"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[Tomppa85]

Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että USA on itseasiassa paljon paremmissa asemissa muuhun maailmaan verrattuna. Sokeiden maassa yksisilmäinen on kuningas. Meillä Suomessa kiinnitetään aivan liikaa huomiota siihen, mitä USA:ssa tapahtuu ja tehdään, samalla kun oma maamme on suistumassa lamaan.

Suuret numerot saattavat aiheuttaa hämmennystä ja vaikeutta hahmottaa mittasuhteita. Aina pitää verrata velkamääriä kansantalouden kokoon, eikä absoluuttisia määriä.

Luulen että kiinalaisilla on se asenne, että ei keikuteta venettä nyt. Kyllä he tietävät missä USA:n valtion maksukyvyn raja suurinpiirtein kulkee ja ettei vielä olla edes kipurajoilla. Esim. Japanin valtionvelka on 200% kansantuotteesta, kun USA:lla se on n. 83% ja nykyisillä (tod. näk. liian optimistisilla) arvioilla nousee 100% kansantuotteesta lähivuosina. Miksi USA:lla 100% olisi kriittinen raja, kun Japani sietää jopa 200%?

Uskon itse, että Kiinalla riittää halua lainata USA:lle siinä toivossa että talous kääntyisikin nousuun ja kysyntä kiinalaisille tuotteille kasvaa. Tulevaisuudessa talouskasvu vähentäisi Kiinan riippuvuutta USA:sta... Samalla kuitenkin näyttää siltä että Kiina siirtyy pikkuhiljaa pitkistä lyhyempiin velkakirjoihin, todennäköisesti pikemminkin inflaatiopelon kuin varsinaisen maksuhäiriön pelottamana. Tällä hetkellä USA:n valtion velkakirjojen keskimääräinen maturiteetti on n. 4 v ja se lyhenee koko ajan. Ero pitkien ja lyhyiden korkojen välillä kasvaa.

Minusta se, että 10 vuoden velkakirjan korot ovat nousseet joulukuun reilu 2 prosentista lähes 4 prosenttiin, josta valtaosa sen jälkeen kun Bernanke alkoi velkakirjojen ostamisen printatulla rahalla, kertoo sen tosiasian että ilmaista lounasta ei ole tarjolla. Raha siirtyy turvasatamasta riskisijoituksiin, kuten osakkeet ja raaka-aineet, nostaen samalla korkoja mikä nakertaa toiselta puolelta sitä perustaa jolle uusi talouskasvu piti rakentaa. Hölmöläisten peittoleikkiä siis. Ilmassa on totisesti taas kunnon spekulatiivisen kuplamarkkinan tuntua. Hämmästyttävä muutos marras- ja maaliskuun maailmanlopun tunnelmiin. Näinkö nopeasti sentimentti kääntyy myyntipaniikista ostopaniikkiin?

Nopea raha ja likviditeetti menee sinne, missä se voi saada suurimmat pikavoitot. Osakkeet ja raaka-aineista likvideimmät, esim. öljy. Wall Streetin pankit vuokraavat supertankkereita säilöäkseen kaiken sen öljyn, minkä ostavat. Kyse on spekulaatiosta. He toivovat löytävänsä suuremman hölmön. Fundamenteista ei ole kysymys. Maailman öljyvarastot ovat täpötäynnä, kysyntä laskee ja öljyn hinta senkuin nousee ja nousee.

Keskuspankkien pankeille tunkema ylimääräinen likviditeetti menee sinne, mistä se aiheuttaa eniten vahinkoa. Onko nousevat raaka-aineen hinnat inflatorisia? Eivät. Nousevat hinnat laskevat kysyntää. Kyseessä on uusi vero kuluttajalle, mikä ei tässä tilanteessa ole lainkaan hyvä asia. Osakekupla ei riitä luomaan uutta vaurauden illuusiota, mikä innostaisi kuluttajan kuluttamaan.

On tärkeätä huomata, että talouden perusasiat eivät ole muuttuneet miksikään, vaikka talouden alamäki onkin loivennut. Globaali pankkijärjestelmä on vieläkin pystyyn kuollut. Zombit pidetään vain nytkähtelemässä sähköshokein, jotta luotaisiin illuusio vakaudesta.

Alan itse kallistua yhä enemmän sille kannalle, että edessämme saattaa olla jotain samanlaista kuin mitä Japani on käynyt läpi toistakymmentä vuotta. Ainoa ero siinä, että talouden hidas kasvu ja disinflaatio ei kestä vuosikymmeniä, vaan enintään muutaman vuoden. Lisäaikaa voidaan ostaa sen verran mitä valtioilla on varaa pönkittää konkurssikypsiä pankkeja ja yrityksiä. Väistämätöntä eli deflaatiota ei voida estää, ainoastaan viivästyttää.

Mikäli vältämme deflaation lyhyellä aikavälillä, ovat seuraukset kamalat. Velka ei poistu luonnollista kautta, vaan jää painamaan taloutta. Kuluttajien ja yksityissektorin säästäessä ja deleveroidessa deflaation estääkseen joutuu USA:n valtio siirtämään tuon lainan itselleen. Tämä rahamäärä käytetään pääasiassa vanhan järjestelmän ylläpitämiseen sen sijaan että sen annettaisi poistua konkurssien kautta.

On mahdollista, että viime aikojen merkeistä huolimatta talous kääntyy uudelleen luisuun viimeistään ensi syksynä ja käymme läpi kivuliaan deflaation nyt. Pidän myös mahdollisena sitä, että näemme jonkinlaisen tilanteen stabiloitumisen ja kenties jopa lyhyen aikavälin nousupyrähdyksen, joka on seurausta valtioiden stimulointitoimista. Mikäli tämä tapahtuu, on mahdollista että taantuma julistetaan virallisesti päättyneeksi USA:ssa tämän vuoden loppupuolella. Muualla maailmassa taantuma/lama jatkuu. Suomessa erityisesti pahin on vielä edessä.

Roubini ennusti ensi vuodella 0,5% kituliasta talouskasvua ja kaksinumeroisia työttömyyslukuja USA:ssa. Hän saattaa olla oikeassa. Mikäli näin tapahtuu, talous ei kuitenkaan pysy nousussa kestävästi, vaan poukkoilee taantuman ja kituliaan nousun välillä kun velkataakka ja zombi-instituutiot tukahduttavat globaalia taloutta. Yritysten tulokset tulevat olemaan pettymys alkuinnostuksen laannuttua ja työttömyys pysyy korkealla. Kysymys on väliaikaisesta tilanteesta. Kun talous ei alakaan kasvaa ripeästi, kuluttajat säästävät ja ainoa työllisyyttä ylläpitävä taho on valtion stimuluskeinot, ajautuvat maailman kehittyneet taloudet kroonisiin mittaviin budjettialijäämiin. Yritykset pienentää julkisia menoja johtavat välittömästi uudelleen taantumaan putoamiseen.

Jossain vaiheessa julkisen velan määrä (kokonaisvelan määrä on jo saavuttanut kriittisen massan - muutenhan emme edes olisi kriisissä) saavuttaa kriittisen massan globaalisti, ja ainoa mitä tarvitaan velkakirjamarkkinoiden täysromahdukseen ja hyperdeflaation alkamiseen on kipinä kenties jonkin maan konkurssin muodossa. Prosessi on kiihtyvä ja lopulta myös USA:n valtion velkakirjojen arvo romahtaa pysäyttäen vajeiden juoksuttamisen kuin seinään. Suora seuraus on syvä lama.

Tämä skenaario on äärimmäinen ja toivon että vältymme siltä. On selvää että ei ole mahdollista kasvaa vaikeuksista ulos, samalla kun suurin osa valtion rahoista käytetään menneisyyden epäonnistuneen perinnön ylläpitämiseen, ja vain murto-osa varsinaisiin investointeihin tulevaisuuteen esim. infrastruktuurin muodossa. Pitää valita, lama nyt tai pidennetty kärsimys ja syvempi lama myöhemmin. Velkaa ei voi myöskään inflatoida pois, sillä velkamarkkinat ovat jo osoittaneet vastaavansa äärimmäisen aggressiivisesti pyrkimyksiin devalvoida valuuttoja. Fedin printtausoperaatio ei kykene painamaan korkoja keinotekoisen alas. QE on epäonnistunut täydellisesti tavoitteessaan. Itseasiassa sen seurauksena korot ovat nousseet, kun velkojat epäilevät investointiensa turvallisuutta ja vaativat vastinetta ottamalleen riskille.

...Takaisin kiinalaisiin. He siirtyvät askelta lähemmäs ovea täpötäydessä teatterissa, jonka verhot ovat tulessa. Siirtyminen lyhyempiin velkakirjoihin on osoitus tästä. Se on epäluottamuslause, vaikkakin he toistaiseksi ovat valmiita rahoittamaan USA:n vajeita. Kysymys on siitä, voiko valtion velka kasvaa 130, 150 vai 180 %:iin kansantuotteesta. Siitä riippuu se, loppuuko musiikki vuoden, kahden vaiko kolmen vuoden päästä. En usko että on tässä tilanteessa mahdollista päästä Japanin 200%:iin. Itseasiassa tilanteen pitkittyminen merkittävästi edellyttää USA:n kuluttajan säästämisasteen nousemista (ja deflaatiopainetta), jolloin kotimainen kysyntä nousisi täydentämään ulkomaisia sijoittajia. Ulkomailta ei ole moisia rahoja tiedossa.

 

[pååtta]

Hyvä analyysi Tompalta (taas)

Semmoinen kysymys kuitenkin, että miten dollari voisi pitää arvonsa jos USA:n velkakirjojen arvo menee täysin nollaan? Mietin vain kun katsoo dollari indeksiä niin se lähti tippumaan vähän auki 90:stä aina 79:een missä se nyt on, eli suunnilleen samaan aikaan kun Fed kertoi aloittavansa USA:n treasuryjen ostamisen ja niiden korot nousivat.

Olen ymmärtänyt, että myös sama ilmiö oli 80-luvun alun nopean inflaation aikaan milloin 10-vuoden velkakirjojen korot olivat jotain 16% ja dollari indeksi huiteli vissiin jossain 40 tienoilla.

 

[Tomppa85]

$ ja velkakirjat eivät liiku käsi kädessä. On epätodennäköistä, että USA:n valtion velkakirjat putoaisivat nollaan. Kun puhun velkamarkkinoiden romahduksesta, tarkoitan että korot nousevat vaikkapa jonnekin 10 ja 20% väliin, kun sijoittajat rynnistävät pois velkakirjoista KÄTEISEEN eli $:iin. On huomattavaa että vaikka lyhyet velkakirjat ovat niin likvidejä että niitä voidaan pitää käytännössä käteistä vastaavana (kunnes tulee tilanne jossa tämä ei pädekään!), ne eivät ole rahaa.

Normaalitilanteen vallitessa voidaan sanoa, että heikosta valuutasta seuraa korkojen nousu. Mikäli edellä kuvaamani velkamarkkinoiden romahdus tapahtuu, tilanne on hyvin erilainen. Silloin velkakirjojen arvon romahdus ei ole merkki inflaatiosta tai heikosta valuutasta, vaan sijoittajien epäilyksistä velallisen maksukykyä kohtaan.

 

[rollipeikko]

Kiinalaisista vielä. Taisi hesarissa (hyvä lähde joo..) olla juttua siitä, että kiinalaiset firmat joutuvat säästämään rahaa omiin investointeihin, koska maan rahoitusjärjestelmä ei ole kovin kehittynyt. Käytänössä tämä varmaan tarkottaa sitä, että kun firma haluaa laittaa uuden tehtaan pystyyn niin ensin pitää säästää voitoista se tehtaan hinta ja sitten pistää se pystyyn. Samoin kiinalaisten oma säätöaste on todella korkea, koska rahat mitä ilmeisimmin pistetään sukan varteen vanhuuden/sairauden/jonkun muun syyn takia. Ja kiinalaisilla ei vaikuta tällä hetkellä olevan mitään suurta kiirettä alkaa muuttamaan tätä systeemiä.

Ainakin mun mielestä toi kiinalainen järjestelmä on perustaltaan paljon vakaammalla pohjalla kuin meidän oma velkaan perustuva järjestelmä. Tietysti kasvu yksittäisessä tapauksessa hitaampaa, mutta kokonaisuus vaikuttaa silti toimivan hyvin. Ehkäpä sosialistinen markkinatalous siirtää maailmantaloutta hiljalleen hieman poispäin 100% velkalähtöisestä talouskasvusta enemmän säästämiseen perustuvaan talouskasvuun. Samaan aikaanhan teollisuusmaissa vaaditaan kilvan lisää säännöstelyä ja regulaatiota.

 

[sivis]

Alan itse kallistua yhä enemmän sille kannalle, että edessämme saattaa olla jotain samanlaista kuin mitä Japani on käynyt läpi toistakymmentä vuotta. Ainoa ero siinä, että talouden hidas kasvu ja disinflaatio ei kestä vuosikymmeniä, vaan enintään muutaman vuoden. Lisäaikaa voidaan ostaa sen verran mitä valtioilla on varaa pönkittää konkurssikypsiä pankkeja ja yrityksiä. Väistämätöntä eli deflaatiota ei voida estää, ainoastaan viivästyttää.

Hyvä kirjoitus tilanteesta! Krugmanhan on käsittääkseni ollut tuota mieltä (eli kriisi on mallia Japanin lost decade) jo vaikka kuinka kauan.

Aiheeseen liittyvä kuva. Kun edes printtauksella ei saada aikaiseksi inflaatiota:

 

[pååtta]

$ ja velkakirjat eivät liiku käsi kädessä. On epätodennäköistä, että USA:n valtion velkakirjat putoaisivat nollaan. Kun puhun velkamarkkinoiden romahduksesta, tarkoitan että korot nousevat vaikkapa jonnekin 10 ja 20% väliin, kun sijoittajat rynnistävät pois velkakirjoista KÄTEISEEN eli $:iin. On huomattavaa että vaikka lyhyet velkakirjat ovat niin likvidejä että niitä voidaan pitää käytännössä käteistä vastaavana (kunnes tulee tilanne jossa tämä ei pädekään!), ne eivät ole rahaa.

Normaalitilanteen vallitessa voidaan sanoa, että heikosta valuutasta seuraa korkojen nousu. Mikäli edellä kuvaamani velkamarkkinoiden romahdus tapahtuu, tilanne on hyvin erilainen. Silloin velkakirjojen arvon romahdus ei ole merkki inflaatiosta tai heikosta valuutasta, vaan sijoittajien epäilyksistä velallisen maksukykyä kohtaan.

Ymmärtääkseni kuitenkin Kiinan keskuspankki ja sijoittajat ovat ostaneet kultaa ja muita jalometalleja, jotka ovat nyt korkealla. Eli selvästi uskovat, että inflaatio tulee olemaan ongelma ainakin jossain vaiheessa. Toisaalta kuitenkin pystyvätkö poliitikot antamaan laman tulla? Minusta tämä on aika tärkeä kysymys.

Tähän asti Fed on koettanut inflatoida USA:n velkaa pois ja miksi he vaihtaisivat yhtäkkiä politiikkaansa? Bernankehan on yliopistoaikoinaan tutkinut 30-luvun suurta lamaa ja tullut siihen johtopäätökseen, että Fed liian kireä rahapolitiikka pahensi lamaa ja nyt hän ei meinaa toistaa sitä virhettä, oliko se sitten virhe tai ei, en tiedä. Eli mikä estää "Helikopteri Beniä" kokeilemasta velan inflatoimista pois? Selvästi hän uskoo, että niin voi tehdä, vaikkei näin olisikaan.

 

[Tomppa85]

Ymmärtääkseni kuitenkin Kiinan keskuspankki ja sijoittajat ovat ostaneet kultaa ja muita jalometalleja, jotka ovat nyt korkealla. Eli selvästi uskovat, että inflaatio tulee olemaan ongelma ainakin jossain vaiheessa. Toisaalta kuitenkin pystyvätkö poliitikot antamaan laman tulla? Minusta tämä on aika tärkeä kysymys.

Muistaakseni puhutaan joistain kymmenistä miljardeista dollareista, joilla on ostettu kultaa. Kyse on täysin merkityksettömän pienistä määristä kokonaisvarantoon suhteutettuna. Sitä tulee ajatella pikemminkin kotimaan PR:na kuin yrityksenä vähentää inflaatioriskiä.

