Yleinen lemmikkikeskustelu

Jos on muita koiria tai vaikka myyrä lähellä niin kyllä siinä hetki mietitään että meenkö mä nyt tonne missä toi huutaa. :lol2: Sisällä taas koko käsky on turha koska toi on aina paikalla mitä tahansa tekee.:lol2: Oikeasti vahvaviettisiä saa kaivaa ulos jostain luolasta kun eivät suostu tulemaan ennen kuin on saalista.

Jotkut koirat pyörii aina jaloissa ja joillekin "lähellä" tarkoittaa että on 200m päässä omistajasta. "Mitä sä huudat, tässähän mä oon" :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei pidä paikkaansa, koska pakkiksen omat koirakuiskaajat kouluttavat koiransa niin, että toimivat kuin ajatus.

Oonkohan ainoa foorumilla joka voi myöntää, etteivät mun kumpikaan koira tule luokse huudettaessa? Nuorempi bulli tulee välillä, mutta vanhempaa pitää aina houkutella kepillä.

Nyt sitten odotellaan julkista lynkkausta, kuinka oon paska koiranomistaja tjsp.

Älä turhaan ole huolissasi. Itselläni ei ole koiraa, mutta eipä nuot tuttujen koirat ihan ajatuksella toimi, no jotkut toimii mutta aika harvat.

Keskiverto pakkislainen tienaa vähintää 5000 euroa kuukaudessa, oikeastaan 100.000 euroa vuodessa alkaa oleen oikea suunta. Niiden koirat toimii kuin ajatus, portsari on aina 100% oikeassa ja penkistä nousee 200 ja kyykystä 300 kiloa. :evil:
 
Näitä "seurakoiria" voi kyllä pitää AINA vapaana metsässä, eihän ne jaloista mihinkään lähde luontokappaleita kiusaamaan, komennolllahan koiran pitää luokse tulla oli siellä rymmeikössä vaikka itse piru.

Riittää kun seurakoira käy vaikka 20m päässä omistajasta linnun pesällä ja sitten saattaa taas emo lähteä pakoon. Jolloin taas seuraamuksena on että muut pedot tyhjentävät sen pesän.
 
Nuorena, alle vuoden ikäisenä tuo luokse käsky toimii tosi hyvin kun pentu ei niin mielellään lähde kauas omistajasta mutta kun ikää, uhmaa ja omaa mieltä tulee lisää niin varmasti tulee tilanteita kun korvat on vaan koristeena ja ihan sama mitä se omistaja siellä huutelee. Metsässä saa aika rauhassa mennä, täytyy vaan sen verran olla hereillä että tuleeko vastaan muita vapaana olevia koiria tai ihmisiä jotka vaikka saattaa pelätäkin koiria tai ei muuten vaan niistä tykkää.
 
Luonnekysymys. Toiset tosiaan pyörii jaloissa, oma lähti jo 3-4kk ikäsenä kuin raketti ja kauas jos sen päästi irti. :D
 
Riittää kun seurakoira käy vaikka 20m päässä omistajasta linnun pesällä ja sitten saattaa taas emo lähteä pakoon. Jolloin taas seuraamuksena on että muut pedot tyhjentävät sen pesän.

Säästyypähän pedot nälkäkuolemalta. Tietenkin jos on metsästyshurtta niin varmasti katoaa sen siliän tie kun päästää irti mutta entinen seefferi ja nykyinen corsotin pysyy kokoajan omistajan läheisyydessä, ulkoilutan koiraa aika paljon täällä ihmisten ilmoillakin vapaana(mikä ei ole varmaan laillista tai oikein mutta laiskuuttani teen niin) miksen niin tekisi sitten metsässä.
 
Meille kotiutui AB neiti, 1.5-vuotta, pullien kaveriksi. Ollaan kokeiltu ja tunnusteltu tässä muutama päivä millainen neiti on, koirapuistossa käytiin ja kaikki meni hyvin, ei provosoitunut vaikka pikkukoirat räkytti nenän edessä. Pulkkaa on kiskottu kahtena päivänä, näyttäs tykkäävän ( painona noin 35kg lapsi) hommasta. (Kunnolliset vetovermeet on) Vahtivietti melko vahva ja lapsia kohtaan suojeleva. Aikaisemmin ollut kodinvaihtaja koiria, joilla agressio-ongelmia ja boksereita. Tällä hetkellä vaikuttaa hyvin oppivalta kaverilta .

JOS olisi ollut herkempi kaveri, voisi olla tänään kaksi kuollutta pomeriankoiraa. Kävelin kadulla, kun pihasta juoksi tielle kaksi sellaista räkyttäen hulluna koiran jalkoihin , neiti jäykistyi ja vilkaisi minuun, ihan kuin kysyen: " Saako nuo syödä?" Mutta istui käskystä....kunnes pikkukoirien huolestunut emäntä kipitti hakemaan koiriaan. JOS jotain olisi tapahtunut, arvatkaas kenen syy se sitten olisi. ...
 
^tuo on niin tuttua, lähes jokapäiväistä. Tulee joku koiranomistaja kysymään saako koirat moikata toisiaan. "Eivät saa", standardivastaus, me ei moikkailla. Usein saa sitten kuulla että on niiden koira aiemminkin isojen koirien kanssa leikkinyt. Ihan sama, mä en halua ryhtyä maksumieheksi. Sama kun tulee irtokoiria pomppimaan ympärille, onneksi koirani ottaa suht iisisti, ainakin toistaiseksi on ottanut. Mikä siinä on etteivät muut ihmiset ymmärrä että vaikka heidän koiransa onkin jokin iloinen pikku hännänheiluttajaräksyttäjä, oma koira ei ole ehkä niin iloinen joutuessaan kohtaamaan lähelle tulevan hallitsemattoman törriäisen. Söisi aamiaiseksi oikein mielellään!

Lisättäköön että oma koira, dobermann, ei lähde lenkillä vapaana ollessaan viereltäni mihinkään. Omistajan seura on sille kivempi juttu kuin kauas lähteminen laumasta. Aiempi koira, setteri, sen sijaan karkaili vähän väliä landella. Mä en tiedä saisiko metsästyskoirasta yhtä omistajakeskeistä kuin palveluskoirasta, enpä ainakaan minä usko siihen. En tiedä minkärotuinen seuraava koira tulee olemaan, mielellään dobberin luonne mutta jonkun muun koiran terveys :) Dobberi kuolee nuorena.
 
En tiedä minkärotuinen seuraava koira tulee olemaan, mielellään dobberin luonne mutta jonkun muun koiran terveys :) Dobberi kuolee nuorena.

Käyttölinjan seefferi, pyörii jaloissa varmasti ja onpi kyllä niin omistaja keskeinen että. Muille koirille kyllä järkiään kusipäitä paimentaa, jahtaa,näykkii,komentaa ja juoksee pienten yli mutta jos haluaa tottelevaisen ja omistaja keskeisen koiran niin tuossa on.
 
Käyttölinjan seefferi, pyörii jaloissa varmasti ja onpi kyllä niin omistaja keskeinen että. Muille koirille kyllä järkiään kusipäitä paimentaa, jahtaa,näykkii,komentaa ja juoksee pienten yli mutta jos haluaa tottelevaisen ja omistaja keskeisen koiran niin tuossa on.

Mä veikkaan ettei käyttölinjaisella seefferillä ainakaan parempi terveystilanne ole kun dobberilla. Mutta harvalla isolla rodulla muutenkaan se terveystilanne on kovin kehuttava. Mutta hyvä vaihtoehtohan tuo käyttislinjainen sakemanni on jos harrastuskoiraa hakee. :)
 
Mä en tiedä saisiko metsästyskoirasta yhtä omistajakeskeistä kuin palveluskoirasta, enpä ainakaan minä usko siihen. En tiedä minkärotuinen seuraava koira tulee olemaan, mielellään dobberin luonne mutta jonkun muun koiran terveys :) Dobberi kuolee nuorena.

Saa siitä, olen nähnyt montakin metsästyskoiraa (lähinnä seisojia) jotka suorastaan palvovat omistajaansa. Vaatii vain pirun paljon oikein tehtyä työtä, treeniä ja metsässä kulkemista ja yhdessä tekemistä mikä on tietysti itsestään selvä asia. Tietysti toiset rodut ovat lähtökohtaisesti omistajakeskeisempiä kuin toiset.
 
Setteriä ei ainakaan voinut vähempää kiinnostaa missä se ihminen jollottaa, itse menee siellä kilometrin päässä ja tulee kun tulee. Kun tulee niin lähtee kohta taas uudestaan :-D
Onhan tuo oma loistodobberi vielä elossa, sen pitäisi lekurien mielestä olla jo kuollut. Sydän on niin huonossa kondiksessa ettei siitä enää kalua tule, kaikki treenit on lopetettu mutta ei kyllä vauhti ole yhtään vähentynyt sillä. Kuitenkin, sille ei nyt mahda mitään että sydän ei tule enää kauaa jaksamaan. Seuraavaksi koiraksi ajateltu rhodesiankoiraa. En ole senrotuista nähnyt koskaan treeneissä mutta voihan sitä aina kokeilla millainen siitä saa koulittua tottiksessa ja pelastuslajeissa. Netin mukaan se olisi oiva agilitykoira mutta ei sattumoisin agilityt kiinnosta :)

Täällä on paljon raskaiden koirien ystäviä mutta mulle on koirassa kaikista tärkeintä että se jumalauta JAKSAA! Mä en jaksa koiraa pikkulenkeille viedä vaan voidaan rämpiä skutassa vaikka päiväkaupalla ja vielä nauttia siitä. Treenitkin voivat kestää koko päivän ellei pari jos kisat on kyseessä. Kaverin koira on ihan säälittävä, mikälie bullmastiffi. Ei sitä saa kunnon lenkeille, se haluaa kotiin. Sen omistaja vie ensin koiransa asioille, vie koiran takaisin kotiin, ja lähtee sitten uudestaan lenkille ilman koiraa.
 
Kyllähän tuo AB näyttää jaksavan, aamulla kiskotaan lapsi pulkalla eskariin, iltapäivällä haetaan se, ( yhteensä matkaa edestakaisin 5km) , sitten mennään lenkin kautta riehumaan koirapuistoon ja on kyllä heti vielä lähdössä kun remmin nostaa lattialta. Kyllä meillä ranskanpullakin jaksaa mukana hyvin, en vain sillä vedä enää pulkkaa. ( nuorempana uros veti sitäkin ...ja lapset oli kevyempiä).
 
Dobermanni nyt tuntuu olevan superkoira mitä tässä lukenut, jos jaksavaa koiraa hakee niin alaskan tai siperianhusky ei virta lopu sitten millään. Sakemanni on toinen ainakin meillä tuolla on loputon kunto. Tuo on täysin kyllä totta bullmastiffi on hieman laiska rotu, suuri massa kun nyt on vaan vaikeampi liikuttaa kuin kevyt, mitenhän laiska normi mastiffi on :D täällä jollakin oli muistaakseni mastiffi ?
 
Eilen tuli cane corso ryssäpariskunnalla vastaan, urheilullisen näköinen oli kyllä koira, korvat ja häntä oli leikattu. Rauhallisen ja varman oloinen koira oli.
 
Tuo on täysin kyllä totta bullmastiffi on hieman laiska rotu, suuri massa kun nyt on vaan vaikeampi liikuttaa kuin kevyt, mitenhän laiska normi mastiffi on :D täällä jollakin oli muistaakseni mastiffi ?

Luonteesta se vaan on kiinni ;) Mulla on tuo bullmastiffiuroksen kokoinen ab-uros (54kg viime kesänä), jonka kanssa käyn juoksulenkeillä ja pyöräilemässäkin. 8km pyörälenkkejä menee ihan hyvin ravaavalla askeleella. Toisaalta tässäkin rodussa moni jo väittää, ettei isosta yksilöstä oo kunnon lenkkeihin mutta taitaa olla enempi omistajista kiinni ja siitä, onko koira ruokittu lihavaksi vai ei.

Pienemmissä ambulleissa virtaa onkin sitten ihan tajuttomasti ja ennemmin väsyy ihminen kuin koira :D
http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=10125

Kiva rotu lenkkikaveriksi ja monipuoliseen harrastamiseen mutta Suomessa rodulta puuttuu pk-oikeudet ja se rajaa vähän tosimielellä harrastamista joissain lajeissa.
 
Mä veikkaan ettei käyttölinjaisella seefferillä ainakaan parempi terveystilanne ole kun dobberilla. Mutta harvalla isolla rodulla muutenkaan se terveystilanne on kovin kehuttava. Mutta hyvä vaihtoehtohan tuo käyttislinjainen sakemanni on jos harrastuskoiraa hakee. :)
Mä olen ainakin käsittänyt että käyttölinjaiseissa panostetaan terveyteen todella paljon, lonkat ja nivelet kuvataan yms yms. Meillä oli ennen ei näyttely sakemanni ja 13,5vuotta eli. Ainut tosi vittumainen sairaus oli 9 vuotiaana puhejennut ruokaaineallergia mistä sitten tuli korvatulehduksia yms yms. lopussa oli nivelkipuja mutta koira liikkui elämässään paljon niin kuluuhan siinä paikat väkisellä. Doopeilla sitten nuo sydän viat on niin helvetin yleisiä että mutu tuntumalta heitän että varmasti on terveempi toi sakemanni.

Edit. kyllä nämä "raskaat" jaksaa jos itse liikkuu mukana. Meidän mörssäri on varmasti aika huonokuntoinen koira mutta mamma vei sen 15km lenkille niin se suouriutu hommasta tuosta vain.
Corso ei turhia hötkyile ja ei ala tyhmänä edes takaissin juoksemaan mutta varmasti lähtee aina omistajansa mukaan ja tekee sen mitä omistajakin tekee.

Koitettiin mennä hankeen mäkijuoksua tekemään koiran kanssa, kerran juoksi välin edestakaisin kun toinen omistaja kutsui alhaalla ja toinen ylhäällä, toista kertaa ei suostunutkaan :)
Mutta jos itse olisi ollut valmis matkaa ravaamaan niinkoira olisi varmasti juossut mukana vaikka 20 kertaa.

Sakemanni ei kyllä oikeasti väsy ikinä, pyörii omistajan jaloissa melkein rasittavuuteen asti. Kyselee vaan omistajaltaan "mitä seuraavaksi ".

kertoo sakemannis ja corson erosta että sakemanni HUUSI nähdessään remmin että lahdetaan vielä 12-12 vuotiaanakin kun taas corso löntystää ovelle 1 vuotiaana että ai ollaanko johonki lähdössä :) corsoa ja sakemannia verratessa voi sanoa että corso on kyllä laiska mutta ei ainakaan yhtään tyhmempi kuin seefferi vaikka moni niin luulisi. Ei yhtä palvalualtis tai mielyttämishaluinen mutta oppii kaikki ainakin yhtä nopeaa mutta eriasia jaksaako tehdä "temppuja" kovin montaa kertaa tehdä ilman "palkintoa".
 
Meillä on käyttölinjainen ab, en ole neitiä vielä edes punninnut, olisiko jotain päälle 30 kiloa. Massaa varmaan vielä tulee, kun ikää vasta 1,5-vuotta ja päästään makuun näissä vetohommissa.


pirkko4.jpg
 
Onko belgit kuinka terveitä? Malinoishan varmaan olisi superaktiivisen koiran ystävälle hyvä ratkaisu, miksei tietty joku muukin niistä. Itse harkitsin (englannin)mastiffia toiseksi koiraksi, mutta olen nyt unohtanut ainakin nuo raskaammat mastiffit, juuri sen takia että haluan liikkuvamman koiran ja olisihan se kivaa että se elinikäodotekin olisi vähän enemmän. En kuitenkaan halua mitään koiraa, jonka kanssa joutuu tehdä toisen työpäivän saadakseen sen pysymään tyytyväisenä. Sellainen aktiivinen, muttei superaktiivinen. Picardienpaimenkoirasta olen nyt yrittänyt ottaa selvää, harmi että on niin harvinainen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom