Alkoholi ja lihakset...
- Keskustelun aloittaja skarkka
- Aloitettu
- Liittynyt
- 28.7.2007
- Viestejä
- 6 279
Alkoholi masentaa, ja masennukseen juodaan alkoholia, sitten masennutaan enemmän ja juodaan enemmän... naisilla tuo kuulemma tuppaa menemään vähän päinvastoin, eli eka masennutaan ja sitten aletaan juomaan masennukseen, ja taas masennutaan enemmän ja juodaan enemmän...
- Liittynyt
- 10.7.2005
- Viestejä
- 244
Niinpä niin, kuka tietää.. Kyllä ryyppääminen vaikuttaa testotasoihin, sen todistaa jo baarikärpästen helvetin komeat manboobsit.
Kolikonkääntöpuolena foorumiltakin joskus muinoin tuttu happo sanoi pukkaavansa 280kg RAWina ja oli aina kännissä :D tiedä sitten...
Jos itse juon kahteenviikkoon ei liiku samat raudat kuin ennen juomista. Ja eikös ne salin kovimmat jätkät yleensä ole niitä jotka ei paljoa juo?
e. dropittelu ja juominen on jotain mitä mä en ymmärrä
Kolikonkääntöpuolena foorumiltakin joskus muinoin tuttu happo sanoi pukkaavansa 280kg RAWina ja oli aina kännissä :D tiedä sitten...
Jos itse juon kahteenviikkoon ei liiku samat raudat kuin ennen juomista. Ja eikös ne salin kovimmat jätkät yleensä ole niitä jotka ei paljoa juo?
e. dropittelu ja juominen on jotain mitä mä en ymmärrä
Hapolla oli kemikaalit koneessa, eikä kyllä pukannu 280kg
- Liittynyt
- 10.7.2005
- Viestejä
- 244
Juu tiedän, heitin vaan vähän löylyä. En ole enää VIP mutta eikö hän sanonut tuon verran ottavansa kuvatredissä? Ei tarkoita, että kiistämätön fakta tuo tulos olisi mutta vahva tää kaveri oli silti
- Liittynyt
- 20.10.2009
- Viestejä
- 162
Omalla kohdallani alkoholi vaikuttaa palautumiseen todella paljon. Ikävuosina 17-20 tuli tehtyä jatkuvasti 6-10 harjoitusta viikossa, ja juotua 2-3 krt/vk. Silloin ihmettelin hölmönä ainaista masennusta, ahdistusta, flunssaa, kuumeilua sekä alisuoriutumista kilpailuissa. Sitä ei vaan suostunut myöntämään itselleen, että ehkä sillä dokailulla on jotain vaikutusta asiaan. Nykyään tulee juotua muutaman kerran vuodessa, ja yleinen fiilis on huomattavasti parempi, treeneistä nyt puhumattakaan. Harrastelija voimailijalle on silti kävisi tyrkyttämään mitään totaalikieltäytymistä, ainakaan harrastuksen takia. Itselläni juomattomuus on ainakin verottanut selkeästi sosiaalistaelämää.
- Liittynyt
- 10.7.2005
- Viestejä
- 244
Sama. Löyty käsille viimeset viisi vuotta kun ei häppä maistu. Sukurasite jo niin kova etten edes uskalla läträtä viinalla + heikko psyyke.
Onneksi tulokset juomattomuudesta ovat puhuneet allekirjoittaneella puolestaan.
- Liittynyt
- 7.3.2010
- Viestejä
- 2
Juhlitko tänään? Älä mene huomenna salille!
Juhliminen ja kuntoilu ovat huono yhdistelmä. Keho toipuu alkoholista kolme päivää.
- Verensokeri saattaa pudota ja aiheuttaa jopa pyörtymisen, sanoo yleis- ja urheilulääketieteen spesialisti Pekka Kanerva Aftonbladetissa.
Viikonloppuna monelta livahtaa kurkusta alas toinenkin viinilasi. Ahdistuksen vaimentamiseksi tai viikon treenien laiminlyömisen vuoksi tie vie kuntosalille tai juoksulenkille.
- Kuntoilu on hukkaan heitettyä, jos sitä tekee juomisen jälkeisenä päivänä, Kanerva sanoo.
Vaikka tuntee itsensä toipuneeksi, keho tekee täysillä töitä alkoholin hajottamiseksi. Se tapahtuu maksassa ja vaatii muun muassa nesteitä ja energiaa. Glukoosi varastoituu maksassa. Kun normaali prosessi häiriintyy, lihakset eivät saa riittävästi verensokeria, mikä saattaa johtaa pyörtymiseen.
Koska prosessiin vaaditaan nesteitä, nestetasapaino häiriintyy.
Alkoholi aiheuttaa myös lisääntyneen vahingoittumisriskin, koska tasapaino, motoriikka ja reaktiokyky eivät ole huipussaan.
Keho reagoi alkoholiin samalla tavalla riippumatta iästä tai kunnosta.
Jos ehdottomasti haluaa liikkua seuraavana päivänä, virkistävä kävelylenkki voi olla paikallaan.
Juhlatilanteet kannattaa siis miettiä. Nauti niistä, mutta älä varaa seuraavalle päivälle tiukkaa kuntoilusessiota.
