"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

On joitain alueita, jotka tulee pitää julkisen sektorin piirissä, kuten hallinto, oikeusjärjestelmä, armeija, järjestyksenvalvonta yms. Toiset taas ehkä voitaisiin hoitaa tehokkaammin yksityisesti, edellyttäen että systeemin palautekytkennät ovat terveitä; Esim. niin että terveydenhuollossa lääketehtaat eivät saisi maksaa yhtään rahaa lääkäreille, eivätkä vakuutusyhtiöt saa sananvaltaa lääkärin ja potilaan väliseen suhteeseen.

Tää menee puhtaasti off-topiciksi, mutta aloin myös tulevana puoskarina miettiä yksityisen terveydenhuollon terveitä palautekytkentöjä. Mitä nämä ovat?

Palkitsemisjärjestelmät rakennetaan yleensä firmalle merkittävän, eli viivan alle jäävän luvun mukaan. Tämä johtaa mielestäni varsin helposti niiden lääkäreiden palkitsemiseen, jotka tuovat talolle eniten rahaa. Rahaa tulee toimenpiteistä ja potilaskäynneistä - kumpienkaan tarpeeton kasvattaminen ei palvele potilasta.

Potilaat eivät ole normaaliin asiakassuhteeseen verrattavassa tilanteessa, jossa he voivat helposti vertailla eri palveluntarjoajien vaihtoehtoja ja tarjottavien palveluiden tarpeellisuutta. Lääkäreillä, joiden bonukset ovat niiden magneettikuvausten yms takana, on siis huomattavan hyvä tilaisuus kääriä hyvät tilit esim. tarpeettomilla tutkimuksilla, mikäli kannustinjärjestelmät tähän ohjaavat. (Tosin ei siinä mitään, kivahan se on diagnooseja tehdä, kun infoa on saatavilla enemmän ;))

Tästä näemmä päästäisiin aasinsillan kautta takaisin huonosti toimiviin palkitsemisjärjestelmiin ja niiden rooliin nykyisessä talouskriisissä. Ko. aihetta finanssisektorin osalta täällä on jo sivuttu kattavasti, joten antaa mun puolesta olla. Kiitos aiemmasta käsittelystä ketjun vakiojäsenille...
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ongelmana on se, että kehittämisen sijaan otetaan huonoina aikoina pois, ja hyvinä aikoina kehittämisen sijaan lisätään vain vanhaan.

Tilannetta pahentaa se, että muutokset tapahtuvat liian nopeasti suhteutettuna ihmisten ja eri järjestelmien sopeutumiskykyyn.
Se on totta, että muutosten pitäisi olla hallitumpia ja suunnitelmallisempia. Se on kuitenkin minusta Suomen oloissa aika liioittelua sanoa, että kehitystä ei julkisella sektorilla tapahtuisi. Esimerkiksi julkinen peruskoulutus on täällä maailman parhaimpien joukossa. Vielä sata vuotta sitten edes lukutaito ei ollut mitenkään itsestäänselvyys. Kyllä tämä melkoista kehitystä tarkoittaa. Tietysti suurin osa tästä muutoksesta on saavutettu resursseja lisäämällä, mutta kyllä myös opettajankoulutus, opettajien ammattitaito ja opetusmenetelmät ovat täällä maailman huipputasoa - ellei sitten verrata moninkertaisilla resursseilla toimiviin yksityiskouluihin.
 
Ero taitaa johtua näkemyserosta siitä, minkä kokoinen julkisen sektorin tulisi olla ja mitä tarkoitusta sen tulisi palvella. Julkisen sektorin koolla ja verotusasteella ovat suoraan verrannollisia toisiinsa, sillä julkinen sektori saa rahoituksensa vain ja ainoastaan yksityistä sektoria verottamalla. Valtio kun ei pääsääntöisesti pyri ratkaisuihin, joissa se pyrkii saamaan positiivista kassavirtaa sijoituksistaan eli suomeksi sanottuna voittoa.

Mun mielestä yhteiskunnassa on olemassa sellaisia selkeitä sektoreita tai tuotettuja peruspalveluita, joissa ainakin perustaso on tuotettava voittoa tavoittelematta tai vahvasti säännöstellen. Perustasoa laadukkaampa palvelua voidaan toki tuottaa kalliimpaan hintaan niin, että perustaso ei kuitenkaan vaarannu.

Tälläisiä yhteiskunnan tarjoamia perusvalveluita ovat ainakin (osa jo mainittu):

Lasten hoito
Vanhusten hoito
Turvallisuus (poliisi, palokunta, armeija)
Terveydenhuolto
Perusasteen koulutus
Hallinto
Oikeuslaitos
Ruuan tuotanto

Myös osa yhteiskunnan infrastruktuurista on syytä pitää erossa voiton tavoittelusta. Hyvin moni perusinfran osa muodostaa itsestään luonnolisen monopolin, jota on joko mahdotonta tai täysin järjetöntä alkaa rikkomaan luomalla päällekkäisiä tai rinnakkaisia järjestelmiä.

Perusinfraan kuuluu:

Vesi ja viemäriputkistot
Sähkönjakelu
Tieverkosto
Julkinen liikenne
Jätehuolto
Tietoliikenne (perustaso)

Peruspalvelut ovat osa ihmisoikeuksia, ja ovat siten liian arvokkaita tuotettavaksi niin, että sijoituksista saadaan rahassa mitattavaa voittoa. Siinä vaiheessa kun punnitaan ihmiselämää ja rahapussia vastakkain, ollaan inhimillisesti pahasti väärällä tiellä. Yhteiskunnan perusinftan tarkoitus on taas mahdollistaa yhteiskunnan perustoiminta ja saattaa jokaisen saatavilla hyvään elämään kuuluvat välttämättömät palvelut kuten lämmin vesi, liikkuminen ja jätehuolto.

Investointi peruspalveluihin ja perusinfraan pitäisi nähdä voittoa tuottavina sijoituksina siten, että mitä fiksumpi, terveempi, toimivampi ja turvallisempi meidän yhteiskunta on, sitä suurempaa voittoa näistä palveluista saadaan.

Pohjimmiltaan kysymys lienee siinä, miksi yhteiskunta on olemassa? Itse näen yhteiskunnan ja yhteiskuntasopimuksen pohjimmaisen tarkoituksen olevan "hyvän elämän" tuottaminen yhteiskunnan jäsenille, missä hyvä elämä tarkoittaa perustarpeiden täyttämistä ja toimivaa yhteiskuntaa.

***

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö peruspalveluita tulisi tuottaa mahdollisimman tehokkaasti. Tehokkuus ei vain ole näissä se ykköskriteeri!

Edit: korjattu typeryyksiä
 
Julkisella sektorilla valitettavasti on taipumus käyttäytyä ikäänkuin sen resurssit olisivat äärettömät. Kuluja erittäin harvoin leikataan. Mikäli ajaudutaan budjettiongelmiin, ne korjataan nostamalla veroja tai juoksuttamalla vajeita. Budjettikurin kiristäminen on vaikeaa ja sen poliittiset kustannukset korkeat. Tilannetta pahentaa se, että julkisella puolella puuttuvat markkinavoimien ohjaamat palautekytkennät, jotka pitäisivät huolen talousjärjestelmän "evoluutiosta."

Julkisen sektorin ongelmat voidaan korjata myös muuttamalla julkisen sektorin toimintamalleja. Nykyinen hyvä-veli järjestelmään perustuva suomalainen sosialismi on kyllä äärimmäisen huono esimerkki toimivasti valtiojohtoisesta byrokratiasta ja palveluiden tuottamisesta. Erilaisten valtion instituutioiden johdossa ja johtokunnissa istuu sen seitsemän sortin poliittista hiihtäjää, joilla ei ole edes pätevyyttä muutenkin täysin turhiin virkoihin. Samalla myös suomalaisen politiikan läpinäkyvyys on nollan luokkaa, mikä mahdollistaa vaarirahoitussotkun kaltaisen kähminnän ja kabinettipolitiikan.

Suomessa on hirveä liuta kummallisia kunnallisia tai valtiollisia toimijoita, joihin mediassa yleensä viitataan kummallisella lyhenteellä (olkoon sitten surullisen kuuluisa KEVA). Näihin elimiin jaetaan puolueiden uskollisille jäsenille hyväpalkkaisia mutta täysin tuottamattomia virkoja. Nykyisen kaltainen järjestelmä on laakia vaille vainaa, ja odottaakin enää tehokkaampaa seuraajaa. Kyseessä voi olla täysin yksityistetty yhteiskuntajärjestys missä pääoma ja suuryritykset määräävät tahdin, tai jollain tasolla uudistettu kansallisvaltio tehokkaalla julkisella sektorilla. Absoluuttisesti kumpikaan järjestelmistä ei ole paha.
 
Kun nyt ajatellaan nähtävästi todella radikaalisti "outside the box" niin järkevintähän olisi purkaa EU:n sisältä koko valtiojärjestelmä vittuun ja aika nopealla aikataululla. Tai itse asiassa luopua koko kansainvälisestä suvereenien valtioiden välisestä järjestelmästä, lakkauttaa kansalliset armeijat ja perustaa maailmanparlamentti, jossa asioista päätetään demokraattisilla määräenemmistöpäätöksillä ilman mitään kansallisia kiintiöitä tai veto-oikeuksia. Lainsäädäntö harmonisoitaisiin maailmanlaajuisesti. Jos joku kansakunta tai kulttuuri ei suostu tällaiseen diiliin niin käydään halkaisemassa atomeja niiden "suvereenin territorion" yläpuolella. Ei varmaan ryppyile enää sen jälkeen.

Kun kaikki sitten "suostuvat" tuohon maailmanparlamenttiin, niin lakiin kirjataan universaalit ihmisoikeudet ja vapaudet ihan ensimmäiseksi. Kukaan ei ole alisteinen millekään uskonnolle tms. ellei itse näin halua omasta vapaasta tahdostaan. Sovitaan, että englanti on uudessa maailmassa kaikkien kotikieli. Muitakin kieliä SAA opiskella, mutta mihinkään ei PAKOTETA. Ei edes tuohon englantiin, mutta kyllä sitä kaikki lopulta opiskelee, koska se on varmaan yksi maailman helpoimpia kieliä oppia. :)

Lisäksi kun lainsäädäntö on harmonisoitu maailmanlaajuisesti sieltä poistuvat kaikki ne kansainvälisen lainsäädännön porsaanrei'ät, jotka nykyisellään mahdollistavat esimerkiksi monikansalliset yritykset ynnä muut vittumaiset kokonaisuudet, jotka tekevät "vapaista" markkinoista mahdottomuuden. Kun kaikille on "level playing field" voitaisiin tuota todellista vapaata markkinataloutta kokeilla ilman mitään tulleja, tariffeja, tukiaisia tai muuta paskaa. Lisäksi kaikki hallinnollinen paska ihan minimiin. Aika paljon helpottaisi jo se, että kaikki puolustusministeriöt ynnä muut voitaisiin lopettaa, rajamuodollisuudet vittuun (poliisit hoitaa) jne.

Käytännössä kaikki liiketoiminta maailmassa on tuon jälkeen vapaata yksityiselle voitontavoittelulle, mutta yksityiset monopolit on varmaan edelleen pakko kieltää lailla, koska suhteellisen edun vuoksi niitä varmaan edelleenkin muodostuisi. (Tässä voi olla se romahduksen siemen, koska käytännössä lakeja tarvitaan aina esimerkiksi sopimusten pätevyyttä koskemaan yms.)

Maailmaan yksi valuutta ja sen arvo sidotaan johonkin "raaka-ainekoriin" (en tiedä toimiiko, kuulosti hienolta). Tällöin yksittäisen raaka-aineen saatavuus ei vaikuttaisi niin radikaalisti valuutan arvoon ja vähentäisi spekulaatiota raaka-aineilla.

Turvallisuudesta vastaisi poliisivoimat, ei mitkään armeijat. Säästyisi muuten aika vitusti rahaa, kun ei tarvittaisi Hornetteja, Sukhoita, Miggejä, häivehävittäjiä ja -pommittajia, ydinohjuksia, sukellusveneitä, lentotukialuksia yms leluja, joilla tällä hetkellä puolustetaan sitä "kansallista territoriota" ja suojellaan "kansallisia intressejä". Vittu jos joku haluaa häivepommittajan (jota ei tarvita, koska valtiot eivät enää sodi toisiaan vastaan) niin leipoo torttuja ja käy myymässä niitä koulun pihalla. Annetaan niille koululaisille sen sijaan ne koulukirjat julkisista varoista (ja on muuten aika iso budjetti tuolla maailmanparlamentilla käytössään, kun siihen lyödään kaikkien entisten kansallisvaltioiden fyrkat kerralla yhteen + kaikki fyrkat mitä ei tarvitse käyttää aseteknologioihin).

Mutta vittu kun ei, aina joku dumbassmulkku alkaa selittämään miten suomalaisilla on sisua ja ruotsalaislla sitä ei ole. Ja suomalaiset muuten juo sitten viinaa. Ja saunoo. Ja syö makkaraa. Ja perunaa. Ja kiroilee, perkele! Tai sitten joku itämaisen uskonnon edustaja alkaa tarinoimaan jostain sedästä joka asui Mekassa ja Medinassa ja muka teki sitä ja tätä, ja sen satukirjatarinoita pitää kuunnella ja totella ja jos joku ei tottele niin hakataan sitä kepeillä tai kivitetään.

Nationalismi on perseestä, ei ole olemassa mitään vitun "kansankohtaloita". Ei Suomessa, ei Ruotsissa, ei Venäjällä, ei USA:ssa eikä Kiinassa. Kaikki nuo on täysin keksittyä paskaa, jotta poliittiset päättäjät ovat saaneet vedottua kansan "sieluun" ja juoksutettua nuoria miehiä tykinruoaksi omia pikkumaisia haaveitaan tavoitellessaan. Menee samaan kategoriaan uskontojen kanssa. Fiktiivistä paskaa. Valtiot laillisina järjestelminä taas ovat juridista fiktiota. Jos tuota ajattelee ihan järjellä, niin koko kansainvälinen järjestelmä alkaa tuntua aivan saatanan lapselliselta: "Sovitaan hei, että tohon kohtaan laitetaan sitten raja. Te ette tuu tälle puolelle eikä me sille puolelle tai jos tuutte, niin sitten muuten tapellaan. Jotta voidaan käydä kauppaa rajojen yli, täytyy kirjailla vitun monimutkaisia sopimuksia ja järjestää rajamuodollisuudet ynnä muuta paskaa jota ei todellisuudessa tarvittaisi edes."

Jos katsot maapalloa avaruudesta, niin näkyykö täällä jotain helvetin rajoja muka? Lukeeko sellaisen metsäisen ja järvisen läntin päällä että "SUAMI FINLAND PERKELE" ja leijonalogo alla? Tai yritä selittää jollekin porolle tai hirvelle, että minkä takia se Haaparannassa ruohoa syödessään syö "ruotsalaista" ruohoa ja Tornion puolella "suomalaista" ruohoa? Onko niissä muka jotain eroa? Tuleeko siitä ruotsalaisesta ruohosta homoksi? Tai paremmaksi jääkiekon pelaajaksi? Joo, vittu urheilusta ja siihen liittyvästä nationalismista puhumattakaan tai järjettömästä fanikulttuurista väkivaltoineen en edes aloita. Mä kannatan kato ManUa ja sä West Hamia. Vittu ku nähään niin muuten tapellaan. Pelle!

Ollaan ihmisinä niin herrarotua kato, että me tiedetään miks Suomessa asuu suomalaiset eikä jokin muu kulttuuri. Tai ollaan muka järkevämpiä kuin omat lapset, ne kun ei vielä tiedä sitä, että tuolla asuu ne "norjalaiset" tuolla ne "ruotsalaiset" ynnä muuta. Mutta kyllä me ne mun muksulle opetan. Sitten se tietää millaisia "norjalaiset" on (ihan niin kuin voisi summata jonkun suuren ihmisjoukon tuollaiseksi kokonaisuudeksi kuin "kansaksi"?). Ei tosin aikuisina helvetin fiksuina yksilöinä (ja erityisesti SUOMEN kansalaisina) tajuta sitä, että ollaan oman kulttuurimme sekä poliittisen sosialisaation vankeja, mutta hei, who cares, mä oon suomalainen ja omistan mielettömän kulttuurisen taustan: 100 vuotta sitten tosin isovanhemmat pasko pihoille, kunnes joku ruotsalainen tajusi tuoda puuceen.

Suurin osa ihmisistä todellakin on edelleen oman mielensä vankeja. Kulttuurista tehdään todellisuutta sitä uusintamalla sukupolvesta toiseen ja keksimällä fiktiivisiä sääntöjä, joista ei ole todellakaan sovittu kaikkien kesken. You can quote me on this: kulttuurit on ihan perseestä. Joka ikinen vitun kulttuuri maailmassa. Koska niillä saadaan ihmiset orjuutettua siihen, että kuuluessasi tähän kulttuuriin, sun täytyy toimia tietyllä tapaa, koska tämän kulttuurin edustajat nyt vaan tekevät niin.

Suvereeneista kansallisvaltioista luopuminen ja maailmanparlamentti on siis se mitä lähdetään tavoittelemaan.

Muutamat jutut jotka tuossa jää mietityttämään: onko maailmassa riittävästi "hyvinvointia", jotta sitä voidaan jakaa tasaisesti kaikkien kesken?

Mitkä arvot voidaan ottaa annettuina siinä vaiheessa kun aletaan kirjoittamaan vaikka tuollaista "uutta maailmaa" koskevaa lainsäädäntöä? Universaalit ihmisoikeudet? Yksityinen omistusoikeus? "Freedom of incorporation"?

Tällasia utopistisia juttuja on kiva näin perjantain kunniaksi vähän kelailla. Saa vähän tuuletettua pääkoppaa.
 
Muutamat jutut jotka tuossa jää mietityttämään: onko maailmassa riittävästi "hyvinvointia", jotta sitä voidaan jakaa tasaisesti kaikkien kesken?

Hyvää settiä koko kirjoitus.. Kunnon avautuminen aina lämmittää :thumbs:

Pentti Linkolan maailma on kestävän kehityksen mukainen ja kaikille riittää "hyvinvointia". Väkiluku vain taisi olla joku kymmenesosa tästä meidän nykyisestä. Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää jo nyt planeetan kantokyvyn. Tulevaisuudessa ei ole nähtävillä ainakaan nopeaa muutosta tähän.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_jalanjälki
 
Nyt ollaan kyllä jo todella kaukana alkuperäisestä aiheesta, mutta jatketaan vielä vähän.

[...]

Suurin osa ihmisistä todellakin on edelleen oman mielensä vankeja. Kulttuurista tehdään todellisuutta sitä uusintamalla sukupolvesta toiseen ja keksimällä fiktiivisiä sääntöjä, joista ei ole todellakaan sovittu kaikkien kesken. You can quote me on this: kulttuurit on ihan perseestä. Joka ikinen vitun kulttuuri maailmassa. Koska niillä saadaan ihmiset orjuutettua siihen, että kuuluessasi tähän kulttuuriin, sun täytyy toimia tietyllä tapaa, koska tämän kulttuurin edustajat nyt vaan tekevät niin.

Suvereeneista kansallisvaltioista luopuminen ja maailmanparlamentti on siis se mitä lähdetään tavoittelemaan.
Totta kai utopiana maailmanparlamentti ja kansallisvaltioista luopuminen olisi hyvä juttu. Mutta kulttuurit ei ole perseestä, siis ihan joka ikinen.

Muutamat jutut jotka tuossa jää mietityttämään: onko maailmassa riittävästi "hyvinvointia", jotta sitä voidaan jakaa tasaisesti kaikkien kesken?

Mitkä arvot voidaan ottaa annettuina siinä vaiheessa kun aletaan kirjoittamaan vaikka tuollaista "uutta maailmaa" koskevaa lainsäädäntöä? Universaalit ihmisoikeudet? Yksityinen omistusoikeus? "Freedom of incorporation"?
Niinpä. Mistä ne arvot tulee, jos ei siitä kulttuurista? Kuka määrittelee, mitä ovat universaalit ihmisoikeudet? Ja mitä siellä maailmanyhteisössä sitten olisi, jos ei kulttuuria? Eli sen sijasta, että sanot kulttuurien olevan perseestä, pitäisi sanoa paskojen kulttuurien olevan perseestä. Sellaisten, jotka eivät tunnusta universaaleja ihmisoikeuksia jne. Pitäisi pyrkiä yhden kulttuurin ulottamiseen koko maailmaan, niin kuin esim. Yhdysvallat ainakin juhlapuheissaan pyrkiikin. Siitä, miten tämä tehdään, voi tietysti olla - syystäkin - montaa mieltä.

Niin joo, sanotaan nyt tähän vielä ihan virallisesti, että kyllä, mun mielestä toiset kulttuurit on parempia kuin toiset. Jos joku on eri mieltä, niin voi kokeilla elämistä esim. Talebanin hallitsemilla alueilla Afganistanissa ja Pakistanissa.
 
Hmm, tavallaan joo, mutta tuossa uudessa valtiottomassa maailmassa se kulttuuri ei olisi sidottu mihinkään kansallisvaltioideologiaan, kuten se käytännössä nyt on aina. On sankarillisia eeppoksia, kansalliseeppoksia ja muuta paskaa, kuten lippua, laulua ja joillain omat rahayksiköt ok så viidare. Ja jenkeillä God, country, marine corps... vaimitensemeni.

Enkä välttämättä sanoisi noiden "hyvien" arvojen nousevan kulttuurista, vaan filosofiasta. (Joka on tietenkin osa tiettyä kulttuuriperintöä.)
 
Enkä välttämättä sanoisi noiden "hyvien" arvojen nousevan kulttuurista, vaan filosofiasta. (Joka on tietenkin osa tiettyä kulttuuriperintöä.)
Mä sanoisin niin, että arvot on osa kulttuuria, samoin kuin filosofia, tiede je ylipäänsäkin rationaalisen ajattelun normit. Toisissa kulttuureissa on näillekin asioille toisenlaiset (huonommat) normit, kuin länsimaissa. Ja länsimaissakin elää rinnakkain erilaisia kulttuureita, esimerkiksi Yhdysvaltain Keskilännen uskovaisilla on eri normit rationaaliselle ajattelulle kuin meillä, ja keskustelu heidän kanssaan on juuri siksi niin vaikeaa.

Arvoja toisinnetaan tai pidetään yllä kulttuurissa toimimalla - ainakin riittävän paljon - niiden mukaan ja sanktioimalla toisenlaista toimintaa julkisen vallan, yleisen asenteen jne. avulla. Aivan niin kuin muitakin kulttuurin aspekteja.

Enivei, itse asiasta ollaan kyllä samaa mieltä, tämä nyt on lähinnä jotain metafysiikasta saivartelua.
 
Mielenkiintoista että sekä Vinho Tinton että minun mielestäni on epäoikeudenmukaista että ansiotuloja ja pääomatuloja verotetaan eri tavalla, vain sen vuoksi että pääoma on likvidimpää ja vaihtaa olinpaikkaansa paljon nopeammin kuin työntekijä, mutta silti päädymme päinvastaiseen ratkaisuun; Vinho Tinton mielestä pääomatulot pitäisi muuttaa progressiiviseksi, minusta ansiotulon verotusta tulisi keventää ja sen progressiota lieventää, tai jopa muuttaa tasaveromalliksi.

Näinhän tuo on, ongelma on yhteinen mutta ratkaisu hieman erilainen. Loppupeleissähän asia on mun mielestä arvokysymys, kenenkään on aika vaikea määritellä jotenkin matemaattisesti "optimikokoa" julkiselle sektorille (ja oon mä jotain sellaisiakin papereita joskus lueskellut, missä joku on yrittänyt, mutta ne mallit ovat aina niin saatanan yksinkertaistettuja).

Ja kyllä munkin mielestä ansiotuloverotusta voisi vähän laskea :)

Indeed, Vinhon kirjoitukset ovat olleet vähän harvinaisia tässä ketjussa, mutta sitäkin parempia.

Kiitoksia, on muka niin kiire duunissa ettei oikein ehdi kirjoitella. Tää pääomaveroasia on kuitenkin sen verran lähellä sydäntä, että oli pakko avautua.
 
Alla aikaisempaa keskusteluakin sivuava Heikki Niskakankaan kolumni Talouselämästä. Arvostan kyseistä herraa suomalaisista veroakateemikoista eniten.

Viisasta veropolitiikkaa
Heikki Niskakangas

Julkisen talouden kestävyysvaje on mittava. Se johtuu ennen muuta kahdesta tekijästä: väestön ikääntymisestä ja laman laskuista. Talouden tasapainottamiseen tarvitaan talouden kasvua, säästöjä ja työurien pidentämistä. Ynnä veronkorotuksia. Valoa ei ole näköpiirissä, koska teollisuustuotannolla ei Suomessa ole riittävää kilpailukykyä. Siksi toimenpiteiden täytyy olla järeitä.

Korkeasuhdanteessa talous kestää veronkorotukset. Talouden kasvuteoriassa verotus ei ole vaikuttava tekijä. Talouskasvun vauhti riippuu pitkällä aikavälillä ennen muuta innovaatioista ja työvoiman osaamistason kehityksestä. Historiallisessa vertailussa kasvu on suurin piirtein yhtä nopeaa korkean ja matalan verotuksen maissa. Lamasta nousua veronkiristykset kuitenkin hidastavat, koska ne syövät kotimaista kysyntää. Veropoliittiset päätökset on tehtävä velkaantumisen ja kysynnän ruokkimisen ahtaassa raossa.

Kansainvälinen verokilpailu, joka kohdistuu lähinnä yhteisöveroon, hellittää. Myös kilpailijamaat painiskelevat suurten vajeiden kimpussa, enkä usko uuteen yhteisöverokantojen alentamisaaltoon. Eri asia on, että yhteisöveron tuotto jää hyvin pitkäksi aikaa vuoden 2008 tason alapuolelle.

Työn verotus voisi olla kevyempää kuin eläkkeiden verotus.
Kireällä työn verotuksella on vahingollisia vaikutuksia. Työn kysyntä ja tarjonta kohtaavat parhaiten silloin, kun pienituloisten ansiotuloja verotetaan kevyesti. Tästä on tutkimustietoa. Myös suurituloisten ansiotulojen jyrkkä progressio aiheuttaa ongelmia.

On välttämätöntä madaltaa suurten ansiotulojen ja pääomatulojen välistä verokuilua. Liian erilainen verotus on epäoikeudenmukaista ja kierouttaa taloudellisen käyttäytymisen malleja. Työtulojen ankara verotus kuitenkin jollakin tavalla hyväksytään, koska kansa on turtunut siihen. Mutta jos verotuksella halutaan johonkin kannustaa, niin työhön. Kannustavuusnäkökulmasta katsoen työn verotus voisi olla kevyempää kuin eläkkeiden verotus.

Kunnallistaloudessa on päättyvällä vuosikymmenellä vallinnut kultakausi. Verotulot ovat kasvaneet 6 prosentin vuosivauhtia ja kaikki on pantu menemään. Nyt Siperia opettaa kuntapamppuja.

Suosittelen säästöjen kylkeen kiinteistöveron nostoa. Se on hyvä vero, joka ei rasita työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Jos kaikki kunnat nostavat kiinteistöveroprosentit lain sallimaan maksimiin, kunnat keräävät yhteensä 900 miljoonan euron verotulot.

Arvonlisäverokin on neutraaliudessaan mainio vero.
Hyvä on myös perintö- ja lahjavero. Siihen liittyy vain se kiusallinen ominaisuus, että äänestäjät vihaavat sitä. Poliittisen päättäjän on vaikea kiristää verotusta tällä herkällä alueella. Talouden yleisten kriteereiden valossa ei kuitenkaan ole syytä turvata rikkaiden vanhempien lapsille huoletonta elämää.

Arvonlisäverokin on neutraaliudessaan mainio vero, jos veropohja pidetään tiiviinä. Arvonlisävero ei rasita kotimaista tuotantoa. Se on teknisiltä ominaisuuksiltaan toimiva ja lisäksi oikeudenmukainen. Muissa Pohjoismaissa arvonlisävero on 25 prosenttia ja tämä verotaso tulee meillekin.

Keskeinen linjanveto veropolitiikassa liittyy siihen, missä määrin verotuksen tulisi olla neutraalia ja missä määrin interventionistista, ohjaavaa.

Minusta hyvä verojärjestelmä on ensisijaisesti neutraali. Se ei vääristä taloudellista päätöksentekoa, vaan yritykset ja kuluttajat tekevät ratkaisunsa verollisessa maailmassa samalla tavalla kuin verottomassa taloudessa. Sellaisissa oloissa talouden näkymätön käsi ohjaa talouden aktiviteettia kokonaisuuden kannalta optimaalisiin ratkaisuihin.

Neutraalissa verojärjestelmässä veropohjat ovat tiiviit ja verokannat alhaisia. Yhtäläisestä verotuksesta on syytä tehdä poikkeuksia vain painavin perustein.

Ohjaavaan veropolitiikkaan liittyy ongelmia. Toimenpiteiden osumatarkkuus tahtoo olla heikko. Ne johtavat usein vääristymiin ja sitä kautta kansantaloudelliseen tehottomuuteen. Hyvää tarkoittavat kohdennetut investointikannustimet saattavat johtaa tehottomiin investointeihin.

Veropoliittisten temppujen taustalla on monesti poliitikkojen ja lobbareiden työnkuva. Heidän tehtäviinsä kuuluu osoittaa kansalle, että ongelmiin on puututtu ja ratkaisu löydetty. Niin kuin lääkäri määrää lääkkeitä silloinkin, kun reseptin kirjoittamiselle ei ole suoranaisia lääketieteellisiä perusteita.

Talouselämä 21.8.2009
 
Julkisen talouden kestävyysvaje on mittava. Se johtuu ennen muuta kahdesta tekijästä: väestön ikääntymisestä ja laman laskuista. Talouden tasapainottamiseen tarvitaan talouden kasvua, säästöjä ja työurien pidentämistä. Ynnä veronkorotuksia. Valoa ei ole näköpiirissä, koska teollisuustuotannolla ei Suomessa ole riittävää kilpailukykyä. Siksi toimenpiteiden täytyy olla järeitä.

Korkeasuhdanteessa talous kestää veronkorotukset. Talouden kasvuteoriassa verotus ei ole vaikuttava tekijä. Talouskasvun vauhti riippuu pitkällä aikavälillä ennen muuta innovaatioista ja työvoiman osaamistason kehityksestä. Historiallisessa vertailussa kasvu on suurin piirtein yhtä nopeaa korkean ja matalan verotuksen maissa. Lamasta nousua veronkiristykset kuitenkin hidastavat, koska ne syövät kotimaista kysyntää. Veropoliittiset päätökset on tehtävä velkaantumisen ja kysynnän ruokkimisen ahtaassa raossa.



On välttämätöntä madaltaa suurten ansiotulojen ja pääomatulojen välistä verokuilua. Liian erilainen verotus on epäoikeudenmukaista ja kierouttaa taloudellisen käyttäytymisen malleja. Työtulojen ankara verotus kuitenkin jollakin tavalla hyväksytään, koska kansa on turtunut siihen. Mutta jos verotuksella halutaan johonkin kannustaa, niin työhön. Kannustavuusnäkökulmasta katsoen työn verotus voisi olla kevyempää kuin eläkkeiden verotus.


Muissa Pohjoismaissa arvonlisävero on 25 prosenttia ja tämä verotaso tulee meillekin.

Keskeinen linjanveto veropolitiikassa liittyy siihen, missä määrin verotuksen tulisi olla neutraalia ja missä määrin interventionistista, ohjaavaa.

Minusta hyvä verojärjestelmä on ensisijaisesti neutraali. Se ei vääristä taloudellista päätöksentekoa, vaan yritykset ja kuluttajat tekevät ratkaisunsa verollisessa maailmassa samalla tavalla kuin verottomassa taloudessa.

Neutraalissa verojärjestelmässä veropohjat ovat tiiviit ja verokannat alhaisia. Yhtäläisestä verotuksesta on syytä tehdä poikkeuksia vain painavin perustein.

http://www.taxation.ch/index.cfm/fuseaction/show/temp/default/path/1-534.htm
In general, Swiss income tax rates are progressive. Very often different rates apply for married and single taxpayers, as the income of husband and wife is aggregated and taxed together. The maximum federal income tax rate is 11.5%. A taxable income of CHF 100'000 is taxed at about 4% (singles) and 3% (married). The rates for CHF 200'000 are 8% and 7.5% respectively.

Sinänsä kolumnia en kyllä voi käyä kiistämään, mutta kun suomessa tässä nyt selkeästi on järkyttävän kova paine kiristää veroja: tulisi samalla lopettaa saksan ja ranskanopetus kouluista. Parhaiden kykyjen pitäminen täällä tulee vaikeaksi, kun tuolla euroopassa pääsee NIIN paljon vähemmillä veroilla kuin täällä. Kokonaistaloudelle veroasteella on pienempi merkitys, henkilökohtaisella tasolla sillä on iso merkitys, ja miksi suomalainen joka täältä pois pääsee ei hakeutuisi ulkomaille, kun vaihtoehtoina on verottaminen hengiltä.

Verotuksen neutraalius on ensiarvoista, samoin verokantojen alhaisuus. Sillä mikään ei ole niin paha talouden ja sen dynamiikan tappaja kuin verot liian korkeina

Eikö suomessa voitaisi vihdoinkin tehdä kuluille todellisia karsimistoimenpiteitä, eikä ainoastaan keskittyä siihen, että suomalaisten henkilökohtainen varallisuus sosialisoidaan hetimmiten. Korkeat verot tuo sen, että ne fiksut ja pätevät ihmiset jotka ovat tälle maalle ensiarvoisen tärkeitä lähtee ulkomaille. Ton Sveitsin voi ottaa (ääri)esimerkiksi verotuksen osalta, mutta kyllä mä näen sen isohkona riskinä suomelle lähivuosina.

(=etteikö muakin kiinnosta lähtö)
 
http://ohjelmat.yle.fi/mot/taman_viikon_mot

Varsin asiallinen selvitys.
"
MOT: Lisää rahaa Amerikan rikkaille

Tuloerot kasvavat, kun superrikkaat rikastuvat. Miksi? Asiantuntijana nobelisti Robert Solow. Toimittaja Timo-Erkki Heino.
"

Vaikka ohjelnma nimineen monissa varmasti nostattaa puistatuksia, suosittelen silti. Pahimmillaan menettää vajaat 30 min elämästään. Parhaimmillaan oppii paremmin argumentoimaan vasuriperversioita vastaan ;)
 
Kulujen karsinnan lisäksi tällaisessa tilanteessa pitäisi työn tekemisen, myös lyhytaikaisen, tehdä kannattavaksi. Nyt on tilanne se että jos on työttömyyskorvauksilla, ei kannata ottaa mitään viikon parin pestejä vastaan koska hyöty jää tappion puolelle ja lisäksi tulee katkos korvauksien juoksemiseen... Sekä pirusti paperityötä ja selvittämistä.

Samoin yrittäminen. Hallitus muka tukee yrittämistä mutta missä on toimenpiteet. Rupea yrittäjäksi niin olet samana päivänä kaikkien tukiverkostojen ulkopuolella, mutta jokainen pässikin tajuaa kuinka mahdollista on heti alkuun täystyöllistää itsensä alku metreillä. Mitkä ovat mahdollisuudet. Joko starttirahaa (=byrokratiaa ja aikaa palaa) tai sitten alat heittämään pimeenä keikkaa ja kun alkaa pukkaan jo liikaakin pimeetä keikkaa niin pistät toiminimen pystyyn.
 
Alla aikaisempaa keskusteluakin sivuava Heikki Niskakankaan kolumni Talouselämästä. Arvostan kyseistä herraa suomalaisista veroakateemikoista eniten.
Niskakangas tuntui lähinnä vanhalta kommunistilta verotuksen kurssia pitäessään. Voin olla väärässä, mutta Niskakangas vaikuttaa tekstiensä puolesta hyvin katkeralta, ehkä oma menestys taisi bisnesrintamalla jäädä heikoksi ja huvit maistua liikaa.
 
Ton Sveitsin voi ottaa (ääri)esimerkiksi verotuksen osalta, mutta kyllä mä näen sen isohkona riskinä suomelle lähivuosina.(=etteikö muakin kiinnosta lähtö)

Kovin moni suomalainen ei voi lähteä Sveitsiin töiden perässä. Eikä Luxemburgiin tai Monacoon tai Andorraan. Kun nämä neljä maata karsitaan pois vaihtoehdoista, niin yllättävän lähellä Suomea ne veroprosentit ovat kaikissa muissa (vauraissa) Euroopan maissa.

Niskakangas tuntui lähinnä vanhalta kommunistilta verotuksen kurssia pitäessään. Voin olla väärässä, mutta Niskakangas vaikuttaa tekstiensä puolesta hyvin katkeralta, ehkä oma menestys taisi bisnesrintamalla jäädä heikoksi ja huvit maistua liikaa.

Huvit sille ovat kyllä aina maistuneet vähän liiankin hyvin, mutta mun mielestä on outoa, että kaikki tasapuolisemman verojärjestelmän (=kaikkein rikkaimpia pitäisi verottaa edes samalla tasolla kuin muita) puolesta puhuvat leimataan heti elämässä menestymättömiksi katkeroituneiksi luusereiksi.
 
Huvit sille ovat kyllä aina maistuneet vähän liiankin hyvin, mutta mun mielestä on outoa, että kaikki tasapuolisemman verojärjestelmän (=kaikkein rikkaimpia pitäisi verottaa edes samalla tasolla kuin muita) puolesta puhuvat leimataan heti elämässä menestymättömiksi katkeroituneiksi luusereiksi.
Dissaan Niskakangasta lähinnä niiden motiivien takia, joita olen tulkinnut miehellä olevan. Mielipide ei perustu pariin artikkeliin, vaan pitkälti siihen huonoon kuvaan, jonka mies antoi luennoidessaan. Asiamielessä en pidä nykyistä eroa verotuksessa vääryytenä, sillä suuret pääomatulot perustuvat pitkälti pitkän aikaväiln työn realisoitumiseen yrityskauppojen myötä, mikä verotuksessa pitää huomioida.
 
Pakko laittaa pieni kevennys tähän väliin.

"Perintöjä ei saada vapaasti kilpailemalla. Ei edes kovasti yrittämällä."

http://www.youtube.com/watch?v=6-6YxLDiZ4M

Ehkä pointtina on se että kun jotkut puhuu yrittäjistä ne puhuu parin miehen pajoista jotka painaa niskalimassa enemmän kun kovimmatkaan duunarit. Toiset puhuu miehistä joille annetaan rahat ja tilaisuus kouraan, sitten tulee näitä hulluja optioita. Mutta kuten joku talous nobelisti

telkkarissakin sanoi, ahneus ei ole enää synti.
 
Kyllä itseä jäi ainakin ihmetyttämään suuresti eiliset verotusta koskevat uutiset. Tuli sellainen säätämisen maku koko projektista. Oi Sauli, pelasta meidät. Vielä kerkeät.
 
Dissaan Niskakangasta lähinnä niiden motiivien takia, joita olen tulkinnut miehellä olevan. Mielipide ei perustu pariin artikkeliin, vaan pitkälti siihen huonoon kuvaan, jonka mies antoi luennoidessaan. Asiamielessä en pidä nykyistä eroa verotuksessa vääryytenä, sillä suuret pääomatulot perustuvat pitkälti pitkän aikaväiln työn realisoitumiseen yrityskauppojen myötä, mikä verotuksessa pitää huomioida.

Pääomatuloista ylivoimainen enemmistö perustuu aikanaan perittyyn varallisuuteen. Kapitalistisessa yhteiskunnassa varallisuudella on taipumusta kumuloitua. Ja kyllähän Nokian tj:kin ansiot perustuvat pitkän aikavälin työn realisoitumiseen. Miksi sen pitäisi maksaa yrittäjää enemmän veroa?
 
Back
Ylös Bottom