"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Nykyinen budjetti tehtiin nousukauden huipulla ja nyt on lama tulossa mutta budjettia ei sopeuteta tuloihin. Tämä ei ole millään mittarilla järkevää.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Nykyinen budjetti tehtiin nousukauden huipulla ja nyt on lama tulossa mutta budjettia ei sopeuteta tuloihin. Tämä ei ole millään mittarilla järkevää.

Niinpä, tuntuu että poliitikkojen keskuudessa on konsensus, että kun lama väistyy vuoden parin päästä sitten ollaan taas +4-5% kasvuvauhdissa. Itse olen sitä mieltä, että työpaikat jotka nyt lähtevät Suomesta eivät ole tulossa takaisin, suorittavaa työtä ulosliputetaan kokoajan ja siirretään Kiinaan.
 
Sitä mukaa kun rahan, työvoiman ja yritysten liikkuvuus helpottuu niin Suomi köyhtyy. Korkea verotus, huonot palvelut ja kylmä ilmasto eivät ole voittajacombo.
 
Itse suhtaudun hieman skeptisesti tuohon, että julkisen vallan väliintulo olisi aina suhtanteita tasottava tekijä. Kun miettii 1930-luvun lamaa niin olisikohan taantuma kestänyt noin helkkarin kauan jos markkinoiden olisi annettu toimia, varmaan syvemmälle olisi dyykattu, mutta lienee nousukin olisi alkanut sitten terveemmältä pohjalta aikaisemmin, vrt laastarin repiminen hitaasti tai nopeasti.

Vähän backtrackingia threadissa, mutta so not.

Jopa monetarismin "Grand Pimp Daddy" Milton Friedman oli sitä mieltä, että FED:in olisi pitänyt puuttua tapahtumiin 1930-luvun laman yhteydessä. FED:llä olisi ollut kultakannan sääntöjen perusteella oikeus laskea liikkeelle lisää dollareita, koska ulkomailta oli virrannut FED:n holveihin takaisin kultaa. Näin siksi, että (jos tajusin oikein) esimerkiksi Britannia joutui maksamaan vientitaseen alijäämää tasoittaakseen Yhdysvalloille takaisin kultaa.

But don't take my word for it:
http://www.youtube.com/watch?v=O7pnjzCuSv8

Lisäksi tuosta videosta huomaa hyvin sen arvostuksen, jota Friedman todellisuudessa osoitti Keynesiä kohtaan, vaikka sitten piikitteleekin poliitikoiden tapaa olla välittämättä budjettialijäämistä.

PS. Kattokaapa kuka tuolta http://www.ideachannel.tv/ ilmestyy, kun valitsee kohdasta Free to Choose - Updated 1990 Series -> Volume 1 - The Power of the Market :D

EDIT: Ei **ttu. Nyt kyllä mokasin, linkkasin bodarifoorumille
Arnold Schwarzeneggerin
kehumassa Milton Friedmania ja vapaata markkinataloutta.
 
Friedman on lienee yksi merkittävimmistä 90-luvun taloustieteilijöistä, mutta jos halutaan puhua todellisista vapaiden markkinoiden puolesta puhujista, niin sellaiset nimet kuin Friedrich von Hayek ja Ludwig von Mises tulevat itselleni mieleen. Heidän suhtaumisensa Keynesiin ei ymmärtääkseni ole kovin arvostava.
 
Friedman on lienee yksi merkittävimmistä 90-luvun taloustieteilijöistä, mutta jos halutaan puhua todellisista vapaiden markkinoiden puolesta puhujista, niin sellaiset nimet kuin Friedrich von Hayek ja Ludwig von Mises tulevat itselleni mieleen. Heidän suhtaumisensa Keynesiin ei ymmärtääkseni ole kovin arvostava.

Ymmärtääkseni itävaltalaisen koulukunnan teorioita ei ihan kauheana mainstream-taloustieteissä ole. En kyllä ole kauheana perehtynyt itävaltalaiseen koulukuntaan..
 
Ymmärtääkseni itävaltalaisen koulukunnan teorioita ei ihan kauheana mainstream-taloustieteissä ole. En kyllä ole kauheana perehtynyt itävaltalaiseen koulukuntaan..

