Leuanveto
- Keskustelun aloittaja TomBombadil
- Aloitettu
- Liittynyt
- 24.1.2003
- Viestejä
- 1 731
Miksi tähän vedettiin crossfitleuat mukaan? Minun mielestäni esim. näillä kahdella suoritteella ei ole mitään tekemistä keskenään:
Crossfit
[video=youtube_share;lh1nV3s4ioU]http://youtu.be/lh1nV3s4ioU[/video]
Koivurannan lisäpainovetoja
[video=youtube_share;359qIZCubuI]http://youtu.be/359qIZCubuI[/video]
Edit. Lisähuomatuksena vielä että itsekin olen ehkä enemmän strict-tyylisten vetojen kannattaja mutta en nyt todellakaan ymmärrä kuinka noita suoritteita voisi verrata tuohon crossfit touhuun.
Crossfit
[video=youtube_share;lh1nV3s4ioU]http://youtu.be/lh1nV3s4ioU[/video]
Koivurannan lisäpainovetoja
[video=youtube_share;359qIZCubuI]http://youtu.be/359qIZCubuI[/video]
Edit. Lisähuomatuksena vielä että itsekin olen ehkä enemmän strict-tyylisten vetojen kannattaja mutta en nyt todellakaan ymmärrä kuinka noita suoritteita voisi verrata tuohon crossfit touhuun.
- Liittynyt
- 1.10.2007
- Viestejä
- 237
Tottahan toki lajin syntyessä, jo ennen edes ensimmäisiä kisoja säännöt aiheuttavat narinaa, kun luullaan että kaikki niihin pääsisi vaikuttamaan. 10 vuoden päästä tuskin radikaaleja sääntömuutokia enää saadaan syntymään. Mun mielestä tässä vaiheessa voi sanoa ihan oman mielipiteensä, mutta ei kohdistaa niitä yksittäisiä nostajia kohtaan varsinkaan sillä perusteella että niissä on esteettisesti jotain väärä.
Olisiko säännöistä tullut järjestää äänestys, eikä esimerkiksi asiasta "perustetaanko toistoleuanvetoon uusi laji"?
Suomen leuanveto RY:n asema tulee olemaan todennäköisesti leuanvedossa lajina merkittävä ja vakaa. Minun mielestä säännöjen synty on merkittävä keskustelun aihe.
Olisiko säännöistä tullut järjestää äänestys, eikä esimerkiksi asiasta "perustetaanko toistoleuanvetoon uusi laji"?
Suomen leuanveto RY:n asema tulee olemaan todennäköisesti leuanvedossa lajina merkittävä ja vakaa. Minun mielestä säännöjen synty on merkittävä keskustelun aihe.
- Liittynyt
- 9.3.2008
- Viestejä
- 53
Kyllä tosiaan on aika rankasti otettu kantaa tuohon crossfit kipplinkiin täällä foorumilla, kuten Tovi sanoi.
Nyt pitäs varmaan muistaa kaikkien kuitenkin, että eihän tässä oo ku lähinnä poikasten leekaamisesta kyse..
. Porukka puhuu kuin olis maailman lopusta kyse. Rekissä roikuskelu ja torson ylös läträäminen jollain konstilla ei oikiasti vaikuta maailmassa juurikaan mihinkään. Eikait tätä leikkikoulua kannata/eikä voi liian tosissaan ottaa...:D
Nyt pitäs varmaan muistaa kaikkien kuitenkin, että eihän tässä oo ku lähinnä poikasten leekaamisesta kyse..
. Porukka puhuu kuin olis maailman lopusta kyse. Rekissä roikuskelu ja torson ylös läträäminen jollain konstilla ei oikiasti vaikuta maailmassa juurikaan mihinkään. Eikait tätä leikkikoulua kannata/eikä voi liian tosissaan ottaa...:D- Liittynyt
- 6.1.2005
- Viestejä
- 2 943
tuo voimaleukailun sääntöhän on just hyvä, jättää mahdollisimman vähän tuomaroitavaa. penkkipunnerrukseen olisi voinut aikoinaan soveltaa samaa periaatetta ja jättää stoppi pois kun sitä ei kerran kyykyssäkään tarvita. säästyisi paljolta spekuloinnilta kun ei tarvisi arpoa pysäytyksen pituutta, upotusta jne.
- Liittynyt
- 25.10.2012
- Viestejä
- 140
Vielä nyt ainakin yhden kerran otan kantaa tähän lisäpainoleuanvedon sääntökeskusteluun. Teen sen yksityishenkilönä eli seuraavat mielipiteet ovat (vain) meikäläisen henkilökohtaisia mielipiteitä tällä hetkellä 15.12.2013.
Suomalaisessa leuanvetokulttuurissa on eriäviä mielipiteitä siitä tulisiko lisäpainoleuanvedon kilpaurheilulajina olla olkanivelen ojentajia sekä kyynärnivelen koukistajia eristävää ”strict-leuanvetoa” vai koko kehon lihaksiston käytön mahdollistamaa ”kokovartalovetämistä”. Nykyaikaiset lisäpainoleuanvedon säännöt mahdollistavat kokovartalovetämisen ja säännöt menivät enemmistön äänestyksellä läpi. Äänestäjinä olivat vuonna 2012 virallisiin leuanvetokisoihin osallistuneet suomalaiset kilpaleuanvetäjät. Demokraattisessa päätöksenteossa mennään enemmistön tahdon mukaan ja vuonna 2012 virallisiin leuanvetokisoihin osallistuneet olivat todennäköisesti melko hyvä otanta tuomaan suomalaisten leuanvedon aktiiviharrastajien mielipiteen julki vuonna 2012.
Mielestäni hyviä puolia nykyaikaisissa lisäpainoleuanvedon säännöissä:
1) Säännöt tekevät tuomaroinnista yksiselitteistä, sillä ne ovat yksinkertaiset. Käytännössä sääntöihin on määritetty vain kaksi ydinkohtaa eli vedon aloituspiste (”Veto lähtee heilumattomasta roikunnasta kädet suorana eli kyynärnivelet oienneena”) ja lopetuspiste (”Leuankärjen tulee ylittää vetotanko sekä pysty- että sivuttaisuunnassa”). Nämä molemmat pisteet tuomareiden on helppo havaita ja lopetuspiste voidaan lisäksi rajatapauksissa tarkistaa vaikkapa videotuomaroinnin avulla. Aloituspisteessä päätuomari voi avustaa kädellään vetäjän heilumattomaan roikuntaan. Jos säännöissä olisi rajoitettu jalkojen käyttöä jollain pykälällä, niin se lisäisi tulkinnan varaa tuomaroinnissa kovasti. Esimerkiksi voimaleuanvedossa on säännöt ”jaloilla potkiminen kielletty” ja ”jalkakulma on 45 astetta maksimissaan”, jotka ovat mielestäni huonot juuri vaikean tulkinnalisuudensa takia.
A) "Jaloilla potkiminen kielletty" - Mikä tulkitaan potkuksi? Onko se potku, jos jalka värähtääkin? Miten määritetään potku yksiselitteisesti?
B) "Jalkakulma on 45 astetta maksimissaan" - Tämä viitannee siihen, että lonkkanivel saa koukistua korkeintaan 45 astetta eli lonkkakulma saa olla pienimmillään 135 astetta (180 astetta on suorana oleva lonkkanivel). Miten tuomari voi nähdä onko lonkkanivel koukistunut 44 vai 46 astetta? 44 astetta pitäisi hyväksyä ja 46 astetta hylätä - jotta tuollainen tuomarointi oikeasti esimerkin mukaisissa rajatapauksissa onnistuisi, pitäisi jokaisella vetäjällä olla nivelpisteissä markkerit, vetosuoritukset pitäisi videokuvata ja vasta videoanalyysistä voitaisiin biomekaanisen analyysin avulla määrittää tarkka lonkkakulma. Tällä karrikoidulla esimerkillä tarkoitan sitä, että hyvät säännöt ovat sellaiset, että niissä ei ole tulkinnanvaraa ja tuomarointi onnistuu käytännöllisesti ja oikeudenmukaisesti kisatilanteessa.
2) Uusilla säännöillä nähdään todellisesti kuinka suurilla lisäpainoilla ihminen pystyy vetämään yhden leuan, sillä säännöt mahdollistavat kaiken ihmiskehossa olevan voimakapasiteetin käytön, joka on mahdollista käyttää leuanvetosuorituksessa.
3) Säännöt ovat myös kilpailijalle helpot. Heilumattoman roikunnan ja tuomarin ”vedä”-komennon jälkeen ei tarvitse miettiä miten vetää, vaan voi vaan luonnollisesti vetää täysiä ja antaa kaikkensa saadakseen leukansa tangon yli.
4) Kokovartalovetäminen on luonnollista ja brutaalia toimintaa. Säännöt mahdollistavat luovuuden käytön ja melko laajan tekniikoiden kirjon: ”strictistä saksipotkuun”.
5) Säännöillä oli niiden julkaisuhetkellä suomalaisten kilpaleuanvetäjien enemmistön tuki.
Voimailulajeissa ensin sääntöjä täytyy toki muuttaa siten, että enemmistö lajin harrastajista kokee säännöt hyviksi ja säännöistä on saatu poistettua tulkinnanvaraisuudet mahdollisimman hyvin. Sen jälkeen säännöt on hyvä jäädyttää, jotta eri kisojen tuloksia voi vertailla toisiinsa ja päästään luomaan tilastoja ja tekemään ennätyksiä. Tällainen luo pitkäjänteisyyttä ja ehjää lajihistoriaa sekä motivoi sekä uusia että vanhoja lajin harrastajia. Jatkuvat sääntömuutokset päin vastoin ovat urheilulajille tuhoisia ja voivat saada sekä harrastajat että yleisön turhautumaan lajiin.
Ominaisuusharjoittelussa tavoite määrittää järkevän liikkeen suoritustavan. Kilpaurheilussa säännöt määrittävät lajin. Itse ymmärrän ihan täysin noiden crossfit-leukojenkin idean kilpaurheiluajissa nimeltä crossfit. Säännöt ovat ilmeisesti, että alhaalla kyynärnivelten tulee suoristua ja ylhäällä leuan alapinnan täytyy käydä vähintään tangon yläpinnan tasolla ja that’s it. Crossfit-urheilijat kilpailevat usein aikaa vastaan erilaisissa ”kuntopiireissä” ja toki heidän lajissaan ”kisakuntopiirissä” vaadittava leuanvetojen toistomäärä kannattaa pyrkiä tekemään A) mahdollisimman nopealla tekniikalla ja B) mahdollisimman taloudellisella tekniikalla (mahdollisimman pienellä energiankulutuksella ja väsymisellä). Mielestäni noissa crossfitkisojen ”toistoleuanvedoissa” sääntöjä voisi kuitenkin tulkinnanvaraisuuden nimissä parantaa: kippileuoissakin pystyy ehkä näkemään, että kyynärnivelet käyvät suorana alhaalla, mutta sitä on vaikea kisatilanteessa tuomaroida, että käykö leuan alapinta tangon yläpinnan tasolla, sillä kippileuoissa leuka on usein niin kaukana tangosta. Suomalaisessa toistoleuanvedossa aloitus- ja lopetuspisteiden tulkinnassa ei ole vaikeuksia, sillä joka veto lähtee tuomarin merkistä ja päättyy leuankärjen pysty- ja sivuttaissuuntaiseen ylitykseen (+ pään osumiseen merkkistoppariin). Lisäpainoleuanvedossa lisäpaino rajoittaa tekemistä tosi paljon ja siksi lisäpainoleuanvetoon urheilulajina sopii mielestäni erittäin yksinkertaiset säännöt. Toistoleuanvedossa taas rajoitetumpi säännöstö toimii mielestäni paremmin (ilman lisäpainoja liian minimalistiset säännöt tekevät hommasta liian villiä), sillä se pitää tekemisen 100 % leuanvetona ja toistomäärät sellaisina, että kisoja on mielekästä seurata. Suomalainen toistoleuanvetokinhan on kokovartalovetämistä - siinä vain joka veto lähtee tuomarin merkistä, leuka ylittää tangon sekä pysty- että sivuttaissuunnassa, pää osuu merkkistoppariin, pleksi rajoittaa heilumista ja kippaamista, muttei estä niitä (jalat saavat osua pleksiin, muttei siitä saa potkia vauhtia), jalat ovat nilkkojen kohdalta ristissä ja otetta ei saa vaihtaa/irrottaa kesken suorituksen. Mielestäni toistoleuanvedon säännöt ovat erinomaiset, koska niissäkään ei ole tulkinnan varaa.
Laitetaan nyt kirjoituksen loppuun yhdeksi esimerkkisuoritukseksi miesten -70 kg sarjan tämänhetkinen SE-suoritus toistoleuanvedossa – 39 toistoa (Teemu Sivonen 2013):
…ja vielä omat -100 kg sarjan SE-rimpuilut viime kesältä (34 toistoa):
PS. Se on hyvä, että asioista keskustellaan. En tiedä kuka on SLRY:n puheenjohtaja kaudella 2014-2015, mutta kaudella 2013-2014 se olen minä. SLRY on demokraattisesti toimiva yhdistys ja puheenjohtajalla on yksi ääni kuten muillakin. Puheenjohtaja joutuu kuitenkin tekemään hirveän määrän ilmaista talkootyötä lajin eteen. Itselleni motivaationa tuossa työssä on toiminut se, että saisimme hauskoja leuanvetokisoja lajista tykkääville ympäri Suomea ja saisimme luotua tasapuolisen ja ammattimaisen kilpailujärjestelmän. Ei ole aina kiva toimia saman lajin parissa sekä urheilijana että yhdistystoimijana, mutta suomalaisessa kilpaleuanvedossa on tällä hetkellä sellainen tilanne, että laji ei kehity, jos me urheilijat emme itse tee töitä sen eteen, että se kehittyisi. Toivoisin, että pitkällä aikavälillä SLRY olisi Suomessa yhtä kuin kaikki suomalaiset kilpaleuanvedon harrastajat ja kilpaleuanvetokulttuurista muodostuisi SLRY:n avulla juuri sen näköinen kuin enemmistö lajin harrastajista haluaa. Mielestäni voisimme leuanvetopiireissä nähdä suurena mahdollisuutena sen, että urheilijoilla on suora demokraattinen vaikutusmahdollisuus lajin kehittymiseen olemalla SLRY:n jäsen. Näin ei ole monessa urheilulajissa. Heidän ketkä toimivat lajin parissa sekä urheilijoina että SLRY:n luottamustehtävissä on vain syytä aina muistaa, että yhdistyshommissa ajetaan lajin etua – ei omaa etua. Tämä on ollut oma lähtökohtani tähän toimintaan. SLRY:n puheenjohtajana voisin toimia niinkin, että vetäytyisin kokonaan näistä keskustelufoorumien keskusteluista, mutta haluan olla täällä mukana yhtenä leuanvetäjänä kuten te kaikki muutkin. Se, että olen SLRY:n puheenjohtaja ei tee minusta sen kummempaa kuin muistakaan leuanvetäjistä tai SLRY:n jäsenistä. Sen se tekee, että olen sitoutunut tekemään lajin talkoohommia ainakin toimikauden 2013-2014 loppuun asti. Foorumeilla pyörin kuitenkin yksityishenkilönä ja erilaiset ehdotukset SLRY:lle tulee lähettää SLRY:n sähköpostiin yhdistys@slry.fi, josta SLRY:n hallitus pääsee lukemaan viestit. SLRY:n hallitus äänestää puolletaanko ehdotuksia vai ei. Hallitus valitaan joka vuosi vuosikokouksessa paikalle saapuneiden jäsenten toimesta. Toimikaudella hallitus käyttää päätösvaltaa. Jos jokaisesta pikkuasiastakin järjestettäisiin joka kerta jäsenäänestys, olisi päätöksenteko liian hidasta (tästä syystähän toimivaltaa käyttävät elimet ovat olemassa demokraattisissa järjestelmissä). Koitetaanhan porukalla rakentaa mukavaa ja rehtiä kilpaleuanvetokulttuuria ja jätetään riiteleminen vähemmälle. SLRY on työkalu sekä nykyisille että tuleville leuanvetopolville rakentaa lajia – yhdistys säilyy, mutta sitä pyörittävät aktiivitoimijat muuttuvat – yhdistystä ei omista kukaan – se on kaikille leuanvetäjille.
-Tuomas
Suomalaisessa leuanvetokulttuurissa on eriäviä mielipiteitä siitä tulisiko lisäpainoleuanvedon kilpaurheilulajina olla olkanivelen ojentajia sekä kyynärnivelen koukistajia eristävää ”strict-leuanvetoa” vai koko kehon lihaksiston käytön mahdollistamaa ”kokovartalovetämistä”. Nykyaikaiset lisäpainoleuanvedon säännöt mahdollistavat kokovartalovetämisen ja säännöt menivät enemmistön äänestyksellä läpi. Äänestäjinä olivat vuonna 2012 virallisiin leuanvetokisoihin osallistuneet suomalaiset kilpaleuanvetäjät. Demokraattisessa päätöksenteossa mennään enemmistön tahdon mukaan ja vuonna 2012 virallisiin leuanvetokisoihin osallistuneet olivat todennäköisesti melko hyvä otanta tuomaan suomalaisten leuanvedon aktiiviharrastajien mielipiteen julki vuonna 2012.
Mielestäni hyviä puolia nykyaikaisissa lisäpainoleuanvedon säännöissä:
1) Säännöt tekevät tuomaroinnista yksiselitteistä, sillä ne ovat yksinkertaiset. Käytännössä sääntöihin on määritetty vain kaksi ydinkohtaa eli vedon aloituspiste (”Veto lähtee heilumattomasta roikunnasta kädet suorana eli kyynärnivelet oienneena”) ja lopetuspiste (”Leuankärjen tulee ylittää vetotanko sekä pysty- että sivuttaisuunnassa”). Nämä molemmat pisteet tuomareiden on helppo havaita ja lopetuspiste voidaan lisäksi rajatapauksissa tarkistaa vaikkapa videotuomaroinnin avulla. Aloituspisteessä päätuomari voi avustaa kädellään vetäjän heilumattomaan roikuntaan. Jos säännöissä olisi rajoitettu jalkojen käyttöä jollain pykälällä, niin se lisäisi tulkinnan varaa tuomaroinnissa kovasti. Esimerkiksi voimaleuanvedossa on säännöt ”jaloilla potkiminen kielletty” ja ”jalkakulma on 45 astetta maksimissaan”, jotka ovat mielestäni huonot juuri vaikean tulkinnalisuudensa takia.
A) "Jaloilla potkiminen kielletty" - Mikä tulkitaan potkuksi? Onko se potku, jos jalka värähtääkin? Miten määritetään potku yksiselitteisesti?
B) "Jalkakulma on 45 astetta maksimissaan" - Tämä viitannee siihen, että lonkkanivel saa koukistua korkeintaan 45 astetta eli lonkkakulma saa olla pienimmillään 135 astetta (180 astetta on suorana oleva lonkkanivel). Miten tuomari voi nähdä onko lonkkanivel koukistunut 44 vai 46 astetta? 44 astetta pitäisi hyväksyä ja 46 astetta hylätä - jotta tuollainen tuomarointi oikeasti esimerkin mukaisissa rajatapauksissa onnistuisi, pitäisi jokaisella vetäjällä olla nivelpisteissä markkerit, vetosuoritukset pitäisi videokuvata ja vasta videoanalyysistä voitaisiin biomekaanisen analyysin avulla määrittää tarkka lonkkakulma. Tällä karrikoidulla esimerkillä tarkoitan sitä, että hyvät säännöt ovat sellaiset, että niissä ei ole tulkinnanvaraa ja tuomarointi onnistuu käytännöllisesti ja oikeudenmukaisesti kisatilanteessa.
2) Uusilla säännöillä nähdään todellisesti kuinka suurilla lisäpainoilla ihminen pystyy vetämään yhden leuan, sillä säännöt mahdollistavat kaiken ihmiskehossa olevan voimakapasiteetin käytön, joka on mahdollista käyttää leuanvetosuorituksessa.
3) Säännöt ovat myös kilpailijalle helpot. Heilumattoman roikunnan ja tuomarin ”vedä”-komennon jälkeen ei tarvitse miettiä miten vetää, vaan voi vaan luonnollisesti vetää täysiä ja antaa kaikkensa saadakseen leukansa tangon yli.
4) Kokovartalovetäminen on luonnollista ja brutaalia toimintaa. Säännöt mahdollistavat luovuuden käytön ja melko laajan tekniikoiden kirjon: ”strictistä saksipotkuun”.
5) Säännöillä oli niiden julkaisuhetkellä suomalaisten kilpaleuanvetäjien enemmistön tuki.
Voimailulajeissa ensin sääntöjä täytyy toki muuttaa siten, että enemmistö lajin harrastajista kokee säännöt hyviksi ja säännöistä on saatu poistettua tulkinnanvaraisuudet mahdollisimman hyvin. Sen jälkeen säännöt on hyvä jäädyttää, jotta eri kisojen tuloksia voi vertailla toisiinsa ja päästään luomaan tilastoja ja tekemään ennätyksiä. Tällainen luo pitkäjänteisyyttä ja ehjää lajihistoriaa sekä motivoi sekä uusia että vanhoja lajin harrastajia. Jatkuvat sääntömuutokset päin vastoin ovat urheilulajille tuhoisia ja voivat saada sekä harrastajat että yleisön turhautumaan lajiin.
Ominaisuusharjoittelussa tavoite määrittää järkevän liikkeen suoritustavan. Kilpaurheilussa säännöt määrittävät lajin. Itse ymmärrän ihan täysin noiden crossfit-leukojenkin idean kilpaurheiluajissa nimeltä crossfit. Säännöt ovat ilmeisesti, että alhaalla kyynärnivelten tulee suoristua ja ylhäällä leuan alapinnan täytyy käydä vähintään tangon yläpinnan tasolla ja that’s it. Crossfit-urheilijat kilpailevat usein aikaa vastaan erilaisissa ”kuntopiireissä” ja toki heidän lajissaan ”kisakuntopiirissä” vaadittava leuanvetojen toistomäärä kannattaa pyrkiä tekemään A) mahdollisimman nopealla tekniikalla ja B) mahdollisimman taloudellisella tekniikalla (mahdollisimman pienellä energiankulutuksella ja väsymisellä). Mielestäni noissa crossfitkisojen ”toistoleuanvedoissa” sääntöjä voisi kuitenkin tulkinnanvaraisuuden nimissä parantaa: kippileuoissakin pystyy ehkä näkemään, että kyynärnivelet käyvät suorana alhaalla, mutta sitä on vaikea kisatilanteessa tuomaroida, että käykö leuan alapinta tangon yläpinnan tasolla, sillä kippileuoissa leuka on usein niin kaukana tangosta. Suomalaisessa toistoleuanvedossa aloitus- ja lopetuspisteiden tulkinnassa ei ole vaikeuksia, sillä joka veto lähtee tuomarin merkistä ja päättyy leuankärjen pysty- ja sivuttaissuuntaiseen ylitykseen (+ pään osumiseen merkkistoppariin). Lisäpainoleuanvedossa lisäpaino rajoittaa tekemistä tosi paljon ja siksi lisäpainoleuanvetoon urheilulajina sopii mielestäni erittäin yksinkertaiset säännöt. Toistoleuanvedossa taas rajoitetumpi säännöstö toimii mielestäni paremmin (ilman lisäpainoja liian minimalistiset säännöt tekevät hommasta liian villiä), sillä se pitää tekemisen 100 % leuanvetona ja toistomäärät sellaisina, että kisoja on mielekästä seurata. Suomalainen toistoleuanvetokinhan on kokovartalovetämistä - siinä vain joka veto lähtee tuomarin merkistä, leuka ylittää tangon sekä pysty- että sivuttaissuunnassa, pää osuu merkkistoppariin, pleksi rajoittaa heilumista ja kippaamista, muttei estä niitä (jalat saavat osua pleksiin, muttei siitä saa potkia vauhtia), jalat ovat nilkkojen kohdalta ristissä ja otetta ei saa vaihtaa/irrottaa kesken suorituksen. Mielestäni toistoleuanvedon säännöt ovat erinomaiset, koska niissäkään ei ole tulkinnan varaa.
Laitetaan nyt kirjoituksen loppuun yhdeksi esimerkkisuoritukseksi miesten -70 kg sarjan tämänhetkinen SE-suoritus toistoleuanvedossa – 39 toistoa (Teemu Sivonen 2013):
…ja vielä omat -100 kg sarjan SE-rimpuilut viime kesältä (34 toistoa):
PS. Se on hyvä, että asioista keskustellaan. En tiedä kuka on SLRY:n puheenjohtaja kaudella 2014-2015, mutta kaudella 2013-2014 se olen minä. SLRY on demokraattisesti toimiva yhdistys ja puheenjohtajalla on yksi ääni kuten muillakin. Puheenjohtaja joutuu kuitenkin tekemään hirveän määrän ilmaista talkootyötä lajin eteen. Itselleni motivaationa tuossa työssä on toiminut se, että saisimme hauskoja leuanvetokisoja lajista tykkääville ympäri Suomea ja saisimme luotua tasapuolisen ja ammattimaisen kilpailujärjestelmän. Ei ole aina kiva toimia saman lajin parissa sekä urheilijana että yhdistystoimijana, mutta suomalaisessa kilpaleuanvedossa on tällä hetkellä sellainen tilanne, että laji ei kehity, jos me urheilijat emme itse tee töitä sen eteen, että se kehittyisi. Toivoisin, että pitkällä aikavälillä SLRY olisi Suomessa yhtä kuin kaikki suomalaiset kilpaleuanvedon harrastajat ja kilpaleuanvetokulttuurista muodostuisi SLRY:n avulla juuri sen näköinen kuin enemmistö lajin harrastajista haluaa. Mielestäni voisimme leuanvetopiireissä nähdä suurena mahdollisuutena sen, että urheilijoilla on suora demokraattinen vaikutusmahdollisuus lajin kehittymiseen olemalla SLRY:n jäsen. Näin ei ole monessa urheilulajissa. Heidän ketkä toimivat lajin parissa sekä urheilijoina että SLRY:n luottamustehtävissä on vain syytä aina muistaa, että yhdistyshommissa ajetaan lajin etua – ei omaa etua. Tämä on ollut oma lähtökohtani tähän toimintaan. SLRY:n puheenjohtajana voisin toimia niinkin, että vetäytyisin kokonaan näistä keskustelufoorumien keskusteluista, mutta haluan olla täällä mukana yhtenä leuanvetäjänä kuten te kaikki muutkin. Se, että olen SLRY:n puheenjohtaja ei tee minusta sen kummempaa kuin muistakaan leuanvetäjistä tai SLRY:n jäsenistä. Sen se tekee, että olen sitoutunut tekemään lajin talkoohommia ainakin toimikauden 2013-2014 loppuun asti. Foorumeilla pyörin kuitenkin yksityishenkilönä ja erilaiset ehdotukset SLRY:lle tulee lähettää SLRY:n sähköpostiin yhdistys@slry.fi, josta SLRY:n hallitus pääsee lukemaan viestit. SLRY:n hallitus äänestää puolletaanko ehdotuksia vai ei. Hallitus valitaan joka vuosi vuosikokouksessa paikalle saapuneiden jäsenten toimesta. Toimikaudella hallitus käyttää päätösvaltaa. Jos jokaisesta pikkuasiastakin järjestettäisiin joka kerta jäsenäänestys, olisi päätöksenteko liian hidasta (tästä syystähän toimivaltaa käyttävät elimet ovat olemassa demokraattisissa järjestelmissä). Koitetaanhan porukalla rakentaa mukavaa ja rehtiä kilpaleuanvetokulttuuria ja jätetään riiteleminen vähemmälle. SLRY on työkalu sekä nykyisille että tuleville leuanvetopolville rakentaa lajia – yhdistys säilyy, mutta sitä pyörittävät aktiivitoimijat muuttuvat – yhdistystä ei omista kukaan – se on kaikille leuanvetäjille.
-Tuomas
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
- Liittynyt
- 9.3.2008
- Viestejä
- 53
Tarkemmin ajateltuna...onhan sitä tilaa kaikille leuanvedoille...toisto, voima, lisäpaino, kippling, (puolialatoopi..) jne. Jokainen voi valita omansa ja kaikki niistä on urheilua...
- Liittynyt
- 5.9.2013
- Viestejä
- 152
Pointti oli se, että esim tossa esimerkki videolla, toi jätkä tekee crossfit leukoja, vetelee niillä säännöillä ku crossfitissä on. Itseasiassa toi jätkä vetää vielä hiton hyvin, jäis monelta toi 50 tekemättä noin vähällä heilumisella. Ja loppupeleissä toi videon suoritus ei paljoa edes eroa toistoleuasta ja lisäpainoleuasta, ku toi jätkä lähinnä tekee vaan lantiopotkun, ei edes kahta perättäistä lantiopotkua, niinku noissa kahdessa muussa lajissa oon välillä nähnyt. Pitää ite kokeilla ihan huvinvuoksi reenata pikkasen tota lantiopotku tekniikkaa, niin osaa sitten sanoa vähän omankin kokemuksen perusteella, että miten paljon se oikeesti jeesaa. Odotan, että 10-20 menee enemmän ku normisti.
- Liittynyt
- 24.1.2003
- Viestejä
- 1 731
En kyllä nyt ymmärrä miksi minulle tuota selvität
Kyllä se nyt vaan eroaa esim. jo pelkän liikeradan kautta.
Minun pointtini taas ei ollut vähätellä mitään leuanvedon "tyyliä". Vertasin vain noita kahta eri lajia ja minun mielestäni niiden tekniikassa ei juurikaan samankaltaisuutta ole.
- Liittynyt
- 22.3.2013
- Viestejä
- 73
b
Kummassakin leuanveto tavassa käytetään lantion voimaa hyväksi. Oma tyylini kippailla muistuttaa paljonkin toistoleuanvedon tyyliä. Omasta mielestä liiat säännöt tekevät lajista yhtä pilkun viilausta ja marinaa. Voimannosto on tästä hyvä esimerkki. En muutenkaan ymmärrä, miksi pitää valittaa toisen tekniikasta sen sijaan, että itse opettelisi tyylin millä saa enemmän nousemaan. Vähän kuin painaisi kehitykselle jarrua vain koska ei oma tietotaito riitä. Turha myöskään ruveta mitätöimään toisen saavutuksia nostamalla omaa profiiliaan kommenteilla, että minulla on muutakin elämää. Suoritteita mittaavat lajit ovat siitä ilkeitä, ettei niissä pärjää kuin hyvällä tekniikalla ja oikeanlaisella harjoittelulla. Toistoleuanvedon säännöt vaikuttavat sen verran hyviltä, että saatan ottaa tavoitteeksi niihin osallistumisen.
Kummassakin leuanveto tavassa käytetään lantion voimaa hyväksi. Oma tyylini kippailla muistuttaa paljonkin toistoleuanvedon tyyliä. Omasta mielestä liiat säännöt tekevät lajista yhtä pilkun viilausta ja marinaa. Voimannosto on tästä hyvä esimerkki. En muutenkaan ymmärrä, miksi pitää valittaa toisen tekniikasta sen sijaan, että itse opettelisi tyylin millä saa enemmän nousemaan. Vähän kuin painaisi kehitykselle jarrua vain koska ei oma tietotaito riitä. Turha myöskään ruveta mitätöimään toisen saavutuksia nostamalla omaa profiiliaan kommenteilla, että minulla on muutakin elämää. Suoritteita mittaavat lajit ovat siitä ilkeitä, ettei niissä pärjää kuin hyvällä tekniikalla ja oikeanlaisella harjoittelulla. Toistoleuanvedon säännöt vaikuttavat sen verran hyviltä, että saatan ottaa tavoitteeksi niihin osallistumisen.
- Liittynyt
- 5.4.2009
- Viestejä
- 202
Minua ärsytää kun te puhutte kuin leuanvedon harrastajat olisi sama kuin slry:n jäsenet. Todellisuudessa suomessaki leuanvetoa harrastavista/harrastaneista melko pieni osa kuuluu tuohon ryhmään. Leuanveto tuloksia on minusta hauska vertailla ja ainakin minun tuttavapiirissä noita ei edes laskettaisi leuanvedoksi vaan menisi samaan kategoriaan crossfit kippileukojen kanssa. Te kun tykkäätte tehdä noita vertauksia muihin lajeihin tässä olisi minullakin yksi. Pieni kaveriporukka keksii uuden lajin nimeltä nykyaikainen penkkipunnerrus. Sääntöjen mukaan ei tarvi tehdä stoppia ja penkki saa olla niin ruma runkkupenkki kuin mahdolllista. Olisihan tyhmää jättää koko kehon voimapotentiaali käyttämättä. Sen jälkeen videoita näistä suorituksista postaillaan penkkifoorumeille ja jos joku kritisoi nostoja vedotaan pari vuotta vanhoihin sääntöihin ja keihäänheittoon.
Sen uskon että ei tuosta järkyttäviä hyötyjä ainakaan maksimi lisäpaino suorituksissa saa. Silti olisi hauska nähdä teiltäki videoita puhtaammista suorituksista jos hyöty on kerran minimaalinen.
Pointti on siis se että nuo säännöt on todella uudet ja luultavasti melko pienen porukan äänestämät. Siksi niihin on typerää vedota samanlailla kuin ikivanhan olympia lajin sääntöihin.
Minusta ei ole mitään ongelmaa tuomaroida esim voimaleuanvedon sääntöjä kunhan vain maalaisjärkeä löytyy.
Jonkun verran tuntuu teilläkin olevan epävarmuutta omista nostoistanne kun heti alkaa hirveän pitkät puolustelut jos joku kritisoi.
Toivottavasti tämä viesti ei nyt vaikuta liian negatiiviselta. Hienoja nostoja molemmilta. Tykkään myös siitä että leuanveto saa lisää näkyvyyttä ja harrastajia, koska liike on ollut lähellä sydäntä siitä lähtien kun niitä joskus 5-6 vuotiaana aloin vetämään. Molempien teidän videoita olen myös katsonut mielenkiinnolla. En kyllä itse pysty noin koviin lisäpainoihin vaikka 75kg olen ylös asti nostanut, mutta jos lasketaan omapaino mukaan niin minulla on ilmeisesti lupa kritisoida tulostenki puolesta.
Funky Monkey miten hyvin olet palautunut noista staattisista pidoista verrattuna normaaliin vetoon? Itselläki on heikoin lenkki tuo yläosta nostosta ja lääkkeeksi siihen ajattelin juuri noita staattisia, mutta tuntuu hauikset ottavan liikaakiin osumaa. Se taas vie tehoja tärkeästä RHP reenistä. :D Negatiivisa ylisuurilla painoilla olen tehnyt usein ja niillä saanut hyvää kehitystä koko liikkeseen. Ne on kyllä nykyään salilla melko vaikea toteuttaa jos ei ole vahvaa treenikaveria matkassa.
Sen uskon että ei tuosta järkyttäviä hyötyjä ainakaan maksimi lisäpaino suorituksissa saa. Silti olisi hauska nähdä teiltäki videoita puhtaammista suorituksista jos hyöty on kerran minimaalinen.
Pointti on siis se että nuo säännöt on todella uudet ja luultavasti melko pienen porukan äänestämät. Siksi niihin on typerää vedota samanlailla kuin ikivanhan olympia lajin sääntöihin.
Minusta ei ole mitään ongelmaa tuomaroida esim voimaleuanvedon sääntöjä kunhan vain maalaisjärkeä löytyy.
Jonkun verran tuntuu teilläkin olevan epävarmuutta omista nostoistanne kun heti alkaa hirveän pitkät puolustelut jos joku kritisoi.
Toivottavasti tämä viesti ei nyt vaikuta liian negatiiviselta. Hienoja nostoja molemmilta. Tykkään myös siitä että leuanveto saa lisää näkyvyyttä ja harrastajia, koska liike on ollut lähellä sydäntä siitä lähtien kun niitä joskus 5-6 vuotiaana aloin vetämään. Molempien teidän videoita olen myös katsonut mielenkiinnolla. En kyllä itse pysty noin koviin lisäpainoihin vaikka 75kg olen ylös asti nostanut, mutta jos lasketaan omapaino mukaan niin minulla on ilmeisesti lupa kritisoida tulostenki puolesta.
Funky Monkey miten hyvin olet palautunut noista staattisista pidoista verrattuna normaaliin vetoon? Itselläki on heikoin lenkki tuo yläosta nostosta ja lääkkeeksi siihen ajattelin juuri noita staattisia, mutta tuntuu hauikset ottavan liikaakiin osumaa. Se taas vie tehoja tärkeästä RHP reenistä. :D Negatiivisa ylisuurilla painoilla olen tehnyt usein ja niillä saanut hyvää kehitystä koko liikkeseen. Ne on kyllä nykyään salilla melko vaikea toteuttaa jos ei ole vahvaa treenikaveria matkassa.
- Liittynyt
- 13.11.2012
- Viestejä
- 31
Mites mvk, mitkä siten olisivat mielestäsi hyvät säännöt lisäpainoleuanvetoon?
Mainitsit voimaleuanvedosta ja maalaisjärjestä. Voimaleuanvedon sääntö kuuluu:
"Jalkojen kulma ei saa ylittää 45 astetta lattiasta ja leuan tulee käydä tangon yli eli etupuolella, jaloilla potkiminen kielletty, jalkakulma on 45 astetta maksimissaan."
Niin kuin LeuanvetäjäTR89 jo mainitsikin, niin miten suorituksen aikana valvotaan, että kulma ei ylity asteellakaan? Jos jaloilla potkiminen on kielletty, niin minkälainen liike katsotaan potkuksi?
Omasta mielestäni kilpaurheilun säännöt täytyvät olla yksiselitteiset ja aukottomat. "Maalaisjärjen käyttö" sääntötulkinnoissa kuulostaa lähinnä siltä, että joissakin tapauksissa menisi läpi vetoja sen perusteella, että "oli sen verran lähellä, että hyväksytään nyt tällä kertaa".
Mainitsit voimaleuanvedosta ja maalaisjärjestä. Voimaleuanvedon sääntö kuuluu:
"Jalkojen kulma ei saa ylittää 45 astetta lattiasta ja leuan tulee käydä tangon yli eli etupuolella, jaloilla potkiminen kielletty, jalkakulma on 45 astetta maksimissaan."
Niin kuin LeuanvetäjäTR89 jo mainitsikin, niin miten suorituksen aikana valvotaan, että kulma ei ylity asteellakaan? Jos jaloilla potkiminen on kielletty, niin minkälainen liike katsotaan potkuksi?
Omasta mielestäni kilpaurheilun säännöt täytyvät olla yksiselitteiset ja aukottomat. "Maalaisjärjen käyttö" sääntötulkinnoissa kuulostaa lähinnä siltä, että joissakin tapauksissa menisi läpi vetoja sen perusteella, että "oli sen verran lähellä, että hyväksytään nyt tällä kertaa".
- Liittynyt
- 20.12.2006
- Viestejä
- 1 091
Itsellekin uppoaa nämä säännöt tämän takia. Kun ollaan omien rajojen lähellä vie suorituksesta energiaa mikäli täytyy keskittyä pitämään nosto mieluummin ylisiistinä kuin täysillä vetämisenä. Voi siis keskittyä siihen nostamiseen. Jännityselementti muodostuu siis siitä jaksaako vetää itsensä ylös eikä siitä miten tuomari nyt tuon vedon näki tai miten kiva naamataulu minulla tuomarin silmissä on.
- Liittynyt
- 25.10.2012
- Viestejä
- 140
mvk: Ei lisäpainoleuanvedon säännöistä äänestänyt ryhmä ollut SLRY:n jäsenet, vaan vuonna 2012 toistoleuanvedon ja voimaleuanvedon SM-kisoihin osallistuneet leuanvetäjät. Pieni ryhmä joo, mutta varmasti aika kattava ryhmä sääntöjen syntyajan leuanvedon aktiiviharrastajista Suomessa. Sääntöjen runkoa oli suunnittelemassa kolmen hengen porukka, mutta palautetta otettiin vastaan tuolta äänestysporukalta ja enemmistön kannattamat muutokset tehtiin. Muokkausten jälkeen sitten vielä äänestettiin ja selkeä enemmistö tuosta porukasta kannatti sääntöjä ja siksi ne ovat säännöt, joilla nyt 11.1.2014 alkaen aletaan virallisesti kisata. Uusille säännöille nähtiin tarve, koska voimaleuanvedon säännöt olivat tulkinnanvaraiset (voimaleuanveto muutenkin on eri laji kuin lisäpainoleuanveto, koska siinä lasketaan tulokseksi yhteen lisäpainot + oma paino) ja super max one-leuanvedon säännöissä useita kaihersi se, että niissä veto lähti seisaaltaan, eikä roikunnasta. Lisäksi super max one-vetoihin verrattuna moni halusi, että leuankärjen tulisi ylittää vetotanko sekä pysty- että sivuttaissuunnassa, eikä vain pystysuunnassa.
Tämä seuraava on toki mielipideasia, mutta minun mielestäni penkkipunnerrus on luonteeltaan tuommoinen ihmisten keksimä ”closed skill movement” ja leuanveto on luonnollinen ”open skill movement”, jota apinatkin tekevät tietämättä, että sitä kutsutaan ihmisten keskuudessa leuanvedoksi. Siksi en näkisi hirveästi analogiaa noiden kahden liikkeen välillä, vaikka molemmat voimailun suuria perusliikkeitä ovatkin. Penkkipunnerruskisoissa takamus penkissä ja merkki rinnalla ovat mielestäni hyviä sääntöjä juurikin siksi, että kyseessä on ”luonnoton keksitty closed skill movement” (ympäristössään liikkuessa ja työskennellessä ihminen tekee mm. kyykyn, maastavedon, pystypunnerruksen ja leuanvedon kaltaisia liikkeitä, muttei penkkipunnerruksen kaltaista liikettä – penkkipunnerrusta tehdään salilla). Se olisi vaarallistakin, jos penkkikisoissa koitettaisiin hakea maksimipomppua. Tulisi rintalastan murtumia ja kaikenlaista… Takamus penkissä taasen on vain vakiintunut ihmisten kehittämään voimanosto/-kilpapenkkipunnerruskulttuuriin. Kisoissa merkki on parempi kuin ”ei pomppua”, koska tässä tultaisiin taas kysymykseen, että mikä määritellään pompuksi. Urheilijan fysiikkatestauksessa ”ei pomppua” maalaisjärkiarvioinnilla vielä toimii, mutta kilpaurheilussa joko merkki tai ”pomppu sallittua”, niin ei tule tulkinnanvaraa. Summa summarum: kilpapenkissä merkki on kyllä hyvin perusteltu ratkaisu.
Ja palatakseni tähän leuanvetoon, niin ”suorituksen puhtaus” on täysin suhteellinen käsite. Onko suoritus ”puhdas” suhteessa joihinkin sääntöihin, jonkun yksittäisen henkilön asettamiin kriteereihin vai jonkun mielipiteeseen? Mielestäni strict-leuanveto tai kokovartaloleuanveto ei ole sinänsä ”puhtaampi” kuin toinen. Ne ovat vaan eri versioita samasta liikkeestä. Kilpaurheilussa ”puhtaita” ovat kaikki suoritukset, jotka ovat sääntöjen mukaisia.
Tulkinnanvarattomuus + luonnollinen koko kehon käyttö vs. perinteinen ihanne jäykkänä vetämisestä (tikkusuorana putkeen vetämään). Jos isompi porukka haluaa kisata eristetyssä lajissa, jossa testataan olkanivelen ojentajien ja kyynärnivelen koukistajien maksimivoimaa, niin suosittelen perustamaan uuden lajin, jossa istutaan selkänojallisessa penkissä köytettynä selkä suorassa ja vedetään ylätaljaa suoralla tangolla suorilta käsiltä kiinni rintaan.
Tämä seuraava on toki mielipideasia, mutta minun mielestäni penkkipunnerrus on luonteeltaan tuommoinen ihmisten keksimä ”closed skill movement” ja leuanveto on luonnollinen ”open skill movement”, jota apinatkin tekevät tietämättä, että sitä kutsutaan ihmisten keskuudessa leuanvedoksi. Siksi en näkisi hirveästi analogiaa noiden kahden liikkeen välillä, vaikka molemmat voimailun suuria perusliikkeitä ovatkin. Penkkipunnerruskisoissa takamus penkissä ja merkki rinnalla ovat mielestäni hyviä sääntöjä juurikin siksi, että kyseessä on ”luonnoton keksitty closed skill movement” (ympäristössään liikkuessa ja työskennellessä ihminen tekee mm. kyykyn, maastavedon, pystypunnerruksen ja leuanvedon kaltaisia liikkeitä, muttei penkkipunnerruksen kaltaista liikettä – penkkipunnerrusta tehdään salilla). Se olisi vaarallistakin, jos penkkikisoissa koitettaisiin hakea maksimipomppua. Tulisi rintalastan murtumia ja kaikenlaista… Takamus penkissä taasen on vain vakiintunut ihmisten kehittämään voimanosto/-kilpapenkkipunnerruskulttuuriin. Kisoissa merkki on parempi kuin ”ei pomppua”, koska tässä tultaisiin taas kysymykseen, että mikä määritellään pompuksi. Urheilijan fysiikkatestauksessa ”ei pomppua” maalaisjärkiarvioinnilla vielä toimii, mutta kilpaurheilussa joko merkki tai ”pomppu sallittua”, niin ei tule tulkinnanvaraa. Summa summarum: kilpapenkissä merkki on kyllä hyvin perusteltu ratkaisu.
Ja palatakseni tähän leuanvetoon, niin ”suorituksen puhtaus” on täysin suhteellinen käsite. Onko suoritus ”puhdas” suhteessa joihinkin sääntöihin, jonkun yksittäisen henkilön asettamiin kriteereihin vai jonkun mielipiteeseen? Mielestäni strict-leuanveto tai kokovartaloleuanveto ei ole sinänsä ”puhtaampi” kuin toinen. Ne ovat vaan eri versioita samasta liikkeestä. Kilpaurheilussa ”puhtaita” ovat kaikki suoritukset, jotka ovat sääntöjen mukaisia.
Tulkinnanvarattomuus + luonnollinen koko kehon käyttö vs. perinteinen ihanne jäykkänä vetämisestä (tikkusuorana putkeen vetämään). Jos isompi porukka haluaa kisata eristetyssä lajissa, jossa testataan olkanivelen ojentajien ja kyynärnivelen koukistajien maksimivoimaa, niin suosittelen perustamaan uuden lajin, jossa istutaan selkänojallisessa penkissä köytettynä selkä suorassa ja vedetään ylätaljaa suoralla tangolla suorilta käsiltä kiinni rintaan.
- Liittynyt
- 1.10.2007
- Viestejä
- 237
Oliko sääntörungossa vaihtoehtona, että kilpailijalle tuomaroitaisiin myös merkistä tangon päältä lasku: "veto", "alas"? Omasta mielestäni itse itseäni toistaen tämä olisi kaikista maalaisjärkisin muutos. Yhtä perusteltua, kuin muissa voimailulajeissa.
Se on vaikea määrittää miten tangon päälle mennään, tyyli vapaa. Keskustelu keskittyy tähän liikaa. Se on totta että jalkapotkuja ja lantion apuja ei voi tuomaroida mitenkään järkevämmin. Strick-Leukoihin ei ole mitään syytä.
MUTTA voiko kukaan sanoa käsi sydämmellä, että helpommin tuomaroitavampi veto on mihin tarvitaan eletroninen leukamerkki ja/tai videotuomarointia? Mielestäni näillä säännöillä nimenomaan se naamakerroin kasvaa, eikä saada vertailukelpoisia tuloksia.
Kuten Keljonviestin kisoissa alkoi jälkituomarointi, käytiinkö tangon päällä myös horisonttaalisesti?
Olen pahoillani, että käytän TR:än nostoa esimerkkinä, mutta asiaa voi käydä fiilistelemässä:
Weighted Chin up 91 kg @ local Keljon Viesti Contest (BW86,9kg) + 5x71 kg after competition - YouTube
Pitäiskö säännöissä vaikuttaa myös tuohon naamakarvoitukseen ;)
- Liittynyt
- 5.4.2009
- Viestejä
- 202
Minusta nuo lisäpainoleuanvedon säännöt on ihan ok. Mulla on varmaan joku henkilökohtainen ongelma pienenki heijaamisen kanssa leuoissa. :D Koko peruskoulu ajan tuli nimittäin vedettyä paljon leukoja ja aina vertailtiin tuloksia kavereiden kanssa. Se oli sillon kova paikka jos jollain olikin kovempi ennätys ja sitten piti tietenki reenata entistä kovempaa. Ärsytti suunattomasti tajuta että nämä ennätykset olikin tehty omasta mielestäni "huijaamalla". Kai se on sieltä saakka jääny tapa arvostaa eniten vain täysin puhtaita leukoja.
Toinen mihin halusin puutttua on tuo että yritetään saada oma pointti vertaamalla johonkin muuhun lajiiin tai ylipäätänsä asiaan. Ne ei vaan toimi koska melkein aina ne on kuitenkin jostain pikku syistä johtuen eri asioita. Esim. tuo keihäänheitto vertaus tai minun penkkipunnerus vertaus ei vaan minusta toimi. Ymmärrän kyllä sen että varmaan välillä turhauttavaa koittaa saada muut ymmärtämään oma näkemys noista säännöistä.
Minusta noissa voimaleuanvedon säännöissä ei ole mitään ongelmaa. Urheilija voi itse pitää huolen ettei sitä kulmaa tule edes 30 astetta ja jalat ei liiku yhtään niin ei tule epäselviä tapauksia. Jos joku rajatapaus hylätään se on minusta urheilijan oma vika.
Huomaan kyllä sen että noille lisäpainoleuanvedon kaltaisille säännöille on tarvetta. Niin moni täälläkin taitaa pitää tuota liikaa sääntöjen tulkinnanvaraisuutta ongelmana. En muuten tiennyt noista Voimaleuanvedon ja Lisäpainoleuanvedon eroista. Sitäkin kautta lajille on selvästi tarvetta.
Senkin halusin tuoda esille että ainakin toivon että yhä leuanvetoa "harrastaa" monet muutkin kuin ne jotka siinä virallisesti kilpailee. Omalla kohdalla lukisin sen vieläkin harrastukseki vaikka voimaharjoittelu onkin nykyään monipuolisempaa kuin pelkkää leuanvetoa. Toivottavasti meillä muillakin harrastajilla on jatkossakin oikeus mielipiteeseen siitä minkälaista leuanvetoa itse arvostaa. Toki sekin olisi hyvä tehdä järkevästi ja kannustavasti. Siitäkin olen kyllä samaa mieltä että jos säännöt ovat nuo ja niillä kilpaillaan niin ehdottamasti pitää vetää mahdollisimman tehokkkaasti kuitenki sääntöjä noudattaen.
Toinen mihin halusin puutttua on tuo että yritetään saada oma pointti vertaamalla johonkin muuhun lajiiin tai ylipäätänsä asiaan. Ne ei vaan toimi koska melkein aina ne on kuitenkin jostain pikku syistä johtuen eri asioita. Esim. tuo keihäänheitto vertaus tai minun penkkipunnerus vertaus ei vaan minusta toimi. Ymmärrän kyllä sen että varmaan välillä turhauttavaa koittaa saada muut ymmärtämään oma näkemys noista säännöistä.
Minusta noissa voimaleuanvedon säännöissä ei ole mitään ongelmaa. Urheilija voi itse pitää huolen ettei sitä kulmaa tule edes 30 astetta ja jalat ei liiku yhtään niin ei tule epäselviä tapauksia. Jos joku rajatapaus hylätään se on minusta urheilijan oma vika.
Huomaan kyllä sen että noille lisäpainoleuanvedon kaltaisille säännöille on tarvetta. Niin moni täälläkin taitaa pitää tuota liikaa sääntöjen tulkinnanvaraisuutta ongelmana. En muuten tiennyt noista Voimaleuanvedon ja Lisäpainoleuanvedon eroista. Sitäkin kautta lajille on selvästi tarvetta.
Senkin halusin tuoda esille että ainakin toivon että yhä leuanvetoa "harrastaa" monet muutkin kuin ne jotka siinä virallisesti kilpailee. Omalla kohdalla lukisin sen vieläkin harrastukseki vaikka voimaharjoittelu onkin nykyään monipuolisempaa kuin pelkkää leuanvetoa. Toivottavasti meillä muillakin harrastajilla on jatkossakin oikeus mielipiteeseen siitä minkälaista leuanvetoa itse arvostaa. Toki sekin olisi hyvä tehdä järkevästi ja kannustavasti. Siitäkin olen kyllä samaa mieltä että jos säännöt ovat nuo ja niillä kilpaillaan niin ehdottamasti pitää vetää mahdollisimman tehokkkaasti kuitenki sääntöjä noudattaen.
- Liittynyt
- 25.10.2012
- Viestejä
- 140
Tuollaista vaihtoehtoa ei silloin äänestäessä ollut, että olisi ollut sääntövaihtoehtona ylämerkki. Muistaakseni kukaan ei silloin ehdottanut ylämerkkiä. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ylämerkissä olisi kolme huonoa puolta:
1) Merkin pituus: oliko leuka tarpeeksi pitkään yläasennossa?
2) Vetävän liikkeen erilainen biomekaaninen luonne: kyykyssä, penkissä, maastavedossa, tempauksessa ja työnnössä nivelet ovat suorana / ojentuneina / lukossa loppuasennossa. Sen vuoksi noiden liikkeiden loppuasentoa voi pitää yllä useita sekunteja maksimaalisella nostokuormalla eli kuormalla, jonka on juuri ja juuri saanut nostettua loppuasentoon. Leuanvedossa nivelet ovat koukussa loppuasennossa.
3) Kakkoskohtaan viitaten: Jos lisäpainoleuanvedossa olisi loppumerkki, niin laji muuttuisi loppulukotuskilpailuksi, eikä enää kilpailtaisi puhtaasti siitä, että millaisella lisäpainolla urheilija jaksaa vetää leuan. Toistoleuanvedossa ei ole loppumerkkiä (eikä ole ollut noissa voimaleuanvetokisoissakaan) ja käsittääkseni kilpailijoiden mielestä moiselle ei olisi ollutkaan tarvetta.
Käytännössähän pitkässäkään kisassa ei tule kuin muutama veto, joissa leuankärki jää juuri tangon takaosan kanssa leikkaavan pystylinjan tuntumaan (sama kohta kuin tämän kuvan pystyviiva: http://www.slry.fi/wp-content/uploads/lisapaino1-300x225.jpg). Ainoastaan noissa tapauksissa tuomareiden tarvitsee tarkistaa veto tuomaroinnin apuna olevalta videokameralta, muulloin pelkkä leukatuomarin silmä riittää. Eli ihan samanlainen asia kuin vaikka jääkiekon maalikameratarkistukset (jääkiekon rajatapauksissa tarkistetaan ylittikö kiekko maalilinjan – lisäpainoleuanvedon rajatapauksissa tarkistetaan ylittikö leuankärki tangon takaosan kanssa leikkaavan pystylinjan). Eli se siitä naamakertoimesta – sellaista ei ole, jos koulutetut tuomarit osaavat hommansa (SLRY:n lisäpainoleuanvedon tuomarikoulutusjärjestelmä valmistuu tammikuun alkuun).
Mitä noihin Keljon Viestin salikisoihin tulee, niin mitään jälkituomarointia ei kisaajien keskuudessa käynnistynyt. Se käynnistyi täällä pakkotoistolla YouTube-videoni myötä. Jos et muuten huomannut, niin tuossa linkkaamassasi YouTube-videossani on kuvalinkki 91 kilon vedon yläasentoon: http://2.bp.blogspot.com/-FGE6RU6nh...M/_tRHDO-GJes/s1600/91+kg+leuan+yläasento.jpg Siitä näkee hyvin, että myös leuankärjen horisontaalinen ylitys tapahtui ja salikisan leukatuomari oli kartalla hommassaan. Tanko on itse asiassa kiinni kaulassa, joten virallisissakaan kisoissa ei tuon vedon kohdalla olisi varmasti tarvittu käyttää tuota videotuomarointia, sillä leuankärjen horisontaalinen ylitys on niin selkeä. Rajatapauksia varten tuolainen videotuomarointimahdollisuus on kuitenkin hyvä, niin vältytään siltä, että säännöt täyttäneitä vetoja hylättäisiin tai säännöt täyttämättömiä vetoja hyväksyttäisiin.
PS. Käytännön syistä se alun perin kaavailtu leukastoppari korvataan todennäköisesti tuolla videokameralla. SLRY:n hallituksella on käynnissä äänestys asiasta ja asiasta uutisoidaan SLRY:n sivuilla (Suomen Leuanveto ry) heti, kun äänestystulos on ratkennut. Käytännön syy oli se, että 100 % luotettavan ja vetosuoritusta häiritsemättömän leukastopparin rakentaminen osoittautui resurssien puitteissa mahdottomaksi ennen tammikuun CUP-kisaa (11.1.2014) kisajärjestelyihin osallistuvan talkooporukan voimin. Videotuomarointi on sitä paitsi aukoton ratkaisu, kunhan lisätään ohjeisiin tyyliin, että ”pitkäpartaisten vetäjien on leukatuomarin pyynnöstä sidottava partansa kumilenkillä, hiuslenkillä tai muulla vastaavalla”. Tästä lisäyksestä on käynnissä äänestys samalla, kun SLRY:n hallitus äänestää videotuomaroinnin käyttöönotosta. SLRY:n hallitus asuu eripuolilla Suomea ja asioita joudutaan hoitamaan paljon sähköpostitse. Kaikkien vuodenaikana olleiden sähköpostiäänestysten aiheet, tulokset ja äänijakaumat tullaan julkaisemaan SLRY:n nettisivuilla, kunhan ne saadaan kasattua yhteen asiakirjaan.
- Liittynyt
- 4.1.2013
- Viestejä
- 173
Motivoiva ja kova kaveri olet Funky Monkey. Ja ei voi olla nauramatta noille "vittu, saatana, perkele!" -huudoille :D.
Itte olen aina vetänyt leukoja muun treenin ohella, eli pääpaino ei ole ikinä ollut itse leuanvedossa. Laji on kuitenkin alkanut kiinnostaa. Onhan tuo vitun kovien äijien laji. Kokeilinkin kiskaista maksimia ja sain kerran nippa nappa vedettyä 50 kilon kiekon 92 kiloisena sääntöjen puitteissa, eli eihän tuo nyt ole paljon paskaakaa, mutta luulisin että edes jonkinnäköinen potentiaalinsiemen on minuunkin istutettu.
Itte olen aina vetänyt leukoja muun treenin ohella, eli pääpaino ei ole ikinä ollut itse leuanvedossa. Laji on kuitenkin alkanut kiinnostaa. Onhan tuo vitun kovien äijien laji. Kokeilinkin kiskaista maksimia ja sain kerran nippa nappa vedettyä 50 kilon kiekon 92 kiloisena sääntöjen puitteissa, eli eihän tuo nyt ole paljon paskaakaa, mutta luulisin että edes jonkinnäköinen potentiaalinsiemen on minuunkin istutettu.