Yleinen lemmikkikeskustelu

[Anti_Laama]

Älä ihmeessä ota jos et ole varma että riittää aika.

 

[John R]

Kompataan Laamaa: Jätä Clarice ottamatta jos vähänkin on epäilys että aika ei riitä.

 

[miriami]

Yksinasuva pärjää varmasti koiran kanssa, vaikka kävisi töissä, opiskelisi, treenaisi jne. Etenkin, jos koira ei vaadi valtavasti liikuntaa.

Minä en pärjäis yksin ton holskun kanssa. Sanokoon muut mitä tahtovat, niin itekseni en jaksais. Eikä sitä olis meille tullukaan, ellei meitä olis kaks. Mä kokeilin kerran elää hetken itekseni kahden koiran kanssa, mutta se tilanne nyt oli muutenkin ihan fucked up silloin. Nyt en tiedä miten kävis, mutta ainakaan holskua en jaksais itse pennusta asti - etenkään toisen koiran kaverina - hoitaa.

Joku perässä vedettävä lelumalli varmaan menis kevyesti, siis itellä.

 

[Centrum]

Meillä on 1 saksanpaimenkoira ja 1 sekarotunen.. pupukin löytyy ja pari hiirtä, yhdessä vaiheessa oli muutama liskokin mutta ne onki jo kuopattu jos sitä jossain vaiheessa käärmeen ottais kaveriks.

Mites teidän pupu tulee koirien kanssa toimeen? Yritän omaani totuttaa koiriin, mutta se on raukka niin varma, että pääsee hengestään etten tiedä raskinko enää yrittää. Edellinen kani piti koirista, paitsi tietenkin niistä joiden mielestä se oli paisti.

 

[Centrum]

Yksinasuva pärjää varmasti koiran kanssa, vaikka kävisi töissä, opiskelisi, treenaisi jne. Etenkin, jos koira ei vaadi valtavasti liikuntaa.

Mitä merkitystä sillä on asuuko yksin vai kaksin? Toki ulkoilutuskerrat voi jakaa jne, mutta jos vaikkapa sattuisi ero tulemaan niin jommankumman se koira on otettava. Jos otan tulevaisuudessa koiran niin kyllä koulutus- yms. vastuu on minun, oli kaverina toista ihmistä tahi ei.

Tai siis lähinnä silmä tarttui juurikin tuohon "yksinasuva pärjää varmasti" kohtaan.

 

[Valerie]

Eipä meilläkään koirien tilanne muuttuisi yhtään, vaikka asuisin yksin. Minä se olen joka ne lenkittää, niiden kanssa harrastaa ja ne ruokkii. Mies on tainnut tänä vuonna käyttää koiria ulkona tasan yhden kerran, koirat kun on minun.

 

[miriami]

No, kummasti jaksaa kantaa sen väsymyksen paremmin, minkä eroahdistuksesta kärsivä koira purkaa syömällä kämpän paskaksi, kusemalla sänkyyn joka päivä, vaatimalla lääkärireissuja jne.

Aina ei koiran kanssa pärjää pelkällä lenkkeilyllä ja ruokkimisella.

Jos kaikki menee hyvin ja omat voimat riittää, niin mikäs siinä. Itelle sattunut nyt kohdalle koira, jonka kanssa en välttisti jaksaisi yksin - kun pakettiin kuuluu toinen, vanhempi koira lisäksi.

 

[Soap**]

Mä asun ja olen yksin kahden koiran ja käärmeen kanssa. No, se käärmenyt ei paljoa aadi mutta nuo koirat senkin edestä. Yritä nyt siinä tasapainotella työn, treenin, koirien, oman nukkumisen, kotitöiden, parisuhten ja muiden ihmissuhteiden välillä. Ei ole aina helppoa ei.

Yhden koiran (tarkalleen ottaen tuon vanhemman koiran) kanssa pärjää ihan kivasti, mutta kahdessa on jo enemmän.

Ja kurakelillä oman aikansa vie se tassujen pesu ja kuivaus ja kämpän pitäminen jotenkin sen näköisenä että siellä kehtaa ollakin.

 

[miriami]

Ton vanhemman koiran kanssa mäkin olen pärjännyt yksin ja pärjäisin vastakin. Se on niin mukautuvainen, eikä vaadi kuin ihmisen lähelleen, eikä senkään puutteesta valita tai osoita mieltään. Korkeintaan huokailee syvään ja on taas entistä onnellisempi, kuin sen kanssa jaksaa jotain tehdä.

Tää nuorempi sen sijaan on terroristi, joka vaatii päivittäin rutkasti liikuntaa ja aktivointia, huomiota ja on koetellut hermojani siihen malliin, etten yksin olisi välttämättä jaksanut ihan kaikkea kantaa. No, yksin on pakko vaan jaksaa, ja yleensähän sitä jaksaakin, jollain ihmeen keinolla.

Mutta en mä vois näin vapaasti treenata heti töiden jälkeen tai mennä aamulla treenaamaan ja siitä lähteä vasta töihin myöhemmin, opiskella, tavata kavereita ja joskus vaan vetää lonkkaakin, ellei meitä olisi tässä kaksi. Kyllä se vaan oikeesti helpottaa, ainakin meillä, kun vastuun jakaa kaksi tasapuolisesti.

 

[japadahoe]

Noniin nyt saa nähdä miten turre pärjää yksin himassa tänään. Eilen kävin ostamassa tollasen Kong XXL lumiukko mallisen purulelun minkä tungin täyteen maksalaatikkoa ja siitä pakkaseen.

Eilen oli koira mutustanu mun lemppari verkkatakin(kun se oli unohtunut näkösälle) ja suutuspäissäni duunin jälkeen kiidin faunattareen. Myyjä kumminkin arvailujen ja lukemani perusteella vahvisti asian liittyen häkkeihin ja kuonokoppaan. Olin siis sellasita myöskin kaavaillut mutta myyjä neuvoi olematta hommaamatta sellaista ihan heti koska näki minun koirallani olevan jo tietyn asteen eroahdistusta joka yleensä alkaa tuollaisilla pienillä teoilla jatkuen sitten pahemmaksi. Eroahdistusta kun koittaa kitkeä kuonokopalla, niin useimmissa tapauksissa se luo lisää pelkoa ja ahdistusta koiralle ja lopuksi se kaikki muuttuu agressiiviseen purkamiseen.

Sama kuulemma koski häkkiä että jos koira rajataan häkkiin ja koirilla on noin yleisesti halua vartioida ja puolustaa reviiriään niin se että koiralla ei olekaan enää mahdollisuutta kulkea vapaasti talossa niin se asia alkaa sitten vaivaamaan jos kuuluu ääniä eikä turre pääsekään tutkimaan koko taloa. Että noin kokonaisuudessaan sekin pelkotila sitten loppujen lopuksi voi pahimmassa tapauksessa heijastua agressiiviseen käyttäytymiseen. Eikä ollut ennenkuulumatonta että häkkeihin oli purtu koiran mentävä aukko, eli jollei suosiolla niin väkisin. Häkit on eläinsuojeluyhdistyksen hyväksyttyjä muttei suosittele niiden käyttöä.

No summa summarum ostin nyt alkuun yhden Kongin ja mahdollisesti käyn ostamassa muutaman lisää, jotka pakastan ja annan aina koiralleni kun jätän sen yksin. Sekä muutan nyt ihan ulkoilu rytmitystä, eli otan aamuun sellasen 1h rankan väsytyksen ennen yksinoloa ja sitten illalla voi saada hiukan kevyemmän, näillä lääkkeillä oli kuulemma odotettavissa hyvää tulosta ja sitä todella odotan itsekin nyt.

 

[John R]

Noniin nyt saa nähdä miten turre pärjää yksin himassa tänään. Eilen kävin ostamassa tollasen Kong XXL lumiukko mallisen purulelun minkä tungin täyteen maksalaatikkoa ja siitä pakkaseen.

Eilen oli koira mutustanu mun lemppari verkkatakin(kun se oli unohtunut näkösälle) ja suutuspäissäni duunin jälkeen kiidin faunattareen. Myyjä kumminkin arvailujen ja lukemani perusteella vahvisti asian liittyen häkkeihin ja kuonokoppaan. Olin siis sellasita myöskin kaavaillut mutta myyjä neuvoi olematta hommaamatta sellaista ihan heti koska näki minun koirallani olevan jo tietyn asteen eroahdistusta joka yleensä alkaa tuollaisilla pienillä teoilla jatkuen sitten pahemmaksi. Eroahdistusta kun koittaa kitkeä kuonokopalla, niin useimmissa tapauksissa se luo lisää pelkoa ja ahdistusta koiralle ja lopuksi se kaikki muuttuu agressiiviseen purkamiseen.

Sama kuulemma koski häkkiä että jos koira rajataan häkkiin ja koirilla on noin yleisesti halua vartioida ja puolustaa reviiriään niin se että koiralla ei olekaan enää mahdollisuutta kulkea vapaasti talossa niin se asia alkaa sitten vaivaamaan jos kuuluu ääniä eikä turre pääsekään tutkimaan koko taloa. Että noin kokonaisuudessaan sekin pelkotila sitten loppujen lopuksi voi pahimmassa tapauksessa heijastua agressiiviseen käyttäytymiseen. Eikä ollut ennenkuulumatonta että häkkeihin oli purtu koiran mentävä aukko, eli jollei suosiolla niin väkisin. Häkit on eläinsuojeluyhdistyksen hyväksyttyjä muttei suosittele niiden käyttöä.

No summa summarum ostin nyt alkuun yhden Kongin ja mahdollisesti käyn ostamassa muutaman lisää, jotka pakastan ja annan aina koiralleni kun jätän sen yksin. Sekä muutan nyt ihan ulkoilu rytmitystä, eli otan aamuun sellasen 1h rankan väsytyksen ennen yksinoloa ja sitten illalla voi saada hiukan kevyemmän, näillä lääkkeillä oli kuulemma odotettavissa hyvää tulosta ja sitä todella odotan itsekin nyt.

Mikäli häkkiä meinaa käyttää esim koiran kuljettamiseen joskus, se on ihan sama ostaa sinne kotiin niin pian kuin mahdollista niin koira saa totutella siihen kaikessa rauhassa.
Laitat sen jonnekin nurkkaan ovi auki ja pehmustat mukavaksi. Sitten annat koiran tutustua siihen rauhassa ja parhaassa tapauksessa siitä tulee koiran lekottelupaikka jossa se tykkää olla. Sitten jos tarvitsee, niin pikkuhiljaa alkaa opettamaan sitä olemaan siellä ovi lukittuna.

Vartioiko tuo sun koira silloinkin kun olet itse kotona, miten reagoi ulkoa tuleviin ääniin ym? Mikä rotu kyseessä?

Ite oon ainakin saanut lemmikkieläinkaupoista niin paskoja neuvoja että niiden suhteen on jatkossa aika rankka suodatus päällä.

Pistähän Japadahoe raporttia miten meni, näitä on aina kiinnostava lukea kun itselläkin on pentu talossa.

 

[japadahoe]

Mikäli häkkiä meinaa käyttää esim koiran kuljettamiseen joskus, se on ihan sama ostaa sinne kotiin niin pian kuin mahdollista niin koira saa totutella siihen kaikessa rauhassa.
Laitat sen jonnekin nurkkaan ovi auki ja pehmustat mukavaksi. Sitten annat koiran tutustua siihen rauhassa ja parhaassa tapauksessa siitä tulee koiran lekottelupaikka jossa se tykkää olla. Sitten jos tarvitsee, niin pikkuhiljaa alkaa opettamaan sitä olemaan siellä ovi lukittuna.

Vartioiko tuo sun koira silloinkin kun olet itse kotona, miten reagoi ulkoa tuleviin ääniin ym? Mikä rotu kyseessä?

Ite oon ainakin saanut lemmikkieläinkaupoista niin paskoja neuvoja että niiden suhteen on jatkossa aika rankka suodatus päällä.

Pistähän Japadahoe raporttia miten meni, näitä on aina kiinnostava lukea kun itselläkin on pentu talossa.

