Kemiallinen kastrointi on ihan hyvä keino, jos ei halua niitä palleja poistaa, samalla näet millaista elämä on koiran kanssa jota ei enää paneta.
Meillä uros on saanut parit Ypozane kuurit eturauhasvaivoihinsa, Toi lääke ei toimi aivan kuten kemiallinen kastrointi mutta laskee testosteronia ja rauhoitti meijän urosta kun se oli liian uros. (leikkattujenkin narttujen pissat sai sen kierroksille, ja sit ei saanut enää itse pissattua)
Meidän toinen narttu on steriloitu jatkuvien emätintulehduksien ja yhden märkä kohdun jälkeen. Nuoremmalla nartulla ei ole vielä juoksut alkaneet, mutta sitten kun se aika koittaa toi meidän uros saa kunnon lääkkeet jotta ne pallit säästyvät, tarkoituksena olisi sen kanssa vielä mennä veteraani kehiin.
Ja nuoremmasta nartusta halutaan säilyttää mahdollisuus pennuttamiseen jos se menestyisi niin hyvin kuin on toivottu ja arveltu näin pentuiän perusteella.
Kyllä se sterilointi siihen narttuunkin vaikuttaa aika paljon. ei niinkään luonteeseen, mutta fyysisesti. omani ei lihonnut, mutta karvan laatu heikentyi huomattavasti, maha on kaljuuntunut ja kaulapannan kohdalla karva tosi ohutta eikä kasva enää niin hyvin, ja sitten alkoi virtsankarkailu. yleensä koiran nukkuessa siltä tulee pissat alle. Ei aina, mutta välillä.
Itse oon sitä mieltä että uros ja narttu on paras yhdistelmä. ainakin jos toinen samaa sukupuolta oleva koira tulee taloon vähän isompana.
Meille tuli uusin koira pentuna eikä ole narttujen välillä ollut (vielä) ongelmia.
Mut kun on kerran omistanut kaksi lähes samanikäistä narttua tietää miten huonosti siinä huonoimmillaan voi käydä.
Meillä entisen tytöt oli kavereita kauan, mut kerran ku tuli riitaa niin sen jälkeen sitä tuli aina pienemmistäkin asioista.
Ja siitä seurasi kunnon reikiä. niin omistajan käsiin kuin koiriinkin.