Joskus tulee mietittyä, että ehkä pitäisi olla. Monetaristit (tai Friedmanistit) kun tuppaavat aina aina puhumaan vapaiden markkinoiden ja vapaan hinnoittelun puolesta, mutta unohtavat tosiaan aina sen, että sen kaikkein tärkeimmän hyödykkeen, eli rahan hinta (korkotaso) määritellään keskuspankin toimesta kuin Neuvostoliitossa ikään. Ts. palkansaajan on hyvin vaikea äänestää jaloillaan yhden pankin holtitonta luotonantoa vastaan ja aiheuttaa sille täten vaikeuksia rahoittaa holtitonta luotonantoaan, koska tämä pankki saa rahaa keskuspankilta tai muilta pankeilta tiettyyn hintaan kuitenkin (tiedän, että tämä on rankka yksinkertaistus), kunhan vaan kiinalaisten tuontituotteiden ja subventoidun ruoan hinta ei nouse. Asunto- ja osakekuplista viis veisaten. Lisäksi tämä tietysti ei juuri kannusta säästämiseen, kun korot pysyvät alhaalla, oli rahan kysyntä miten kova tahansa.

En silti välttämättä ole itävaltalaisen koulukunnan ja siten kultakannan kannalla, vaan enemmänkin luotonannon, vivuttamisen ym. tarkemman sääntelyn kannalla. En usko, että maailman talouden kasvaessa yhä suuremmaksi kulta- tai hyödyke/raakaainekanta olisi optimaalinen ratkaisu. Itse asiassa eihän matalista koroista sinänsä ole haittaa, jos vaan ihmisille, yrityksille, pankeille sun muille ei annettaisi mahdollisuutta ottaa täysin järjettömiä luottoja.
 
Joskus tulee mietittyä, että ehkä pitäisi olla. Monetaristit (tai Friedmanistit) kun tuppaavat aina aina puhumaan vapaiden markkinoiden ja vapaan hinnoittelun puolesta, mutta unohtavat tosiaan aina sen, että sen kaikkein tärkeimmän hyödykkeen, eli rahan hinta (korkotaso) määritellään keskuspankin toimesta kuin Neuvostoliitossa ikään. Ts. palkansaajan on hyvin vaikea äänestää jaloillaan yhden pankin holtitonta luotonantoa vastaan ja aiheuttaa sille täten vaikeuksia rahoittaa holtitonta luotonantoaan, koska tämä pankki saa rahaa keskuspankilta tai muilta pankeilta tiettyyn hintaan kuitenkin (tiedän, että tämä on rankka yksinkertaistus), kunhan vaan kiinalaisten tuontituotteiden ja subventoidun ruoan hinta ei nouse. Asunto- ja osakekuplista viis veisaten. Lisäksi tämä tietysti ei juuri kannusta säästämiseen, kun korot pysyvät alhaalla, oli rahan kysyntä miten kova tahansa.

En silti välttämättä ole itävaltalaisen koulukunnan ja siten kultakannan kannalla, vaan enemmänkin luotonannon, vivuttamisen ym. tarkemman sääntelyn kannalla. En usko, että maailman talouden kasvaessa yhä suuremmaksi kulta- tai hyödyke/raakaainekanta olisi optimaalinen ratkaisu. Itse asiassa eihän matalista koroista sinänsä ole haittaa, jos vaan ihmisille, yrityksille, pankeille sun muille ei annettaisi mahdollisuutta ottaa täysin järjettömiä luottoja.

Tässä tilanteessa tehokkain keino olisi varmaankin valtiollisen kontrollin vähentäminen, ja sitä kautta markkinatalouden itseohjeutuvuuden lisääminen. Kuinka tätä sitten pystyttäisiiin suomen kaltaisessa tosisallisessa sosialismissa toteuttamaan, beats me. Joka tapauksessa, pankkikriisi on osoittanut ainakin sen, että valtioiden ei tulisi liiemmälti puuttua politiiikkaan.
 
Texasistako oma valtio?
01.05.2009 13:07

Osavaltiostaan ylpeät teksasilaiset havittelevat itsenäisen valtion asemaa. Itsenäisyysliike on kytenyt Texasissa pitkään, ja vaikka ilmassa ei ole toistaiseksi ollut selkeitä vallankumouksen merkkejä, niin liike on selvästi voimistumassa.

Taannoisten veromielenosoitusten jälkeen itsenäisyysinto on ollut taas korkealla. Vauhtia haaveille antoi Texasin republikaaneja edustava senaattori Rick Perry, jonka mukaan Washington on unohtanut Yhdysvaltain perusperiaatteen eli rajoitetun valtiovallan.

-Liittovaltion hallinto on kuristamassa amerikkalaiset veroilla, tuhlauksella ja veloilla, uudelleenvalinnan edessä oleva kuvernööri uhosi.

-Oikeutemme kumotaan yksi kerrallaan.

Hän jäähdytteli kuitenkin jälkeenpäin puheitaan toteamalla, että Texas voi haluta eroon liittovaltiosta, mutta juuri nyt siihen ei hänen mukaansa ole syytä.

Äärioikeiston tyyssija

Texasin tasavaltalaispuolueen jäsenen mukaan osavaltion tilanteessa näkyvät samat tunnusmerkit kuin karille menossa olevassa avioliitossa.

-Toinen puoliso on ollut uskoton vihkivalalleen ja rikkonut yhteiset sopimukset ja lupaukset, joista sovittiin liittoa solmittaessa, kiukutteli itsenäisyyden kannattaja Lowanna Munden medialle.

Osavaltiossa tunnetaan syvää epäluuloa presidentti Barack Obaman vero- ja budjettisuunnitelmia kohtaan. Elvytystäkin epäillään, koska se tehdään kokonaan verorahoilla. Liikkeestä onkin tullut yksi äärioikeiston tukijoukosta.

-Meitä kutsutaan vihaajiksi ja olemme sellaisia, uhosi texasilainen Philip Dennis medialle veromielenosoitusten aikana.

-Me vihaamme tuhlaavia politiikkoja, meitä tullaan kutsumaan rasisteiksi, ja se on totta, olemme ihmisrodun kannattajia. -- Emme alistu helposti sosialismiin, emme ainakaan Texasissa, hän jatkoi vauhtiin päästyään.

Historian vääntelyä

Yksi suurimmista itsenäisyysliikkeistä on Texasin tasavaltalaispuolue. Sen kannattaman teorian mukaan itsenäisen valtion liittäminen osavaltioksi ei ollut laillinen toimenpide.Puolue vaatikin kovaäänisesti Texasin itsenäisyyttä vuonna 1995. Tasavaltalaispuolue hajosi sitten useaan keskenään nahistelevaan osaan. Nykyään osavaltiossa toimiikin useita eri itsenäisyysliikkeitä, niillä on omia web-sivuja, lehtiä ja nettiradioasemia. Jotkut väittävät jäsenmääränsä olevan kymmeniätuhansia, mutta siitä ei ole uskottavaa näyttöä.Asiantuntija pitää kuitenkin itsenäisyyspuheita puuhasteluna, jolla ei ole mitään laillista oikeutusta.

-Texasin itsenäisyysliikkeen johtajat vääntelevät käsittämättömästi historiaa saadakseen asiansa kuulostamaan todelta, jyrisi historioitsija Michael Doyle Ball State -yliopistosta.

Varsin monet teksasilaiset uskovat kuitenkin, että he pärjäisivät loistavasti ilman liittovaltiota. Heillä on yhä öljyä ja osavaltion talous on kohtalaisessa kuosissa. Kuvernööri onkin kieltäytynyt ottamasta vastaan suurinta osaa liittovaltion elvytysrahoista.
STT

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1680859

United States of America (excluding Texas) :D
 
Tässä tilanteessa tehokkain keino olisi varmaankin valtiollisen kontrollin vähentäminen, ja sitä kautta markkinatalouden itseohjeutuvuuden lisääminen. Kuinka tätä sitten pystyttäisiiin suomen kaltaisessa tosisallisessa sosialismissa toteuttamaan, beats me. Joka tapauksessa, pankkikriisi on osoittanut ainakin sen, että valtioiden ei tulisi liiemmälti puuttua politiiikkaan.

Itse tästä pitkälti samaa mieltä, sikäli jos rahoituslaitokset olisivat olleet alunperinkin ihan normaali toimiala, jossa toimivat yksittäiset firmat kaatuu, jos hommat kustaan, niin järjetöntä riskinottoa luototuksessa ei olisi tehty.
 
Mä kirjoitan tällä hetkellä kv-politiikan esseetä aiheesta "Lissabonin strategia ja Suomi - eilen ja tänään" ja nyt kun näitä tavoitteita tarkastelee niin tuntuvat kyllä aika utopistisilta. Vaikka ottaa huomioon, että kyseinen strategia muotoiltiin vuonna 2000, kun oltiin jo selvitty 90-luvun lamasta ja elettiin nousukautta ja strategiaan lähdettiin muodostamaan sen pohjalta, mitä uusi yhteisön sisämarkkina-alue ja taloudellinen nousukausi toivat tullessaan, ja poliitikot elelivät jonkinlaista Eu-huumaa, niin niistäkin lähtökohdista hahmotettuina noi strategiset tavoitteet tuntuu olevan aika mahdottomia saavuttaa. Saati sit nyt kun on uus taantuma.

