Ylioppilaskirjoitukset kevät 2008

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tapsu-
  • Aloitettu Aloitettu
Toisaalta kannattaa muistaa, että jos matikasta on vetämässä L:ää, niin yleensä sen saa fyssasta ja kemmastakin aika helposti. Eli jos jostain noista tulee L, niin yleensä muistakin... Vanhassa systeemissä sai olla aika sankari, jos ei fyssaa ja kemmaa kirjoittamalla saanut L:ää, koska näissä täysien pisteiden saaminen tehtävistä oli helppoa suhteessa esseisiin ja yhdistämällä löytyi näistä kokeista helposti se kahdeksan helppoa tehtävää (olettaen, että oli matikkapäätä).

Olin toisaalta odottanut, että fyssassa ja kemmassa L:n saaminen olisi vaikeutunut ainereaalin myötä, mutta onneksi Suomessa on iso määrä sellaisia lääkikseen haluavia, joilta puuttuvat matemaattiset lahjat ja jotka lääkiksen pääsykokeen takia kirjoittavat nämä aineet ja siksi pitävät L:n saamisen edelleen suht helppona...

Luulisin, että näitä todella monen laudaturin saajia alkaisi tulla lisää, koska tosiaan ei ole kovin ihmeellinen suoritus vetästä laudaturit fyssasta, kemmasta, bilsasta ja mantsasta. Ainakin omalla kohdallani oli lukion kurssien sisältö näissä aineissa tullut luettua omatoimisesti jo lähes ennen lukioon tuloa ja samoin monen tutun kohdalla. Vanhassa systeemissä näistä sai tosin vain sen yhden L:n. Toki, jos niihin ennätyksiin haluaa, niin täytyy kielistäkin vetäistä ne laudaturit. Tuolle nostan ainakin itse enemmänkin hattua, koska kieliä ei tietääkseni kukaan opi itsestään toisin kuin monet kyllä sen lukion pitkän kurssin verran matikkaa.
Noissa vähän erikoisimmissa kielissä ei ensinnäkään ole niin paljoa opiskeltavaa, kuten englannissa, eikä vaadita kokeessakaan niin paljoa. Eikä tuo väite että jos joko matematiikasta, kemiasta tai fysiikasta vetäsee L:n niin se tulee noista muistakin. Sama kun väittäisin kielistä samaa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Noissa vähän erikoisimmissa kielissä ei ensinnäkään ole niin paljoa opiskeltavaa, kuten englannissa, eikä vaadita kokeessakaan niin paljoa. Eikä tuo väite että jos joko matematiikasta, kemiasta tai fysiikasta vetäsee L:n niin se tulee noista muistakin. Sama kun väittäisin kielistä samaa.

No en tiedä miten hyvä otos L:n matikasta kirjoittaineista on esim. mun työkaverit ja opiskelukaverit (matikan tohtoreita ja jatko-opiskelijoita). Näillä kaikilla tuntui tulevan nuo muut siinä ohessa ilman lisäpanostuksia. Ehkä ei ihan rivi L:n kirjoittajalla vielä ole näin, mutta ainakin niillä joilla tuo matikan L tuli helposti tuli myös nuo muutkin kylkiäisenä.

Kielissä on kuitenkin se ero, että niitä on pakko lukea, jos haluaa L:n. Esimerkkinä en itse lukenut reaaliin mitään, koska oletin, että saan L:n ihan vain MAOL:ia selaamalla ja pääsisin sisään opiskelemaan minne halusinkin ihan riippumatta mitä kirjoitan. Kemmasta riitti kun osasi tasapainottaa yksinkertaisen reaktioyhtälön ja tiesi mitä Avogadron vakio tarkoittaa. Näillä sai 2 tehtävää. Tuohon päälle piti fyssasta laskea muutama helppo mekaniikan tehtävä ja sitten jäi ne pari termodynamiikan ja sähköopin tehtävää jäljelle, joista en osannut mitään, mutta MAOL:lla niistäkin sai tarvittavat pisteet L:ään, kun sovitti kirjaimet kaavoihin.
 
No en tiedä miten hyvä otos L:n matikasta kirjoittaineista on esim. mun työkaverit ja opiskelukaverit (matikan tohtoreita ja jatko-opiskelijoita). Näillä kaikilla tuntui tulevan nuo muut siinä ohessa ilman lisäpanostuksia. Ehkä ei ihan rivi L:n kirjoittajalla vielä ole näin, mutta ainakin niillä joilla tuo matikan L tuli helposti tuli myös nuo muutkin kylkiäisenä.

Kielissä on kuitenkin se ero, että niitä on pakko lukea, jos haluaa L:n. Esimerkkinä en itse lukenut reaaliin mitään, koska oletin, että saan L:n ihan vain MAOL:ia selaamalla ja pääsisin sisään opiskelemaan minne halusinkin ihan riippumatta mitä kirjoitan. Kemmasta riitti kun osasi tasapainottaa yksinkertaisen reaktioyhtälön ja tiesi mitä Avogadron vakio tarkoittaa. Näillä sai 2 tehtävää. Tuohon päälle piti fyssasta laskea muutama helppo mekaniikan tehtävä ja sitten jäi ne pari termodynamiikan ja sähköopin tehtävää jäljelle, joista en osannut mitään, mutta MAOL:lla niistäkin sai tarvittavat pisteet L:ään, kun sovitti kirjaimet kaavoihin.
Se on vähän silleen että toisilla matikka/fysiikka/kemia vaatii enemmän opiskelua kuin kielet, ja toisilla taas toiste päin. Se on aika yksilöllistä. Ei voi oikein sanoa että se olis just jommin kummin.
 
Jep, mutta tässä juuri tarkoitin sitä, että kukaan ei opi kieltä lukematta mitään ja pelaamalla laskimella tunneilla pelejä. Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa taas voi oppia L:n arvoisesti sivusilmällä vähän seuraamalla, jos on lahjakkuutta. Tämä kiitos MAOL:n. Kyse ei tosin ole silloin välttämättä aineiden oppimisesta, vaan siitä, että MAOL tarjoaa riittävästi tietoa, jotta osaa itse keksiä tämän perusteella ratkaisut tehtäviin. Ilman sitä MAOL:ia ei välttämättä paljoa juhlittaisi.

Tilanne olisi siis verrattavissa, jos kielten kokeisiin saisi ottaa mukaan sanakirjan + kielioppiopuksen. :)
 
Jep, mutta tässä juuri tarkoitin sitä, että kukaan ei opi kieltä lukematta mitään ja pelaamalla laskimella tunneilla pelejä. Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa taas voi oppia L:n arvoisesti sivusilmällä vähän seuraamalla, jos on lahjakkuutta. Tämä kiitos MAOL:n. Kyse ei tosin ole silloin välttämättä aineiden oppimisesta, vaan siitä, että MAOL tarjoaa riittävästi tietoa, jotta osaa itse keksiä tämän perusteella ratkaisut tehtäviin. Ilman sitä MAOL:ia ei välttämättä paljoa juhlittaisi.

Tilanne olisi siis verrattavissa, jos kielten kokeisiin saisi ottaa mukaan sanakirjan + kielioppiopuksen. :)
Täh?

Kyllä on englanti ihan hyvin hallussa kun kattoo telkkaria, viettää aikaa koneella, pelaa onlinessa, lukee vieraskielisiä kirjoja ym ym. Ja siis huvikseen vaan tekee, ei ajattele että nyt kyllä enkku luistaa kun pelaan netissä vähän. Siinä oppii väkisin uusia sanoja kielistä ja sarjoja kattomalla myös se lausumisasu jää hyvin mieleen. Ja homma toimii myös muissa kielissä kuin vaan englannissa, mikä kieli sitten kiinnostaakaan. Matikkaa ja muita semmosia ei taas opi kuuntelemalla ja lukemalla. Niissä pitää tehdä tehtäviäkin että oppii.:)
 
juu mäkin ajattelin sillai et kohtuu säälittävää lähtee yrittään jotain L matikasta, kun siinä kokeessa saa käyttää MAOL:ia. Siis olishan se nyt lopullinen suoraselkäisyyden menetys ja kauheaa itsensä pettämistä jos siitä jonkun L:n olis saanu, en olis pystyny elään itteni kans enää sen jälkeen. Onneks en saanu.

Peesaan naksun ehdotusta että kielikokeeseen sanakirja ja/tai kielioppiopus messiin
 
Mitä tähän 11 L:n suoritukseen tulee, niin erityisesti ihmetyttää se, että kirjoitti vuotta normaalia myöhemmin, joka viittaisi siihen, että suoritti lukion neljässä vuodessa. Tässä on toki urheiltu yms. paljon, mutta jos on potentiaalia noin moneen L:ään, niin miksi hukata aikaa siellä lukiossa? Pari kaveriani, jotka ovat lahjakkaita (ja erityisesti jo lukiossa ahkeria) opiskelijoita suorittivat lukion kahdessa vuodessa, mutta kirjoittaen 5 ja 6 L:ää. Tuosta näkisin olevan paljon enemmän hyötyä, koska pääsee lukiosta ulos nopeammin. Lukion tehtävä ei kuitenkaan ole kuin tehdä opiskelijasta kypsä jatko-opintoja varten. Jos jo on riittävän kypsä, niin lukio ei tarjoa mitään ja siellä yliopistossakin voi hengailla ensimmäisen vuoden lukien vaikka filosofiaa, folkloristiikkaa, taidehissaa ja kieliä, jos jotain yleissivistävää haluaa.

En ole tästä syystä ikinä oikein ymmärtänyt näitä laudatureita kahmivia. Suomen paras on aina Suomen paras, mutta nyt sitä on paras alemmassa liigassa, kun voisi nopeammin tulla yliopistoon näyttämään. Yliopistolla ainakin monet "huiput" ovat semmoisia, että ovat avoimessa yliopistossa suorittaneet lukioaikana parin ensimmäisen vuoden opintoja jo valmiiksi, ts. käyttäen lukioaikansa opiskelleen omatoimisesti asioita, joista ei lukiossa saa mitään palkkiota. Tässä mielessä nämä laudatureita kahmivat heittävät mielestäni paljon potentiaali hukkaan. Tämä omatoiminen opiskelu etukäteen on myös tietyssä mielessä merkki luovuudesta ja siitä, että ei mene virran mukana. :)
 
Täh?

Kyllä on englanti ihan hyvin hallussa kun kattoo telkkaria, viettää aikaa koneella, pelaa onlinessa, lukee vieraskielisiä kirjoja ym ym. Ja siis huvikseen vaan tekee, ei ajattele että nyt kyllä enkku luistaa kun pelaan netissä vähän. Siinä oppii väkisin uusia sanoja kielistä ja sarjoja kattomalla myös se lausumisasu jää hyvin mieleen. Ja homma toimii myös muissa kielissä kuin vaan englannissa, mikä kieli sitten kiinnostaakaan. Matikkaa ja muita semmosia ei taas opi kuuntelemalla ja lukemalla. Niissä pitää tehdä tehtäviäkin että oppii.:)

Enkku on tuossa mielessä aika ainutlaatuinen kieli. Sain itsekin siitä L:n ihan sen takia, että olin jauhanu paskaa netissä parilla foorumilla enkuksi ja katsonut telkkua. Toisesta vieraasta kielestä tulikin sitten A, kun ei napannut lukea yhtään. Enkku on toisaalta ainoa kieli, jota näin "vahingossa" opit ellet sitten fanita saksalaisia dekkareita ja ranskalaista pehmopornoa.

Edelleen tästä syystä kieliä on pakko lukea edes vähän, kun matskua kemmaa ja fyssaa ei välttämättä yhtään sitä L:ää varten. :)
 
Edelleen tästä syystä kieliä on pakko lukea edes vähän, kun matskua kemmaa ja fyssaa ei välttämättä yhtään sitä L:ää varten. :)

Kuten jo sanottu, riippuu ihan ihmisestä. Mä kirjoitin ruotsin ykkösen jälkeen, eli kakkosen syksyllä. Kävin pakolliset kurssit, niistäkin pari oli ns. päällekkäin eli 2 kurssia yhden jakson aikana. Ykkösen puolivälissä vaihdoin "A-ruotsiin", missä ei ollut opettajaa, pelkästään pieni ryhmä -> opeteltiin aika tehokkaasti juoruamaan :D
Kirjoitin sitten ruotsista ällän, koska olen lahjakas kielissä ja ne jäävät ilman suurempaa opiskelua päähän. Niin ja kielten kokeet ovat ihan sikahelppoja.

Lyhyestä (!!) matikasta taas kirjoitin kakkosen keväällä M:n. IB-oppilaana en ole ikinä opiskellut lukiomatikkaa suomeksi enkä käynyt suomalaisen lukion matikan kursseja, joten eipä siinä MAOL paljon auttanut, kun en tajunnut tehtävistä mitään. Hiukan sinänsä kyllä harmittaa, koska olisin varmasti saanut ainakin E:n, jos olisin käynyt edes kertauskurssin -_- Nojaa, huviksenihan mä sen suomalaisen tutkinnon teen, IB tulee kuitenkin etusijalla :haart:

Mutta pointti on, että riippuu ihan ihmisestä, mistä aineista saa leikiten ällän. Silläkin uhalla että leimaudun ylimieliseksi paskaksi, väittäisin, että suomalaisen lukion systeemillä ällien repiminen ei ole kovin vaikeaa.
 
Kuten jo sanottu, riippuu ihan ihmisestä. Mä kirjoitin ruotsin ykkösen jälkeen, eli kakkosen syksyllä. Kävin pakolliset kurssit, niistäkin pari oli ns. päällekkäin eli 2 kurssia yhden jakson aikana. Ykkösen puolivälissä vaihdoin "A-ruotsiin", missä ei ollut opettajaa, pelkästään pieni ryhmä -> opeteltiin aika tehokkaasti juoruamaan :D
Kirjoitin sitten ruotsista ällän, koska olen lahjakas kielissä ja ne jäävät ilman suurempaa opiskelua päähän. Niin ja kielten kokeet ovat ihan sikahelppoja.

Eli myönnät opiskelleesi. ;)
 
Eli myönnät opiskelleesi. ;)

Tottakai sitä joskus on pakko :D

e: oliskin muuten kivaa, jos kielet vaan tupsahtaisivat päähän kotona istuskellessa.
 
Tossa oli juuri pointtini. Matikassa pelkästään se, että istuu siellä tunnilla riittää joillekin lukemisena...

Niin, joillekin. Väittäisin kuitenkin, että niitä on aika harvassa (ts. tunnen enemmän kielineroja kuin matikkaneroja) eikä missään nimessä voi yleistää, että matikka olisi mikään piece of cake vain MAOLin takia.
 
Mitä tähän 11 L:n suoritukseen tulee, niin erityisesti ihmetyttää se, että kirjoitti vuotta normaalia myöhemmin, joka viittaisi siihen, että suoritti lukion neljässä vuodessa. Tässä on toki urheiltu yms. paljon, mutta jos on potentiaalia noin moneen L:ään, niin miksi hukata aikaa siellä lukiossa? Pari kaveriani, jotka ovat lahjakkaita (ja erityisesti jo lukiossa ahkeria) opiskelijoita suorittivat lukion kahdessa vuodessa, mutta kirjoittaen 5 ja 6 L:ää. Tuosta näkisin olevan paljon enemmän hyötyä, koska pääsee lukiosta ulos nopeammin. Lukion tehtävä ei kuitenkaan ole kuin tehdä opiskelijasta kypsä jatko-opintoja varten. Jos jo on riittävän kypsä, niin lukio ei tarjoa mitään ja siellä yliopistossakin voi hengailla ensimmäisen vuoden lukien vaikka filosofiaa, folkloristiikkaa, taidehissaa ja kieliä, jos jotain yleissivistävää haluaa.
Mikäs ihmeen kiire tässä on, valmiissa maailmassa? Kyllähän päättäjät toki tykkäisi, kun valmistuisi nopeammin tuottavaksi työläiseksi.. Neljässä vuodessa valmistuvat 11 L:n ylioppilaat tuskin ovat kovin iso ongelma, vaan ne vetelykset, jotka eivät onnistu lopulta valmistumaan tuossakaan ajassa ja pahimmassa tapauksessa tipahtavat kokonaan "yhteiskunnan koneiston" ulkopuolelle... Eivätkä nekään aina ;)
 
Tossa oli juuri pointtini. Matikassa pelkästään se, että istuu siellä tunnilla riittää joillekin lukemisena...

Mulle on riittäny tähän mennessä jokasessa aineessa pelkästään se tunnilla istuminen :D
Sillä edellytyksellä tietenkin, että on kiinnostanu kuunnella. :)
 
Matematiikan tutkijana olen varmasti ajautunut tämän toisen ääripään ympärille. Tunnen toisaalta itsekin kielineroja. Esim. serkkuni puhuu kuin äidinkielenään 7:ää kieltä ja yhteensä 15 kieltä hyvin. Hän opetteli itselleen 9-vuotiaana venäjän noin puolessa vuodessa, kun perhe oli menossa käymään siellä seuraavana kesänä. Vanhemmat pitivät koko juttua vitsinä kun lainaili kirjastosta kirjoja ja kasetteja, mutta kun olivat paikalla tajusivat, että poika perkele puhuu kieltä ja tajusivat samalla ilmiömäisen lahjakkuuden.

Kuitenkin se sanavarasto on jostain saatava ja sitä ei tunneilla opeteta. Tämä oli se mitä tässä oikeastaan ajoin takaa. Kieliopin voi toki siellä tunneilla sisäistää, mutta sanavaraston laajuus, jota väistämättä ylppäreissä parhaimpiin arvosanoihin vaaditaan, ei tule itsestään. Tässä tämä MAOL siis tulee mukaan kuvioihin luonnonteiteiden puolella, koska se on tietyssä mielessä "sanakirja". Itse oikeastaan kannatan koko läpyskästä luopumista ylppäreissä, koska ulkoaopettelu laajemmassa mittakaavassa ei ole mahdollista ilman ymmärtämistä ja tätä oikeastaan siellä ylppäreissä pitäisi mitata. En esim. mielestäni ansainnut laudaturia matskusta ja reaalista, koska en oikeasti osannut tai edes kunnolla ymmärtänyt näitä aineita, koska en ollut koskaan jaksanut lukea. Jos olisi vaadittu esim. selittämään mikä on integraali, niin en olisi osannut vastata siihen (tarkoittaen tätä, että arvioidaan pinta-alaa aina kapeampien ja kapeampien "pylväiden" avulla, joka tosiaan on selityksenä lukion kirjoissa)

Matikassa voisikin hyvin karsia sitä pitkän matikan sisältöä vaikka puoleen ja käyttää opetuksessa aika todistamisen ja eksaktin päättelyn opettamiseen. Se matikan sisältö on tietyssä mielessä aivan sama, koska murtolukuja enempää ei käytännössä juuri kukaan vaadi arjessa ja jos työssä vaatii, niin työ vaatii lukion jälkeisen koulutuksen, jolloin asiat opetetaan kuitenkin alusta asti uudestaan. Tämä vähentäisi ulkoaopettelun tarvetta ja samalla opettaisi tarkkaa loogista päättelyä, mikä taas on taito, joka ei unohdu. Irrallaan opetellut kaavat taas unohtuvat muutamassa vuodessa, jos niitä ei käytä.
 
Mikäs ihmeen kiire tässä on, valmiissa maailmassa? Kyllähän päättäjät toki tykkäisi, kun valmistuisi nopeammin tuottavaksi työläiseksi.. Neljässä vuodessa valmistuvat 11 L:n ylioppilaat tuskin ovat kovin iso ongelma, vaan ne vetelykset, jotka eivät onnistu lopulta valmistumaan tuossakaan ajassa ja pahimmassa tapauksessa tipahtavat kokonaan "yhteiskunnan koneiston" ulkopuolelle... Eivätkä nekään aina ;)

Ei heistä mitään haittaa ole ja kaikki on kivaa mistä tykkää. Toisaalta tuon takana on joku motivaatio kyllä oltava, koska vaikka olisi lahjakas, niin sitä ei ilman panostamista saa mitenkään parasta tulosta 30000 kirjoittajasta, joiden joukossa löytyy varmasti paljon työtä tekeviä lahjakkaita. Eli mistä tämä motivaatio tähän? Jos haluaa sivistää itseään, niin miksi lukea paljon sitä koulun tarjoamaa nippelitietoa, kun voisi vaikka lukea jotain muuta kaikesta siitä mitä maailmassa on, mutta jota koulussa ei opeteta. Eli onko takana ollut tiedonnälkä vai vain tarve kilpailla ja näyttää?

Tiedän varsin monta tapausta, jotka ovat harmitelleet sitä, että ovat koulussa käyttäneet energiaansa kympin keskiarvon saamiseen, kun sen viimeisen ponnistelun olisi voinut käyttää kaikkeen siihen muuhun mitä ympärillä on. Hyvänä esimerkkinä oma vaimo. Erityisesti eräs kaveri on harmitellut sitä, että oli miettinyt lukiossa Platonin Politeian lukemista, mutta huomasi miten vaikea tämä oli ja antoi periksi. Myöhemmin on harmitellut, että jos silloin olisi taistellut tämän läpi vaikka lukion kustannuksella, niin hän olisi ollut yliopistossa paljon kypsempi käsittelemään opetusta. Olisi siis arvostanut itseään paljon enemmän, jos olisi saanut tämän kirjan luettua edes jotenkin ymmärtämällä sitä, vaikka se olisi tarkoittanut kympin keskiarvosta luopumista. Toki muiden silmissä hänen arvostus tuskin olisi tämän myötä noussut. Mutta itselleenkö vai muille sitä suorittaa? Myöhemmin lukemalla hän oli kuitenkin opetuksessa ehtinyt käsittelemään tätä etukäteen, joten hän luki kirjan osittain valmiiksi pureskeltuna, eikä mielestään osannut käsitellä lukemaansa enää yhtä vapaasti. Tästä syystä on hyvä lukiossa lukea paljon muuta kuin koulun tarjoamaa, kun vielä on vapaa-aikaa paljon ja sitä saa lukea itse kritisoiden.

Toki sitä voi myös ryypätä, mihin itse silloin pääasiassa panostin. :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom