"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Mielenkiintoinen artikkeli. Puhetta mm. "Volckerin shokista".

http://www.nytimes.com/2009/05/04/opinion/04meltzer.html

Eli viittaako tämä siihen, että kuplaa lähdetään taas inflatoimaan takaisin ja tämä peräti onnistuu?

Some of my fellow economists, including many at the Fed, say that the big monetary goal is to avoid deflation. They point to the less than 1 percent decline in the consumer price index for the year ending in March as evidence that deflation is a threat. But this statistic is misleading: unstable food and energy prices may lower the price index for a few months, but deflation (or inflation) refers to the sustained rate of change of prices, not the price level. We should look instead at a less volatile price index, the gross domestic product deflator. In this year’s first quarter, it rose 2.9 percent — a sure sign of inflation.

Besides, no country facing enormous budget deficits, rapid growth in the money supply and the prospect of a sustained currency devaluation as we are has ever experienced deflation. These factors are harbingers of inflation.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei se nyt ainakaan niiden yksittäisten ruohonjuuritason virkailijoiden vika ole. Tuolla ajattelumallillahan kaikki työntekijät tekisivät töitään hälläväliä-asenteella, koska työpaikasta ei ole varmuutta edes parin vuoden päähän oikeastaan missään.

Oli se pankkikriisin suurin syy sitten ylimitoitetussa WTC-kompensaatiossa tai noissa etnisille vähemmistöille suunnatuissa lainoituksissa, päätös tuli ylhäältä, ja jokin virkailijatasoinen työntekijä ainoastaan noudattaa tätä strategiaa.

Kyllä nämä investointipankin "ruohonjuuritason virkailijat" ihan suuria päätöksiä sai tehdä itse vielä pari vuotta sitten; ei ylhäältä tullut mitään päätöstä, joskaan ei kieltoakaan. Yksittäisiä työntekijöitä on vaikea syyttää ehkä lähinnä siksi (jotain Kervieliä lukuun ottamatta), että aina olisi joku toinen nuorempi ja nälkäisempi ollut valmis ottamaan vielä isompia riskejä, jos itse olisi kieltäytynyt.

Olitko Vinho muuten ihan Suomessa vaiko esim. Lontoossa näitä kuolemanpapereita värkkäilemässä? Kiinnostaisi kuulla yleisesti, minkälainen työilmapiiri oli.

Tukholmassa, Lontoossa ja Helsingissä oon pankissa ollut töissä. Nykyään onneksi muissa hommissa, jotka ehkä kuitenkin sopii tällaisen suomalaisen sosialistin mentaliteettiin paremmin :) Ihan hyvä työilmapiiri esim. Lontoossa vuonna 2007 oli, tosin siellä edelleen jatkavien kavereiden mukaan meininki on muuttunut aika paljon parissa vuodessa. Suomessa nyt tietysti aina on aika paljon lepposampaa... Ja Stokiksessa on kauniimpia naisia.
 
Kyllä nämä investointipankin "ruohonjuuritason virkailijat" ihan suuria päätöksiä sai tehdä itse vielä pari vuotta sitten; ei ylhäältä tullut mitään päätöstä, joskaan ei kieltoakaan. Yksittäisiä työntekijöitä on vaikea syyttää ehkä lähinnä siksi (jotain Kervieliä lukuun ottamatta), että aina olisi joku toinen nuorempi ja nälkäisempi ollut valmis ottamaan vielä isompia riskejä, jos itse olisi kieltäytynyt.

No varmaan näennäisen itsenäisesti, mutta jos esim. yletöntä lainanantoa harrastetaan, niin kyllä siihen täytyy olla suostumus jostain ylempää. Tuskin se aivan niinkään meni, että isot pojat tyytyivät katselemaan papereistaan että ruohonjuuritason kaverit antaakin hitosti lainaa. Mikäli ymmärrät mitä tarkoitan.
 
No varmaan näennäisen itsenäisesti, mutta jos esim. yletöntä lainanantoa harrastetaan, niin kyllä siihen täytyy olla suostumus jostain ylempää. Tuskin se aivan niinkään meni, että isot pojat tyytyivät katselemaan papereistaan että ruohonjuuritason kaverit antaakin hitosti lainaa. Mikäli ymmärrät mitä tarkoitan.
Totta kai hiljainen hyväksyntä oli ylhäältäpäin. Sen voi suoraan päätellä myös tapaus Kervelistä. Isot pojat ajattelivat todennäköisesti että mitä enemmän myönnetään lainaa ja myydään pakettina eteenpäin (&maksetaan reittausfirmojen sivistyneestä veikkauksesta eli luottoluokituksesta. Toim huom eturistiriita!), sitä paremmin tulee kaikille fyffeä. Isot pojat lienee kanssa oikeutettuja tulosperusteisiin bonareihin? Vaikka joku olisi ollut pessimistinen ikuista nousua kohden, sithän oli vaan kiire saada mahdollisimman paljon lainoja sisään ja myytyä ennen kuin bileet loppuu koska bileiden loppu kirpaisee joka tapauksessa...
 
Kyllä se vain vaikuttaa markkinoiden tehokkuuteen. On myös mukavaa pankille kun esimerkiksi likviditeettiriski on pienempi, eli jos on nopeasti realisoitava omaisuutta voidaan myydä vaikka lainoja eikä tarvitse myydä pelkästään vaikka kiinteistöjä. Itse tehokkuuteen, lainan riski muuttuu koko ajan vrt. yritysten joukkovelkakirjat joita myös treidataan jälkimarkkinoilla. Tällöin pankki voi myydä omasta mielestään liian riskiseksi muuttuneet lainat eteenpäin markkinoilla, tietenkin pienemmällä yieldillä kuin aikaisemmin kasvaneen riskin ansiosta. Eri markkinatoimijoilla on eri riskinsietokyky ja tämän takia on tärkeää että mahdollisimman monella tuotteella on toimivat jälkimarkkinat. Esimerkiksi pankki Rullaverho myöntää lainan henkilölle X, pankki olettaa defaultriskin 20 vuoden lainalle olevan 3%. Kolmen vuoden päästä lainan myöntämisestä pankki laskee defaultriskin kasvaneen henkilön X työttömyydestä johtuen 10%:n ja haluaa myydä lainan eteenpäin kasvaneen riskin takia. Markkinoilla toimii henkilö nimeltään Risktaker joka ostaa vain lainoja joiden defaultriski on yli 8%, joten hän ostaa lainan pankilta.

Onpa se sitten kivaa, että se on pankille "mukavaa".

Mitään todellista lisälikviditeettiähän tuo rahan kiertonopeuden nostaminen ei ole sinällään tuonut, vaan ainoastaan illuusion siitä. Varsinkin kun tiedetään, että nuo lainat ovat todellisuudessa äärimmäisen epälikvidejä. Nämä hokkuspokkus-instrumentit voidaan teilata yksinkertaisesti sanomalla, että paska ei pöyhimällä parane. Ja tämän kriisin seurauksena tiedetään kyllä ketä nämä pöyhijät ovat olleet. Ja toisin kuin väität, tämä asuntolainojen arvopapereistaminen ei todellakaan ole lisännyt markkinoiden tehokkuutta eikä myöskään likviditeettiä.

Sitäpaitsi, eiväthän noita asuntolainoja myöntäneet pankit ole noita CDO:ita itse pitäneet alusta alkaenkaan uuden pankkitoiminnan ajattelumallin vuoksi (originate and distribute (ORD)). Tämän takia niiden ei ole tarvinnut välittää lainojen riskialttiudesta, koska ne ovat voineet siirtää riskin eteenpäin.

Ja kun on ollut varsin hyvin tiedossa alusta asti, ettei noita lainoja tulla maksamaan takaisin, niin...
 
Eikös juuri noista subprimeissä ollut ns. "teaser rate" eli alhainen korko ensimmäisen parin vuoden ajan, jonka jälkeen korko alkoi kasvaa? Muistaakseni Alt-A lainoissa oli samanlainen teaser rate, joka oli tosin vain muutaman vuoden pitempi. Mietin vain, että kukahan tahtoo maksaa asunnostaan yhä enemmän kun sen arvo menee kokoajan alaspäin?

Tämä tuli vain mieleen kun luin Bernanken puheesta jossa hän hehkutti miten asuntomarkkinat alkavat ihan juuri pohjaamaan.
 
Eikös juuri noista subprimeissä ollut ns. "teaser rate" eli alhainen korko ensimmäisen parin vuoden ajan, jonka jälkeen korko alkoi kasvaa? Muistaakseni Alt-A lainoissa oli samanlainen teaser rate, joka oli tosin vain muutaman vuoden pitempi. Mietin vain, että kukahan tahtoo maksaa asunnostaan yhä enemmän kun sen arvo menee kokoajan alaspäin?

Tämä tuli vain mieleen kun luin Bernanken puheesta jossa hän hehkutti miten asuntomarkkinat alkavat ihan juuri pohjaamaan.

Joo, olihan niissä. Ja "resettien" myötä korot tosiaan muuttuivat korkeammiksi, joka sai aikaan sen, että asukas lähti kämpästä käpälämäkeen ja postitti avaimet pankille.

Käsittääkseni noita subprime-lainoja on sittemmin voinut neuvotella kyllä järkevimmiksi. Tosin jos velallisen maksukyky on täysin olematon, niin en tiedä onko niillä lainaehdoilla mitään merkitystä.

Ensi maanantaina tulee Tilastokeskukselta muuten uutta dataa Suomen asuntojen hintakehityksestä.
 
Mitä mieltä jengi tästä ALT-A -turinasta? Onko oikeasti tulossa vastaava luottoskandaali kuin sub prime? Tämä ja pankkien epäonnistuminen stressitesteissä voisi heittää pörssit erittäin alas juuri kun on hieman valoa näkyvissä.
 
Mitä mieltä jengi tästä ALT-A -turinasta? Onko oikeasti tulossa vastaava luottoskandaali kuin sub prime? Tämä ja pankkien epäonnistuminen stressitesteissä voisi heittää pörssit erittäin alas juuri kun on hieman valoa näkyvissä.
kyllähän sitä esim kl:n keskustelupalstalla huudeltiin heti sen jälkeen kun subprimeistä tuli kriisi. tiedä sit.

onhan ne "vähän" kyseenalaisia. taitaa olla huomattavasti isompi potti pelissä kuin subprimeissä ja alt-a -lainoissa ei kysellä mitään minkä perusteella voisi kartoittaa takaisinmaksukykyä (ellen ole ihan väärin ymmärtänyt)
 
Sivis puheli tässä taannoin keynesiläisestä ratkaisusta talouskriisiin. Löysin selatessani KL:n keskusteluja toisenlaisen lähestymistavan kriisin hoitoon

1. Korkotason pitaisi nousta tasolle joka tarjoaa riittävän tuoton saastajille ja nostaa siten todellisen saastamisasteen paremmalle tasolle.

2. Julkista kulutusta tulee leikata rajusti, jotta budjettivajeet saadaan kuriin ilman veronkorotuksia, jotka yleensä heikentavat taloudellista toimeliaisuutta.

3. Kansantalouden luusereiden (autojätit, osa finanssitavarataloista) tulisi antaa mennä konkkaan. Vain siten resurssit allokoituvat oikein, sellaisiin asioihin joilla luodaan uutta kasvua, ja uusia toimialoja.

4. Inflaatiota tulee valttaa ruton lailla. Ja siksi nykyinen rahanpainaminen pitää lopettaa.

5. Kaupan vapauttamisen tulee jatkua, jotta Schumpeterin luova tuho voi toimia.

6. Markkinoiden tulee pystya määrittamaan työn kustannukset, eli ammattiliitot, sosiaalinen tukiverkko ja muut markkinoita vääristavat tekijat pitaa saada eliminoitua. Työvoiman liikkuvuutta maan sisällä tulee kannustaa. KANSAINVÄLISTÄ tyovoiman liikkuvuutta ei pidä tukea koska pahassa taantumassa liikkuvuus tarkoittaa vain elintason laskua.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=123370&tstart=0

Teksti on erään palstan kirjoittajan kirjoittama referaatti/suomennos.

Mistäs kuulostaa?
 
Rahapolitiikan osalta tuo olisi melko "volckermainen" ratkaisu.

"Paul Volcker, a Democrat[5], was appointed Chairman of the Federal Reserve in August 1979 by President Jimmy Carter and reappointed in 1983 by President Ronald Reagan.[6]

Volcker's Fed is widely credited with ending the United States' stagflation crisis of the 1970s. Inflation, which peaked at 13.5% in 1981, was successfully lowered to 3.2% by 1983.

The federal funds rate, which had averaged 11.2% in 1979, was raised by Volcker to a peak of 20% in June 1981. The prime rate rose to 21.5% in '81 as well. [Pieni ero nykyiseen nollaan prosenttiin tuon federal funds raten osalta???]

These changes in policy contributed to the significant recession the U.S. economy experienced in the early 1980s, which included the highest unemployment levels since the Great Depression. Volcker's Fed also elicited the strongest political attacks and most wide-spread protests in the history of the Federal Reserve (unlike any protests experienced since 1922), due to the effects of the high interest rates on the construction and farming sectors, culminating in indebted farmers driving their tractors onto C Street NW and blockading the Eccles Building.[7]"

http://en.wikipedia.org/wiki/Paul_Volcker

Lisäksi Volckerin shokkiterapia (erit. korkotason nousu) aiheutti aika vittumaisen tilanteen niille velkaantuneille maille (esim. Etelä-Amerikan maille).

Siitä tiedetään tulevina vuosina oliko elvytys väärä ratkaisu, jos stagflaatio alkaa koitella. Tietyllä tapaa tuo "volckermainen" lähestymistapa tuntuisi houkuttelevalta, koska se laittaisi lainahanat kireälle ja veisi pohjaa velkarahalla spekuloinnilta. Toisaalta, kuka haluaa toistaa 1990-luvun (vuoteen 1995 asti)? Ainoastaan ne, joilla on paalua, voivat investoida.

Toisaalta (jälleen) tulevaisuuden talouskasvua on siirretty niin paljon tähän päivään, että tuo korkea korkotaso voisi olla perusteltu. Nimittäin jos Raimo Sailaskin puhuu elvyttämisen puolesta, niin silloin siinä täytyy olla jotain pahasti vialla. :D
 
Sivis puheli tässä taannoin keynesiläisestä ratkaisusta talouskriisiin. Löysin selatessani KL:n keskusteluja toisenlaisen lähestymistavan kriisin hoitoon



http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=123370&tstart=0

Teksti on erään palstan kirjoittajan kirjoittama referaatti/suomennos.

Mistäs kuulostaa?
Schiff ja Faber ovat puhuneet aivan samasta aiheesta. Miinuksena se, että pankkien ja isojen toimijoiden konkurssiin päästäminen olisi poliittinen itsemurha.

En kyllä itsekään tajua miksi epäpäteviä yrityksiä ja niiden johtoja tulisi tukea yhteisillä varoilla. Jos jonnekin pitäisi antaa, niin sitten päteville tai toimintansa aloittaville.
 
Siitä tiedetään tulevina vuosina oliko elvytys väärä ratkaisu, jos stagflaatio alkaa koitella. Tietyllä tapaa tuo "volckermainen" lähestymistapa tuntuisi houkuttelevalta, koska se laittaisi lainahanat kireälle ja veisi pohjaa velkarahalla spekuloinnilta. Toisaalta, kuka haluaa toistaa 1990-luvun (vuoteen 1995 asti)? Ainoastaan ne, joilla on paalua, voivat investoida.

Toisaalta (jälleen) tulevaisuuden talouskasvua on siirretty niin paljon tähän päivään, että tuo korkea korkotaso voisi olla perusteltu. Nimittäin jos Raimo Sailaskin puhuu elvyttämisen puolesta, niin silloin siinä täytyy olla jotain pahasti vialla. :D

Nythän on arvailtu, että taantuma kääntyisi nousuksi viimeistään ensi vuoden alussa. Ajatellen, että millainen velkakupla olisi koko hässäkän taustalla on, niin minusta se tuntuisi kuin pääsisi kuin koira veräjästä. Eikö tähän tosiaan liity enemmän kipua?
 
Nythän on arvailtu, että taantuma kääntyisi nousuksi viimeistään ensi vuoden alussa. Ajatellen, että millainen velkakupla olisi koko hässäkän taustalla on, niin minusta se tuntuisi kuin pääsisi kuin koira veräjästä. Eikö tähän tosiaan liity enemmän kipua?
Minusta liittyy. Alhaisilla koroilla motivoitua kulutusta, velkaantumista ja rahan painamista suosimalla sotku vaan siirtyy.
 
Mitä mieltä jengi tästä ALT-A -turinasta? Onko oikeasti tulossa vastaava luottoskandaali kuin sub prime? Tämä ja pankkien epäonnistuminen stressitesteissä voisi heittää pörssit erittäin alas juuri kun on hieman valoa näkyvissä.