Lissabonin strategian strategisen tavoitteen mukaan unionista "on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta." Keinoina tähän erilaiset avoimen koorninoinnin myötä toteutettavat talous- työllisyys- ja sosiaalipolittiset osatavoitteet/strategiat.

Ei ainakaan Lissabonin strategian avulla ratkea tää globaali taantuma. Ja jotkut saa palkaa tällasen skeidan raapustelusta. Ehkäpä mä hakeudunkin EU-virkamiesten pääsykokeisiin ja alan nostamaan kauheita päivärahoja ulkomaan päivistä, ja istun vaan kokouksissa kuuntemassa paskalla englannilla pidettyjä puheenvuoroja ja raapustelen skeidaraportteja aiheesta kuin aiheesta.
 
Lissabonin strategian strategisen tavoitteen mukaan unionista "on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta." Keinoina tähän erilaiset avoimen koorninoinnin myötä toteutettavat talous- työllisyys- ja sosiaalipolittiset osatavoitteet/strategiat.

Ei ainakaan Lissabonin strategian avulla ratkea tää globaali taantuma.
Ja jotkut saa palkaa tällasen skeidan raapustelusta. Ehkäpä mä hakeudunkin EU-virkamiesten pääsykokeisiin ja alan nostamaan kauheita päivärahoja ulkomaan päivistä, ja istun vaan kokouksissa kuuntemassa paskalla englannilla pidettyjä puheenvuoroja ja raapustelen skeidaraportteja aiheesta kuin aiheesta.

Eihän tuota strategiaa ole tämän globaalin taantuman ratkaisemiseksi laadittukaan. Ainahan strategiat ovat tuollaista läpäläpää, luet sitten jonkin poliittisen organisaation strategiaa tai jonkin yrityksen strategisia tavoitteita. Menee samaan kategoriaan organisaation visioiden, missioiden ja arvojen kanssa.

Varmasti Lissabonin strategia olisi erilainen, jos se tänä päivänä laadittaisiin. Vuosituhannen vaihteessa uskottiin jatkuvaan ikuiseen talouskasvuun, talouden deregulation autuaaksitekevyyteen ynnä muihin lapsellisuuksiin... ;)

Jos saa kommentoida, niin tuo esseen aihe nyt sinänsä kuulostaa aika typerältä. Aihe oikeasti nostaa selkäkarvat pystyyn, tuo on ihan kuin Paavo Lipposen tai Raimo Väyrysen kynästä tyyliin "Globalisaatio - uhka vai mahdollisuus?". Voi v***u.

Joku voisi kritisoida ylipäätään EU:n sisäisten strategioiden puimista kv. politiikan kurssilla, koska osa luokittelee vain EU:n ulkosuhteet kansainväliseksi politiikaksi. Voisin sanoa aika suurella varmuudella, että tuo kurssi ei ole Helsingin yliopiston.

Noniin, tulipa neroiltua taas ja pistettyä nokka muiden soppaan. Pistetään dagen efterin piikkiin.
 
Eihän tuota strategiaa ole tämän globaalin taantuman ratkaisemiseksi laadittukaan. Ainahan strategiat ovat tuollaista läpäläpää, luet sitten jonkin poliittisen organisaation strategiaa tai jonkin yrityksen strategisia tavoitteita. Menee samaan kategoriaan organisaation visioiden, missioiden ja arvojen kanssa.

Varmasti Lissabonin strategia olisi erilainen, jos se tänä päivänä laadittaisiin. Vuosituhannen vaihteessa uskottiin jatkuvaan ikuiseen talouskasvuun, talouden deregulation autuaaksitekevyyteen ynnä muihin lapsellisuuksiin... ;)

Jos saa kommentoida, niin tuo esseen aihe nyt sinänsä kuulostaa aika typerältä. Aihe oikeasti nostaa selkäkarvat pystyyn, tuo on ihan kuin Paavo Lipposen tai Raimo Väyrysen kynästä tyyliin "Globalisaatio - uhka vai mahdollisuus?". Voi v***u.