Lähde!
http://www.uusisuomi.fi/viihde/86787-juhlitko-tanaan-ala-mene-huomenna-salille
Tässä toinen hyvä linkki!
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=487
Juhliminen ja kuntoilu ovat huono yhdistelmä. Keho toipuu alkoholista kolme päivää.
- Verensokeri saattaa pudota ja aiheuttaa jopa pyörtymisen, sanoo yleis- ja urheilulääketieteen spesialisti Pekka Kanerva Aftonbladetissa.
Viikonloppuna monelta livahtaa kurkusta alas toinenkin viinilasi. Ahdistuksen vaimentamiseksi tai viikon treenien laiminlyömisen vuoksi tie vie kuntosalille tai juoksulenkille.
- Kuntoilu on hukkaan heitettyä, jos sitä tekee juomisen jälkeisenä päivänä, Kanerva sanoo.
Vaikka tuntee itsensä toipuneeksi, keho tekee täysillä töitä alkoholin hajottamiseksi. Se tapahtuu maksassa ja vaatii muun muassa nesteitä ja energiaa. Glukoosi varastoituu maksassa. Kun normaali prosessi häiriintyy, lihakset eivät saa riittävästi verensokeria, mikä saattaa johtaa pyörtymiseen.
Koska prosessiin vaaditaan nesteitä, nestetasapaino häiriintyy.
Alkoholi aiheuttaa myös lisääntyneen vahingoittumisriskin, koska tasapaino, motoriikka ja reaktiokyky eivät ole huipussaan.
Keho reagoi alkoholiin samalla tavalla riippumatta iästä tai kunnosta.
Jos ehdottomasti haluaa liikkua seuraavana päivänä, virkistävä kävelylenkki voi olla paikallaan.
Juhlatilanteet kannattaa siis miettiä. Nauti niistä, mutta älä varaa seuraavalle päivälle tiukkaa kuntoilusessiota.
Lähde!
http://www.uusisuomi.fi/viihde/86787-juhlitko-tanaan-ala-mene-huomenna-salille
Tässä toinen hyvä linkki!
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=487
- Liittynyt
- 24.1.2010
- Viestejä
- 6
Mä ryyppäsin viime vuonna ihan perkeleesti, ja olen nyt ollut Tammikuun alusta selvinpäin. Eilen tuli vähän kupitettua ja meinasin että joo hyvin pystyn menee sunnuntaina puntille. JA PASKAT! Olo on kerrassaan hirveä, päässä heittää ja kädet tärrää, en todellakaan olen siinä kunnossa että vois mennä salille riehumaan. jos sitä seuraavan kerran jois sitten kun pystyy paukauttaa satasen kaikissa kolmessa (Mave,kyykky ja penkki)
En enää edes muistanut kuinka hirveä olo krapulassa on, mutta ei tätä oloa kovin usein halua itselleen tuottaa, taidan palautella kroppaa tiistaihin asti ja mennä sillon vasta salille
En enää edes muistanut kuinka hirveä olo krapulassa on, mutta ei tätä oloa kovin usein halua itselleen tuottaa, taidan palautella kroppaa tiistaihin asti ja mennä sillon vasta salille
- Liittynyt
- 3.1.2010
- Viestejä
- 113
Juuri niin :D:D
- Liittynyt
- 28.7.2007
- Viestejä
- 6 279
Eli ryypätkää älkääkä treenatko?
Heh, oletetaan että YrjöPekka ryyppää 2kertaa kuukaudessa, eli jokatoinen viikonloppu.. kuukaudesta menee 6 päivää hukkaan treenaamisen kannalta... Eli YrjöPekka ryyppää keskimäärin vuodessa 26 kertaa, ja keho toipuu alkoholista 3 päivää jollon ei pitäisi treenata = 78päivää vuodessa, ja sinä aikana ei paljoa mitään anaboliaa kannata odottaa, ehkä enemmänkin kataboliaa? ... Joka viikonloppu ryyppääjille se on sitten 156pv vuodesta kun menee hukkaan treenaamisen kannalta, + viikonloput kun juodaan 2päivää putkeen ja lomapäivät... Miksi en kehity?..
- Liittynyt
- 7.3.2010
- Viestejä
- 2
Linkki tiivistettynä!
Kostea ilta vie räjähtävän voiman ja pistää keskushermostossa
hyrskyn myrskyn. Kun hermosolut sopeutuvat höykytykseen,
koko kroppaa koetellaan.
Nyt jo edesmennyt Ylikahri näki pidemmälle. Hän esitti, että krapularyyppy voi pahimmillaan laukaista riippuvuuden: se pitkittää juomisputkea, ja kun varsinaiset vieroitusoireet lopulta tulevat, pullosta ei ehkä enää pääsekään eroon.
Viestiliikenne häiriintyy
Koska krapulaa ei synny ilman känniä, on tehtävä ensin pieni visiitti humalan biokemiaan. Nykynäkemyksen mukaan känni syntyy etanolin ärsyttäessä yksittäisiä hermosoluja. Lopulta yhteisvaikutus heiluttaa koko keskushermostoa, mikä koetaan humalana.