No subprime nyt on niin 2007... ;) Alt-A ja prime lainojen maksuhäiriöt ovat lisääntyneet nopeasti. Näiden rinnalla subprime on pikku juttu.

mortgageresets.jpg


fannie.png


Alemmasta kuvasta näkyy, että Fannie Maen ilmoittamat maksuhäiriöt ovat jo ylittäneet stressitestin "pahimman mahdollisen skenaarion." Kiinnittäkää huomiota häiriöiden kasvuvauhtiin parhaassa lainaluokassa.

http://market-ticker.denninger.net/archives/1025-The-Scam-Of-The-Stress-Test.html

http://market-ticker.denninger.net/archives/1029-More-On-The-SHAM-Stress-Test.html

Tarina maksuhäiriöiden ja lopulta pankkien tappioiden takana:

bb-image001.png


http://www.ritholtz.com/blog/2009/05/continuing-claims-vs-economically-lagging-unemployment/

Hence, why Bob does not believe unemployment is anywhere near its peak, with all that this means for mortgage defaults and foreclosures.>

How much worse? Bob suggests that you bullishly extrapolate the “less worse” downtick in the Continuing Claims just reported, assuming the trend continues in a straight line without interruption, which is extremely unlikely (see the dotted arrows in chart below). He reaches an Unemployment Rate of 13.0% before yearend: 32 weeks times an average 0.15% increase (declining from 0.30% to 0.00%) added to 8.9% = 13.3%.

Stressitestien pahin mahdollinen skenaario oli 10,3% työttömyys 2010. USA saavuttaa tätä vauhtia tuon työttömyysasteen elo-syyskuussa 2009.

http://www.ritholtz.com/blog/2009/05/banks-watered-down-stress-test/

Hävyttömän lepsun ja epärealistisen optimistisen stressitestin lisäksi pankit onnistuivat tinkimään hankittavan pääoman määrän puoleen.

Koko homma on niin absurdi farssi, että tottakai osakemarkkinoiden on nieltävä syötti koukkuineen päivineen.

Erilainen näkemys asiaan löytyy USA:n velkakirjamarkkinoilta, jossa 10 vuoden velkakirjan korko on noussut 3,3%:iin. Alimmillaan se oli n. 2,2% viime joulukuussa. 50% lisäys! Leijonanosa tästä korkojen noususta on tapahtunut sen jälkeen, kun Fed aloitti osto-operaatiot printtaamillaan dollareilla yrittäessään painaa korkoja alas. Hyvin näyttää toimivan... :jahas:

Korkojen nousu heijastuu asuntolainoihin ja lisää maksuhäiriöitä sekä vähentää asuntojen kysyntää. Hinnat laskevat -> Pankit syövät tappioita -> pankit ovat kohta taas hattu kädessä ruinaamassa veronmaksajilta (ja hyväuskoisilta sijoittajilta) rahaa.

Ketkä ovat siis oikeassa? Osakemarkkinat vai velkakirjamarkkinat? Pörssiyritysten tulokset riippuvat vallitsevasta korkotasosta, eivätkä korot voi nousta vaikuttamatta yritysten tuloksiin ja taseisiin negatiivisesti.
 
Sivis puheli tässä taannoin keynesiläisestä ratkaisusta talouskriisiin. Löysin selatessani KL:n keskusteluja toisenlaisen lähestymistavan kriisin hoitoon

1. Korkotason pitaisi nousta tasolle joka tarjoaa riittävän tuoton saastajille ja nostaa siten todellisen saastamisasteen paremmalle tasolle.

2. Julkista kulutusta tulee leikata rajusti, jotta budjettivajeet saadaan kuriin ilman veronkorotuksia, jotka yleensä heikentavat taloudellista toimeliaisuutta.

3. Kansantalouden luusereiden (autojätit, osa finanssitavarataloista) tulisi antaa mennä konkkaan. Vain siten resurssit allokoituvat oikein, sellaisiin asioihin joilla luodaan uutta kasvua, ja uusia toimialoja.

4. Inflaatiota tulee valttaa ruton lailla. Ja siksi nykyinen rahanpainaminen pitää lopettaa.

5. Kaupan vapauttamisen tulee jatkua, jotta Schumpeterin luova tuho voi toimia.

6. Markkinoiden tulee pystya määrittamaan työn kustannukset, eli ammattiliitot, sosiaalinen tukiverkko ja muut markkinoita vääristavat tekijat pitaa saada eliminoitua. Työvoiman liikkuvuutta maan sisällä tulee kannustaa. KANSAINVÄLISTÄ tyovoiman liikkuvuutta ei pidä tukea koska pahassa taantumassa liikkuvuus tarkoittaa vain elintason laskua.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=123370&tstart=0

Teksti on erään palstan kirjoittajan kirjoittama referaatti/suomennos.

