Yksinkertaistamalla parempiin tuloksiin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Nerve87
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl

Nerve87

Liittynyt
28.5.2008
Viestejä
27
Haluaisin herättää keskustelua nimenomaan natubodaukseen liittyen koskien asioiden yksinkertaistamista niiden mutkistamisen sijaan, oma treenikokemukseni on 10 vuoden ajan peruspodausta 2-3-4 jakoisia treeniohjelmia sekä näiden yhdistelmiä käyttäen. Paljon on vuosien aikana tarttunut tietoa eri medioista, kirjoista, ihmisistä, valmentajista yms joita tullut sovellettua omaan tekemiseen. Kuitenkin se kehityksen suurin piikki uupui vielä muutamia vuosia sitten vaikka tuli laskettua kaloreita, sykliteltyä, makrojen viilausta, selvät plussakalorit, dieetit... Kaikkea mahdollista mitä nyt näissä salihommissa pyörii mukana ja oltiin ns kuplassa. Mutta muutama vuosi sitten kun löysäsi nyöriä, lopetti laskemisen, otti simppelin 2 jakoisen ohjelman, söi nälän mukaan hiilihydraattipitoista ruokaa ilman huolta mistään proteiinin kokonaismäärästä tai kaloreista, masu täyteen terveellistä kotiruokaa. Treeniä 4*viikkoon ilman suurempia hifistelyjä, muutama aerobinen viikkoon lisäksi ja näillä konsteilla muutos on itsellä ollut merkittävä verrattuna aikaan jolloin kaikki piti olla ns. optimoitu. Painoni oli 2 vuotta sitten dieetin jälkeen 82kg ja rasvaprosentti 10%, peruskunto siis ei mikään true fitness mutta itse olin tyytyväinen kun lähtötilanne oli 95kg plösö. Nykytilanteessa painoa on 87kg ja rasvaprosenttini oli 11.5 samalla laitteella mitattuna, heittoahan nuissa aina on eikä mittaustulos ole mikään absoluuttinen totuus vaan suuntaa antava mutta... Omaan silmään tämä aika on parasta kehityskauttani ja näistä asioista ois kiva muiden kanssa treenaajien kans keskustella. Mitä esim näet ulkopuolisena että tilanteessani tapahtui?

Miten olette päässeet tasannevaiheelta eteenpäin?

kuinka tarkkaan te omaa lihaskasvu projektianne viette eteenpäin?

Hallitseeko fitness teidän elämäänne vai pysyykö harrastus terveen rajoissa?

Pahoittelut epäselvästä ulosannista, lähinnä haluaisin keskustelua siitä myös, millä on merkitystä ja mikä menee ns. turhien lokeroon
 
Outlet Pre-Workout, 400 g -40%
Tottakai tuossa on järkeä. Eikös mm Hulkki, Tikka, Haikarainen ja Hulmi ole ihan samoilla linjoilla sen suhteen mihin huomio tulee kiinnittää. Syömishäiriö ei ole välttämätön elämäntapa. Vrt bikini kilpailijat jotka punnitsee riisit ja rahkat ja ovat myös oman lajinsa standardeilla huonommassa kunnossa kuin vaikka yleisurheilijat ja voimistelijat, jotka ei samassa kuplassa elä.
 
suurhiilari sanoi:
Tottakai tuossa on järkeä. Eikös mm Hulkki, Tikka, Haikarainen ja Hulmi ole ihan samoilla linjoilla sen suhteen mihin huomio tulee kiinnittää. Syömishäiriö ei ole välttämätön elämäntapa. Vrt bikini kilpailijat jotka punnitsee riisit ja rahkat ja ovat myös oman lajinsa standardeilla huonommassa kunnossa kuin vaikka yleisurheilijat ja voimistelijat, jotka ei samassa kuplassa elä.
Click to expand...

Juuri tätä meinaan, neuroottinen riisien punnitseminen sen sijaan että syötäisiin nälän tunteen mukaan. Lapussa lukee 80g niin ei voi enempää, aikoinaan tätä jonkin verran tuli harrastettua mutta onneksi tuosta tavasta ollaan päästy eroon. Ymmärrän kyllä tiukan kisadieetin, mutta kehityskaudella liian tiukoissa raameissa eläminen tekee pääkopalle hallaa pitkässä juoksussa. Jep tuossakin on perää
 
Ei pidä myöskään vähätellä stressin vaikutusta kehitykseen. Jos aikaisempi pikkutarkka lähestymistapa on tuntunut työläältä, ehkä jopa ahdistavalta, ja nyttemmin hommaan on löytynyt rentous ja tietynlainen tekemisen ilo, voisi sen olettaa näkyvän myös kehityksessä. Monesti on helppo ajatella kuormituksen ja palautuksen suhdetta vain treeneistä tulleen kuormituksen kautta, mutta kuormitusta lisäävät myös kaikilta muilta elämän osa-alueilta tuleva stressi. Ruoka-asioista stressaaminen voi olla yksi tällainen tekijä, joskin tuskin kovin suuri sellainen (yleensä). Lisäksi jos treeneihin on yksinkertaistamisen myötä tullut esimerkiksi jokin selvä progressio, vaikuttanee sekin osaltaan nyt saatuun kehitykseen.

Itse tykkään ajatella treeniasioita jopa hieman hifistellen, mutta tiedostan kyllä, että niiden merkitys häviää Saharalaisen pierun tavoin tuuleen, jos perusasiat eivät ole kunnossa. Toisaalta pidän treenaamisen viitekehyksessä suunnitelmien tekemisestä ja asioiden pohdinnasta, niin mitään stressiä en asiasta juuri koe. Esimerkiksi ravintopuolen asioihin en samanlaista intohimoa tunne, enkä siksi sitä myöskään jaksa liikaa miettiä. Huolehdin vain, että perusasiat ovat sielläkin about kunnossa.
 
Komppaan edellisiä. Tiedän tyyppejä joiden elämä pyörii 24/7 salin ja syömisen kesken. Treenin väliin jääminen on maailmanloppu. Baariin ei voi mennä koska "kaikki" tulokset kuihtuvat samantien. Ruokia lasketaan kokoajan. Ei voi liikkua "huvikseen" koska energiaa kuluu. Sitten ihmetellään miksi on stressi ja hermot kireellä. Kyllä bodaavan pitää voida elää kuten normaalit ihmiset.
 
Komppaan myös edellisiä. Ammattiurheilu on tietenkin sitten erikseen. Mutta jos puhutaan ihan perus natutreenaajasta, joka tekee asioita pelkästä intohimosta niin siinä joillekin käy ajanmittaan niin, että intohimo muuttuu vakavammaksi: aletaan punnitsemaan ruokia ja miettimään neuroottisesti kaikkia muitakin tekemisiä salin ympärillä.

Nykyään itsekin lähinnä keskityn syömään riittävästi ja välttelemään liiallista kaljan tissuttelua. Treeni on yksinkertaisempaa ja tulokset, mieliala ym. vaan nousevat. Stressiä kannattaa todellakin pyrkiä välttelemään, etenkin jos puhutaan harrastuksesta ja intohimosta.

Jos eukko tekee pizzaa, niin nykyään ei ole mikään ongelma lämmittää mikrossa jämäslaisseja aamupalaksi kahvin kanssa. Kun taas ennen se ei olisi ollut edes teoreettinen vaihtoehto.
 
Viimeksi muokattu:
Zerro sanoi:
Ei pidä myöskään vähätellä stressin vaikutusta kehitykseen. Jos aikaisempi pikkutarkka lähestymistapa on tuntunut työläältä, ehkä jopa ahdistavalta, ja nyttemmin hommaan on löytynyt rentous ja tietynlainen tekemisen ilo, voisi sen olettaa näkyvän myös kehityksessä. Monesti on helppo ajatella kuormituksen ja palautuksen suhdetta vain treeneistä tulleen kuormituksen kautta, mutta kuormitusta lisäävät myös kaikilta muilta elämän osa-alueilta tuleva stressi. Ruoka-asioista stressaaminen voi olla yksi tällainen tekijä, joskin tuskin kovin suuri sellainen (yleensä). Lisäksi jos treeneihin on yksinkertaistamisen myötä tullut esimerkiksi jokin selvä progressio, vaikuttanee sekin osaltaan nyt saatuun kehitykseen.
Click to expand...
Kyllä, täysin samaa mieltä. Omalla kohdalla stressi elämän muilla osa-alueilla vaikuttaa treenien suunnitteluun nykyään jopa enemmän vrt. treenin kuormittavuus. Jos elämä on noin muuten kunnossa ja ainoa kuormittava tekijä on siellä salin puolella, se on aika helposti hallittavissa vaikka veteliskin vähän kovempaa. Sen sijaan jos raha-asiat painaa, kaamosmasentaa ja muijakin vaan vittuilee, niin nukkumisesta ei tule mitään, kuten ei myöskään niistä näennäisesti hyvin suunnitelluista treeneistä.

Kyllä mä lähtisin siitä, että treenit ja KAIKKI MUUT elämän osa-alueet pitää olla kunnossa, ennen kuin aletaan punnitsemaan jokaista riisinjyvää. Toki sellanen perushyvä ote safkailuun on pitkässä juoksussa välttämätön harrastelijallekin eikä sinne kyselyaukkoon voi ahtaa ihan mitä sattuu/syödä aivan liian vähän, mutta siitä autistisemmaks homman ei juuri tarvii mennä (pl. painoluokkalajeissa tai kehonrakennuksessa kilpailevat tyypit, tietysti).

Yksinkertaistettuna siis: järkevä, progressiivinen treenisysteemi, riittävästi unta, riittävästi ruokaa eikä älytöntä stressiä=success. Ei tarvita kirjevaakoja.
 
brilleaux sanoi:
Lihavat on lepposia, niin ne väittää. :whistle:
Click to expand...
Voin lihavana allekirjoittaa, mutta en silti suosittele lihavuutta. Perusjärkevä runko ruokailujen suhteen pitää kyllä offillakin siistissä kunnossa ja sallii satunnaisen sikailun ilman, että dieetille lähtiessä hiki nousee otsalle ja läheisiä odottaa 20 viikon kärsivä kiukuttelija.
 
jsjarvn sanoi:
Kyllä mä lähtisin siitä, että treenit ja KAIKKI MUUT elämän osa-alueet pitää olla kunnossa, ennen kuin aletaan punnitsemaan jokaista riisinjyvää. Toki sellanen perushyvä ote safkailuun on pitkässä juoksussa välttämätön harrastelijallekin eikä sinne kyselyaukkoon voi ahtaa ihan mitä sattuu/syödä aivan liian vähän, mutta siitä autistisemmaks homman ei juuri tarvii mennä (pl. painoluokkalajeissa tai kehonrakennuksessa kilpailevat tyypit, tietysti).
Click to expand...

Olen samaa mieltä. Kuten Mähösen Aki taisi johonkin luomuliha -kysymykseen vastata, että "siinä vaiheessa kun semmosia mietitään, niin sulla on lähtökohtaisesti elämässä kaikki helvetin hyvin", karkeasti lainattuna.

Ja tosiaan tuosta ruokailupuolesta, niin mun mielestä aloittelijalle puntaroinnit ja muu arjen organisointi salin ympärillä voi olla hyväkin asia. Näiden avulla oppii tuntemaan omaa kroppaa, mikä sopii ja mikä ei, sekä alkaa löytymään se maalaisjärki ja tietynlainen oikea runko sinne ravintopuoleenkin. On nimittäin ehdottomasti virhe sanoa "älä stressaa, kuha syöt riittävästi" kaverille, joka ei tiedä ravinnosta yhtään mitään.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
kake- sanoi:
Ja tosiaan tuosta ruokailupuolesta, niin mun mielestä aloittelijalle puntaroinnit ja muu arjen organisointi salin ympärillä voi olla hyväkin asia. Näiden avulla oppii tuntemaan omaa kroppaa, mikä sopii ja mikä ei, sekä alkaa löytymään se maalaisjärki ja tietynlainen oikea runko sinne ravintopuoleenkin. On nimittäin ehdottomasti virhe sanoa "älä stressaa, kuha syöt riittävästi" kaverille, joka ei tiedä ravinnosta yhtään mitään.
Click to expand...
Juu, toki mulla oli oletuksena että sellanen perusraami fiksuista syömisistä ei oo ihan tuntematon käsite. Jollekin parilla saarioisten pizzalla ja kahdella pannulla kahvia/vrk elävälle ihmiselle neuvo ei tietenkään toimi.
 
Joo nimenomaan (y) Jaksan edelleen (mm. asiakkaideni kautta) yllättyä miten vähän ihmiset yleisesti ravinnosta tietävät. Täällä kun vapaa-ajalla pyörii bodyskenen piirissä, niin ei aina muista ettei nämä jutut olekaan itsestäänselvyyksiä kaikille
 
Mä en tuossa harrastelijan kalorien laskemisessa näkisi sitä tarvetta viedä sitä liian pitkälle. Se mikä merkitsee kaikilla, oli sitten huipputason kisaaja tai harrastelija, niin ainoa mikä pitäisi kaikilla olla aina kunnossa, olisi järkevä ravinteiden valitseminen. Siinä ei tartte ressiä ottaa eikä se mene liian pitkälle versus riisin puntarointi. Eli käytännössä pyrkii valitsemaan parhaimmat lähteet ravinnolle, määrät sitten on eri asia.
 
Itselläni ei ainakaan homma toimi niin, että vetää reilusti hiilihydraattirikasta perusruokaa ja kaljaa vapaasti. Kontrolloitu ruokavalio ei aiheuta itsessäni pienintäkään stressiä, eikä muutenkaan ole mitään tarvetta punnita koko ajan annoksiaan. Kerran kun punnitsee, niin tietää, missä mennään. Kun elän kontrolloidusti, niin olo on mitä mainioin. Bodymunkkeillen energiaa riittää aivan eri malliin kuin viikonloput krapuloiden ja viikot krapuloista toipuen ja vitutukseensa hiilareita mässyttäen. Ja mikä onkaan yksinkertaisempaa, kuin tehdä tuttuja ruokia. Joillakin se on kanaa ja riisiä, itselläni kreikkalaista salaattia kanalla tai kalalla ja toisinaan sushia tai pihviä.
 
Ehkä suurin yksittäinen tekijä oman hyvinvoinnin kannalta lähiaikoina on ollu kokeilu jättää alkoholi kokonaan pois.
Unen laatu on aivan toista luokkaa kuin ennen.
Mulle maistui siis aina viikonloppuoluet, samoin monasti viikolla se "yks rentouttava" illalla.
Kännäämistä en ole harrastanut vuosiin.

Hyvien oluiden ja viskien ystävä olen edelleen, tuskin mä absolutistiksi alan kuitenkaan. :whistle:
 
Predatori sanoi:
Komppaan edellisiä. Tiedän tyyppejä joiden elämä pyörii 24/7 salin ja syömisen kesken. Treenin väliin jääminen on maailmanloppu. Baariin ei voi mennä koska "kaikki" tulokset kuihtuvat samantien. Ruokia lasketaan kokoajan. Ei voi liikkua "huvikseen" koska energiaa kuluu. Sitten ihmetellään miksi on stressi ja hermot kireellä. Kyllä bodaavan pitää voida elää kuten normaalit ihmiset.
Click to expand...

Minulle tuo ollut välillä ihan tietoinen valinta. Ja kyllä tulosta tuli vasta omistautumalla kun lahjakkuustekijöissä tuli takkiin monelle voimailukaverille jo Suomen tasolla. Ite ainakin halusin pärjätä siinä hommassa vaikka luonnostaan riski en ole koskaan ollut tai tule olemaan. Baareissa käynti tai alkoholi ei kaikkia kiinnosta muutenkaan, vaan mieluummin vaikka treenaa, eikä tarvitse paskoista olotiloista kärsiä. Ei tuo stressiä tuota pätkääkään vaan päinvastoin. Jos se olisi iso juttu elämässä, niin sillon varmaan tuottaisikin.

Nykyään ihan pelkkä harrastelija niin jokseenkin rennommalla otteella. Kaloreita ja makroja lasken vain dieetatessa. Painoa seuraamalla muuten, jos plussakaloreilla menee. Ja toki harrastebodailu pääkopalle rennompaa, jos harvemmin on voimatavotteita.
 
jsjarvn sanoi:
Juu, toki mulla oli oletuksena että sellanen perusraami fiksuista syömisistä ei oo ihan tuntematon käsite. Jollekin parilla saarioisten pizzalla ja kahdella pannulla kahvia/vrk elävälle ihmiselle neuvo ei tietenkään toimi.
Click to expand...

Kyllä se syöminen aiheutti tuskaa kerrakseen ihan oikeasti se jopa stressasi. Mietti kokoajan paljonko kello joko voin syödä, paljon miten paljon tulee hiilareita, proteiinia entä rasvat? Ei saatana, toisaalta ehkä se saattaa vain hämätä montaa tietämätöntä kulkijaa pitäisi aloittaa ihan vain siitä että on perusasiat ravitsemuksesta kunnossa ja totutella pikkuhiljaa syömään enemmän ja osaa tehdä järkeviä valintoja ruokailun suhteen, ihan niinkuin sanoit että pari pannua kahvia ja roiskeläpät ei ole ehkä paras valinta.
 
SUPERCARB (3 kg) -25%
Tota alkoholia tuppaa monet puolustelemaan oikein alleviivaamalla. Se valitettavasti on turhaa, koska se on lähes joka tapauksessa negatiivinen asia. Jos se selitetään sillä, että se helpottaa stressiä, niin parempi etsiä syy, eikä lääkitä sitä myrkyllä. Ja jos ei voi rentoutua ilman alkoholia, niin ongelma on kyllä olemassa. Kun puhutaan "ei voi mennä baariin kun pelätään gainssien katoamista". Mä kyllä sanoisin "ei voida olla juomatta kun ei pystytä". Alkoholille ei löydy mitään teknistä tai henkistä syytä miksi sitä pitäisi ottaa humaltarkoituksessa. Alkoholi on Suomessa valtava ongelma kansanterveydellisesti ja ironisesti aivan mielettömän hyväksyttyä ja normaalia. Alkoholittomuus on huonompi asia kuin vetää kaksi kertaa viikossa perseet.
 
Kannattaa muistaa että alkoholin juonnissa on muitakin leveleitä kuin ei ollenkaan tai joka vkl perseet olalle. Sitä kun voi ottaa niinkin että rentoutuu eikä mene yli. Tottakai alkoholi on haitaksi jos juo kuin pultsarit. Samoin kuin mikä vaan muu asia yliannostettuna. Kevyt känni kerran pari kuussa ei vaikuta perus saliäijän kehitykseen mitenkään.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom