keijo s sanoi:
Kerran on mulle käynyt vastaava tapaus. Ruutuun ilmestyi yllättäen kesken tiiviin irkkauksen tekstit OMG OMG OMG LOL. Oudointa asiassa oli että mummoni oli samana päivänä raumalla löytänyt piirongista jo poismenneen pappavainaan ottamat valokuvat viipurin kirkon tapuleista.
:lol2:
Yhdessä mestassa, jossa väitettiin kummittelevan, ni me oltiin perheen kans aina välillä sielä, tosi iso talo. Kerran muistan tapahtuman, joka tuntuu hyvin todelta, mutta saattaa olla unta. Me leikimme ehkä piilosta tai jotain, mutta jonkun takia olin pöydän alla. Näin sieltä valkokeltaisena säteilevän miehen siisteissä vaatteissa. Hän katsoi minuun ja hymyili, sitten meni vessaan, laittoi oven kiinni. Oven alta näkyi hänen jalat. Nopeasti loiste sammui ja jalatkin hävisivät. Voi olla unta, mutta hassummaksi asian tekee se, että yksi isoveljeni oli nähnyt, tai nähnyt unta punaisesta miehestä samassa paikassa, en muist oliko sama reissu.
Samassa paikassa isä oli viettänyt yötä yläkerrassa. Alakerrasta oli kuulunut jotain pientä metakkaa, kolinaa tjsp. Isä oli yksin paikassa, niin laittoi sitten vaan klassiset soimaan kovempaa, no eikun rytäkkä vaan siitä koveni.
Muistaakseni samassa paikassa vanhempani olivat nukkuneet nuorina yläkerrassa. Alakerrassa nukkunut vanhempi nainen oli huomauttanut, että hepä olivat pitkälle yöhön puuhastelleet, kun kovasti tömistelyä ja sen sellaista oli kuulunut. Vanhemmat olivat menneet saman tien nukkumaan, ja mummo väitti kivenkovaa, että myöhään yöhön asti kuului yläkerrasta tosi kovaa kolsketta ja melskettä.
Pienenä oli silleen, että mummolassa olin ja oven raosta näin tuntemattoman mummon. Hän hymyili minulle ja meni keittiöön. Tulin ulos huoneesta, eikä keittiössä ollut ketään. Kysyin ihan läheisessä olohuoneessa olleelta mummoltani, jolla oli näköyhteys siihen, missä tämä mummo oli ollut, että oliko hän nähnyt ketään. Eipä ei. Saattaa olla unta.
Isä näki joku vuosi sitten katsellessaan meteoreja yhden liikkuvan satelliittimaisen jutun. Sitten se kääntyi. Jossain ajassa se oli tehnyt hyvin ison zetan muotoisen matkan ja hävinnyt. yksillä tapahtumilla tänä kesänä olimme yöllä grillillä pienellä porukalla. Jotkut jäivät katsomaan satelliittia, kun se kai teki jotain omituista. Sitten se pieneni, niinkuin olisi peruuttanut avaruuteen, ja katosi. Isä nähnyt jutun, jossa sanottiin tällaisen ilmiön olevan aika yleinen.
Yksi isän kaveri oli kertonut nähneensä muodostelmia pellollaan kiinnittämättä niihin huomiota. Vähän ajan päästä tajusi, että mitä ihmettä, meni takaisin katsomaan sitä peltokohtaa, niin eihän siellä enää mitään ollut.
Kaverin broidi kertonut kuulleensa tosi kovaa lähenevää ketjujen kilistelyä metsässä. Ei nähnyt mitään ja muistaakseni peloissaan kiipesi puun latvaan kattelemaan ja oottelemaan hälventymistä.
Sama kaveri kerto, että joku selvänäkijä pysty kertomaan pikkutarkasti, mitä kaveri oli jonain päivänä puuhastellut, siten ettei kukaan ole voinut tietää mitenkään.
Yksi ohjaajatyttö (–20v.) kertoi leirillä meille pikkasen vanhemmille pojille (12-15) iltasadun, että pienellä polulla olivat ajaneet autoa ja oli ihmisiä sitten tien poskella kattelemassa lehmää/posoa/hirveä, jota oli viillelty. Taivaalla oli outoja valoilmiöitä.
Isoäiti sairaalassa nähny jonkun lääkärin tulleen, hymyilleen hänelle ja lähteneen. Sairaanhoitajat sanoivat, ettei huoneessa ollut käynyt ketään. Hän oli myös toisel kerral irtautunut ruumiistaan ja ihmetellyt miksi miehensä itkee, kun on hänel niinhyvä olla. Muistaakseni myös toinen mummoni oli kokenut irrottelun. Ensin mainittu Isoäiti näki unista symbolisesti enteitä siten, että pysty ennustamaan suht hyvin unista. Pysty myös tulkitsemaan. Äiti näki sellast unta, että isoäiti pysty sanomaan sen siinä kohtaa merkitsevän kovaa surua. Isä kuoli sen jälkeisenä pvänä.
Yhden luokkalaiseni pikkusisko oli nähnyt unta, että mummo oli pyytänyt apua. Sinä yönä heidän mummo oli kuollut. Sama luokkalainen oli kerran väsyneenä tullut luokkaan ja katto ikkunasta ja vähän ajan päästä nähny kalpean pikkupojan joka oli silmänräpäyksellä hävinnyt.
Ex-likkafriend ollu äidin kanssa Keskarissa (keskuspuisto, doh) ja nähny tiestä vähän matkan päässä polun varrella teltan. Jonku takia niitä oli se teltta kiinnostanu ja ne lähti sitä kohti. Äidillä oli vauva vaunuissa mukana, ja vaunuista oli yhtäkkiä lähteny jarrut ja alkanu livuta. Ne lähti sen perään ja katsottuaan takas telttaan päin sitä ei enää ollutkaan.
Sit tollasta nopeeta nojoota. Mun isobroidi kuvaili täydellisesti isälle chakransa. Vuoden päästä ne oli kuulemma mennyt katolle. Ite selitelly myös oudon syviä runollisuuksia pienenä (ei runoilijanvikaa nykyään). Oon usein kuullut ääniä yhdistä alarappusista silloin, kun siel ei voi olla ketään. Kerran joku ukko tuli ulko-ovesta sisään (ovi alhaalla), mennyt alarappusien oven taa (ulko-oven vieres), läähätelly vähän ja sit lähteny. Saatto olla joku sekoileva putkimies tai muu talonmiehen apuri. Kerran näin yöllä mustan jutun seinällä sellases kohtaa, jos ei oo mitään normisti. Yhen vanhan frendin edesmennyt isä oli ollut semmonen, että sen äiti joutu sen kaa aina kaikkiin outoihin ufomaisiin tilanteisiin. Tuttava ei melkein ikinä pidä turvavyötä, mutta niinä parina kertana, kun on joutunut kolariin (toinen kerta oli ilman omaa syytä), hän sattui pitämään sitä. Ainakin kerran olen nähnyt tarkan enneunen.
Noita keksii, mutta eiköhän tuossa ollut tarpeeksi. Äidillä ja varsinkin isällä sitten tuttuja, joilla vaikka minkälaisia stooreja, mutta jätettäköön väliin.