Mistäs kuulostaa?

1. Säästämisaste korjaantuu väkisin. Ei ole tarpeen nostaa korkoja. Deflaation vuoksi reaalikorot ovat joka tapauksessa hyvin korkeat. Globaalin ylivelkaantumisen ja ylikapasiteetin vuoksi ei ole pelkoa inflaatiosta, jonka vuoksi pitäisi nostaa korkoja.

2. Jotakuinkin. Suomessa minua huolettavat hallituksen kevytkenkäiset puheet kymmenien miljardien eurojen lisälainan ottamisesta. Samalla puhutaan tulevaisuudessa verojen korottamisesta. Minusta tämä on suoraan sanottuna käsittämättömän vastuutonta. Valtion lainanotto on joka tapauksessa veronkorotus korkojen muodossa, jonka päälle saisimme vielä toisen veronkorotuksen. Tarkoituksena on välttää vaikeiden, mutta välttämättömien, ratkaisujen tekemistä viimeiseen asti. Tarkoitan tällä sitä, että Suomen valtion tulisi leikata menoja NYT ja REILULLA KÄDELLÄ. Tämä on edessä joka tapauksessa. Mitä pidemmälle leikkauksia lykätään, sitä tuskallisempaa väistämättömästä tulee.

Hyvä alku voisi olla 10-20% palkanleikkaus kaikille julkisen sektorin työntekijöille, sekä yleisesti minimipalkkatason laskemisesta. Ammattiliittoja tulisi kehoittaa leikkaamaan palkkojaan vastapalkaksi siitä, että yritykset välttävät enimpiä irtisanomisia.

Valuutan devalvaatio ja nousun aloittaminen naapureiden kengille kusemalla on poissuljettu vaihtoehto €:n vuoksi. Kilpailukyky on saavutettava muilla keinoin.

3. Kyllä. USA:n, EU:n, Britannian, Japanin, Kiinan ja Suomen politiikat on tähdätty vain yhden ja ainoan tavoitteen saavuttamiseen; Status Quon ylläpitämiseen. No bank left behind. Potkaistaan tölkkiä vähän pidemmälle. Poliitikkojen tärkeinpänä tavoitteena on turvata seuraavien vaalien menestys. Tämä tarkoittaa sitä, että "veneen keikuttaminen" ei nyt kertakaikkiaan käy.

4. Inflaatiota ei tarvitse pelätä, eikä sitä tarvitse varsinaisesti välttää. Rahan printtaamisella ei ole inflatoivaa vaikutusta, koska

-Rahan kiertonopeus ratkaisee. Kiertonopeuden säätää kysyntä ja tarjonta. Molemmat ovat heikkoja tällä hetkellä. Maksukykyiset eivät halua leveroida itseään ja maksukyvyttömille pankit eivät halua lainata.
-Printattu raha todennäköisesti päätyy ensin spekulaatioon raaka-ainemarkkinoille ja riskisijoituksiin. Raaka-aineiden kallistuminen ei johda inflaatiokierteeseen, koska palkat eivät pysy nousseiden hintojen perässä. Ihmiset vähentävät kulutusta, minkä vuoksi raaka-aineiden hinnat putoavat alas, kun spekulatiivinen kupla tyhjenee.
-Vaihtoehto keskuspankille ja hallitukselle on aina hyperinflaatio. USA:n hallitus voi esim. lähettää 100000 $ shekin jokaiselle kansalaiselle, ystävällisellä kehoituksella käyttää tämä raha mieluiten asunnon tai auton ostoon, mutta myös kulutushyödykkeet ovat ok. No. Tämä tuhoaisi $:n, korot ampaisisivat useisiin kymmeniin prosentteihin tuhoten velkakirjamarkkinat. Luottoa ei olisi saatavana. Talous siirtyisi kivikaudelle. On sanomattakin selvää, etteivät USA:n valtiota pyörittävät pankkiirit anna tämän tapahtua, sillä pankkien ainoa myyntituote on luotto. Hyperinflatoimalla Fed muuttaisi itsensä keskuspankista painokoneeksi. Ja tuhoaisi samalla koko USA:n talouden ja poliittisen systeemin. Ampuisitko itseäsi munille?
-Japani 1990-2009.

Vähittäinen inflatoiminen ei tule onnistumaan, sillä minkä Fed printtaa, sen velkakirjamarkkinat vetävät takaisin korkojen kera. Ainoa mitä tapahtuu on väistämättömän (deflaation) lykkääminen, luottamuksen mureneminen ja talouden luonnollisen tervehtymisen estäminen.

5. Protektionismi nousee aina talouskriiseissä esiin, pahentaen tilannetta. On kuitenkin selvää, että menneen vuosikymmenen "vapaakauppa" ja massiiviset kauppataseiden vajeet/ylijäämät ovat historiaa. Valuuttakeinottelu on saatava loppumaan ja on mietittävä uudestaan $:n reservivaluutta-asemaa.

6. Ammattiliitot ja sosiaaliset turvaverkot palvelevat tarkoitusta. Ne eivät saa olla itse tarkoitus. Ennen kuin olemassaolevia sinänsä toimivia rakenteita ruvetaan purkamaan, pitäisi varmistaa että esim. yksityissektorin puolelta syntyisi korvaavia rakenteita, jotka siirtäisivät vastuuta julkiselta puolelta yksityiselle puolelle, ilman että joudumme vain ojasta allikkoon.
 
Tomppa taas heräsi pitkästä aikaa ja iski faktat pyötään, katsotaan miten käy.

Kriisin alunperäisestä syystä:
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/I...si+pitänyt+tehdä+toisin/1135245849257?ref=rss

"Ajattelimme lähinnä, että voimme tarvita valtion apua luottomenetyksiin. Emme olisi ikinä voineet kuvitella, että pankki kaatuisi valtion syliin."

Olisikohan moinen riskipisnes onnistunut jos pankeille tehtäisiin selväksi, että ette tule saamaan mitään apuja jos hommat kusee?
 
1. Säästämisaste korjaantuu väkisin. Ei ole tarpeen nostaa korkoja. Deflaation vuoksi reaalikorot ovat joka tapauksessa hyvin korkeat. Globaalin ylivelkaantumisen ja ylikapasiteetin vuoksi ei ole pelkoa inflaatiosta, jonka vuoksi pitäisi nostaa korkoja.

Näyttäisi kyllä siltä, että tuo pitää paikkansa. Esim. Alan Meltzer kyllä väittää muuta:
Besides, no country facing enormous budget deficits, rapid growth in the money supply and the prospect of a sustained currency devaluation as we are has ever experienced deflation. These factors are harbingers of inflation.

http://www.nytimes.com/2009/05/04/opinion/04meltzer.html?pagewanted=2&_r=1

Krugman kuitenkin heitti näppärän käppyrän esille, joka ainakin Japanin osalta kumoaa Meltzerin teesin:

meltzer.png


http://krugman.blogs.nytimes.com/20...son-for-alan-meltzer/?scp=1&sq=meltzer&st=cse

Todellakin tuo rahan kiertonopeuden hidastuminen on yksi keskeisimmistä, ellei keskeisin asia, kuten kirjoititkin.

4. Inflaatiota ei tarvitse pelätä, eikä sitä tarvitse varsinaisesti välttää. Rahan printtaamisella ei ole inflatoivaa vaikutusta, koska

-Rahan kiertonopeus ratkaisee. Kiertonopeuden säätää kysyntä ja tarjonta. Molemmat ovat heikkoja tällä hetkellä. Maksukykyiset eivät halua leveroida itseään ja maksukyvyttömille pankit eivät halua lainata.
-Printattu raha todennäköisesti päätyy ensin spekulaatioon raaka-ainemarkkinoille ja riskisijoituksiin. Raaka-aineiden kallistuminen ei johda inflaatiokierteeseen, koska palkat eivät pysy nousseiden hintojen perässä. Ihmiset vähentävät kulutusta, minkä vuoksi raaka-aineiden hinnat putoavat alas, kun spekulatiivinen kupla tyhjenee.
-Vaihtoehto keskuspankille ja hallitukselle on aina hyperinflaatio. USA:n hallitus voi esim. lähettää 100000 $ shekin jokaiselle kansalaiselle, ystävällisellä kehoituksella käyttää tämä raha mieluiten asunnon tai auton ostoon, mutta myös kulutushyödykkeet ovat ok. No. Tämä tuhoaisi $:n, korot ampaisisivat useisiin kymmeniin prosentteihin tuhoten velkakirjamarkkinat. Luottoa ei olisi saatavana. Talous siirtyisi kivikaudelle. On sanomattakin selvää, etteivät USA:n valtiota pyörittävät pankkiirit anna tämän tapahtua, sillä pankkien ainoa myyntituote on luotto. Hyperinflatoimalla Fed muuttaisi itsensä keskuspankista painokoneeksi. Ja tuhoaisi samalla koko USA:n talouden ja poliittisen systeemin. Ampuisitko itseäsi munille?
-Japani 1990-2009.

Vähittäinen inflatoiminen ei tule onnistumaan, sillä minkä Fed printtaa, sen velkakirjamarkkinat vetävät takaisin korkojen kera. Ainoa mitä tapahtuu on väistämättömän (deflaation) lykkääminen, luottamuksen mureneminen ja talouden luonnollisen tervehtymisen estäminen.
 
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/05/10/loppuuko-maailmasta-raha/200911695/170?pos=0

Mielenkiintoinen artikkeli.

Jensenin karkea arvio koko maailman yksityisen rahoitusvarallisuuden ja kaiken muun ylijäämän yhteissummaksi on 100 000 miljardia dollaria. Näistä säästöistä valtiot haluavat siis muutaman lähivuoden kuluessa jopa kolmasosan.

100 000 miljardia dollaria, muistaakseni yhdellä kuormalavalle saa laitettua juuri ihmisen korkuiseen kasaan miljardi dollaria sadan taalan seteleinä. 100 000 lavaa täynnä taaloja:) sata metriä leveä ja kilometrin pituinen kilometrin pituinen kenttä täynnä rahaa:D

Nyt tämä rahahana uhkaa nopeasti sulkeutua, kun Kiinan ja muiden Kaukoidän vientimaiden ylijäämät kutistuvat ja öljymaiden tulot ovat suorastaan romahtaneet. Kiina on jo selvästi vähentänyt sijoituksiaan länsimaiden velkakirjamarkkinoille, ja ryhtynyt sijoittamaan ylijäämiään esimerkiksi kultaan ja kupariin.

Kiinan keskuspankki on jopa ryhtynyt harvinaisen suorasukaisesti arvostelemaan länsivaltioita vastuuttomasta taloudenpidosta. Viimeksi tällä viikolla Kiinan Kansanpankki ilmaisi vakavan huolensa länsivaltioiden velkaantumiseen ja keskuspankkien setelirahoitukseen liittyvistä inflaatioriskeistä.

Onko Kiina täysin väärässä ja inflaatiosta ei ole huolen häivää?
 
2. Jotakuinkin. Suomessa minua huolettavat hallituksen kevytkenkäiset puheet kymmenien miljardien eurojen lisälainan ottamisesta. Samalla puhutaan tulevaisuudessa verojen korottamisesta. Minusta tämä on suoraan sanottuna käsittämättömän vastuutonta. Valtion lainanotto on joka tapauksessa veronkorotus korkojen muodossa, jonka päälle saisimme vielä toisen veronkorotuksen. Tarkoituksena on välttää vaikeiden, mutta välttämättömien, ratkaisujen tekemistä viimeiseen asti. Tarkoitan tällä sitä, että Suomen valtion tulisi leikata menoja NYT ja REILULLA KÄDELLÄ. Tämä on edessä joka tapauksessa. Mitä pidemmälle leikkauksia lykätään, sitä tuskallisempaa väistämättömästä tulee.

Jotain julkisen sektorin budjettikurista kertoo tämä: "Viime vuonna jäi kesätöihin budjetoituja rahoja käyttämättä, tänä vuonna mennään tarkoituksella yli budjetin, että kaikki rahat tulevat varmasti käytetyksi, sanoo Lahden kaupungin työllisyyssihteeri Sami Kuikka." Taloussanomat. On hyvä tietää että siellä on taas veronmaksajien rahat tehokkaassa käytössä. Ihmisiä pitää palkata vain sen takia että on rahaa millä mällätä, no eihän kukaan pidä muiden rahoista yhtä hyvin huolta kuin omistaan.
 
Back
Ylös Bottom