Joku voisi kritisoida ylipäätään EU:n sisäisten strategioiden puimista kv. politiikan kurssilla, koska osa luokittelee vain EU:n ulkosuhteet kansainväliseksi politiikaksi. Voisin sanoa aika suurella varmuudella, että tuo kurssi ei ole Helsingin yliopiston.

Noniin, tulipa neroiltua taas ja pistettyä nokka muiden soppaan. Pistetään dagen efterin piikkiin.

Toi essee on yksi osio usean kirjan muodostaman paketin kokonaisuudesta.

Eihän Lissabonin strategiaa luotu ratkaisuksi taantumaan, mut kun tota luin niin totesin nyt vain, kun aihetta kuitenkin sivuaa, ettei toi asian ratkeamista ainakaan edesauta. Ja kun strategian lähtökohtia kuitenkin on lisätä Euroopan Unionin alueen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

Ja onhan tota strategiaa uudistettu mm. 2005, mutta noi uudistetutkin tavoitteet on aivan liian kunnianhimoisia saavutettaviksi. Hallintotieteiden opiskelun näkökulmasta oli mielenkiintoista lukea Eu:n strategisista suuntalinjoistakin, kun oon tottunu lueskelemaan vain yksityisen/julkisen sektorin organisaatioiden suuntalinjoista. Avoimen koordinaation menetelmä ei ole lainsäädännöllinen ohjeistus, mutta koska EU sivuaa myös talouspolitiikan kysymyksia ja Suomi on EU:n mallioppilas ja seuraa kiltisti ylhäältä annettuja ohjeistuksia, niin eipäs noitakaan unohtaa voi. Mä en voi esseen otsikkoa valita, mutta sen voin aina päättää itte mihin tyyliin kirjoitan ja mulla on yleensä aika kriittinen tapa kirjoitella. Proffa, joka ton antoi, tykkää raflaavista ja provosoivista otsikoista, jotta saisi opiskelijoilta riittävän kriittisiä esseitä, ei sen kummenpaa.

Hauskaa dagen efteriä! (Mun esseet valmistui.)
 
Tässä tilanteessa tehokkain keino olisi varmaankin valtiollisen kontrollin vähentäminen, ja sitä kautta markkinatalouden itseohjeutuvuuden lisääminen. Kuinka tätä sitten pystyttäisiiin suomen kaltaisessa tosisallisessa sosialismissa toteuttamaan, beats me. Joka tapauksessa, pankkikriisi on osoittanut ainakin sen, että valtioiden ei tulisi liiemmälti puuttua politiiikkaan.

Mun pointti oli joka tapauksessa se, että niin kauan kuin rahajärjestelmä on nykyisen kaltainen, niin sitä tulisi myös säännellä. Se, että miten varsinaisten hyödykkeiden tuotanto sitten järjestyy kunkin järjestelmän vallitessa, on eri asia. Jos sääntelyä haluttaisiin vähentää ja markkinat vapauttaa, niin mielestäni sitä ennen tulisi rahan määrä sitoa johonkin arvometallikoriin. Tällöin ainakin lainaksi annettu raha tulisi konkreettisesti joltakulta. Mielestäni on vain niin järjetöntä, että nykyjärjestelmässä voi ottaa järjettömiä riskejä tulevilta sukupolvilta lainatulla rahalla kysymättä asiaa heiltä (miten lapsilta kysyminen voisi edes olla mahdollista?).

Ja koska arvometallikantaan ei äkkiseltään olla palaamassa, on mielestäni sääntely paikallaan. Usein parjataan esim. Clintonin hallinnon aikaisia päätöksiä "American Dreamin" saavuttamisen helpottamiseksi, mutta niin vain on Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa ynnä muualla ilmankin saatu asuntokupla aikaiseksi. Miten tämä tilanne olisi nyt parempi, jos markkinat olisivat olleet vielä vapaammat?!?!?!?!?!? Kovin teoreettiselta tuntuu tämä pankkien oletettu vastuullinen käyttäytyminen oikeasti vapaassa tilanteessa. Ilman koelaboratorioita näitä on tietty mahdotonta selvittää lopullisesti.

Niin ja huomatkaa, että minä puhun vain rahoitussektorin sääntelystä. Tuotanto on sitten kokonaan oma aiheensa.
 
Ja koska arvometallikantaan ei äkkiseltään olla palaamassa, on mielestäni sääntely paikallaan. Usein parjataan esim. Clintonin hallinnon aikaisia päätöksiä "American Dreamin" saavuttamisen helpottamiseksi, mutta niin vain on Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa ynnä muualla ilmankin saatu asuntokupla aikaiseksi. Miten tämä tilanne olisi nyt parempi, jos markkinat olisivat olleet vielä vapaammat?!?!?!?!?!? Kovin teoreettiselta tuntuu tämä pankkien oletettu vastuullinen käyttäytyminen oikeasti vapaassa tilanteessa. Ilman koelaboratorioita näitä on tietty mahdotonta selvittää lopullisesti.

Asuntokuplia toki oli/on monessakin maassa, mutta eivät ne maailmanlaajuista lamaa aiheuttaneet (tosin laskusuhdanne oli/on väistämätön ilmiö joka tapauksessa, ja sitä ei voi lopullisesti estää).

Jenkeissä päätettiin valtiotasolta, että ei olla rasisteja ja annetaan joka hiton vinkuintiaanille (no offence) mahdollisuus saada asuntolainansa, oli maksukykyä tai ei. Subprime on termi joka kuvaa henkilön luottoluokitusta, ja tarkoittaa siis kutakuinkin epäpriimaa. Ei markkinaehtoisesti toimiva järjestelmä kai toimi niin, että arvioi ensin jonkun epäkelvoksi lainan myöntämisen suhteen, ja sitten kuitenkin myöntää lainan? Turha syyttää markkinasysteemiä jos valtio kusee omilla toimillaan koko homman.
 
Itse tästä pitkälti samaa mieltä, sikäli jos rahoituslaitokset olisivat olleet alunperinkin ihan normaali toimiala, jossa toimivat yksittäiset firmat kaatuu, jos hommat kustaan, niin järjetöntä riskinottoa luototuksessa ei olisi tehty.
Tämä on kyllä totta. Nyt kun hommat on huonosti niin paljastuu miten ahneuksissa sitä onkaan oikein toimittu. Mielestäni pankilla pitäisi olla ymmärrystä ja vastuuta olla myöntämättä lainoja jos lainanottajan takaisinmaksukyky on edes hieman epäselvä. Toki kansalaisen pitäisi ymmärtää olla ottamatta liian suurta lainaa, mutta ikävä kyllä tätä ymmärrystä ei kaikilla ole. Pankilla ja sen työntekijöillä on. Tämän huomaa ihan täällä PK-seudullakin kun nuorilla korkeintaan välttävästi tienaavilla on suuri ja kallis asunto, reissataan ulkomailla monta kertaa vuodessa jne. ja sitten paljastuu että lainaa on helposti päälle vanha miljoona molemmilla.

Ja mitä jatkuvaan talouskasvuun tulee, voiko sellaista edes olla? Jos tämä 2008 syksyllä päättynyt suunta olisikin jatkunut, niin mitä sitten? Ihmiset kuluttavat aivan törkeitä määriä aivan tarpeetonta tavaraa jotka on vielä ostettu rahalla jota ei itsellä ole. Kyllähän ekologisuus pitäisi myös huomioida puhtaan kapitalismin sivussa. Osakkeethan olivat aika suhteeettomissa arvoissa usean yrityksen kohdalla kun P/E oli korkealla. Lisäksi asuntojen hinnat täysin taivaissa ja nousu jatkuu kun lainaa saa niin helposti ettei parin kymmenen tuhannen lisäpyynti tunnu oikein missään ja lasketaan sokeasti että voidaan maksaa takaisin "sitten joskus". Nyt ei saakaan lainaa samaan tapaan ja ihmiset miettivät tarkasti mitä tarvitsevat ja mitä eivät. Asunnon omistamisen ei tulekaan olla mikään perusoikeus joka pitää olla tuloista riippumatta.
 
Niin, ja Alan Greenspanin politiikka ei ainakaan auttanut tässä. Tosin vaatinee vähän kanttia pitää korot korkealla hyvälläkin kaudella.
 
Jos mietitään subprime lainojen antamista, niin aika vähän tosiaan on niiden yhteydessä keskusteltu CRA-lainsäädännöstä (lainojen antamisesta köyhille, jotka usein kuuluivat etniseen vähemmistöön) ja toisaalta, vaikka tämä ei olisikaan niin suuri tekijä, niin miksi ihmeessä pankit antoivat lainoja luottokelvottomille ihmisille?
Hämäsikö asuntojen hintojen nousu pankit, vai luottivatko ne siihen, että pystyvät myymään Fannien ja Freddien kautta lainansa pois hyvään hintaan?
 
Back
Ylös Bottom