Mut olettaen että kaikki esimiehet antaisi aina sellaista palautetta kun on aihetta (mitä eivät tee, mutta jos), niin silloinhan toi ongelma vois osua vaan työntekijälle, jonka tekemisissä on aina vaan sanomista ja joka ei ees yritä parantaa suoritusta - koska jos yrittäis, siitä tulis positiivista palautetta. Eli tuon perusteella se hampurilaistaktiikka ois kehitetty sellaisille henkilöille, joista ei paraskaan esimies keksimälläkään keksis mitään aiheellista positiivista palautetta ja jolla ei ois aikomustakaan koskaan ottaa palautteesta opikseen.
Mä otan viittä vaille henkilökohtasena loukkauksena hampurilaiset, koska niihin sisältyy mun nähdäkseni se olettama että oon riittävän tyhmä ollakseni tajuamatta että jahas, esimieskurssit on käytynä ja nyt tuli jo plussa ja miinus, nyt se raukka koittaa keksiä jonkun lopetusplussan. Samoin siinä oletetaan että oon työntekijänä niin syvältä ettei niitä kehuja muullon tuu kompensoimaan tämänkertasesta mokasta ja nootista saatua alahuulen väpätystä, tai vaihtoehtoisesti etten oo tarpeeksi kypsä kyetäkseni käsittelemään pettymyksiä tai oppiakseni virheistäni.
Joo, oon varmasti unelmien alainen.