Rotu on apbt, ja siis kun ollaan kotona niin sellasiin keskikoviin ja ylöspäin oleviin ääniin muristaan ja aletaan haukkumaan yleensä. Ja sohvalta kun omn näkymä ulos, niin joskus saattaa ruveta haukkumaan/murisemaan ulkona liikuville ihmisille ehkä enimmäkseen juuri koiriaan ulkoiluttaville. Itse en ole saanut koskaan itse teossa kiinni että olisi haukkunu yksin olessa vaikka monesti koittanu oven takana kykkiä jos olisi kuulunut jotain. Rappuun nimittäin aiemmin tuli valitus haukkuvasta koirasta joka tosin kuului meidänki kämppään ja oli todella rasittavaa. Sitten ne kävi ostamassa suihkepannan ja nyttei haukkumisen ja ulvomisen sekotusta ole kuulunukaan.

Tällä uudella syteemillä meen nyt sen 2vk ja sen jälkeen alan lisäilemään tavaroita taas saataville(siitä halvimmasta päästä) ja toivon sitten että vandalisointi olisi loppunut.

Uppaan tänne nyt koiran tottumista tähän uuteen systeemiin muutaman pvän välein jospa siitä on sitten muillekin kohtalotovereille apua.

 

[japadahoe]

Lisäksi vielä kyssäri kepin heitosta ja sillä luoksetulosta, siis oma koira kun pitää keppiä/palloa sellaisena aarteena ettei sitä saa pois ilman toisen aarteen heiluttelua joka vaikuttaa kivemmalta.

Kun siis heitän kepin siihen ei ole komentoa, mutta takasintuloon olen käyttänyt komentoa "TUO" no koira tuo kepin lähelle mutta heti kun lähestyn keppiä tai käytän komentoa "IRTI" tai "EI OTA" lähtee koira heti käpälämäkeen niin että jotenki nauttii siitä kun saa juosta minua karkuun.

Mikäs olisi avuksi?

 

[Leelucky]

japadahoe: ei kannata uskoa kaikkea taivaantotena mitä lemmikkieläinkaupan myyjä sanoo ;) itseasiassa koiran rajaaminen pieneen tilaan rauhoittaa sitä. apbt:in vahtivietti ei ole edes vahvimmasta päästä ja vahtiviettisemmätkin koirat sopeutuu häkkiin kun sen tekee oikein. Ei ole koko iso kämppä kierrettävänä ja vahdittavana eikä tilaa missä juosta niin ei ne kierroksetkaan nouse niin, että tuhoamisvaihe alkaa.

Aggressiivisuudella ei ole mitään yhteyttä koiran tapaan tuhota irtaimistoa kotona. Myöskään ammattilaisen toteamia eroahdistustapauksia on vain noin 5%:lla niistä koirista, joiden omistajat väittävät koiriensa potevan eroahdistusta ja oireilevat metakoimalla tai tuhoamalla paikkoja kun ihmiset on poissa. Yleensä ne oikeat syyt edellämainittuihin ongelmiin löytyy siitä, että koiran energiatasoa nostetaan heti aamusta esim. pitkällä lenkillä tai leikkimällä rajusti ja sitten jätetään yksin päiväksi kun porukka lähtee töihin. Järkevämpi tapa on käyttää koira aamusta ulkona tarpeilla ja ohjata suoraan takaisin nukkumaan kun kotoa poistutaan.

Toinen mahdollinen ja hyvin todennäköinen tekijä on koiran liian korkea asema laumassa. Tuohon liian korkeaan asemaan viittaisi tuo, että koira vahtii huushollia vaikka olette itse kotona sekä myöskin tuo kuvailemasi keppihomma. Koiralle se keppi on huomattavasti kallisarvoisempi aarre kuin ihmiselle ja käyttävät sitä taitavasti osoittaessaan valtaansa, keppi on sillä joka on korkeimmassa asemassa eikä siitä hevillä luovuta. Huomaa hyvin kun heittää täynnä olevaan koirapuistoon kepin tai pallon ;)


suosittelen tutustumaan: http://www.koiraneuvola.fi/keskustelu/index.php

 

[Valerie]

Lisäksi vielä kyssäri kepin heitosta ja sillä luoksetulosta, siis oma koira kun pitää keppiä/palloa sellaisena aarteena ettei sitä saa pois ilman toisen aarteen heiluttelua joka vaikuttaa kivemmalta.

Kun siis heitän kepin siihen ei ole komentoa, mutta takasintuloon olen käyttänyt komentoa "TUO" no koira tuo kepin lähelle mutta heti kun lähestyn keppiä tai käytän komentoa "IRTI" tai "EI OTA" lähtee koira heti käpälämäkeen niin että jotenki nauttii siitä kun saa juosta minua karkuun.

Mikäs olisi avuksi?

Tuo tapa on hieman hankala kitkeä pois kun koira on siihen oppinut, mutta silloin kun se sattuu sen kepin sulle tuomaan niin kehut ihan älyttömästi. Tee myös välillä niin, ettet edes yritä ottaa sitä keppiä pois, kutsut vaan sen koiran luoksesi ja taas kehut ja taputtelet hirveesti kun se tulee. Joskus taas voit ottaa sen kepin hetkeksi itsellesi, kehut ja annat kepin heti koiralle takaisin samantien. Eli tarkotus olis siis, että se koira kokee sen sun luo kepin kanssa tulemisen tosi kivana asiana, eikä niin että nyt jos meen ton luo niin se heti vie mun saaliin.

 

[Jepu]

Heh, meidän luffe on ihana. Tosiaan muutettiin uuten kämppään ja ollaan pari viikkoa siinä asuttu. Ihan täysin tavoille ei heti oppinut ja uusi oma paikka oli hieman vieras. Ensiksi se lojui aina sängyllä kun tulin töistä. Kaksi kertaa sanomista riitti, ja se ei siellä käynyt.

Yhtenä iltana erehdyin ottamaan sen sohvalle kainaloon, seuraavana päivänä se makoili siellä sohvalla kun tulin. Siihen riitti kertasanominen, ei makoile enää. Nyt se on tehokkaasti oppinut että sanasta "peti" mennään omalle uudelle paikalle, vaikka ei kertaakaan olla "opetettu" sitä sille, hoettu vaan osotettu suuntaa.

Ihanaa kun tuo on niin naurettavan helppo joskus :D

 

[John R]

Olisko teillä Japadahoe orastavaa johtajuusongelmaa? Nimittäin kun isäntä on kotona, pitäisi mielestäni koiran olla rentona eikä reagoida ohi kulkeviin koiriin tai mihinkään muuhunkaan. Sen pitäisi tietää, että tuo isäntä tuossa hoitaa asian eikä minun tarvi puuttua siihen. Jos koira taas on alkanut ottamaan johtajan pallia itselleen, se alkaa vartioida omaa laumaansa ja saattaa murista ja haukkua häiriötekijöille.
Tästä johtajuusasiasta joka paikassa paasataan, mutta kun lukee juttuja ongelmakoirista jotka on oikealla tavalla saatu omalle paikalleen laumassa, on kaikki ongelmatkin hävinneet, niin minusta tuohon kannattaa kiinnittää erityishuomiota.

Ite oon tuon keppihomman kanssa tehny alusta asti silleen että kun pentu tuo mulle jotain tai edes kantaa suussa niin olen kehunut kovasti. Ja jos se löytää rakastamansa kävyn jostain ja sattuu tuomaan sen mulle niin otan pois ja annan heti takaisin niin se oppii että se ei menetä aarrettaan vaikka tuokin minulle sen.

En tiedä miten tuon ettei se luovuta keppiä saisi kitkettyä sitten pois. Vienee aikansa, mutta älä missään nimessä ota väkisin tai käskemällä pois.
Tuossahan voisi ajatella vaikka sellaista kikkaa että sidot sen koiran lempilelun johonkin narun päähän ja alat leikkimään sillä, näin sulla säilyy "kosketus" siihen leluun. Jossain vaiheessa kelaat narun sisään ja maanittelet lelun koiralta jonkun erikoisherkkupalan avulla, jos onnistuu, kehut valtavasti ja annat välittömästi lelun takaisin. Tätä jatkat ja kun alkaa luonnistumaan niin pikkuhiljaa jätät sen narun siitä pois jne.

 

[Valerie]

Jossain vaiheessa kelaat narun sisään ja maanittelet lelun koiralta jonkun erikoisherkkupalan avulla, jos onnistuu, kehut valtavasti ja annat välittömästi lelun takaisin. Tätä jatkat ja kun alkaa luonnistumaan niin pikkuhiljaa jätät sen narun siitä pois jne.

Herkkupalaan vaihtaminen ei ole sen takia suositeltavaa, koska silloin koira alkaa helposti tekemään sitä, että tiputtaa sen kepin suustaan herkkupalan toivossa jo ennen kuin se on kerennyt isännän käteen asti. Tällöin saadaan taas hankittua uusi ei-toivottu tapa.
Eli palkitseminen on paras hoitaa vaan tosi reippaasti kehumalla ja taputtelemalla.


Jee, sunnuntaina koiranäyttelyyn. Nuori poitsu pääsee ekaa kertaa nuorten luokkaan. Mua aina niin jänskättää nää näyttelyreissut, en varmaan koskaan totu.

 

[John R]

Herkkupalaan vaihtaminen ei ole sen takia suositeltavaa, koska silloin koira alkaa helposti tekemään sitä, että tiputtaa sen kepin suustaan herkkupalan toivossa jo ennen kuin se on kerennyt isännän käteen asti. Tällöin saadaan taas hankittua uusi ei-toivottu tapa.
Eli palkitseminen on paras hoitaa vaan tosi reippaasti kehumalla ja taputtelemalla.

Jee, sunnuntaina koiranäyttelyyn. Nuori poitsu pääsee ekaa kertaa nuorten luokkaan. Mua aina niin jänskättää nää näyttelyreissut, en varmaan koskaan totu.

No eihän sitä herkkupalaa ole pakko antaa jos se luovutus tapahtuu väärin.;) Ainoastaan oikeasta suorituksesta palkitaan. Näin minä ainakin toimin. Koira kyllä oppii nopeasti että jos keppi tippuu, ei herkkua, keppi käteen=herkku.
Se on tosi että joka asiasta ei tartte antaa sitä herkkupalaa koska kohta se koira ei tee mitään ilman herkkuja. Ite annan noita palkkioita rapsutuksen muodossa, ja randomina lähtee nappula taskusta palkkioksi.

Koiria on tämänkin suhteen erilaisia, joillekin riittää palkkioksi pikku kehu, joillekin tarvii jotain muuta.

 

[japadahoe]

japadahoe: ei kannata uskoa kaikkea taivaantotena mitä lemmikkieläinkaupan myyjä sanoo ;) itseasiassa koiran rajaaminen pieneen tilaan rauhoittaa sitä. apbt:in vahtivietti ei ole edes vahvimmasta päästä ja vahtiviettisemmätkin koirat sopeutuu häkkiin kun sen tekee oikein. Ei ole koko iso kämppä kierrettävänä ja vahdittavana eikä tilaa missä juosta niin ei ne kierroksetkaan nouse niin, että tuhoamisvaihe alkaa.

Aggressiivisuudella ei ole mitään yhteyttä koiran tapaan tuhota irtaimistoa kotona. Myöskään ammattilaisen toteamia eroahdistustapauksia on vain noin 5%:lla niistä koirista, joiden omistajat väittävät koiriensa potevan eroahdistusta ja oireilevat metakoimalla tai tuhoamalla paikkoja kun ihmiset on poissa. Yleensä ne oikeat syyt edellämainittuihin ongelmiin löytyy siitä, että koiran energiatasoa nostetaan heti aamusta esim. pitkällä lenkillä tai leikkimällä rajusti ja sitten jätetään yksin päiväksi kun porukka lähtee töihin. Järkevämpi tapa on käyttää koira aamusta ulkona tarpeilla ja ohjata suoraan takaisin nukkumaan kun kotoa poistutaan.

Toinen mahdollinen ja hyvin todennäköinen tekijä on koiran liian korkea asema laumassa. Tuohon liian korkeaan asemaan viittaisi tuo, että koira vahtii huushollia vaikka olette itse kotona sekä myöskin tuo kuvailemasi keppihomma. Koiralle se keppi on huomattavasti kallisarvoisempi aarre kuin ihmiselle ja käyttävät sitä taitavasti osoittaessaan valtaansa, keppi on sillä joka on korkeimmassa asemassa eikä siitä hevillä luovuta. Huomaa hyvin kun heittää täynnä olevaan koirapuistoon kepin tai pallon ;)


suosittelen tutustumaan: http://www.koiraneuvola.fi/keskustelu/index.php

Tota samaa aamun löysää lenkittämistä olen tähän asti harrastanut tuloksetta, sekä yksi hyvä ystäväni joka kanssa omistaa apbt, niin nekin vie aamulla vaan nopeasti tarpeilleen ja illalla väsyttää sitten kunnolla. Mutta siinä onkin se ero että siinä taloudessa on toinen koiran kanssa pitkälle päivään ennenkun sitten toinen puolisko saapuu ja koira ei ole kun max 5h/pvä yksin.

Toisaalta tämä aamun väsyttämis taktiikka on minun mielestäni kanssa aika looginen sillä koira on silti nukkunu ja levännyt koko yön ja päivällä sitten yksin ollessa se ylimääränen energia pitää purkaa johonkin, kun taas ehkä ei eroahdistusta kärsivillä koirilla voi tämä tulla liian isona muutoksena."äsken leikittiin ja oli perkeleen hauskaa, ja nyt mut on jätetty yksin..."

Koiralla eri kyllä mitään johtajuus vääristymää ole, ja tietää oikeastaan tasan tarkkaan ettei saa pureskella ihmisten tavaroita rikki. Esim eilenkin kun tulin himaan niin heti ku jätin koiran jo sisääntullessa reagoimatta ja hain sen syödyn verkkapusakan, koira tiesi että oli tehnyt väärin ja korvat luimussa meni pöydän ja sohvan väliin makuulle. Että kyse ollut juuri siitä ikävän tunteesta selvästi.

Mitä tulee vielä siihen keppiin ei kyseessä oikeastaan ole mun mielestä siinäkään mitään johtajuus kiistaa, vaan jotenki koira ymmärtää sen kepin heittämis leikin niin et komennot "IRTI" ja "EI OTA" tarkoittaa karkuun lähtemistä, normaali oloissa sisällä nämä komennot onnistuvat melkeen poikkeuksetta aina ilman ongelmia. Koira ei muutenkaan hinassa ollessa hauku koskaan kellekään, ja muutennki on todella hyvä luonteinen koira. Jos nyt ollaan esim hississä tai muussa pienessä tilassa ja joku sattuu tupsahtamaan liian äkkiä siihen niin sillon alkaa haukkuminen, mutta tämäkin on ihan normaalia ilman sen kummempaa johtajuus juttua. Kotona nämä minun mainitsemat haukunnat ovat enemmänki sellasta pullistelua, kun on itse korkeammalla eikä niin ollen siellä pihalla lymyävä koira pysty tekemään mitään pahaa. Heti kun sanaon että "poikki" tai "ei hauku" homma loppuu ku seinään ja jälkeenpäin ehkä kuuluu vaimeeta surinaa kun haluaisi murista mutta tietää ettei saa tehdä sitä.

Itse asiassa tämä keppi/ naru yhdistelmä kuuluu ihan jokapäiväseen leikkiin sillä tavalla pidänki sen kepin lähellä ja hihnassa koira tietää heti kun sanon "irti" että sillon pitää päästää irti. Muuten niin koira rakastaa roikkua sen kepin ja narun varassa ilmassa. Heti sitten ku keppi on irtonaisena niin taas ymmärretään niin ettei sitä keppiä tuoda mulle saakka, lähelle kylläkin mutta juuri ku siihen sitten kuroutuu niin sellasella pienellä liikkellä nykäistään jalat alle ja keppiä on turha havitella. Eli nyt oon tehny niin että olen heittäny useampaa tjebaa, ensimmäisen kun tuo suht kohta lähelle heitän toisen niin että sillä välin saan sen ensimmäisen kepin itselleni.