Tähän asti Fed on koettanut inflatoida USA:n velkaa pois ja miksi he vaihtaisivat yhtäkkiä politiikkaansa? Bernankehan on yliopistoaikoinaan tutkinut 30-luvun suurta lamaa ja tullut siihen johtopäätökseen, että Fed liian kireä rahapolitiikka pahensi lamaa ja nyt hän ei meinaa toistaa sitä virhettä, oliko se sitten virhe tai ei, en tiedä. Eli mikä estää "Helikopteri Beniä" kokeilemasta velan inflatoimista pois? Selvästi hän uskoo, että niin voi tehdä, vaikkei näin olisikaan.

Bernanke on yrittänyt kaikkensa, mukaanlukien suoranaisen printtauksen, eikä onnistu tavoitteessaan stimuloida kysyntää ja inflaatiota. Inflaatiokierrettä ei saada aikaisiksi, kun raha ei päädy kuluttajalle, vaan se haudataan pankkien taseiden mustaa aukkoa paikkaamaan tai päätyy spekulaatioon esim. raaka-ainemarkkinoille. Mikä on rahan kiertonopeus? Pelkkä määrä kertoo vain puolet yhtälöstä...

USA:n velkakirjojen osto-operaatio on yritys painaa pitkiä korkoja alas. Tämä kuvaaja kertoo kaiken olennaisen siitä, kuinka hyvin QE toimii:

Vasemman alalaidan pitkä punainen kynttilä osoittaa kohtaa jolloin Bernanke ilmoitti printtaus- ja osto-operaation aloittamisesta. Tavoitteena oli painaa korkoja alas. Onnistuiko?

 

[dammann]

Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että USA on itseasiassa paljon paremmissa asemissa muuhun maailmaan verrattuna. Sokeiden maassa yksisilmäinen on kuningas. Meillä Suomessa kiinnitetään aivan liikaa huomiota siihen, mitä USA:ssa tapahtuu ja tehdään, samalla kun oma maamme on suistumassa lamaan.

Suuret numerot saattavat aiheuttaa hämmennystä ja vaikeutta hahmottaa mittasuhteita. Aina pitää verrata velkamääriä kansantalouden kokoon, eikä absoluuttisia määriä.

Luulen että kiinalaisilla on se asenne, että ei keikuteta venettä nyt. Kyllä he tietävät missä USA:n valtion maksukyvyn raja suurinpiirtein kulkee ja ettei vielä olla edes kipurajoilla. Esim. Japanin valtionvelka on 200% kansantuotteesta, kun USA:lla se on n. 83% ja nykyisillä (tod. näk. liian optimistisilla) arvioilla nousee 100% kansantuotteesta lähivuosina. Miksi USA:lla 100% olisi kriittinen raja, kun Japani sietää jopa 200%?

En ole nyt itse lähiaikoina seurannut tilannetta, joten löydätkö jostain tilastoa siitä, että paljonko tuosta velasta on maan sisälle, ja paljonko maan ulkopuolelle? Uskoisin, että Japani on kuitenkin velkaa lähinnä omille yhtiöilleen ja kansalaisilleen, mutta USA maan ulkopuolelle. Tuohan vaikuttaa siihen, minne raha tulee siirtymään

 

[Timba79]

Nyt on pakko kysyä, että uskallatteko tehdä yleensäkään yhtään mitään jos ajattelette noita pahimpia skenaarioita? Eikös tossa kohtaa paras vaihtoehto olisi kaivaa bunkkeri ja täyttää se säilykkeillä?

Tomppa varmasti ajattelee asiaa monelta kantilta, mutta tossa oli jo senverran pelottavaa synkistelyä, että itse en voisi elämääni tuon varaan rakentaa. Jos tuollainen "pahin mahdollinen lama" tulisi, niin se pitäisi sitten vain ottaa ja kärsiä. Mun muutaman kympin salkku ja muutaman kympin asuntolaina tuskin olisi tässä kohtaa kovin merkittävä asia...

 

[rollipeikko]

Kyllähän tää on suurella todennäköisyydellä jotain neuvostoliiton romahtamiseen tms. verrattavaa globaalissa mittakaavassa. Joku ryssähän tossa ennusti jo että jenkit romahtaa ja joutuu sisällissotaan tms.

Jenkkien systeemi on vain perustaltaan niin hutera, että mikään toimenpide mitä tehdään nykyisen järjestelmän puitteissa ei kyllä niitä pelasta. Sota Kiinaa vastaan voisi toimia. Ainakaan kukaan ei osaisi sen jälkeistä maailmaa oikein ennustaa.

 

[ossipena]

Nyt on pakko kysyä, että uskallatteko tehdä yleensäkään yhtään mitään jos ajattelette noita pahimpia skenaarioita? Eikös tossa kohtaa paras vaihtoehto olisi kaivaa bunkkeri ja täyttää se säilykkeillä?

Tomppa varmasti ajattelee asiaa monelta kantilta, mutta tossa oli jo senverran pelottavaa synkistelyä, että itse en voisi elämääni tuon varaan rakentaa. Jos tuollainen "pahin mahdollinen lama" tulisi, niin se pitäisi sitten vain ottaa ja kärsiä. Mun muutaman kympin salkku ja muutaman kympin asuntolaina tuskin olisi tässä kohtaa kovin merkittävä asia...

niin siis noiden skenaarioiden pohtiminen ja niistä stressaaminen on kaksi ihan eri asiaa.

stressaamista en suosittele kenellekään. hittoako sitä etukäteen jo kirveen kaivoon heittää? varsinkin kun mitään ei ole vielä historiankirjoihin kirjoitettu vaan kaikki on mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.

silti kannattaa tosiaan lukea ajatuksella tompan kirjoitukset ja miettiä vähän plan B C D ja E kuntoon. samalla lailla siellä ihmiset eli ja kuoli japanissa kurimuksen keskellä kuin ameriikassakin samaan aikaan. eli kannattaa miettiä mahdollisia skenaarioita mutta ei missään nimessä kannata rueta ranteita viiltelemään jo etukäteen... ihmiset on kuitenkin sopeutuvaisia ja hyvinkin kekseliäitä jos vaan on pakko. ja tuskin nykyinen myllerrys mihinkään sellaiseen johtaa että kaikki sulloutuu omiin kellareihinsa säilykkeiden kanssa. (toim huom niitä säilykkeitä kannattaa sit btw pitää kaapissa ihan muiden mahdollisten tapahtumien takia....)

 

[Tomppa85]

Nyt on pakko kysyä, että uskallatteko tehdä yleensäkään yhtään mitään jos ajattelette noita pahimpia skenaarioita? Eikös tossa kohtaa paras vaihtoehto olisi kaivaa bunkkeri ja täyttää se säilykkeillä?

Tomppa varmasti ajattelee asiaa monelta kantilta, mutta tossa oli jo senverran pelottavaa synkistelyä, että itse en voisi elämääni tuon varaan rakentaa. Jos tuollainen "pahin mahdollinen lama" tulisi, niin se pitäisi sitten vain ottaa ja kärsiä. Mun muutaman kympin salkku ja muutaman kympin asuntolaina tuskin olisi tässä kohtaa kovin merkittävä asia...

On otettava huomioon se, että ne, jotka onnistuvat säilyttämään työpaikkansa ja ne, joilla on käteistä rahaa, tulevat elämään erittäin leveästi samalla kun suhteettomasti velkaantuneet ja työpaikan menettävät kärsivät. Deflaatio rankaisee velallisia, inflaatio säästäjiä.

Kuinka ihmiset pärjäsivät 30-luvulla? Jotkut kärsivät suunnattomasti, muutamat onnekkaat saivat ostettua varallisuutta pilkkahintaan. Yhteiskunta ei romahtanut, eikä luottamus valuuttaan. Tässä kohtaa samankaltaisuudet eroavat nykytilanteen ja menneisyyden välillä; Silloin yksityissektori sai kantaa riskit ja pankkien ja yritysten annettiin kaatua. Nyt riski siirretään yksityisiltä julkiselle puolelle ja ajatus siitä että tilanteen ei anneta korjautua ja valtiot ylivelkaantuvat nostaa niskakarvani pystyyn. Jos pahin tapahtuu ja valtiot menettävät luottokelpoisuutensa, niin mitä sitten?

Esitän vastakysymyksen. Voitko katsoa seuraavaa kuvaajaa ja päätellä siitä, että uusi nousukausi on aivan ovella? Että yritysten tulokset tulevat palaamaan kohtalaisen nopeasti tasolle, jolla oltiin ennen lamaan siirtymistä?

Itse en usko että olemme siirtyneet uuteen talouteen tai saavuttaneet "pysyvästi korkean tasanteen." Mietin lähinnä sitä, millä ajanjaksolla deleveraatioprosessi käydään läpi ja mitkä mahdollisuudet ovat deflaatiolle/inflaatiolle. Missään nimessä en usko ripeän kasvun ja matalan inflaation yhdistelmään, kuten viime nousukauden aikana.

Myydessäni omat sijoitukseni tämän vuoden alussa olin huomattavasti optimistisempi kuin nyt. Silloin myin, koska mielestäni sijoitukseni oli tarkemman analyysin puutteesta johtuen enemmän spekulatiivinen. Nyt mikäli minulla vielä olisi osakkeita, pistäisin ne myyntiin samantien, koska en ole nähnyt merkkejä sellaisesta paranemisesta, mitä kurssit näyttävät nyt hinnoittelevan. Tämä on minun näkemykseni, joka perustuu niihin tietoihin, joita olen kerännyt viimeisen kahden vuoden aikana. Olen ottanut tiukan ylhäältä alaspäin näkökulman, koska se tuntuu minulle luonnollisemmalta. Siksi minun on vaikea ottaa kantaa yksittäisiin osakkeisiin ja ajattelen pikemminkin markkinoita kokonaisuutena.

Kukin joutuu tekemään päätökset itse, koska viime kädessä itse korjaa sijoitustensa hedelmät. Kehoittaisin vain varovaisuuteen, vaikka viime kuukausina onkin nähty merkkejä syöksylaskun loivenemisesta ja hätäisimmät ennustavat V-mallista paluuta ripeään kasvuun jo ensi vuodeksi. Optimistien pitäisi kysyän itseltään ainakin sitä, voimmeko kasvaa velasta eroon? Entä onko vastaavassa onnistuttu koskaan ihmiskunnan historian aikana? Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on ehdottomasti ei ja ensimmäiseen, että riippuu siitä että onko nyt sittenkin se poikkeustilanne.

Bunkkereita en rupea kaivamaan enkä osta asetta ja ammuksia. Säilykkeitä ja riisiä ehkä hamstraan mikäli tilanne huonolta näyttää... Ainahan ne voi syödä pois toisin kuin bunkkerin ja panokset. Tonnikalahan on bodarin perusruokaa. ;)

 

[pååtta]

Bernanke on yrittänyt kaikkensa, mukaanlukien suoranaisen printtauksen, eikä onnistu tavoitteessaan stimuloida kysyntää ja inflaatiota. Inflaatiokierrettä ei saada aikaisiksi, kun raha ei päädy kuluttajalle, vaan se haudataan pankkien taseiden mustaa aukkoa paikkaamaan tai päätyy spekulaatioon esim. raaka-ainemarkkinoille. Mikä on rahan kiertonopeus? Pelkkä määrä kertoo vain puolet yhtälöstä...

USA:n velkakirjojen osto-operaatio on yritys painaa pitkiä korkoja alas.

Eihän se hyvin onnistunut joo, mutta kuitenkin dollarin heikentyminen ja Bernanken yritykset inflatoida velkaa pois osuvat niin hyvin yksiin, että eikai nyt kyse voi olla mistään sattumasta?

Toki dollarin arvon aleminen suhteessa muihin valuutoihin on mahdollista deflaatiossakin niinkuin joskus totesit, kun valuuttoja verrataan aina toisiinsa, mutta jos sanotaan, että taala menee erittäin heikoksi, sanotaan vaikka yhdellä eurolla saisi 4 dollaria jne, dollari menettäisi asemiaan kaikkia valuuttoja vastaan, niin toki siitä olisi vetoapua USA:n viennille, mutta tuonti menisi ihan paskaksi kun kaikki tuotu kama maksaisi niin paljon enemmän ja tämä siirtyisi kuluttajien hintoihin. USA:han on kovin tuonnista riippuvainen maa.

Kohonneet hinnat taas aiheuttavat elinkustannusten nousun kun kaikki jokapäiväinen tavara maksaa helkkaristi. Eikös tässä ole saatu jo inflaatiokierre aikaiseksi, ainakin jonkun koulukunnan tulkinnan mukaan, ennenvanhaan pelkkä rahavarannon paisuttamisesta puhuttiin inflaationa ymmärtääksi, vaikkei tällä olisikaan hintoihin mitään vaikutusta.

Sanoisin myös minusta ainakin nyt mitä olen Marc Faberin ja Jim Rogersin kaltaisten suursijoittajien juttuja kuunnellut niin tuntuu, että heistä (en tiedä sitten miten edustava otanta tässä on) on todennäköisempää, että USA koettaa printata velkaansa nollille kuin rehellisesti tunnustaa, että eivät pysty maksamaan pois sitä. Mikä lopulta ratkaisee kun USA:n velka ylittää sen kipukynnyksen, on varmaan ryhmäpsykologia eli mitä sijoittajat uskovat USA:n tekevän, siksi en jotenkin usko, että velkakirjamarkkinoiden romahduksesta seuraa ryntäystä käteiseen vaan pois dollarista.

Kiinasta ja kullasta vielä sen verran, että pitää muistaa, että Kiinasta tuli juuri suurin kullan tuottajamaa.

Vielä Tompalle sellainen, että kirjoitatko noita analyysejä ihan harrastelijapohjalta, vai onko sinulla jotain kauppatieteellistä koulutusta taustalla?

 

[ossipena]

Toki dollarin arvon aleminen suhteessa muihin valuutoihin on mahdollista deflaatiossakin niinkuin joskus totesit, kun valuuttoja verrataan aina toisiinsa, mutta jos sanotaan, että taala menee erittäin heikoksi, sanotaan vaikka yhdellä eurolla saisi 4 dollaria jne, dollari menettäisi asemiaan kaikkia valuuttoja vastaan, niin toki siitä olisi vetoapua USA:n viennille, mutta tuonti menisi ihan paskaksi kun kaikki tuotu kama maksaisi niin paljon enemmän ja tämä siirtyisi kuluttajien hintoihin. USA:han on kovin tuonnista riippuvainen maa.

ihan mielenkiintoista olisi btw tietää paljon usassa tuotetaan konkreettista tavaraa raaka-aineesta valmiiksi vientituotteeksi. muuten dollarin arvonalenema ei kauheasti lämmitä. ostaa nyt raaka-aineet 4x hinnalla ja ota siitä välistä vielä katteet...

e: väliaikaisesti toi sit toisaalta auttaa niitä firmoja joilla on vanhoilla hinnoilla ostettuja raaka-aineita/vast varastossa.

 

[sivis]

Eihän se hyvin onnistunut joo, mutta kuitenkin dollarin heikentyminen ja Bernanken yritykset inflatoida velkaa pois osuvat niin hyvin yksiin, että eikai nyt kyse voi olla mistään sattumasta?

Toki dollarin arvon aleminen suhteessa muihin valuutoihin on mahdollista deflaatiossakin niinkuin joskus totesit, kun valuuttoja verrataan aina toisiinsa, mutta jos sanotaan, että taala menee erittäin heikoksi, sanotaan vaikka yhdellä eurolla saisi 4 dollaria jne, dollari menettäisi asemiaan kaikkia valuuttoja vastaan, niin toki siitä olisi vetoapua USA:n viennille, mutta tuonti menisi ihan paskaksi kun kaikki tuotu kama maksaisi niin paljon enemmän ja tämä siirtyisi kuluttajien hintoihin. USA:han on kovin tuonnista riippuvainen maa.

Kohonneet hinnat taas aiheuttavat elinkustannusten nousun kun kaikki jokapäiväinen tavara maksaa helkkaristi. Eikös tässä ole saatu jo inflaatiokierre aikaiseksi, ainakin jonkun koulukunnan tulkinnan mukaan, ennenvanhaan pelkkä rahavarannon paisuttamisesta puhuttiin inflaationa ymmärtääksi, vaikkei tällä olisikaan hintoihin mitään vaikutusta.

Tässä nähtäisiinkin miten tämä talouden globalisaatio toimii (vai toimiiko). Miksi firmat tuottaisivat hyödykkeitä Yhdysvaltain markkinoille (ja miksei muuallekin myytäväksi) Yhdysvaltain ulkopuolella, jos järkevintä olisi tuottaa hyödykkeet Yhdysvalloissa? Yhdysvaltain markkinat ovat kuitenkin aika helvetin isot, olkoonkin, että julkinen (ja käsittääkseni myös yksityinen) velkaantumisaste on aika korkea. Tietenkin Yhdysvaltoihin jouduttaisiin tuomaan raaka-aineita ulkomailta (esim. raakaöljy yms), joiden hinnoissa tuo dollarin heikkeneminen varmasti näkyisi. Jotta Yhdysvallat saisi vaihtotaseensa ylijäämäiseksi, vaadittaisiinkin kyllä lähestulkoon sikälisen tuotantoparadigman muutosta, jotta tuo saataisiin aikaiseksi.

Ja inflaation määritelmähän meni jotenkin näin: entistä suurempi rahamäärä tavoittelee entistä määrää tavaroita ja palveluita. Kuten tuossa aiemmin postaamassani kuvaajassa näytettiin Japanin osalta, vaikka M1 (made up of types of money commonly used for payment, basically currency (M0) and checking deposits) oli kasvanut roimasti, inflaatio pysyi silti nollassa tai peräti negatiivisena. Rahan kiertonopeus pysyi siis ihan yhtä alhaisena (tai heikkeni), vaikka rahaa oli printattu lisää.

 

[pååtta]

Tässä nähtäisiinkin miten tämä talouden globalisaatio toimii (vai toimiiko). Miksi firmat tuottaisivat hyödykkeitä Yhdysvaltain markkinoille (ja miksei muuallekin myytäväksi) Yhdysvaltain ulkopuolella, jos järkevintä olisi tuottaa hyödykkeet Yhdysvalloissa? Yhdysvaltain markkinat ovat kuitenkin aika helvetin isot, olkoonkin, että julkinen (ja käsittääkseni myös yksityinen) velkaantumisaste on aika korkea. Tietenkin Yhdysvaltoihin jouduttaisiin tuomaan raaka-aineita ulkomailta (esim. raakaöljy yms), joiden hinnoissa tuo dollarin heikkeneminen varmasti näkyisi. Jotta Yhdysvallat saisi vaihtotaseensa ylijäämäiseksi, vaadittaisiinkin kyllä lähestulkoon sikälisen tuotantoparadigman muutosta, jotta tuo saataisiin aikaiseksi.

Ja inflaation määritelmähän meni jotenkin näin: entistä suurempi rahamäärä tavoittelee entistä määrää tavaroita ja palveluita. Kuten tuossa aiemmin postaamassani kuvaajassa näytettiin Japanin osalta, vaikka M1 (made up of types of money commonly used for payment, basically currency (M0) and checking deposits) oli kasvanut roimasti, inflaatio pysyi silti nollassa tai peräti negatiivisena. Rahan kiertonopeus pysyi siis ihan yhtä alhaisena (tai heikkeni), vaikka rahaa oli printattu lisää.

Toki mutta se mitä (huonosti) yritin ajaa takaa, niin jos taala on todella alhaalla ja tuontikama helkkarin kallista, valtion vajeet katossa, niin eihän tuohon tarvitse kun yhden mustan joutsenen, jonka jälkeen ihmiset säihkähtävät ja vaihtavat dollareitaan kultaan ja muihin jalometalleihin. Esim jos Obama pitäisi puheen, jossa ilmaisisi, että Fed tulee monetarisoida kaiken USA:n velan ja kehottaisi ihmisiä ostamaan kultaa ja lopuksi vielä vihjaisisi, että USA tulee nukettamaan Kanadan ja poistuisi moonwalkilla pois stagelta, noh mutta siis kuitenkin joku sytyke ja ihmiset kuvittelevat, että dollari tulee muuttumaan paskapaperiksi.

Mustasta Joutsenesta tuli mieleeni:

http://www.talouselama.fi/uutiset/article294526.ece?s=r&wtm=talouselama/-02062009

The Wall Street Journal kirjoittaa tiistaina, että Universa Investments -hedgerahastoyhtiö aikoo lyödä vetoa sen puolesta, että eri maiden hallitusten elvytyspaketit synnyttävät sivutuotteenaan jättimäisen inflaation eli kuluttajahintojen nousun.

Rahaston taustalla vaikuttaa synkistelystään tunnettu sijiottaja Nassim Taleb, jonka toissavuonna julkaistu bestseller Musta joutsen kuvaili epätavallisten tapahtumien vaikutusta maailman talousmarkkinoihin. Musta joutsen on määritelmänsä mukaan hyvin epätavallinen tapahtuma, jolla on suuria seurauksia, kuten esimerkiksi käsiin räjähtänyt finanssikriisi.

 

[sivis]

Toki mutta se mitä (huonosti) yritin ajaa takaa, niin jos taala on todella alhaalla ja tuontikama helkkarin kallista, valtion vajeet katossa, niin eihän tuohon tarvitse kun yhden mustan joutsenen, jonka jälkeen ihmiset säihkähtävät ja vaihtavat dollareitaan kultaan ja muihin jalometalleihin. Esim jos Obama pitäisi puheen, jossa ilmaisisi, että Fed tulee monetarisoida kaiken USA:n velan ja kehottaisi ihmisiä ostamaan kultaa ja lopuksi vielä vihjaisisi, että USA tulee nukettamaan Kanadan ja poistuisi moonwalkilla pois stagelta, noh mutta siis kuitenkin joku sytyke ja ihmiset kuvittelevat, että dollari tulee muuttumaan paskapaperiksi.

Mustasta Joutsenesta tuli mieleeni:

http://www.talouselama.fi/uutiset/article294526.ece?s=r&wtm=talouselama/-02062009

Jaa-a, vaikea sanoa mitä kaikkea tuollaisesta seuraisi. Ei pelkästään helvetillinen kriisi pelkästään jenkeissä vaan maailmanlaajuisesti. Harva niitä rahojaan pääsisi fyysiseksi kullaksi muuttamaan ennen kuin pankit laittaisivat lapun luukulle talletuspaon takia.

Muihin aiheisiin:

Krugmanilta kaikenlaista käppyrää:
http://www.princeton.edu/~pkrugman/Lecture 1.pdf

Pitäisi olla paikan päällä kuulemassa vielä Krugmanin tarkemmat analyysit noihin käppyröihin liittyen, mutta kaikesta päätellen kriisi ei tod. ole vielä ohi.

 

[dammann]

The Wall Street Journal kirjoittaa tiistaina, että Universa Investments -hedgerahastoyhtiö aikoo lyödä vetoa sen puolesta, että eri maiden hallitusten elvytyspaketit synnyttävät sivutuotteenaan jättimäisen inflaation eli kuluttajahintojen nousun.

Nooh, positiivista on se, että tuollainen tapahtuma todellakin on "Musta Joutsen", joten on erittäin epätodennäköistä, että sellaista tulee tapahtumaan

 

[pååtta]

Krugmanista vielä. Törmäsin uuteen Mishin blogaukseen, jossa tarkasteltiin Krugmanin sanomisia vuodelta 2002, kuulostaa kovin samanlaiselta kuin nykyäänkin..

http://globaleconomicanalysis.blogspot.com/2009/06/krugman-and-mcculley-deja-vu-all-over.html

As we all know now, the double dip recession never came. However, a housing bubble came in spades. And now the same Keynesian clowns who were calling for a housing bubble to bail out the Nasdaq stock crash are now calling for another even bigger stimulus package to bail out the housing bubble that crashed.

 

[sivis]

Krugmanista vielä. Törmäsin uuteen Mishin blogaukseen, jossa tarkasteltiin Krugmanin sanomisia vuodelta 2002, kuulostaa kovin samanlaiselta kuin nykyäänkin..

http://globaleconomicanalysis.blogspot.com/2009/06/krugman-and-mcculley-deja-vu-all-over.html

As we all know now, the double dip recession never came. However, a housing bubble came in spades. And now the same Keynesian clowns who were calling for a housing bubble to bail out the Nasdaq stock crash are now calling for another even bigger stimulus package to bail out the housing bubble that crashed.

Kuinka pihalla joku ihminen voi olla? En tarkoita pååttaa, vaan tuota Mishiä.

Sitä taantumaa ei nimenomaan tullut 2001 jälkeen niin rajuna kuin olisi todennäköisesti pitänyt, KOSKA tuo asuntovelkakupla rakennettiin! Tässä vaiheessahan tuo pitäisi olla selvää kenelle tahansa, mutta erityisesti henkilölle joka mainostaa itseään as "a registered investment advisor representative for SitkaPacific Capital Management. Sitka Pacific is an asset management firm whose goal is strong performance and low volatility, regardless of market direction."

Mishin käsitys asiasta on vissiin se, että jos asuntomarkkinoiden kuplaa ei olisi tullut, olisi kaikki jatkunut IT-kuplan jälkeen ruusuisesti eteenpäin, kunhan oli pikkaisen dipattu. Käsittääkseni Krugman ei tuossa "huutanut" myöskään minkään asuntokuplan perään, vaan huomautti siitä mitä Greenspan yrittää tehdä (korvaa yhden kuplan toisella). Ja selvästin tiedostaa sen, ettei tuo ole mikään kestävä vaihtoehto.

Krugmanhan sanoo (samassa artikkelissa), että:

Bear in mind also that government officials have a stake in accentuating the positive. The administration needs a recovery because, with deficits exploding, the only way it can justify that tax cut is by pretending that it was just what the economy needed. Mr. Greenspan needs one to avoid awkward questions about his own role in creating the stock market bubble.

Tätähän ei ollut tietenkään mainittu tuossa Mishin artikkelissa, koska muuten koko provoilu olisi mennyt vituiksi heti alkuun.

Täysin toinen asia on sitten se, että pitäisikö markkinoiden toimintaan nyt koskea julkisin varoin ollenkaan. Olen kohta sitä mieltä juuri näiden "mishmäisten" itkupillien takia, että ei sitten tehdä mitään. Annetaan koko paskan romahtaa. Joku saattaa muistaa sellaisen pikkuseikan, että kriisin alkuvaiheessa USA:n ja koko maailmantalouden meinasi romahduttaa elektroninen talletuspako. Ainoa millä tämä vältettiin, oli FED:n raharuiskeet ja rauhoittelevat puheet elvytyspaketista. Mutta mitä pienistä.

EDIT: Ei millään pahalla pååtta, mutta mun harras toive on, että älä viiti linkata tuollaista right-wing-olliherrala-provopaskaa tänne. :piis: Varmaan sieltä "oikeaoppisen" taloustieteen puolelta löytyy nimittäin jotain ihan semi-täyspäistäkin.