No, en ole asiasta paljon tietävä tai mitään sinnepäin, mutta mutuilen jotain oman treenitaustan ja tiedon perusteella.
Liian kovaa treenaaminen vie kropan ylirasitustilaan, ja jos liian kauan treenaa jatkuvasti liian kovaa, voi tuosta ylirasituksesta toipuminen kestää todella kauan. Ilmiö tunnetaan myös nimellä ylikunto, mutta miun mielestä se on vähän huono nimi. Kunto todellakin käytännössä huononee, koska elimistö ei palaudu.
Rankat lenkit vaikuttavat kuntotasosta riippuen eri tavoin. Mielestäni todella rankkoja treenejä ei tulisi tehdä, ennenkuin peruskuntopohja on kunnossa. Tämä tarkoittaa, että on jo jonkin aikaa tehty pitkiä, rauhallisia lenkkejä. Itse olen lähtenyt aivan rapakunnosta (aerobisen kunnon osalta) kehittämään kuntoa helmikuusta asti. Olen tehnyt pääasiassa pk-alueella lenkkejä (sykerajat n. 60-75% maksimista) ja nyt olen todella voinut pidentää niitä yli kahden tunnin pituisiksi. Nyt vasta olen alkanut ottaa mukaan myös noita rankempia suorituksia. Liian rankasti suoraan aloittava ajaa itsensä tosi nopeasti tuohon ylirasitustilaan. Mutta jos pk-kunto toimii, on hyvä tehdä rankka treeni esim. kerran kahdessa viikossa. Silloin kehittyvät hiilihydraattiaineenvaihdunta ja hapenottokyky.
Siis rankan lenkin jälkeen tulisi aina levätä kunnolla, jotta palautuminen onnistuu. Siihen menee kuntotasosta riippuen ihmisillä tietty määrä aikaa. Palautumisen onnistuneisuutta olen itse seurannut mittaamalla leposykettä ja ortostaattista sykettä aamuisin, ja nyt, kun verrokkiaikaa on jo pari kuukautta, pystyy jo aamulla tietämään, kannattaako tänään vetää rankasti vai ei. Tietysti omat fiilikset ovat aina etusijalla!
Valitettavasti ei ole oikotietä hyvään kuntoon. Pk-harjoittelulla on lähdettävä liikkelle, eikä sitä saa missään vaiheessa unohtaa, vaikka painopiste olisi muussa kunnon osa-alueessa. Eli siis dama, jos et ole kovin paljon vielä juossut, niin jatka hölkkäilyä, välillä voit toki vetäistä kunnon teholenkinkin. Se voi nopeasti parantaa suorituskykyä, mikäli riittävästä palautumisesta huolehditaan.