Monista huumaus- ja lääkeaineista poiketen alkoholilla ei ole hermostossa omaa reseptoria eli pintarakennetta, johon tarttua. Se levittäytyy suoraan hermosolujen kelmumaiselle solukalvolle.
Alkoholimolekyylit ovat pieniä ja rasvaliukoisia, ja niinpä ne läpäisevät solukalvon ja muuttavat sen ominaisuuksia, kertoo kokeellisen alkoholitutkimuksen dosentti Kalle Jokelainen. Tämä lipidien, proteiinien ja hiilihydraattien hienoviritteinen mosaiikki turpoaa ja joutuu kaaoksen valtaan.
– Kalvoilla tapahtuvat mullistukset häiritsevät solujoukkojen yhteistyötä, jolloin koko keskushermoston viestiliikenne häiriintyy, Jokelainen lisää.
Alkoholi vaikuttaa myös muihin hermoimpulssin kulkua solukalvolla sääteleviin tekijöihin. Vaikka se ei sitoudukaan suoraan välittäjäainereseptoreihin, näiden toiminta voi häiriintyä.
Alkoholi vaikuttaa muun muassa gaban eli gamma-aminovoihapon sekä glutamaatin reseptoreihin, kertoo Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaa.
- Gaba on aivojen tärkeimpiä estäviä välittäjäaineita, glutamaatti puolestaan vauhdittaa impulssin kulkua.
-Alkoholi tekee molemmille tepposet.
-Se voimistaa gaban estokykyä ja vie glutamaatilta vauhdin.
Hermosolut lamaantuvat lisää, ja viestiliikenteessä on pysyvästi jarru päällä, Kiianmaa muotoilee. Humalaisen tahmeat liikkeet, puheen takkuaminen ja estojen katoaminen ovat heijastumia näistä keskushermostomuutoksista.
Perussyynä yliärtymys
Elimistö ei kuitenkaan jää tumput suorana ihmettelemään tilannetta. Sillä on luontainen pyrkimys homeostaasiin, tasapainoon. Aivot kehittävät toleranssin kumotakseen normaalitoimintaa järisyttävän aineen vaikutukset.
– Alkoholi on hiekkaa hermosolukoneiston rattaissa. Siitä selvitään panemalla lisää vauhtia koneeseen, Kiianmaa selventää.
-Hermoston sopeutumisesta todistaa se, että sama veren alkoholipitoisuus aiheuttaa vahvemmat humalan ulkoiset merkit nousu- kuin laskuvaiheessa.
– Et ikinä lähtisi auton rattiin 0,6 promillen hilpeässä hiprakassa, mutta saattaisit tehdä sen aamulla, koska tunnet olevasi jo selvin päin, Jokelainen muistuttaa.
Sietokyvyn kasvaessa välittäjäainereseptoreiden herkkyys alkoholille heikkenee, ja sopeutuneet hermosolut pystyvät taas toimimaan lähes normaalisti. Ongelmat tulevat vasta, kun alkoholi alkaa hiljalleen poistua elimistöstä.
– Hiekka rupeaa karisemaan, mutta kone käy yhä ylikierroksilla, Kiianmaa kuvailee keskushermoston koettelemusta.
Kun alkoholin järjestämä jarru lopulta poistuu, alta paljastuu karu totuus: hermoston yliärtymys. Siinä on perussyy kamalaan kohmeloon, särkyyn, väsymykseen, vapinaan, hikoiluun ja pahoinvointiin. Olo on kurjimmillaan, kun lähes kaikki alkoholi on poistunut elimistöstä.
– Krapulan kova ydin on keskushermostoperäinen, Kiianmaa vahvistaa. – Se on periaatteessa pienoismalli alkoholistin vieroitusoireista. Hermosoluilla on toistamiseen edessä sopeutuminen, mutta paluu perustilaan on kivulias.
Metabolismi ei selitä
Tutuimpia juopottelun jälkeisiä tuntemuksia ovat kova jano ja paha maku suussa. Reino Ylikahri ryhmineen havaitsi, että ryypiskely lisää virtsan eritystä mutta tilanne tasaantuu laskuhumalassa. Alkoholi ei merkittävästi heilauta elimistön elektrolyytti- ja vesitasapainoa, eivätkä pienet muutokset korreloi krapulan voimakkuuteen.
– Krapulan syynä ei ole vesipula, Eriksson alleviivaa.
Kohmelossa matelee myös veren sokeri, ja siksi tuskaista olotilaa on tavattu parantaa makeilla juomilla. 1970-luvulla hedelmäsokerista haikailtiin jopa jokamiehen krapularohtoa. Silloinen Suomen Sokeri oli tukemassa tutkimusta, jossa osa koehenkilöistä tankkasi hedelmäsokeria (gramman elopainokiloa kohti) illalla drinkkien kera tai vaihtoehtoisesti aamulla krapulan jo kolkutellessa. Tulos oli pettymys. Veren sokerisyöksy ja ph oikenivat, mutta oireet jäivät. Hedelmäsokerikuuri ei vaikuttanut humalan tai krapulan kestoon eikä voimakkuuteen. Sama koskee erilaisia neste-, suola- ja vitamiinicocktaileja. Ne voivat hieman lievittää juhlinnassa rapautunutta oloa, mutta perussyy poistuu vain ajan kanssa.
Hormonit mukana
-Keskushermoston lisäksi krapula röykyttää myös hormonitoimintaa ja aineenvaihduntaa.
Yhdellä aineenvaihduntatuotteella on epäilty olevan pientä merkitystä krapulaoireissa. Se on alkoholin palamistuote asetaldehydi, jonka pitoisuus piikittää humalan huippuvaiheessa.
Asetaldehydi on erittäin myrkyllistä ja aiheuttaa sellaisenaan annettuna rankat vieroitusoireet. Yhteys on kuitenkin vahvistamatta, sillä asetaldehydipitoisuus ja krapulaoireet eivät kulje aivan rinnakkain. Yhdistettä on krapulaisen veressä vähiten silloin kun kanuuna jyskyttää armottomimmin.
Keskushermoston kautta välittyvät hormonimuutokset sen sijaan istuvat hyvin tiettyihin oireisiin. Hilpeäkin känni on elimistölle koettelemus, johon se vastaa lisäämällä stressihormoni kortisolin eritystä. Tämä puolestaan lietsoo adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka voivat aiheuttaa vapinaa, hikoilua, ärtyisyyttä ja ahdistusta.
Korjaussarja ei kannata
Krapularyyppy parantaa oloa hetkellisesti, sillä se palauttaa alkoholissa marinoidut hermosolut tuttuun tilaan. Korjaussarjan apu on kuitenkin kyseenalainen. – Kankkunen tulee joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ja sitä kauheampana, mitä perusteellisemmin solut ovat ehtineet tottua alkoholin läsnäoloon, Jokelainen muistuttaa.
Peter Erikssonilla on tarjota toinenkin syy, miksi krapularyyppy kannattaa jättää ottamatta. – Se voi aiheuttaa joillekin juomiskierteen.
Selitys saattaa löytyä alkoholin vaikutuksista hormonitasapainoon.
- Jo pitkään on tiedetty, että miehen testosteroni romahtaa krapulassa: mitä kurjempi olo, sitä syvempi notkahdus.
Tuoreista eläinkokeista ja vielä julkaisemattomista ihmistöistä on nyt pääteltävissä, että krapularyyppy saattaa nostaa hormonitasot nopeasti kuopasta ja tuoda tullessaan uhoa ja euforian tunnetta.
– Hormonimuutos voi ruokkia riippuvuutta ja lisätä miesmäistä humalahakuista juomista, Eriksson sanoo.
Loppuun pieni tieto isku linkistä!
Totta ja tarua krapulasta
Kirkasta viinaa seurauksitta
Tarinan mukaan kirkkaita juomalla ei saa krapulaa. Se ei taida pitää täysin paik-kaansa. Votkalla saadaan koeoloissa ai-kaan samanlainen mandoliinikrapula kuin viskilläkin. Toisaalta kaikissa juomissa on puhtaan etanolin lisäksi jonkin verran myrkyllistä metanolia ja sikunaöljyjä, epä-puhtauksia, jotka antavat muun muassa viskeille ja konjakeille niiden persoo-nallisen maun. Sivuaineiden pitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, tuhannesosia etanolista, ettei niillä voi olla merkittävää osuutta krapulaoireisssa.
Viineistä päänsärkyä
Punaviinin luontaiset väriaineet, parkki-hapot ja biogeeniset amiinit, erityisesti histamiini ja tyramiini, voivat laukaista päänsäryn, joka muistuttaa krapulaa. Jos tiedät olevasi herkkä, vältä tammitynny-reissä pitkään kypsytettyjä viinejä. Niissä on tavallista enemmän parkkihappoja. Värinkään vaihtaminen ei aina auta. Val-koviinien valmistuksessa käytetään rik-kiä, joka muodostaa säilövää mutta pään-särkyä aiheuttavaa rikkidioksidia. Sitä on eniten makeissa valkoviineissä.
Huono viinapää peritään
Krapulan voimakkuudessa on suuria yksilöllisiä eroja. Ne, jotka humaltuvat herkästi, saavat yleensä kovan krapulan. Taustalla voi olla perinnöllinen alkoholi-aineenvaihdunnan ominaisuus. Arviolta neljäsosa suomalaisista kantaa ADH-geenin muunnosta, joka tuottaa nopeasti asetaldehydiä ja voi johtaa tavallista kovempaan krapulaan. ”Kankkusgee-nissä” on hyvät puolensa. Se saattaa suojata alkoholismilta.
Aamulla haluttaa
Tuoppi tai pari herättää sukupuolivietin, mutta jos juominen jatkuu, halut ja eri-tyisesti kalut tippuvat kyydistä. Suoma-laistutkijat osoittivat 1970-luvulla, että miehen testosteroni on matalimmillaan 6–7:n aikaan aamulla, jos kännäys aloi-tetaan illansuussa. Laskun jyrkkyys korreloi jysärin vaikeusasteeseen. Hor-monitasojen elpyminen voi selittää sen, miksi kohmelosta toipuvaa miestä alkaa himottaa. Testosteroni saattaa kutkuttaa myös naista. Mieshormoni piikittää heillä humalassa ja vielä krapulassakin.
Nainen on heikompi astia
Tämä pitää paikkansa ainakin kra-pulassa. Perussyy löytyy fysiologiasta. Naisen kehon vesipitoisuus on 66 prosenttia, miehen 75. Siksi sama määrä alkoholia painokiloa kohti aiheuttaa naiselle voimakkaamman humalan ja kra-pulan kuin miehelle. Myös hormoneilla on merkitystä. Mitä enemmän veressä on naishormoneja, sitä runsaammin myös asetaldehydiä. Siksi krapula voi äityä tavallista ikävämmäksi kuukautiskierron keskivaiheessa olevilla ja niillä, jotka käyttävät e-pillereitä.
Kosteaa iltaa seuraa morkkis
Moraalisen krapulan syynä ei ole pelkkä töppäily. Osaselitys piilee elimistön tryptofaanivajeessa. Etanoli lisää elimis-tössä tryptofaaniaminohappoa hajotta-van entsyymin, tryptofaanipyrrolaasin, tuotantoa. Tryptofaani puolestaan muo-dostaa aivoissa mielialaa kohottavaa serotoniinia. Alkoholisteilla esiintyy taval-lista enemmän masennusta.
B-vitamiini auttaa
Kansanuskomus elää sitkeässä, vaikka todisteet ovat yhden kokeen varassa. 1970-luvulla tehdyssä tutkimuksessa B6-vitamiini eli pyridoksiini vähensi krapula-oireet puoleen. Koehenkilöt nappasivat yhden 400 milligramman tabletin etu-käteen, toisen kesken bailaamisen ja viimeisen illan päätteeksi. Vitamiiniuskoa nakertaa se, ettei havaintoa ole vahvis-tettu. Myös mekanismi on tuntematon.
Hikoilu helpottaa
Humalan ja krapulan kestoa ei voi lyhentää, vaikka kuinka saunoisi ja kuntoilisi. Alkoholin poistumisnopeus on vakio: gramma puhdasta alkoholia kym-mentä painokiloa kohti tunnissa. Pullo nelosolutta (15 grammaa) poistuu 70-kiloisen elimistöstä kahdessa tunnissa. Pääosa alkoholista palaa maksassa, vain viisi prosenttia poistuu hengityksen, virtsan ja hien mukana. Saunan ja lenkin riskit ovat suuret. Joka vuosi lähes 30 suomalaista kuukahtaa kohmelossaan lauteille. Myös krapulassa kuntoilu al-tistaa sydänkuolemille.
Kohtuukäyttäjä säästyy
Jos juot vähemmän kuin puoli pulloa olutta tunnissa, maksasi ehtii polttaa alkoholin eikä humalaa pääse syn-tymään. Suomalaistutkimuksen mukaan suurin osa meistä saa darran, jos nauttii illan kuluessa alkoholia yli 1,5 grammaa painokiloa kohti (70-kiloisella seitsemän pulloa nelosolutta) tai jos veren alkoholi-pitoisuus ylittää 1,5 promillea. Myös juomisen kesto vaikuttaa. Harva selviää kahden–kolmen päivän putkesta ilman krapulaa.
Mainettaan vaarallisempi
Flimmerin eli sydämen eteisvärinän ylei-sin syy keski-ikäisillä suomalaismiehillä on krapula. Tila ei ole tappava, mutta sopivissa oloissa se voi aiheuttaa sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Mo-lemmat noudattavat suomalaista krapula-rytmiä: kohtauksia hoidetaan eniten vii-konloppuisin.
Kostea ilta vie räjähtävän voiman ja pistää keskushermostossa
hyrskyn myrskyn. Kun hermosolut sopeutuvat höykytykseen,
koko kroppaa koetellaan.
Nyt jo edesmennyt Ylikahri näki pidemmälle. Hän esitti, että krapularyyppy voi pahimmillaan laukaista riippuvuuden: se pitkittää juomisputkea, ja kun varsinaiset vieroitusoireet lopulta tulevat, pullosta ei ehkä enää pääsekään eroon.
Viestiliikenne häiriintyy
Koska krapulaa ei synny ilman känniä, on tehtävä ensin pieni visiitti humalan biokemiaan. Nykynäkemyksen mukaan känni syntyy etanolin ärsyttäessä yksittäisiä hermosoluja. Lopulta yhteisvaikutus heiluttaa koko keskushermostoa, mikä koetaan humalana.
Monista huumaus- ja lääkeaineista poiketen alkoholilla ei ole hermostossa omaa reseptoria eli pintarakennetta, johon tarttua. Se levittäytyy suoraan hermosolujen kelmumaiselle solukalvolle.
Alkoholimolekyylit ovat pieniä ja rasvaliukoisia, ja niinpä ne läpäisevät solukalvon ja muuttavat sen ominaisuuksia, kertoo kokeellisen alkoholitutkimuksen dosentti Kalle Jokelainen. Tämä lipidien, proteiinien ja hiilihydraattien hienoviritteinen mosaiikki turpoaa ja joutuu kaaoksen valtaan.
– Kalvoilla tapahtuvat mullistukset häiritsevät solujoukkojen yhteistyötä, jolloin koko keskushermoston viestiliikenne häiriintyy, Jokelainen lisää.
Alkoholi vaikuttaa myös muihin hermoimpulssin kulkua solukalvolla sääteleviin tekijöihin. Vaikka se ei sitoudukaan suoraan välittäjäainereseptoreihin, näiden toiminta voi häiriintyä.
Alkoholi vaikuttaa muun muassa gaban eli gamma-aminovoihapon sekä glutamaatin reseptoreihin, kertoo Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaa.
- Gaba on aivojen tärkeimpiä estäviä välittäjäaineita, glutamaatti puolestaan vauhdittaa impulssin kulkua.
-Alkoholi tekee molemmille tepposet.
-Se voimistaa gaban estokykyä ja vie glutamaatilta vauhdin.
Hermosolut lamaantuvat lisää, ja viestiliikenteessä on pysyvästi jarru päällä, Kiianmaa muotoilee. Humalaisen tahmeat liikkeet, puheen takkuaminen ja estojen katoaminen ovat heijastumia näistä keskushermostomuutoksista.
Perussyynä yliärtymys
Elimistö ei kuitenkaan jää tumput suorana ihmettelemään tilannetta. Sillä on luontainen pyrkimys homeostaasiin, tasapainoon. Aivot kehittävät toleranssin kumotakseen normaalitoimintaa järisyttävän aineen vaikutukset.
– Alkoholi on hiekkaa hermosolukoneiston rattaissa. Siitä selvitään panemalla lisää vauhtia koneeseen, Kiianmaa selventää.
-Hermoston sopeutumisesta todistaa se, että sama veren alkoholipitoisuus aiheuttaa vahvemmat humalan ulkoiset merkit nousu- kuin laskuvaiheessa.
– Et ikinä lähtisi auton rattiin 0,6 promillen hilpeässä hiprakassa, mutta saattaisit tehdä sen aamulla, koska tunnet olevasi jo selvin päin, Jokelainen muistuttaa.
Sietokyvyn kasvaessa välittäjäainereseptoreiden herkkyys alkoholille heikkenee, ja sopeutuneet hermosolut pystyvät taas toimimaan lähes normaalisti. Ongelmat tulevat vasta, kun alkoholi alkaa hiljalleen poistua elimistöstä.
– Hiekka rupeaa karisemaan, mutta kone käy yhä ylikierroksilla, Kiianmaa kuvailee keskushermoston koettelemusta.
Kun alkoholin järjestämä jarru lopulta poistuu, alta paljastuu karu totuus: hermoston yliärtymys. Siinä on perussyy kamalaan kohmeloon, särkyyn, väsymykseen, vapinaan, hikoiluun ja pahoinvointiin. Olo on kurjimmillaan, kun lähes kaikki alkoholi on poistunut elimistöstä.
– Krapulan kova ydin on keskushermostoperäinen, Kiianmaa vahvistaa. – Se on periaatteessa pienoismalli alkoholistin vieroitusoireista. Hermosoluilla on toistamiseen edessä sopeutuminen, mutta paluu perustilaan on kivulias.
Metabolismi ei selitä
Tutuimpia juopottelun jälkeisiä tuntemuksia ovat kova jano ja paha maku suussa. Reino Ylikahri ryhmineen havaitsi, että ryypiskely lisää virtsan eritystä mutta tilanne tasaantuu laskuhumalassa. Alkoholi ei merkittävästi heilauta elimistön elektrolyytti- ja vesitasapainoa, eivätkä pienet muutokset korreloi krapulan voimakkuuteen.
– Krapulan syynä ei ole vesipula, Eriksson alleviivaa.
Kohmelossa matelee myös veren sokeri, ja siksi tuskaista olotilaa on tavattu parantaa makeilla juomilla. 1970-luvulla hedelmäsokerista haikailtiin jopa jokamiehen krapularohtoa. Silloinen Suomen Sokeri oli tukemassa tutkimusta, jossa osa koehenkilöistä tankkasi hedelmäsokeria (gramman elopainokiloa kohti) illalla drinkkien kera tai vaihtoehtoisesti aamulla krapulan jo kolkutellessa. Tulos oli pettymys. Veren sokerisyöksy ja ph oikenivat, mutta oireet jäivät. Hedelmäsokerikuuri ei vaikuttanut humalan tai krapulan kestoon eikä voimakkuuteen. Sama koskee erilaisia neste-, suola- ja vitamiinicocktaileja. Ne voivat hieman lievittää juhlinnassa rapautunutta oloa, mutta perussyy poistuu vain ajan kanssa.
Hormonit mukana
-Keskushermoston lisäksi krapula röykyttää myös hormonitoimintaa ja aineenvaihduntaa.
Yhdellä aineenvaihduntatuotteella on epäilty olevan pientä merkitystä krapulaoireissa. Se on alkoholin palamistuote asetaldehydi, jonka pitoisuus piikittää humalan huippuvaiheessa.
Asetaldehydi on erittäin myrkyllistä ja aiheuttaa sellaisenaan annettuna rankat vieroitusoireet. Yhteys on kuitenkin vahvistamatta, sillä asetaldehydipitoisuus ja krapulaoireet eivät kulje aivan rinnakkain. Yhdistettä on krapulaisen veressä vähiten silloin kun kanuuna jyskyttää armottomimmin.
Keskushermoston kautta välittyvät hormonimuutokset sen sijaan istuvat hyvin tiettyihin oireisiin. Hilpeäkin känni on elimistölle koettelemus, johon se vastaa lisäämällä stressihormoni kortisolin eritystä. Tämä puolestaan lietsoo adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka voivat aiheuttaa vapinaa, hikoilua, ärtyisyyttä ja ahdistusta.
Korjaussarja ei kannata
Krapularyyppy parantaa oloa hetkellisesti, sillä se palauttaa alkoholissa marinoidut hermosolut tuttuun tilaan. Korjaussarjan apu on kuitenkin kyseenalainen. – Kankkunen tulee joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ja sitä kauheampana, mitä perusteellisemmin solut ovat ehtineet tottua alkoholin läsnäoloon, Jokelainen muistuttaa.
Peter Erikssonilla on tarjota toinenkin syy, miksi krapularyyppy kannattaa jättää ottamatta. – Se voi aiheuttaa joillekin juomiskierteen.
Selitys saattaa löytyä alkoholin vaikutuksista hormonitasapainoon.
- Jo pitkään on tiedetty, että miehen testosteroni romahtaa krapulassa: mitä kurjempi olo, sitä syvempi notkahdus.
Tuoreista eläinkokeista ja vielä julkaisemattomista ihmistöistä on nyt pääteltävissä, että krapularyyppy saattaa nostaa hormonitasot nopeasti kuopasta ja tuoda tullessaan uhoa ja euforian tunnetta.
– Hormonimuutos voi ruokkia riippuvuutta ja lisätä miesmäistä humalahakuista juomista, Eriksson sanoo.
Loppuun pieni tieto isku linkistä!
Totta ja tarua krapulasta
Kirkasta viinaa seurauksitta
Tarinan mukaan kirkkaita juomalla ei saa krapulaa. Se ei taida pitää täysin paik-kaansa. Votkalla saadaan koeoloissa ai-kaan samanlainen mandoliinikrapula kuin viskilläkin. Toisaalta kaikissa juomissa on puhtaan etanolin lisäksi jonkin verran myrkyllistä metanolia ja sikunaöljyjä, epä-puhtauksia, jotka antavat muun muassa viskeille ja konjakeille niiden persoo-nallisen maun. Sivuaineiden pitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, tuhannesosia etanolista, ettei niillä voi olla merkittävää osuutta krapulaoireisssa.
Viineistä päänsärkyä
Punaviinin luontaiset väriaineet, parkki-hapot ja biogeeniset amiinit, erityisesti histamiini ja tyramiini, voivat laukaista päänsäryn, joka muistuttaa krapulaa. Jos tiedät olevasi herkkä, vältä tammitynny-reissä pitkään kypsytettyjä viinejä. Niissä on tavallista enemmän parkkihappoja. Värinkään vaihtaminen ei aina auta. Val-koviinien valmistuksessa käytetään rik-kiä, joka muodostaa säilövää mutta pään-särkyä aiheuttavaa rikkidioksidia. Sitä on eniten makeissa valkoviineissä.
Huono viinapää peritään
Krapulan voimakkuudessa on suuria yksilöllisiä eroja. Ne, jotka humaltuvat herkästi, saavat yleensä kovan krapulan. Taustalla voi olla perinnöllinen alkoholi-aineenvaihdunnan ominaisuus. Arviolta neljäsosa suomalaisista kantaa ADH-geenin muunnosta, joka tuottaa nopeasti asetaldehydiä ja voi johtaa tavallista kovempaan krapulaan. ”Kankkusgee-nissä” on hyvät puolensa. Se saattaa suojata alkoholismilta.
Aamulla haluttaa
Tuoppi tai pari herättää sukupuolivietin, mutta jos juominen jatkuu, halut ja eri-tyisesti kalut tippuvat kyydistä. Suoma-laistutkijat osoittivat 1970-luvulla, että miehen testosteroni on matalimmillaan 6–7:n aikaan aamulla, jos kännäys aloi-tetaan illansuussa. Laskun jyrkkyys korreloi jysärin vaikeusasteeseen. Hor-monitasojen elpyminen voi selittää sen, miksi kohmelosta toipuvaa miestä alkaa himottaa. Testosteroni saattaa kutkuttaa myös naista. Mieshormoni piikittää heillä humalassa ja vielä krapulassakin.
Nainen on heikompi astia
Tämä pitää paikkansa ainakin kra-pulassa. Perussyy löytyy fysiologiasta. Naisen kehon vesipitoisuus on 66 prosenttia, miehen 75. Siksi sama määrä alkoholia painokiloa kohti aiheuttaa naiselle voimakkaamman humalan ja kra-pulan kuin miehelle. Myös hormoneilla on merkitystä. Mitä enemmän veressä on naishormoneja, sitä runsaammin myös asetaldehydiä. Siksi krapula voi äityä tavallista ikävämmäksi kuukautiskierron keskivaiheessa olevilla ja niillä, jotka käyttävät e-pillereitä.
Kosteaa iltaa seuraa morkkis
Moraalisen krapulan syynä ei ole pelkkä töppäily. Osaselitys piilee elimistön tryptofaanivajeessa. Etanoli lisää elimis-tössä tryptofaaniaminohappoa hajotta-van entsyymin, tryptofaanipyrrolaasin, tuotantoa. Tryptofaani puolestaan muo-dostaa aivoissa mielialaa kohottavaa serotoniinia. Alkoholisteilla esiintyy taval-lista enemmän masennusta.
B-vitamiini auttaa
Kansanuskomus elää sitkeässä, vaikka todisteet ovat yhden kokeen varassa. 1970-luvulla tehdyssä tutkimuksessa B6-vitamiini eli pyridoksiini vähensi krapula-oireet puoleen. Koehenkilöt nappasivat yhden 400 milligramman tabletin etu-käteen, toisen kesken bailaamisen ja viimeisen illan päätteeksi. Vitamiiniuskoa nakertaa se, ettei havaintoa ole vahvis-tettu. Myös mekanismi on tuntematon.
Hikoilu helpottaa
Humalan ja krapulan kestoa ei voi lyhentää, vaikka kuinka saunoisi ja kuntoilisi. Alkoholin poistumisnopeus on vakio: gramma puhdasta alkoholia kym-mentä painokiloa kohti tunnissa. Pullo nelosolutta (15 grammaa) poistuu 70-kiloisen elimistöstä kahdessa tunnissa. Pääosa alkoholista palaa maksassa, vain viisi prosenttia poistuu hengityksen, virtsan ja hien mukana. Saunan ja lenkin riskit ovat suuret. Joka vuosi lähes 30 suomalaista kuukahtaa kohmelossaan lauteille. Myös krapulassa kuntoilu al-tistaa sydänkuolemille.
Kohtuukäyttäjä säästyy
Jos juot vähemmän kuin puoli pulloa olutta tunnissa, maksasi ehtii polttaa alkoholin eikä humalaa pääse syn-tymään. Suomalaistutkimuksen mukaan suurin osa meistä saa darran, jos nauttii illan kuluessa alkoholia yli 1,5 grammaa painokiloa kohti (70-kiloisella seitsemän pulloa nelosolutta) tai jos veren alkoholi-pitoisuus ylittää 1,5 promillea. Myös juomisen kesto vaikuttaa. Harva selviää kahden–kolmen päivän putkesta ilman krapulaa.
Mainettaan vaarallisempi
Flimmerin eli sydämen eteisvärinän ylei-sin syy keski-ikäisillä suomalaismiehillä on krapula. Tila ei ole tappava, mutta sopivissa oloissa se voi aiheuttaa sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Mo-lemmat noudattavat suomalaista krapula-rytmiä: kohtauksia hoidetaan eniten vii-konloppuisin.
- Liittynyt
- 4.8.2008
- Viestejä
- 485
Mielenkiintoinen artikkeli Alanilta. Itse ei pahemmin tule alkoholia naukkailtua, mutta eipä pienet määrät kenenkään kehitystä pilaa. Toinen on jos aletaan krapulaan asti kaatamaan...
http://www.tmuscle.com/free_online_article/sex_news_sports_funny/a_muscleheads_guide_to_alcohol_1
http://www.tmuscle.com/free_online_article/sex_news_sports_funny/a_muscleheads_guide_to_alcohol_1
Deleted member 70276
En oo yli puoleenvuoteen vetäny kännejä, koska aamuisin oli aina rytmihäiriöitä yms. En tiedä muista mutta kyllä oma treenini menisi kyllä vituilleen, vaikka kerran kuussa vetäis överit, koska 1 kännipäivä,1 krapulapäivä ja vielä sitäkin seuraavana päivänä saattaa olla viel hieman voimaton olo + vielä ne rytmihäiriöt.. Puolen vuoden aikana oma alkoholin käyttö eli siis alkoholia on kulunut puolen vuoden aikana ehkä 3-4 pulloa olutta on menny puolessa vuodessa :D Joskus yksi saunakalja perjantaina/ lauantai iltana tekee vain hyvää ja saa paremmin untakin joskus.
- Liittynyt
- 10.7.2005
- Viestejä
- 685
Vaikuttaa se sitten proteiinisynteesiin, hormonituotantoon tai imee nesteet (minkä alkoholi kyllä tekee), niin tuskin sillä on mitään vaikutusta lihaskasvuun. Ei yhdet kännit viikkoon vaikuta lihaskasvuun mitään, varsinkin jos juomisen ajoittaa lauantaille.
Eri asia sitten jos juo joka toinen päivä ja vähän enemmän ku pari kaljaa tai lonkeroa.
Eri asia sitten jos juo joka toinen päivä ja vähän enemmän ku pari kaljaa tai lonkeroa.
- Liittynyt
- 25.12.2006
- Viestejä
- 4 702
Joo, itekki oon huomannu ettei mitään vaikutusta jos juo lauantaina, mutta annas jos erehtyy ottamaan perjantaina. Ryyppäsin yhteen aikaan aina perjantaisin ja en kasvanut yhtään. Sitten vaihdoin lauantaikänneihin ja jo alko penkkilihakset kasvaa!;)
- Liittynyt
- 28.7.2007
- Viestejä
- 6 279
Ooppa rehellinen!
