Yleinen lemmikkikeskustelu

edit. Me yritettiin opettaa häkissä nukkumaan ihan pentuna, kun tahvolla oli tapana alkaa yöllä harrastamaan omaa kivaa (joka häiritsi ihmisten unia). Siitä ei tullut hevonhelvettiä. Viisi yötä jaksettiin yrittää korvatulppien kanssa nukkua, ja niidenkin läpi "valitus" kuului liian selvästi läpi. "Yöhiippailu" saatiin loppumaan sillä, että yksinkertaisesti muutettiin koiran päivärytmi oikeanlaiseksi. Päivän ajan pidettiin pentu väkisin hereillä, niin alkohan se uni maistumaan yöaikaan :D

Niin te vissiin laitoitte pennun häkkiin ja häkin luukun kiinni?

Tossa on yksi syy, (ja onneksi niin ei käynyt teillä :) en tarkoita sitä) miksi osa koirista stressaantuu häkittämisestä ihan tajuttomasti. Siitä tulee niille vankila, kun ne laitetaan sinne ja ovi vaan kiinni moi.

Sitä hain takaa tolla omalla esimerkillänikin, että se ei ole rumba eikä mikään jos muutaman päivän antaa pennun itse tutustua siihen koppiinsa ja sitten vaan määrätietoisesti ohjaa pennun sinne, kun tarve vaatii. Eikä tosiaan niin, että pentu koppiin kylmästi ja kertaheitolla yksin.

Meillä muuten kävi myös noin, että aluksi oli neitokaisella aika lailla sitä virtaa öisinkin. Tepastelu ja puuhailu jatkui läpi yön. :D Mutta kyllä se siitä sitten asettui. Nyt neiti nukkuu siihen asti, kunnes kello soi tai kun jaksetaan raottaa silmiämme.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Niin te vissiin laitoitte pennun häkkiin ja häkin luukun kiinni?

Tossa on yksi syy, (ja onneksi niin ei käynyt teillä :) en tarkoita sitä) miksi osa koirista stressaantuu häkittämisestä ihan tajuttomasti. Siitä tulee niille vankila, kun ne laitetaan sinne ja ovi vaan kiinni moi.

Sitä hain takaa tolla omalla esimerkillänikin, että se ei ole rumba eikä mikään jos muutaman päivän antaa pennun itse tutustua siihen koppiinsa ja sitten vaan määrätietoisesti ohjaa pennun sinne, kun tarve vaatii. Eikä tosiaan niin, että pentu koppiin kylmästi ja kertaheitolla yksin.

Meillä muuten kävi myös noin, että aluksi oli neitokaisella aika lailla sitä virtaa öisinkin. Tepastelu ja puuhailu jatkui läpi yön. :D Mutta kyllä se siitä sitten asettui. Nyt neiti nukkuu siihen asti, kunnes kello soi tai kun jaksetaan raottaa silmiämme.

Ei sitä sillä tavoin kyllä tehty...päivisin yritettiin ohjata sinne nukkumaan (eikä pakolla). Ja aluksi annettiin, totta kai, tutustua muutama päivä ennenkuin yritettiin öisin pitää häkissä. Pentu näki meidät ja häkki oli ihan sängyn vieressä. Ja aina kun itku loppu, niin päästettiin pois tahi avattiin häkkiä.
Mut meille tuo itse häkissä nukkuminen ei ollut se "kynnyskysymys" vaan se, että nukkuisi yöt oikealla rytmillä. Meillä tuo poika meinaa nukkuu isäntäparin vieressä, samassa sängyssä :)
 
Ei sitä sillä tavoin kyllä tehty...päivisin yritettiin ohjata sinne nukkumaan (eikä pakolla). Ja aluksi annettiin, totta kai, tutustua muutama päivä ennenkuin yritettiin öisin pitää häkissä. Pentu näki meidät ja häkki oli ihan sängyn vieressä. Ja aina kun itku loppu, niin päästettiin pois tahi avattiin häkkiä.
Mut meille tuo itse häkissä nukkuminen ei ollut se "kynnyskysymys" vaan se, että nukkuisi yöt oikealla rytmillä. Meillä tuo poika meinaa nukkuu isäntäparin vieressä, samassa sängyssä :)

Niin nukkuu meilläkin, kaikkia suosituksia ja sääntöjä vastaan ;)
 
Niin te vissiin laitoitte pennun häkkiin ja häkin luukun kiinni?

Tossa on yksi syy, (ja onneksi niin ei käynyt teillä :) en tarkoita sitä) miksi osa koirista stressaantuu häkittämisestä ihan tajuttomasti. Siitä tulee niille vankila, kun ne laitetaan sinne ja ovi vaan kiinni moi.

Tämä alkoi hymyilyttää :D. Näin teimme puolison kanssa.
Ja nykyään koira menee aina itsekseen häkkiin, kun se haluaa omaa rauhaa. Ja viihtyy siellä.
Välillä sinne mennään myös käskystä :whip: mutta ei se sitä vankilana pidä.
Joku toinen tosin saattaisi pitää.
 
Yritin muotoilla tuon kirjoitukseni siten, että en ole eri mieltä mutta just näin olen toiminut.. :)

Kokemuksia on hyvä jakaa mutta eri koirille toimii eri asiat. Isäntänä joutuu välillä kyseleen apuja muilta mutta itse pitää seuloa toimivat jutut.. Oliko diplomaattisesti?

Hieno koira sulla miriami. Täällä on belgialainen.
 
Minkä takia koira ei sais nukkua sängyssä?

No iän kaikenhan on paasattu siitä, että "teillä on johtajuusongelma" jos koira nukkuu sängyssä, eli on saman arvoinen nukkumajärjestelyissä, kuin sinä. Vieläkin koirakirjoissa pidetään yhtenä tärkeimpänä juttuna pennun kouluttamisessa sitä, että pentu nukkuu lattialla tai jopa poissa makuuhuoneesta.

Mutta meitähän on moneen junaan :) Mulla on nukkunu kanitkin sängyssä parhaimmillaan, sekä koira. Samaan aikaan. Gerbiilitkin olisin sinne ottanu, jos niiden vapaana pitoa vois nyt ylipäätään harrastaa :D
 
Yritin muotoilla tuon kirjoitukseni siten, että en ole eri mieltä mutta just näin olen toiminut.. :)

Kokemuksia on hyvä jakaa mutta eri koirille toimii eri asiat. Isäntänä joutuu välillä kyseleen apuja muilta mutta itse pitää seuloa toimivat jutut.. Oliko diplomaattisesti?

Hieno koira sulla miriami. Täällä on belgialainen.

Heh, juu, siis se mikä toimii toisella, ei tasan toimi naapurilla - tottakai, näin se on. Mutta tuon häkittämisen suhteen olen itse yhtä kokemusta rikkaampi, ensin räpiköityäni sitä vastaan ja puhuttuani juuri itseäni pussiin (eli kyse oli minun, eikä koiran kannalta parhaan ratkaisun puolustamisesta) lukuisia kertoja. Siksi sitä uskallan nyt puoltaa ja yritän omalla kokemuksella avata muidenkin silmiä. Ehkä turhan kärkkäästi, myönnetään ;)

Sitten taas, on paljon asioita, joita en vieläkään koe tarpeelliseksi koiran kanssa eläessä opetella. Esimerkiksi se, ettei koira saisi olla sängyssä tai sohvalla, ei päde meillä. Miehen mielestä se olisi parempi niin, mutta aika onnellisesti se tuossa äsken katseli telkkaria molemmat koirat puoliksi päällään, samalla niitä rapsutellen. Itselle se on ihan itsestäänselvyys, että a) saavat olla sohvalla ja b) saavat nukkua kanssamme sängyssä, mutta sillä ehdolla kummatkin, että käskystä suksivat helvettiin kummastakin osoitteesta.

Holsku on, ainakin ulkonäkönsä puolesta HIENO koira ;)
 
eihän se automaattisesti kerro mistään johtajuusongelmasta mutta kun yhteen osuu dominoiva iso uros ja koirista mitään tietämätön ensikertalainen niin tuo on oikein oiva keino varmistaa se, että ongelmia on jossain vaiheessa tiedossa :D
 
Jaa, tuollainen arvojärjestys juttu siinäkin. Koskeeko tuo sitten aikuistakin koiraa?

Sarjatulipostaan - mutta sen, minkä opetat pennulle, tietysti pitäisi pitää voimassa koiran koko elämän. Koira voi vielä vanhemmiten pyrkiä arvoasteikossa ylemmäksi, mitä esimerkiksi oma vanhempi koiramme yrittää pennun tultua häpeilemättä tehdä. Se täyttää syksyllä 6 vuotta, eikä mistään murkkuiästä ole tietysti enää tietoakaan. Mutta kovasti vaan se koittaa esittää suurempaa päällikköä joissain asioissa, kuin onkaan. Aika pitkälti sen takia, että sille on sallittu asioita, joissa ennen olin ehdoton, ettei sallita ja nyt on sitten sallittu.

Vai kuulostaako OMA istumapaikka ruokapöydässä appiukon mökillä jotenkin ihan perin normaalilta??? :jahas: (Se tuli minullekin yllätyksenä toissa kesänä, koiruuden vietettyä useampia viikonloppuja ilman minua kyseisellä mökillä, appiukon ja tämän perheen seurana.)

edit. Tai siis minä mikään koirapsykologi ole, mutta kuvittelisin, että periksiannettuamme koira on saanut jotenkin mielessään vallan kahvasta kiinni. Ja ne asiat, missä se kukkoilee, on just joku sängyssä hänen korkeutensa lonkkaluuhun osuminen asentoa vaihtaessa. Silloin pitää ilmoittaa, että HERÄTIT MUT PRKL. Typerä piski, joka tietää kyllä loppujen lopuksi paikkansa ja on pirun kiltti. Mutta nyt pitää leveillä, ettei pentu mene perheessä ohi.
 
eihän se automaattisesti kerro mistään johtajuusongelmasta mutta kun yhteen osuu dominoiva iso uros ja koirista mitään tietämätön ensikertalainen niin tuo on oikein oiva keino varmistaa se, että ongelmia on jossain vaiheessa tiedossa :D

Just näin - ja tällä aina pelotellaan, että näin siinä käy :D
 
Niinkuin sanoin, ei se automaattisesti tarkoita sitä että johtajuusongelma jos nukkuu sängyssä mutta on vahvimpia keinoja nostaa dominoivan koiran egoa. Sinähän päätät koska koirat on sängyssä ja koska ei? sillon homma on ok mutta kaikissa kodeissa noin ei ole. On myös koiria jotka missään vaiheessa eivät halua itselleen johtaja-asemaa vaikka ne sais kaiken tahtonsa läpi.
 
Meillä tuo pikkukirppu nukkuu nykyään kantolaukussa ja yleensä se on käpertyneenä vielä tuohon fleecepeittoon. Ei tietenkään pidetä suljettuna tuota. Siellä on yöt ja päivällä, kun olemme poissa.
wuj781.jpg


Näinkin välillä nukutaan(ei tuo dandien turkki oikeasti ole noin sotkussa miltä se näyttää).:D
316vxwm.jpg
 
Nostetaas tätä kun olen päättänyt hommata lyhytkarvaisen uroschihuahuan. Onko monilla kokemusta näistä? Pärjäileekö noin yleisesti yksin himassa jos oon poissa duunissa? Helppohoitoinen? Minusta tämä olisi aikuiselle miehelle oiva koira.
 
Kaverilla on tommonen sihahuhahua. Kyllä kai se yksikseenkin pärjäilee ja vilkas veijari on. Peruskoiriahan nuo on pienestä koosta huolimatta, eli saman hoidon ja kouluttamisen vaatii kun isompikin koira.
Merkille pantavaa noissa uros sihuhauhauissa on se, että niiden sladdi on 1/3 osa koiran koko pituudesta. Se on paljon se.
 
Emma täytti tänään 2 vuotta :haart: Tuossa on yksi räpsy Emmasta ja kakusta, jonka se hotki noin nanosekunnissa lopuksi söpösti röyhtäisten :haart: Kakussa on peura-perunanappuloita ja peuran keuhkoja (Emma on lähes kaikelle muulle allerginen :()
 

Liitteet

  • Emma ja kakku.jpg
    Emma ja kakku.jpg
    126,5 KB · Katsottu: 368
Ihan yleisellä tasolla ajatellen, olen viimeaikoina tullut enemmän ja enemmän siihen tulokseen, että mm. koiria on aivan liian helposti ja halvalla saatavana. Kolmelta eri kanavalta, osasta tulee kaksikin,eri versiota koirien käytöskouluista ja kouluttamisesta. Se on ihan hyvä, ja ihan ok, seuraan toki niitä itsekin mielissäni, mut taitaa toisaalta olla kysyntääkin.

Kaikista koirista vain hyvin pieni prosentti on defaulttina päävikainen, eli ongelmakoira, loput ongelmat usein selviävät peiliin katsomalla ja rodun tuntemalla. Viimeaikoina on vissiin muut ongelmat elämässä alkanu pysyy hanskassa, ni on aikaa miettiä sitäkin, että melkein käy sääliksi molempia, sekä koiria, että niitä ihmisiä, jotka eivät sen vertaa tunne itseään, saati ymmärrä yleensäkään eläintenpäälle yhtään mitään.
Hienoa tietysti on se, että ymmärtää mahdolliset virheensä ja vaikkei osaisi itse niitä ratkoa, hakevat neuvoa ja tietoa, onnneksi sitä on nykyisin hyvin saatavilla. Mutta se, että edes päädytään näihin 1,5 vuotiasiin "ongelmakoiriin", joita ilmoitetaan annettavan "äkillisen allergian takia" on minusta ehkä vähän...no en tiedä.
Ei kukaan ota lemmikikseen aitoa sudenpentuakaan, ellei ole täysin tietoinen koko olennon mahdollisista vieteistä, tarpeista ja voimista. Pennusta asti paskaruohontavoin, joskus pelossa, joskus jalustalla kasvatettu taistelukoirarotukin on aika tappavaa. Ja onhan se stressi sekä omistajalla, että koiralla itsellään.
Sen verran pitää pakkislaisten ahtereita pitää puhtaana, että tätä threadia selaillessa, ei edes kertaakaan ole käynyt mielessä se "oh, WTF?!". Muilla saitella ei ikävä kyllä aivan näin ole.
Varsinkin kaupungeissa näkee näitä tapauksia ihan luvattoman paljon, missä ulkoulutetaan selvästi aikuista isoa koiraa, eikä edes omistaja itse ole ihan varma, mihin päin on menossa. Pyöräilijänä vituttaa ihan tolkuttamasti, ettei osaa enää luottaa koirien omistajiin, vaan koittaa hoitaa ohitustilanteen niin, että antaa koiralle mahdollisimman paljon tilaa, vaikkei omistaja itse ymmärtäisikään, että koira saattaa vihan lisäksi pelätä pyörää. No, joo, yksittäisiä tapauksia, mutta vastaavia on aivan turhan paljon.

En tiedä miten, mut olen täysin sitä mieltä, että ihmisille pitäis saada se syvempi koiran ottamisen harkinta jotenkin täysin selkäytimeen.

Viimeisin huolestuminen ihmisten järjenjuoksusta on tämä yksi koira. Nyt 1,5-vuotias sekarotuinenuros, jossa on dogoa ja bokseria. Pojun perheeseen syntyi vauva, se ei hyväksy vauvaa, murisee isännälleen kun isäntä koittaa sohvalle, murisee äidille, joka menee lapsen sängynviereen kun lapsi on nukkumassa, ei laske vieraita sisälle, ei voi sietää muilla tielläliikkujia -vaunujen kanssa kävely on mahdotonta ym.ym, koiran viimeinen tuomio isännän mukaan on, että jossen ota, menee piikille. Huolestuttavinta on se, että näitä tilanteita pääsee edes tapahtumaan, en vain voi käsittää, miten lyhytnäköisiä perheelliset(kin) ihmiset voivat olla.

No joo, julistus ehkä sikseen, mut aiemmin oli jotain juttua johtajuudesta ja sängyistä.
Seuraava kuva on seurausta siitä, mitä tapahtuu kun makaa selällään sohvallaa ja huuta "tänne" käskyn silmät kiinni. :thumbs:
Pallerot on 2-vuotias siperianhusky-pohjanpystykorva-mix-uros- ja
n.1,5-vuotias saku-boxeri-mix-narttu.
Molemmat on tullut mulle "ongelmakoirina", Rymy-uros 1-vuotiaana, ei edes peruskäskyjä koskaan opeteltuna ja Iitu-narttu vähän alta vuoden vanhana, häkissä asunut erittäin arka, mut utelias.
Aika hyvin jo menee, vaikka vielä on loppuikä opettelua. :rolleyes:
Joku joskus sanoi koiriani rumiksi. En tiedä, vähän turhan tunnesiteessä koiriin, en voisi koskaan pitää koiriani rumina. En myöskään tahallani dissaille rotukoiria, sakemanneista on enempi kokemusta, joten taival näiden kahden kanssa on viimeisen puolen vuoden aikana ollut melko mielenkiintoinen.




//BTW. emma on aika <3 ja vähänkö tulee huono mutsi olo, kun koirien kakkuakaan tajunnu noin hienoks vääntää:eek:, kun kuitenkin leikittiin synttäreitä ja paperinläpi luun repiminen näyttikin aidolta lahjanavaussessiola :hyvä:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom