Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Olet oikeassa, että työntekijä on heikoin lenkki, mutta kerropa, miten vaarallista vahinkoa päihtynyt työntekijä voisi loppujen lopuksi aiheuttaa ydinvoimalassa?
Alicia on ilmeisesti ituhippi
En tiedä mutta luulisin että huomattavasti vähemmän kuin päihtynyt tai mielenvikainen lentäjä kaksikko suurimman lentokoneen ohjaimissa. Täräyttävät wtc tyyliin vielä isompaan rakennukseen koneella. Välittömät ihmis uhrit 10000 + välilliset päälle. Välillisiä tulisi
luultavasti sen 100 000 - 1 000 000 päälle jos isku tapahtuisi jenkeissä. Paljos on kuollut populaa irakin ja afganistanin sodissa suoraan ja välillisesti?
http://www.e-leeh.org/tuotanto/sivu2.html sanoi:Riskit ja vaaratekijät
Ydinvoimalaitokseen liittyvä riski aiheutuu reaktorin polttoaineeseen käytön aikana kertyvistä radioaktiivisista aineista, joiden säteilyenergia kehittää lämpöä. Jos tätä lämpöä ei kuljetettaisi pois reaktorin sydäntä jäähdyttämällä, riittäisi se sulattamaan polttoaineen kaasutiiviit suojakuoret ja itse polttoaineen. Tällöin radioaktiivisella aineella olisi mahdollisuus vapautua reaktorista. Radioaktiivisen aineen leviämisen ensimmäisenä esteenä on uraanioksidista tehty polttoainepelletti, joka pidättää itsessään syntyneitä halkeamistuotteita. Toisena suojana on polttoainesauvojen kuorena käytetty metalliputki ja kolmantena reaktorin paineastia. Viimeisenä esteenä on reaktoria ympäröivä kaasutiivis suojarakennus. Ydinvoimalaitoksen turvallisuus perustuukin useiden sisäkkäisten suojakuorien periaatteeseen. /3/
Ulkoisia vaaratekijöitä ovat mm. erilaiset luonnonilmiöt, lentokoneen putoaminen, terrori-iskut ja sotatila. Luonnonilmiöihin, kuten maanjäristyksiin, ollaan varauduttu suunnitteluvaiheessa mitoittamalla laitteet ja rakenteet kulloisellekin maantieteelliselle alueelle sopivaksi. Esimerkiksi mahdolliseen lentokoneen putoamiseen ollaan varauduttu siten, että laitosalueen varavoimanlähteet on sijoitettu eri puolille aluetta, jolloin niiden yhtäaikainen vahingoittuminen ei ole mahdollista. Ydinvoimalaitos on jo sinällään rakenteellisten turvallisuustekijöittensä vuoksi vankka rakennelma, jonne mahdollinen hyökkääminen tai terrori-iskujen teko on vaikeaa. /3/
http://www.e-leeh.org/tuotanto/sivu2.html sanoi:Ydinvoimalaitosten suurin sallittu radioaktiivisten aineiden päästö ympäristöön on 0,1 mSv. Päästöt voivat tapahtua joko ilmastointipiipun kautta tai sitten jäähdytysveden mukana. Suomessa ydinvoimalaitoksien päästöt ovat olleet muutama prosentti sallitusta rajasta (0,001 mSv). /3/
Yleisimpiä kevytvesireaktoreista ilmaan pääseviä aineita ovat fissiossa syntyneet jalokaasut (xenon ja krypton), kaasumaiset aktivoitumistuotteet (hiili- 14) sekä halogeenit (jodit). /3/
Reaktorissa käytettävässä jäähdytysvedessä on korroosiotuotteita ja lisäaineita. Veden virratessa reaktorissa, saattavat nämä aineet aktivoitua. Myös reaktorin polttoaineesta peräisin olevia aktiivisia aineita saattaa joutua jäähdytysveteen. Näitä radioaktiivisia aineita poistetaan vedestä erillisellä puhdistuslaitoksella, jossa ns. ioninvaihtohartsit poistavat radioaktiivisuutta samalla itse aktivoituen. Aktivoituneet ioninvaihtohartsit loppusijoitetaan käytetyn uraanipolttoaineen tavoin. Suurimmat radioaktiiviset päästöt veteen aiheutuvat tritiumista, jonka poistaminen on käytännössä mahdotonta. /3/
Jäähdytysveden kulkiessa laitoksen läpi, lämpenee se n. 10 astetta. Tämä aiheuttaa talvella veden ulostulopaikalle jäätikön sulamista ja heikkenemistä sekä lisää purkualueen biologista toimintaa. Koska jäätikkö puuttuu, auringonvalo pääsee vaikuttamaan pidemmän ajan vuodesta aiheuttaen näin rehevöitymistä. /3/
Ydinvoimalaonnettomuudet ja INES-asteikko
INES-asteikko (International Nuclear Event Scale) kuvaa ydinvoimalaitosten onnettomuuksien ja tapahtumien vakavuutta. Luokkia on yhdestä setsemään (1-7), joista luokat 1-3 kuvaavat laitosturvallisuutta heikentäneitä tapahtumia ja luokat 4-7 onnettomuuksia, joista voi aiheutua säteilysuojatoimenpiteitä vaativia päästöjä ympäristöön. /3/
Suomessa tapahtumat ovat olleet pääosin luokassa yksi (1) ja jokunen luokassa kaksi (2). Tapahtuma luokitellaan alle kolmen, mikäli työntekijöille ei ole aiheutunut välitöntä terveyshaittaa eivätkä laitoksen radioaktiiviset päästöt ylitä viranomaisten hyväksymiä päästörajoja. /3/
Vakavin koskaan sattunut ydinvoimalaonnettomuus sattui huhtikuussa 1986 Tshernobylin voimalaitoksessa entisessä Neuvostoliitossa. INES-asteikolla onnettomuus kuuluu ylimpään luokkaan (7). Onnettomuus johtui perimmiltään laitoksella käytössä olleen RBMK-reaktorityypin ominaisuudesta, jossa reaktoria ajettaessa alhaisella teholla sen teho pyrkii nousemaan jäähdytysveden höyrypitoisuuden lisääntyessä. Tehon nousu taas lisää höyrypitoisuutta ja näin syntyy itseään kiihdyttävä tehon kasvu. Laitoksella oli käynnissä tuolloin koe, joka johti tapahtuneeseen. Lisäksi laitoksen henkilökunta oli kytkenyt suurimman osan reaktorin suojalaitteista pois päältä. Voimakas tehonkasvu ja samalla lämpötilan nousu aiheutti reaktorin paineen räjähdysmäisen nousun ja lopulta suojakaasuvaipan räjähtämisen. Räjähdyksestä syntyneet tulipalot saatiin sammutettua muutamien tuntien kuluessa, mutta reaktorissa olleen grafiitin palo kesti viikon, jona aikana levisi huomattavia määriä radioaktiivisia aineita ympäristöön. Tuhoutunut reaktorirakennus suljettiin massiiviseen betonibunkkeriin, jonka käyttöiäksi suunniteltiin 30 vuotta. Sen rakenteessa on kuitenkin jo havaittu halkeamia. Onnettomuudessa kuoli 31 ihmistä, jotka olivat laitosalueella työskennelleitä pelastusmiehiä. Lisäksi 145 laitosalueen henkilöä sairastui säteilysairauteen. Ympäristön asukkaista 135 000 jouduttiin evakuoimaan 30 kilometrin säteellä. Koko Euroopan alueella onnettomuus vaikutti kymmeniin miljooniin ihmisiin. Säteilyn myöhäisvaikutuksien kautta sairastuneiden henkilöiden määrää on vaikea arvioida. /3,16/
Miinus Tshernobyl, on ydinvoimaloiden vuoksi kuollut hyvin vähän porukkaa.
Tulee mieleen jänis joka pistää uhan nähdessään pään pensaaseen; "kun en näe sitä, ei sekään näe minua". Kun aktiivisesti vaan kieltäytyy näkemästä ydinvoimassa mitään haittoja tai uhkia, niin niitä ei ole olemassa?
Kerro tyhmälle mikä on ituhippi?Alicia on ilmeisesti ituhippi
Tehdä virhearviointeja. Esim. Tsernobylin työntekijät (eivät tainneet olla edes humalassa?).
Tulee mieleen jänis joka pistää uhan nähdessään pään pensaaseen; "kun en näe sitä, ei sekään näe minua". Kun aktiivisesti vaan kieltäytyy näkemästä ydinvoimassa mitään haittoja tai uhkia, niin niitä ei ole olemassa?
Tyhjentävä vastaus. Ydinvoima :thumbs:, ekologiset vaihtoehdot :thumbs:, mutta ei realistisia tällä hetkellä, ja fossiiliset polttoaineet:down:Suomessa ei nyt hirveämmin juhlita jollain aurinkoenergialla eikä sisämaassa paljoa tuulimyllyjä pyöritellä.
Toki ekologisia vaihtoehtoja pitää tukea, mutta immeinen on niin hauska otus, että se keksii aina jotain paskaa omiin rattaisiinsa, vaikka täällä tuotettaisiin kaikki energia yhdellä isolla aurinkokennolla.
Suurin ja tärkein ero noiden RBMK -paskojen (jollainen Bylissäkin oli) ja nykyisten Länsimaisten esim. PWR -reaktorien välillä on vakaus. Siinä missä nykyiset kevytvesireaktorit ovat luonnostaan vakaita, RBMK:lla saattoi tietyillä tehoalueilla esiintyä hurjia "tehopiikkejä". Lisäksi RBMK:sta puuttuu säätösauvojen kärjistä aine, joka absorboi reaktiota ylläpitäviä vapaita neutroneja, joten sauvojen sisääntyöntäminen ei välttämättä lopeta reaktiota ainakaan välittömästi, toisin kuin uusissa painevesireaktoreissa. Kolmas tekijä on hidastimena käytetty Graffiti, joka on todella tulenarkaa.Tuohon Tsernobyliin on aika heikkoa viitata puhuttaessa modernin ydinvoimalan turvallisuudesta. Käytännössä Tsernobylissä ei edes tapahtunut ydinonnettomuutta, siis sellaista että onnettomuuden syynä olisi ollut mikä tahansa nykyaikaisen ydinvoimalan riskialttiuteen liittyvä seikka. Siellä tapahtuneella onnettomuudella on paljon syvempiä merkityksiä koko paskan neuvostojärjestelmän poliittiseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen (tai jotain). Koko neuvostoliitto oli yksi iso virhearviointi.
Ituhippi on omaan todelliseen elämänkokemukseensa ja maalaisjärkeensä suhteutettuna ylikoulutettu ja/tai yliajatteleva henkilö, joka on jostain syystä päättänyt kohdistaa olemattomat voimavaransa tyhjästä meuhkaamiseen ja mitättömään näpertelyyn liittymällä johonkin terroristijärjestöön (Animalia, Greenpeace, Vihreät tms...). Mitätön näpertely tarkoittaa mm. turkistarhauksen aktiivista vastustamista, talojen valtaamista tai muuta toimintaa, joilla kourallinen ituhippeja kuvittelevat saavansa jotain hyvää aikaan, mutta aihettavat vain mitätöntä, tilapäistä ja paikallista epäjärjestystä, sekä pientä haittaa järjestäytyneen yhteiskunnan kunniallisille jäsenille ja eniten itselleen. Ituhippi on kuin 16v. Anja, joka tietää paremmin kuin vanhempansa, että hänen on itsensä kannalta parempi tehdä lapsi ja muuttaa pois kotoaan jonkun Vittu-Markon luokse sen sijaan, että keskittyisi opiskeluun, kesätöihin ja urheiluun. Ituhipeille on jäänyt tuo itkuvinkuvaihe päälle, eli he eivät osaa ottaa vastuuta lähimmäisistään, ympäristöstään, eikä ennenkaikkea itsestään ja siksi "huutavat vittua vanhemmilleen", eli yhteiskunnalle. He ovat lapsia aikuisten ruumiissa. Ihmisiä, jotka muodostavat kapeaan maailmankuvaansa perustuen voimakkaita mielipiteitä heille tärkeistä asioista, jotka on todellisuudessa syöttänyt heidän päähänsä joku toinen ituhippi. Onneksi aniharva ituhippi jaksaa oikeasti tuota pelleilyä yli 30 vuotiaaksi, koska he oppivat jossain vaiheessa, ettei maailma olekaan ihan niin mustavalkoinen miltä se näytti lapsen silmin, vaan tässähän on joku järki. Poikkeuksena ituhippikulissistaan henkilökohtaisesti hyötyvät tapaukset, kuten Vihreiden kansanedustajat. Ituhippi on tavallaan elämänvaihe, siinä kuin Bombers-kerho, skiniporukat, räppärit, hevarit (mäkin olin hevari 12-20v.) ja muut. Kuten mainittuihin, niin ituhippeihinkin liittyy omat pukeutumiskaavansa. Ituhipit ovat täysin hyvinvoinnin muodostama ilmiö. Heti kun tulee seuraava kansallinen kriisi (sota tms.) kohdalle, niin ituhipit katoavat ensimmäisenä. Suurin osa lakkaa olemasta ituhippejä sillä sekunnilla kun pilli soi ja loput eivät vaan selviä.Kerro tyhmälle mikä on ituhippi?
Noita tilastoja jos katsoo niin näyttäisi siltä että tuulivoimaloiden takia on vuoden 1986 jälkeen kuollut enemmän ihmisiä kuin pahan ydinvoiman?
http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content929AC sanoi:Fennovoima: ydinvoimala Loviisaan vain asukkaiden tuella
27.06.2007
Energiayhtiö Fennovoima ei aio rakentaa ydinvoimalaa Loviisaan jos kuntalaiset vastustavat hanketta.
Yhtiön mukaan asukkaiden hyväksyntä on rakentamiselle ehdoton edellytys.
Voimakkainta vastustus on Valkon alueella, joka todennäköisesti jäisi ydinvoimalan suojavyöhykkeen sisään.
Fennovoimalta kerrotaan, että Loviisa on sijoituspaikkana etulyöntiasemassa, sillä kaupungissa on jo totuttu ydinvoimaan.
Fennovoima ja Loviisan kaupunki aloittavat neuvottelut voimalasta huomenna.
Jos ydinvoimalat on niin kivoja, niin miksi tavalliset loviisalaiset eivät enää halua näitä Onnen ja Autuuden tuojia pitäjäänsä lisää? Kunnan päättäjiä asia kiinnostaa toki...
http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2347
Hohhoijjaa..Jos ydinvoimalat on niin kivoja, niin miksi tavalliset loviisalaiset eivät enää halua näitä Onnen ja Autuuden tuojia pitäjäänsä lisää? Kunnan päättäjiä asia kiinnostaa toki...
Hohhoijjaa..
Kysytäänpä Loviisalaisilta, haluaako ne hiilivoimalaa takapihalle. Tuskinpa. Kysytään Loviisalaisilta, haluaako ne tuulivoimaloita takapihalle. Tuskinpa. Kysytään Loviisalaisilta, tarvitsevatko ne sähköä myös tulevaisuudessa.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, ei ydinvoimala ole mikään onnen ja autuuden tuoja eikä sellaisen läheisyydessä asumalla saavuta mitään hyötyä. Tuo nyt sattuu vaan olemaan kokonaisuutena tarkastellen parasta, mitä tänäpäivänä on tarjolla. Ei se silti tarkoita, että kukaan tieten tahtoen tuollaista kotinsa läheisyyteen haluaisi, kuten ei muitakaan tehtaita. Laitosten tuottamat hyödykkeet kyllä kelpaavat, kunhan vaan itse laitos on jonkin toisen harmina.
Se on suht helppo rajata kun sillä ei ole mitään tekemistä nykyaikaisen ja varsinkaan suomessa toimivan voimalan kanssa.Kätevästippä rajaat tuon 1986 pois laskuista.
Miksi ei, kovasti kyllä linkkaat tänne ydinvoiman aiheuttamia uhreja mutta jotka tuulivoimaloiden takia kuolevat ovat sitten jotenkin sallittavempia tapauksia?Nuokaan tuulivoimaloihin liittyvät onnettomuudet eivät vie minulta yöunia.
Tiedän toki vihreästä sähköstä mutta edelleenkin mistä luulet sen sähkön tulevan silloin kun ne vihreät vaihtoehdot ovat syystä tai toisesta hiljaisena? Vihreän sähkön käyttäjille voisi sähkötauluun asentaa automatiikan joka katkaisee virrat kämpästä jos ei vihreää sähköä ole saatavilla, tällä tavalla saataisiin ydinvoimaloiden kulutusta pienennettyä ja ehkä ei tarvitsisi sitten rakentaa niitä lisää.Ja sinulle Laffer tiedoksi, että tällä hetkellä en osta ydinvoimalla, fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella tuotettua sähköä. Joudun sitä varmasti käyttämään esim. työpaikallani, mutta sille en voi mitään. Tuolle omalle sähkösopimukselleni voin ja olen siis "äänestänyt" pienellä rahapussillani.
Tähän toki on vastattu jo moneen kertaan, mutta tosiaankin kyseessä ei taida olla siitä että oltaisiin ydinvoimaa vastaan vaan siitä jos kämpät menee alta, ei paljon merkitse että mitä tilalle tulee. Itse en ole edes livenä tuulivoimalaa nähnyt mutta jos puheet siitä että ne aiheuttavat kauheaa meteliä pitävät paikkansa niin siinä tapauksessa asuisin varmaan mieluummin ydinvoimalan vieressä kuin tuulipuiston.Jos ydinvoimalat on niin kivoja, niin miksi tavalliset loviisalaiset eivät enää halua näitä Onnen ja Autuuden tuojia pitäjäänsä lisää? Kunnan päättäjiä asia kiinnostaa toki...
Se on suht helppo rajata kun sillä ei ole mitään tekemistä nykyaikaisen ja varsinkaan suomessa toimivan voimalan kanssa.
Miksi ei, kovasti kyllä linkkaat tänne ydinvoiman aiheuttamia uhreja mutta jotka tuulivoimaloiden takia kuolevat ovat sitten jotenkin sallittavempia tapauksia?
Tiedän toki vihreästä sähköstä mutta edelleenkin mistä luulet sen sähkön tulevan silloin kun ne vihreät vaihtoehdot ovat syystä tai toisesta hiljaisena? Vihreän sähkön käyttäjille voisi sähkötauluun asentaa automatiikan joka katkaisee virrat kämpästä jos ei vihreää sähköä ole saatavilla, tällä tavalla saataisiin ydinvoimaloiden kulutusta pienennettyä ja ehkä ei tarvitsisi sitten rakentaa niitä lisää.
http://www.taustavoimaa.fi/ekosahko/esittely/e_uk_saavit.htm sanoi:Suomalaista sähköjärjestelmää voidaan kuvata "sähkösaavina", johon kaikki tuottajat tuottavat sähköä. Saavissa menevät sekaisin niin ydin-, kivihiili-, vesi-, turve-, puu-, tuuli- kuin tuontisähkö, joten kunkin asiakkaan käyttämä sähkö on niiden kaikkien sekoitus. Jos jatkat sähkön ostoa vanhalta myyjältä, "sähkösaavin" sisältö ei muutu.
Kun valitset Ekosähkön, menettää vanha myyjä asiakkaan ja joutuu näin pienentämään omaa tuotantoaan. Vastaavasti ympäristön kannalta kestävän Ekosähkön tuotantoa voidaan lisätä. Näin "sähkösaavin" sisältö muuttuu vihreämmäksi ja mitä useampi tekee saman valinnan kuin sinä, sitä nopeammin muutos tapahtuu.
Itse en ole edes livenä tuulivoimalaa nähnyt mutta jos puheet siitä että ne aiheuttavat kauheaa meteliä pitävät paikkansa niin siinä tapauksessa asuisin varmaan mieluummin ydinvoimalan vieressä kuin tuulipuiston.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Espanjaan+nousee+j%C3%A4ttivoimala+tuottamaan+aurinkos%C3%A4hk%C3%B6%C3%A4/1135228464219 sanoi:BARCELONA. Espanjan Andalusiaan rakennetaan vauhdilla jättiläiskokoista, aurinkosähköä tuottavaa voimalakompleksia. Valossa ja lämmössä kylpevä Espanja on alkanut toden teolla hyödyntää arvokasta energialähdettään.
Voimalaryppään arvioidaan täyttävän 180 000 kotitalouden energiatarpeet, kun se valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2013.
Osa käyttöön tulevista teknologioista valjastetaan ensi kertaa maailmassa kaupalliseen sähköntuotantoon.
Sanlúcar la Mayorin pikkukuntaan valmistuva kompleksi koostuu useita aurinkosähköteknologioita yhdistelevästä yhdeksästä eri voimalasta. Niitä ovat aurinkokennoja käyttävät, keskittävät valosähkövoimalat, tornilämpövoimalat sekä kourumaiset, lautasantennia muistuttavat aurinkokerääjät.
Yhteiskapasiteetti tulee olemaan 300 megawattia, mikä tekee Abengoan voimaloista Euroopan suurimman aurinkoenergian tuotantolaitoksen.
Ryppään ensimmäinen 11 megawatin PS10-yksikkö käynnistettiin huhtikuussa. Se koostuu yli 600 peilistä, jotka seuraavat auringon kiertoa. Ne ohjaavat säteet 115 metriä korkeaan torniin lämmittämään vettä. Vesihöyry puolestaan pyörittää turbiinia.
"Yksikkö on merkittävä, koska tornitekniikkaa ei ole aikaisemmin käytetty kaupallisissa sähköverkkoon sähköä toimittavissa hankkeissa", arvioi termodynamiikan professori Valeriano Ruiz Sevillan yliopistosta.
"Voimala on herättänyt valtavan kiinnostuksen alan yrityksissä ja teollisuudessa", Ruiz sanoo.
Innostus uusiutuviin energialähteisiin johtuu Espanjan halusta vähentää riippuvuuttaan tuontienergiasta. Aurinkoenergia ei tosin vielä yllä prosentin kymmenykseenkään Espanjan sähköenergian tuotannosta. Tuulivoiman osuus on jo yhdeksän prosenttia.