Tätä ollaan yritetty tehdäkin, mutta vaikka olisi tunnin ulkona nurmikolla ja asfaltilla, niin aina kun päästään sisälle kotiin, niin viiden minuutin sisällä tulee kusi. Sanomalehden päälle kyllä melkein aina tekee sisällä. Yritettiin jo sanomalehden avulla ulkonakin, muttei ihan onnistuttu. Paskantaminen on jo kolme kertaa onnistunut ulkona (Ja noin 20 kertaa sisällä). Tai itse asiassa kyllä kerran myös kuseminen onnistui ulkona. Tuo riehumisen jälkeen ulos vienti on kyllä kanssa aika haastavaa, koska kaveri riehuu koko ajan.
No onhan se kyllä selvä, ettei tuon varmaan pidäkään kolmessa päivässä olla vielä sisäsiisti.
Tuntuu myöskin kenkien nauhojen pureminen olevan aika kiinnostavaa touhua. Ja kaiken muunkin liikkuvan/liikkumattoman/kielletyn pureminen. Ehkä kaikkein rasittavinta on varpaissa roikkuminen. Siihenkään ei varmaan ole muuta ratkaisua kuin jyrkkä kieltäminen aina ja johdonmukaisesti samalla tavalla... Jonkun ohjeen mukaan sormien pureminen pitää kieltää heti alusta lähtien kokonaan, ja toinen ohje sanoo että pentu saa purra niin, että heti kun pureminen sattuu niin se pitää kieltää.. Kumpikohan on parempi ratkaisu...?
Tätä ei nyt kannata aivan heti tehdä, mutta sanotaanko että koiran kotiuduttua kunnolla (viikko, puolitoista):
Mietitääs susilaumaa, koira käyttäytyy 100% samalla tavalla kuin sudet laumassa ja tässä tapauksessa sinä olette se Alfa-uros. Voit antaa sen purra, se on pennun tehtävä ja leikki. Tarjoilet sille kuitenkin suuhun päättäväisesti jotain muuta, kuin sormia. Leiki sen 'jonkin muun' kanssa ja lopeta kuin veitsellä leikaten. Se miten homman lopetat ei ole huutaminen, tönäisy vaan se, että muriset/murahdat sille. Jollei pentu usko murinaa, selätä se, jollei pentu usko selätystä näykkää sitä/aseta suu kurkulle ja alista se. Heti kun se alistuu lopeta, eli sen liike lakkaa sekunniksi = älä odota että se kusee allensa, sillä sen se tekee kun sille tulee oikea hätä ja luotto sinuun ei vielä ole kohdillaan. Koiran pitää kunnioittaa ja luottaa sinuun, sinä olet johtaja.
Sitten et anna koiran leikkiä sinun kanssa vaikkapa minuuttiin. Minuutin päästä jatkat leikkiä (ns. kun se sinulle sopii). Tätä voit jatkaa aika ajoin ja lopulta se sormien pureminen jää tuon leikkikalun mukana pois (älä kiirehdi ja vaadi liikoja, sillä muista että se on pentu jonka tehtävä on purra jotain). Muista aina, että pyydät koiraa leikkimään välillä vaikka se ei tuntuisi jaksavankaan. Leiki minuutti, lopeta. Leikkiminenkin tehdään täten silloin ja siten kun sinä haluat, ei miten pentu haluaa. Noita aikoja voit pidennellä pikkuhiljaa ja kasvattaa koiran kärsivällisyyttä.
Muista, alusta asti. Sinä menet ensin ovesta. Sinä päätät mitä te teette. Sinä päätät miten kotiin tullessa huomioit koiran = kävele 'läpi' jos se hyppii äläkkä huomaa sitä, sitten kun rauhoitutaan huomaa se ja huomaa huolella. Pennulla ei ole nyt, eikä koko sen ikänä mahdollisuutta päättää siitä mitä te teette yhdessä. Tee kuitenkin niitä asioita, mistä tiedät sen pitävän. Vaikka viettäisit koiran kanssa vain tunnin aktiviisesti päivässä, niin tee se huolella. Sinä myös päätät sen, miten se suhtautuu muihin ihmisiin, lapsiin jne. koska se saa leikkiä vain kuin se sinulle sopii. Tietenkin voit antaa sen yksin järsiä luita ja leikkiä pallolla tmv., mutta sekin on sinun valinta, ei koiran.
Tämä homma toimii kaikille koiraroduille, pienille ja isoille, kovapäisille ja pehmeille. Koiran elämässä on tarkka laumahierarkia, jota ei kannata inhimillistämällä pilata. Ole määrätietoinen ja toimi AINA samalla tavalla. Tapaa voit muuttaa, mutta tee kaikki aina päättäväisesti. Koira pitää 100% varmasti määrätietoisesta johtajasta ja teillä tulee olemaan sen kanssa helppo ja hauska olla/harrastella.