaan liittyen...) sit tais olla jotain, mutta ei mitään muistikuvaa enää. eli fysiikan tehtäviä kannattaa laskeskella niin hyvin että ne menee rutiinilla, niin parantaa mahdollisuuksiaan huomattavasti päästä sisälle.
Click to expand...


Jos on kohtuulliset paperit lukiosta ja jos on yhtään matematiikkaa ja fysiikkaa siellä lukenut niin AMKiin kyllä sisään pääsee, luetunymmärtäminen tuo jo kolmanneksen pääsykoepisteistä ja on helppo. Laskut ovat hyvin perustasoa, eli ensimmäisen kolmen fysiikan kurssin voimin pääsee jo pitkälle. Insinöörinopinnoissa joutuu tosin opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa jonkin verran, muistaakseni noin kymmenen kurssia yhteensä eli kannattaa joka tapauksessa vähän palautella asioita mieleen ja lueskella muutenkin niin homma sujuu heti helpommin.

Insinöörinpapruilla on täysin realistista työllistyä, ja miksei jos SA:n leivissä on tykännyt olla niin voisi ruveta teknikkoupseeriksi sitten koulujen jälkeen. PV saattaa muuten tukea insinööriopinnoissa ja järjestää työpaikankin valmiiksi, kannattaa ottaa selvää mahdollisuuksistaan - yksi kaverinkaveri oli MPKKssa vuoden ja sen jälkeen lähti insinööreilemään, hänellä vastaavaa vispilänkauppaa oli. Opiskelupaikka kannattaa kuitenkin täysin valita sen mukaan mikä ala kiinnostaa, opinnot sujuvat huomattavasti tehokkaammin kun on motivaatiota ja joku maali mihin tähdätä.
 
Kaveri valmistui Evtek:stä alle 2 vuodessa tietotekniikan inssiksi, eli mahdollisuus suorittaa nopeasti on olemassa.
 
Oisit ottanut mielummin pelkän Konetekniikan. Ainakin näin kesätyö aikana moni on törmännyt siihen, että tehtaista menee paikat ensiksi pelkille konemiehille, sitten tulee tutan koneet. Onneksi itsellä kävi mäihä ja oman alan töitä tuli. Stora Ensolla sanottiin "mikä ihmeen konetekniikan tuotantotalous?". Naapurikin neuvoi, että "jätä sanomatta, että oot tuta-pelle, edusta itteäs pelkkänä konetekniikanopiskelijana".

Tuohan nyt ei liipannu kuin vierestä, mutta tuta on suht uusi juttu, ja meidän koulussa vielä jotain sekoiluja tuon tutan kans. Ensimmäinen vuosi on ollut aika paljon konetekniikkaa. Ilmeisesti tuta-hommat painottuu tonne tutkinnon loppuajoille.

Kaikkea mahtavaahan ne lupaa, mihin koneen tutat voi työllistyä. Voi arki olla hieman toinen...
 
KONE-MASIINA sanoi:
Oisit ottanut mielummin pelkän Konetekniikan. Ainakin näin kesätyö aikana moni on törmännyt siihen, että tehtaista menee paikat ensiksi pelkille konemiehille, sitten tulee tutan koneet. Onneksi itsellä kävi mäihä ja oman alan töitä tuli. Stora Ensolla sanottiin "mikä ihmeen konetekniikan tuotantotalous?". Naapurikin neuvoi, että "jätä sanomatta, että oot tuta-pelle, edusta itteäs pelkkänä konetekniikanopiskelijana".

Tuohan nyt ei liipannu kuin vierestä, mutta tuta on suht uusi juttu, ja meidän koulussa vielä jotain sekoiluja tuon tutan kans. Ensimmäinen vuosi on ollut aika paljon konetekniikkaa. Ilmeisesti tuta-hommat painottuu tonne tutkinnon loppuajoille.

Kaikkea mahtavaahan ne lupaa, mihin koneen tutat voi työllistyä. Voi arki olla hieman toinen...
Click to expand...

Hieman lukutaitoa vaaditttas... Kone -ja tuotantotekniikka, ei tuotantotalous, joka on jo aivan eriasia ja jota opiskellaan aivan omana alanaan. Käytännössä suomessa taitaa useatkin ns. perus-konelinjat olla juurikin tuolla nimikkeellä?(+automaatio, suunnittelu -ja kunnossapitosuuntautuneet sit eri nimikkeellä, yms yms)

Edit:
Tosiaan, itse aiheeseen.. Konepuolella on kyllä töitä, käytännössä kaikki valmistuneet työllistyvät.
 
Viimeksi muokattu:
vilpertt sanoi:
Edit:
Tosiaan, itse aiheeseen.. Konepuolella on kyllä töitä, käytännössä kaikki valmistuneet työllistyvät.
Click to expand...

Oujee. Hyvä homma. On tuo tekniikka ja kone hommat aina kiinnostanut. Jos tuonne en nyt jostain syystä pääse, niin amikseen joko metalli tai autopuolelle menen.
 
Työkaverini opiskelee aikuispuolella tietotekniikan inssiksi töiden ohella. Käy yhtenä päivänä viikossa koulussa.

Oulun AMK:ssa ainakin muutama vuosi sitten hyväksyttiin työharjoitteluksi kaikki työkokemus, mitä oli tullut 16 ikävuoden jälkeen. Tämän lisäksi puolet pakollisesta harjoittelusta ( eli 10 opintoviikkoa) sai olla mitä tahansa töitä, ei vaadittu alaan liittyvää työtä. Toinen puolisko, eli toiset 10 opintoviikkoa piti olla alakohtaista työkokemusta.

Laboraatioissa oli 100% läsnäolopakko. Kielten tunneilla 80% läsnäolopakko, paitsi kuuntelutunneilla, missä oli pakko olla paikalla.
Sekä laboraatioita että kielten kuuntelutunteja varten luokka jaetaan yleensä kahteen ryhmään, koska laboraatioluokissa ei ole tilaa kaikille yhtäaikaa. Tämän johdosta voi olla mahdollista korvata puuttuva harjoituskerta osallistumalla samaan harjoitukseen toisen ryhmän vuorolla. Koska samaa ainetta opiskelevia luokkia on useampia, voi puuttuvan harjoituskerran suorittaminen onnistua myös osallistumalla jonkun toisen luokan labravuorolle. Molemmat tavat edellyttävät tietysti että ryhmässä on tilaa ja opettaja tämän korvaamisen hyväksyy.

Lukuvuodelle ei ollut varattuna aikaa harjoitteluun, eli harjoittelu tuli suorittaa lomien aikana. Kursseja on mahdollista suorittaa päällekkäin, kunhan molemmat kurssit ovat jonkun luokan lukujärjestykseen merkitty. Eli toisen vuoden opiskelija voi suorittaa kolmannen vuoden kurssia, kunhan kysyy jälkimmäisen kurssin opettajalta mahtuuko kurssille mukaan. Molempien kurssien tunneillehan ei toki pääse, jos sattuvat lukujärjestykseen samalle paikalle.

Valinnaiset kurssit kannattaa katsoa tarkkaan, sillä joitain kursseja järjestetään vain 1 kurssi lukuvuoden aikana. Jos kiinnostus herää keväällä, ja kurssi onkin pidetty jo edeltävän syksynä, menee sen suoritus seuraavaan lukuvuoteen. Tämä siksi, ettei 3 vuoteen valmistuminen jäisi kiinni ainakaan siitä, ettei kursseja enää kuluvana lukuvuonna järjestetä.

Kolmeen vuoteen valmistuminen onnistuu kyllä, ja asiasta voi keskustella heti opiskelujen alettua opinto-ohjaajan kanssa. Hänen kanssaan voi suunnitella itselleen opintosuunnitelman, minkä mukaisesti kaikki kurssit saa suoritettua kolmen vuoden aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Hippinakki sanoi:
Kiitos. Pitääkin alkaa pikku hiljaa lukemaan vanhoja matikan ja fysiikan kirjoja.
Click to expand...

suosittelen laskuharjoituksia. jää parhaiten hommat mieleen ja tulee itsevarmuutta ja rutiinia itse laskemiseen.
 
Kaapeli sanoi:
Raksapuolella on kuulemma kova menekki ainenkin tuossa toissapäiväisten uutisten mukaan myös insinööri-tasolla.
Itse vaihdan nyt syksyllä rakennustekniikkaan tuotantotaloudesta, johon hieman petyin sekä alana että työllistäjänä.
Click to expand...

Hyvä kuulla näitä, kun itse meinasin hakea juuri rakennuspuolelle (tosin DI:ksi), koska kuulemma tosi moni rakennuspuolelta työllistyy ja suurimmalla osalla rakennusyrityksistä on rekrytointiongelmia (eli paljon avoimia työpaikkoja). Ja yhteiskuntaahan jatkuvasti rakennetaan, että tulevaisuudenkin näkymät on mielenkiintoiset. Toinen vaihtoehto minulla tosiaan oli myös tuo tuotantotalous, mutta totesin, että rakennustekniikka kuulostaa lupaavammalta.
 
Itse valmistun ensi kuussa kone ja tuotantotekniikan linjalta Stadiasta. Suuntautumisvaihtoehto on tuote suunnittelu. Meidän luokalta on kaikki saanut töitä ja itse kolmesta haetusta paikasta 2 halusi mut töihin. Työtilanne on todella hyvä ja paranee vielä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Koulu alkaa antaa muutakin kuin matematiikkaa kolmannella ja neljännellä vuodella. Luokaltani kukaan ei valmistunut ajoissa, suurin osa 5 vuodessa, joten voi päätellä ettei mistään lepokodista ole kyse. Sain ilokseni huomata ettei työnsaanti ole matematiikan numeroista tm. teoria-aineiden numeroista kiinni.
 
Voiko amk:n aikuisopintoihin saada opintotukea? Eli lasketaanko se päätoimiseksi opiskeluksi vaikka lähiopintoja ei olisikaan kun esim. kolmena iltana viikossa?
 
No lähinnä ajattelin että jos olisin osa-aikatyössä ja palkkaa tulisi sen verran että tulorajat ei vielä ylittyisi. Ja iltaopiskelua olen miettinyt siksi, että mieluummin olen päiväsaikan töissä sen 20h viikossa ja muutamana iltana koulussa kuin että oisin 30-40h viikossa koulussa ja siihen työt illalla päälle. Kuvittelisin että perheelliselle tämä olisi parempi kuvio. Tosin nää opiskeluhommat on vielä täysin suunnitteluvaiheessa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom