Ylempi AMK-tutkinto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jissen
  • Aloitettu Aloitettu
Mariachi sanoi:
Okei, eli MBA juttu tuli selväksi. En mä mitään salaliittoa hakenut, mutta ihmetyttää vaan kun esim. Englannissa suoritetun BA, BSc yms. voit päivittää Mastersiksi vaikkapa eri koulussa (tutkinnot ja kurssit eivät ole samanlaisia) tai esim. USA:ssa, tai joissain tapauksissa toiselta alalta esim. markkinoinnista BA, Masters vaikkapa johtamisesta, jos koulu katsoo että olet tarpeeksi hyvä.

Emmä tajuakaan miksi se MSc Suomessa pitäis tehdä, kun sen voi tehdä vuodessa BA:n päälle missä tahansa muussa Euroopan maassa. Suomen korkeakoulujärjestelmä on ihan vitsi ja jäänne jostain keskiajalta. Käyt tekemässä jonkun master-tutkinnon vaikka Saksassa tai Englannissa ja olet maisteri. That's it ja HKKK voi haistaa paskan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kaikilla ei ole pokkaa/mahdollisuuksia mennä niin vaan tekemään niitä tutkintoja ulkomaille.
 
No ei se ulkomaille meno oo niin kova paikka. Samat tuet sinne saa kuin Suomessakin opiskellessa, ja kouluenglannilla pärjää hyvin. Nostaa vaan itseään niskasta ja lähtee.
 
Mtäs jos sulla on vaikka vaimo tai lapsi(a), joita ei sinne ulkomaille niin helpolla viedä. Vuosi ulkomailla on ihan eri jos elää yksin, tai on jossain "vakavassa" kaksi kuukautta kestäneessä suhteessa.

Ja ei kaikkien kyvyt ja uskallus riitä lähteä toiseen maahan. Ei se mulle olisi kova paikka ja esim. ulkomailla työskentely voisi olla muutaman vuoden oikein mukavaa, mutta tiedän ihmisiä jotka eivät siihen varmaan pystyisi.
 
Aivan turhaa vouhotusta koko homma ja laskee entisestään korkeakoulujen tasoa Suomessa, kun samoja resursseja käytetään suuremman byrokratian ja sisäänottomäärien rahoittamiseen. Totuus on että suomessa ei ole yhtään huippuyliopistoa, eikä tule tällä politiikalla olemaankaan. Helsingin yliopisto on kansainvälisissä vertailuissa parhaimpana Suomesta, mutta sijoitukset on reilusti siellä 100 huonommalla puolella. Näitä vertailujahan tehdään tieteellisten tulosten, ie. julkaisujen perusteella, joita Suomesta ei juurikaan tule ulos hyvissä lehdissä... Yliopistot voivat täällä kilpailla keskenään tuloksillaan tutkintojen ja roskapapereiden määrässä, mutta ei niitä kukaan muualla noteeraa. Ja kuten edellä sanottu, 70% korkeakoulutettua väestöä on naurettava ajatus.

AMK maailmaa olen seurannut vain kavereiden jne. välityksellä ja kyllähän sieltä helpommalla saa paperit kuin yliopistosta. Muutama sieltä valmistunut kaveri näyttää kuitenkin menestyvän oikein mukavasti yritysmaailmassa, joten eiköhän silläkin koululla paikkansa ole. Vaikka taitaapa tuokin olla pääasiassa yksilöistä kiinni. Ylempi AMK-tutkinto on tyhmä idea ja sotii alkuperäistä AMK:n ideaa vastaan. Siinä missä tieteellisessä maailmassa kilpaillaan julkaisuilla, niin yritysmaailmassa kilpaillaan työkokemuksella ja työmaailman meriiteillä. Tutkintoja ei kukaan tuijota jos edellä mainitut asiat näyttää hyvältä.
 
Pyranha sanoi:
Olen kyllä kovastikin eri mieltä. Äly tarkoittaa kykyä käsitellä saatavilla olevaa tietoa ja se on kehittyvä ominaisuus ihmisessä siinä missä muutkin kun sitä vaan harjoittaa.

Älyäkin on monenlaista. Toiset ovat esimerkiksi sosiaalisesti älykkäämpiä ja pystyvät toimimaan paremmin vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, mikä on erittäin tärkeä taito niin työssä kuin muissakin elämän osa-alueilla. Monesti taas sellaiset kirjaviisaat proffatyypit ovat sosiaalisesti niin jälkeenjääneitä etteivät pysty hyödyntämään teoreettista osaamistaan, pätee esim. johtotehtävissä.
 
Meinaakohan ne sitten perustaa professuureja ammattikorkeakouluihinkin? Vai myöntävätkö ne nykyiset opet maisterintutkintoja? Eipä silti, kait se ois ihan hyvä, että tulis lisää professuureja tarjolle päteville tohtoreille.

Mutta silti jotenkin ihmetyttää. Ei siitä nyt ole kovin kauaa, kun nykyiset AMK:t olivat vielä opistoja. Pääosin sama henkilökunta siellä vielä pyörii suht samoilla resursseilla...
 
lej sanoi:
Ei kyllä kauppatieteiden maisterikaan ole MBA, vaan Master of science, business administration. Eli jos ekonomi haluaa MBA tutkinnon, niin ensin töihin ja sitten täytyy hakea tuohon MBA koulutukseen.

Onko sitten tradenomi=BBA vai pitääkö käydä englanninkielinen koulutusohjelma läpi, että saa käyttää BBA:n titteliä? Voiko tradenomi suorittaa MBA:n suomessa/ulkomailla muutaman työssäolo vuoden jälkeen ja onko vaatimukset samat, kuin ekononeilla?
 
Elokuussa muuttuu myös yliopistojen opintorakenne. Entistä enemmän painotetaan alempaan korkeakoulututkintoon (kandidaatti) "valmistumisetappina". Uuden järjestelmän myötä on tarkoitus, että opiskelijat siirtyisivät hetkeksi työelämään kanditutkinnon jälkeen, ja palaisivat myöhemmin jatkamaan maisteriksi kokemusta työelämästä saatuaan. Tämä liittyy oleellisesti myös suunnitelmiin rajoittaa opinto-oikeutta, mikä muutoin vaikeuttaisi tyypillistä opiskelun aikana tapahtuvaa työkokemuksen kartuttamista. Muutos astuu voimaan elokuussa, mutta siinä on kolmen vuoden siirtymäaika minkä aikana opiskelija saa halutessaan edetä vanhan järjestelmän mukaisesti.
 
Kuinkahan moni täälläkin keskustelevista on työelämässä?
Omakohtaisella kokemuksella voin sanoa että ei siellä yrityselässä ole vitunkaan väliä niillä titteleillä, vaan paljon tärkeämpää on sillä mitä sinä osaat tehdä.
Edellisessä työpaikassa mun esimies oli tradenomi ja sillä oli alaisena DI:jä, KTM:ta, inssejä, tradenomeja ja merkonomeja ja kaikki teki samoja hommia.
 
Mun tietääkseni BBA tutkinto rinnastetaan tradenomin tutkintoon, en ole tästä asiasta ihan varma? Mutta ainakin tulisi rinnastaa, koska sama opetus niillä on, välillä tuntuu olevan paljon helpompaakin. Itse olen koulussa missä on molemmat linjat. Onneksi itse olen jo kesällä siirtymässä työelämään, ehdin ennen suurta tradenomi ryntäystä työmarkkinoille! :D
 
emex sanoi:
Mutta silti jotenkin ihmetyttää. Ei siitä nyt ole kovin kauaa, kun nykyiset AMK:t olivat vielä opistoja. Pääosin sama henkilökunta siellä vielä pyörii suht samoilla resursseilla...

Tuota mäkin mietin. Aikanaan kotipaikkakunnan merkonomeja pukkaavasta kauppaopistosta tehtiin ammattikorkea, ja nyt samaa puljua ollaan rinnastamassa yliopistoihin. Tossa amiska -> ammattikorkea -siirroksessakin siirtymäaika oli kohtalaisen vauhdikas, ja jokainen voi osallaan miettiä kuinka paljon lisäoppia henkilökunta siinä ehti saada. Nyt samalla porukalla väännetään kai kohta maistereita.

IMO toi on jännä toi Jissenin maintsema kandidaattisysteemi. Mun nähdäkseni siinä on kysymys vain ja ainoastaan siitä että sikaisojen sisäänottojen yhteydessä opiskelemaan tullut mutta ikuvalmistumaton porukka pitää jotenkin hallitusti saada potkaistua pois laitoksia haittaamasta. Kandi on kai parempi kuin ikuinen graduntekijä, ja jospa siinä laitoksetkin saisivat jotain rahaa kandintutkinnosta, toisin kuin vuodesta toiseen mukana roikkuvista opiskelijoista. Mutta voihan sitä perustella tolla työelämän kartuttamisella...
 
En nyt itse usko aivan tohon juttuun, että samasta koulusta samalla opetuksella nimeä muuttamalla tulee nyt tradenomeja. Eiköhän se opettaminen mene opintosuunnitelmien mukaan ja kursseilla on suunnitelma josta ilmenee kurssilla opetettavat asiat ja tenteissä vaadittava tietotaso. Mikä helvetti siinä on, että nyt pitää niin paljon painaa alas tota tradenomi tutkintoa?? :curs:
 
Puhun nyt vain kaupan alasta, koska itselläni ei kokemusta muualta ole. Mielestäni työntekijän kyvykkyyden ei ratkaise ainoastaan se koulu (vaikka esim. tradenomien koulutustasossa on heittoja koulujen välillä), vaan paljon on yksilöstä ja ihmisestä kiinni. Porterin arvoketju on Porterin arvoketju vaikka sitä opiskelisi missä. Tärkeintä on se miten sitä tietoa, teoriaa ja käytännön osaamista soveltaa työelämässä. Samoin se että AMK olisi jotenkin käytännönläheisempää, ei välttämättä pidä paikkaansa. Ihmisestä sekin riippuu. Monet eivät tajua jonkin asian käytännönläheisyyttä vaikka se olisi miten ilmiselvä. Samoin, jos joku ei ymmärrä yliopistolla teoriaa, niin tuskin sitä voi käytäntöönkään soveltaa. Pointti on siinä että miten yksilö käyttää sitä työkalupakkia mikä oppilaitoksesta annetaan. Sisältö on hieman erilainen laitoksesta riippuen, mutta kyllä ne perustarvikkeet siellä aina ovat ja jos ei ole niin sitten pitää soveltaa mikäli haluaa tehokkaan tuloksen. Samoin sen vaikeuden kanssa. Tiedän ihmisiä niin AMK, yliopisto,opisto yms. tasoilta jotka ovat menneet aina sieltä mistä aita on matalin ja sitten on taas niitä jotka aina yrittävät parhaansa, jotta oppisivat ja saisivat jotain irti. Mielestäni voitaisiin siis lopettaa kaikenlaiset yleistykset suuntaan ja toiseen, sillä yksilöt ratkaisevat. Jos välttämättä halutaan ilmaista jonkun tutkinnon olevan sitä tai tätä, niin sitten pitäisi spesifioida em. oppilaitos ja linja, sillä vaihteluita on.
Eli, siis puhutaan tutkinnoista ilman "turhaa" vertailua ja rankingia. Mies tai nainen siellä tittelin takana ratkaisee.
 
lej sanoi:
No kyllä tuo liian helpolla kouluun pääsy aiheuttaa kaikilla tasoilla ongelmia. Vai väitätkö, että amk:issa on kaikki tosi fiksuja ja osaavia? Amk:n maine on juuri sen takiakin ainakin yliopisto tasolla välillä aika alhaalla, että jos yliopistoonkin pääsee välillä pääsykokeeseen osallistumalla niin useimpiin ammattikorkeisiin pääsee kavelemällä ovasta sisään.

Heheh itse kävin Stadian pääsykokeissa kauheessa kankkusessa. Vastasin 3 kysymykseen ja pääsin sisälle. Katselin kokoajan vaan kelloa, että pääsisi pois sieltä, kun oli vähän huono olo. Toi oli kyllä iltapuolella. Edellisenä päivänä oli jo ollut päiväpuolen kokeet. Tottakai koulut ottavat mahdollisimman paljon oppilaita, koska niiden saama raha on suoraan riippuvainen opiskelijamääristä.

Opiskelupaikkojen määrä ei todellekaan ole ongelma, koska esim Stadiassa lopettaneiden määrä on aika korkea. Suomalaisessa "opetuksessa" kusee kaikista eniten huonot opettajat. En tiedä kuin hyviä opettajat ovat yliopistolla, koska en ole käynyt, mutta ainakin amiksessa ja amk:ssa reilusti yli 50% maikoista ihan paskoja. :itku:
 
Kirjoitetaampa tähän väliin tiivistys siitä, mikä tuntuu monia askarruttavan: miksi yliopistoihmisiä vituttaa amk-tutkintojen rakennemuutokset?

Tekniikan alalla tilanne on tämä: DI:ksi saa raataa perse ruvella lähes koulutusohjelmasta riippumatta, ja vaikka tampereen amk:t ovat kuulemmat amk-järjestelmään tasokkaita, ei vertailu yliopistoon ole edes mielekästä. Eräs amk:sta teknilliseen yliopistoon vaihtanut kaverini arvioi työmäärän olevan yliopistossa viisinkertainen per opintoviikko, ja nykyisen amk-tutkinnon laajuus on 120 "opintoviikkoa" maisterin (DI) tutkinnon laajuuden ollessa 180 ov. Amk:n taso on ainakin teknillisellä yliopistolla yleinen huumorinaihe.

Mutta mitä tapahtuu: opistotasosta lähes niine hyvineen amk-järjestelmään loikannut systeemi alkaa tuottaa insinöörejä, jotka harmillisen usein edelleen sekoitetaan diplomi-insinööreihin. Amk:sta valmistuu myös sairaanhoitajia, mutta heitä ei sekoiteta lääkäreihin, koskapa amk-päättäjät eivät ainakaan toistaiseksi ole saaneet sairaanhoitajan nimikettä muutettua lääkäriksi. Nimike nurse-engineer amk-insinööreille taasen ei ole tuulesta temmattu. Kun yliopistolla sitten opiskellaan yleensä 6-8 vuotta, ja paperit saatuaan tulee sekoitetuksi 4 vuotta opistotasoista putkikoulua, jota ei ilmeisesti ole edes mahdollista reputtaa muutakuin keskeyttämällä, käyneeseen hermanniin (edes kaikki työnantajat eivät tiedä eroa), niin se kieltämättä vituttaa.

Amk-järjestelmän ero yliopistotasoon ei ole välttämättä näin suuri kaikilla aloilla, mutta yleinen matemaattisuus/fysikaalisuus tekniikassa aiheuttaa amk:n sisäänottojärjestelmän (amk:hon otetaan amiksesta, jolloin amk:ssa ei voida edellyttää edes lukiotasoista matematiikkaa) kanssa erojen tekniikassa korostuvan. Väittäisimpä, että teknillisten korkeakoulujen nimenmuutokset yliopistoiksi ovat lähes pelkästään seurausta siitä, että amk-järjestelmän suunnittelijoiden suurin huolenaihe tuntuu olevan se, että saisivat sekoitettua opiskelijansa yliopisto-opiskelijoihin erilaisin nimityskikkailuin.

Nyt, ennenkuin yksikään alkaa vinkumaan elitismistä tai muusta, miettikää millaisen reaktion tuo valmistuneiden sairaanhoitajien muuttaminen lääkäreiksi ilman merkittävää koulutusjärjestelmän muutosta saisi aikaan.
 
Crusader sanoi:
Eräs amk:sta teknilliseen yliopistoon vaihtanut kaverini arvioi työmäärän olevan yliopistossa viisinkertainen per opintoviikko, ja nykyisen amk-tutkinnon laajuus on 120 "opintoviikkoa" maisterin tutkinnon laajuuden ollessa 180 ov.

Sivuhuomautus: teknisen alan AMK-tutkinto on 160ov.
 
Mariachi sanoi:
Puhun nyt vain kaupan alasta, koska itselläni ei kokemusta muualta ole. Mielestäni työntekijän kyvykkyyden ei ratkaise ainoastaan se koulu (vaikka esim. tradenomien koulutustasossa on heittoja koulujen välillä), vaan paljon on yksilöstä ja ihmisestä kiinni. Porterin arvoketju on Porterin arvoketju vaikka sitä opiskelisi missä. Tärkeintä on se miten sitä tietoa, teoriaa ja käytännön osaamista soveltaa työelämässä. Samoin se että AMK olisi jotenkin käytännönläheisempää, ei välttämättä pidä paikkaansa. Ihmisestä sekin riippuu. Monet eivät tajua jonkin asian käytännönläheisyyttä vaikka se olisi miten ilmiselvä. Samoin, jos joku ei ymmärrä yliopistolla teoriaa, niin tuskin sitä voi käytäntöönkään soveltaa. Pointti on siinä että miten yksilö käyttää sitä työkalupakkia mikä oppilaitoksesta annetaan. Sisältö on hieman erilainen laitoksesta riippuen, mutta kyllä ne perustarvikkeet siellä aina ovat ja jos ei ole niin sitten pitää soveltaa mikäli haluaa tehokkaan tuloksen. Samoin sen vaikeuden kanssa. Tiedän ihmisiä niin AMK, yliopisto,opisto yms. tasoilta jotka ovat menneet aina sieltä mistä aita on matalin ja sitten on taas niitä jotka aina yrittävät parhaansa, jotta oppisivat ja saisivat jotain irti. Mielestäni voitaisiin siis lopettaa kaikenlaiset yleistykset suuntaan ja toiseen, sillä yksilöt ratkaisevat. Jos välttämättä halutaan ilmaista jonkun tutkinnon olevan sitä tai tätä, niin sitten pitäisi spesifioida em. oppilaitos ja linja, sillä vaihteluita on.
Eli, siis puhutaan tutkinnoista ilman "turhaa" vertailua ja rankingia. Mies tai nainen siellä tittelin takana ratkaisee.
Toi opitun tiedon soveltaminenhan on varmaan se kaikkein tärkein ominaisuus, tosin jos olet kusipää niin, sitten mikään ei auta. Oli koulu mikä tahansa niin aina löytyy joko niitä jotka eivät tajua/opi yhtään mitään, tai sitten oppivat lähes kaiken ulkoa, mutta eivät tajua paskaakaan miten sitä tietoa voisi käyttää hyväksi. Silti näen, että on paljon tilanteita, joissa tuota jaottelua tarvitaan. Rajat tosin pitäisi olla selkeät, tämä nykyinen sekava tilanne, jossa toinen osapuoli yrittää vielä sitä tarkoituksellisti sekoittaa, on aika hankala.

Ja se, että tavallaan tungetaan toisen reviirille on omiaan aiheuttamaan tätä mustamaalausta yliopistojen ja niiden opiskelijoiden taholta. En tarkoita silti sitä, että ei voisi kilpailla samoistakin työpaikoista, sopivin ihminen valittakoon, vaikka ei olisi edes peruskoulua käynyt. Mutta kun kerran ammattikorkeissa ei esim. tieteellistä tutkimusta tehdä ja mm. taso on erittäin vaihtelevaa, niin niitä ei tulisi verrata yliopistoon. Tämä ei silti tarkoita sitä, että ammattikorkeita pitäisi pitää huonompina, fiksut varmaan ymmärtää mitä ajan takaa.

En tradenomikoulutuksesta sen enempää tiedä, mutta sanon nyt kuitenkin. Sinänsä vaikka Porterin geneeriset kilpailustrategiat on hyvä esimerkki opetuksen samankaltaisuudesta, mutta jos opetus jää vain niihin, eikä pohdita niitä kriittisesti, tai verrata muihin erilaisiin malleihin, niin sitten opetuskessa on kuitenkin eroa. Kuinka monta kirjaa yleensä AMK:ssa on tradenomiopiskelijoilla per kurssi ja onko olemassa esim. syventävi kursseja joissa asioitia käsitellään vähän kypsemmim sitten, kun ihmisetkin on vähän aikuistuneet? En siis oleta, että opiskelu olisi ihan noin pintapuolista, mielenkiinnosta vaan kysyn. Enklä väitä, että pelkkä kirjojen määrä tekee automaattisesti paremmaksi, mutta se on omiaan laajentamaan näkökantoja.

Tässä vielä aiheeseen sopiva pakina.
 
Käsittääkseni AMK:n ja yliopiston eroa kuvaa aika hyvin lausahdus, jonka lausui viime kesänä työkaveri joka amk:n jälkeen päätti opiskella itselleen vielä di:n paperit: "Amk:ssa oppii laskemaan taulukossa olevan kaavan avulla, yliopistossa oppii mistä ne kaavat sinne taulukkoon tulee."

Itse en kanssa ymmärrä miksi amk:lle tulee jatkotutkinto, mutta multahan ei tätäkään asiaa kysytä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom