Oliko sääntörungossa vaihtoehtona, että kilpailijalle tuomaroitaisiin myös merkistä tangon päältä lasku: "veto", "alas"? Omasta mielestäni itse itseäni toistaen tämä olisi kaikista maalaisjärkisin muutos. Yhtä perusteltua, kuin muissa voimailulajeissa.
Se on vaikea määrittää miten tangon päälle mennään, tyyli vapaa. Keskustelu keskittyy tähän liikaa. Se on totta että jalkapotkuja ja lantion apuja ei voi tuomaroida mitenkään järkevämmin. Strick-Leukoihin ei ole mitään syytä.
MUTTA voiko kukaan sanoa
käsi sydämmellä, että helpommin tuomaroitavampi veto on mihin tarvitaan eletroninen leukamerkki ja/tai videotuomarointia? Mielestäni näillä säännöillä nimenomaan se naamakerroin kasvaa, eikä saada vertailukelpoisia tuloksia.
Kuten Keljonviestin kisoissa alkoi jälkituomarointi, käytiinkö tangon päällä myös horisonttaalisesti?
Olen pahoillani, että käytän TR:än nostoa esimerkkinä, mutta asiaa voi käydä fiilistelemässä:
Weighted Chin up 91 kg @ local Keljon Viesti Contest (BW86,9kg) + 5x71 kg after competition - YouTube
Pitäiskö säännöissä vaikuttaa myös tuohon naamakarvoitukseen ;)
Tuollaista vaihtoehtoa ei silloin äänestäessä ollut, että olisi ollut sääntövaihtoehtona ylämerkki. Muistaakseni kukaan ei silloin ehdottanut ylämerkkiä. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ylämerkissä olisi kolme huonoa puolta:
1) Merkin pituus: oliko leuka tarpeeksi pitkään yläasennossa?
2) Vetävän liikkeen erilainen biomekaaninen luonne: kyykyssä, penkissä, maastavedossa, tempauksessa ja työnnössä nivelet ovat suorana / ojentuneina / lukossa loppuasennossa. Sen vuoksi noiden liikkeiden loppuasentoa voi pitää yllä useita sekunteja maksimaalisella nostokuormalla eli kuormalla, jonka on juuri ja juuri saanut nostettua loppuasentoon. Leuanvedossa nivelet ovat koukussa loppuasennossa.
3) Kakkoskohtaan viitaten: Jos lisäpainoleuanvedossa olisi loppumerkki, niin laji muuttuisi loppulukotuskilpailuksi, eikä enää kilpailtaisi puhtaasti siitä, että millaisella lisäpainolla urheilija jaksaa vetää leuan. Toistoleuanvedossa ei ole loppumerkkiä (eikä ole ollut noissa voimaleuanvetokisoissakaan) ja käsittääkseni kilpailijoiden mielestä moiselle ei olisi ollutkaan tarvetta.
Käytännössähän pitkässäkään kisassa ei tule kuin muutama veto, joissa leuankärki jää juuri tangon takaosan kanssa leikkaavan pystylinjan tuntumaan (sama kohta kuin tämän kuvan pystyviiva:
http://www.slry.fi/wp-content/uploads/lisapaino1-300x225.jpg). Ainoastaan noissa tapauksissa tuomareiden tarvitsee tarkistaa veto tuomaroinnin apuna olevalta videokameralta, muulloin pelkkä leukatuomarin silmä riittää. Eli ihan samanlainen asia kuin vaikka jääkiekon maalikameratarkistukset (jääkiekon rajatapauksissa tarkistetaan ylittikö kiekko maalilinjan – lisäpainoleuanvedon rajatapauksissa tarkistetaan ylittikö leuankärki tangon takaosan kanssa leikkaavan pystylinjan). Eli se siitä naamakertoimesta – sellaista ei ole, jos koulutetut tuomarit osaavat hommansa (SLRY:n lisäpainoleuanvedon tuomarikoulutusjärjestelmä valmistuu tammikuun alkuun).
Mitä noihin Keljon Viestin salikisoihin tulee, niin mitään jälkituomarointia ei kisaajien keskuudessa käynnistynyt. Se käynnistyi täällä pakkotoistolla YouTube-videoni myötä. Jos et muuten huomannut, niin tuossa linkkaamassasi YouTube-videossani on kuvalinkki 91 kilon vedon yläasentoon:
http://2.bp.blogspot.com/-FGE6RU6nh...M/_tRHDO-GJes/s1600/91+kg+leuan+yläasento.jpg Siitä näkee hyvin, että myös leuankärjen horisontaalinen ylitys tapahtui ja salikisan leukatuomari oli kartalla hommassaan. Tanko on itse asiassa kiinni kaulassa, joten virallisissakaan kisoissa ei tuon vedon kohdalla olisi varmasti tarvittu käyttää tuota videotuomarointia, sillä leuankärjen horisontaalinen ylitys on niin selkeä. Rajatapauksia varten tuolainen videotuomarointimahdollisuus on kuitenkin hyvä, niin vältytään siltä, että säännöt täyttäneitä vetoja hylättäisiin tai säännöt täyttämättömiä vetoja hyväksyttäisiin.
PS. Käytännön syistä se alun perin kaavailtu leukastoppari korvataan todennäköisesti tuolla videokameralla. SLRY:n hallituksella on käynnissä äänestys asiasta ja asiasta uutisoidaan SLRY:n sivuilla (
Suomen Leuanveto ry) heti, kun äänestystulos on ratkennut. Käytännön syy oli se, että 100 % luotettavan ja vetosuoritusta häiritsemättömän leukastopparin rakentaminen osoittautui resurssien puitteissa mahdottomaksi ennen tammikuun CUP-kisaa (11.1.2014) kisajärjestelyihin osallistuvan talkooporukan voimin. Videotuomarointi on sitä paitsi aukoton ratkaisu, kunhan lisätään ohjeisiin tyyliin, että ”pitkäpartaisten vetäjien on leukatuomarin pyynnöstä sidottava partansa kumilenkillä, hiuslenkillä tai muulla vastaavalla”. Tästä lisäyksestä on käynnissä äänestys samalla, kun SLRY:n hallitus äänestää videotuomaroinnin käyttöönotosta. SLRY:n hallitus asuu eripuolilla Suomea ja asioita joudutaan hoitamaan paljon sähköpostitse. Kaikkien vuodenaikana olleiden sähköpostiäänestysten aiheet, tulokset ja äänijakaumat tullaan julkaisemaan SLRY:n nettisivuilla, kunhan ne saadaan kasattua yhteen asiakirjaan.