"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Tappioiden sosialisoimisen kritisoinnissa unohtuu usein se tosiasia, että rahoitusjärjestelmän kaatuminen aiheuttaisi vieläkin suuremmat kustannukset
Niin? Kun on pakkotilanne ja tappioiden sosialisoiminen on se pienempi paha niin hyvä. Sosialisoidaan tappiot. En vain ymmärrä, että miksi tuo ajatus katkeaa tuohon. Ikäänkuin järjestelmän pelastuminen olisi riittävä palkkio yhteiskunnalle ja veronmaksajalle, ja tilanteen alunperin aiheuttaneet tahot pitäisi päästää seurauksitta noin vain.

Jos tappiot sosialisoidaan, niin silloin vastaavasti voitotkin pitäisi osin sosialisoida kunnes tuet on maksettu takaisin. Edellisen pankkikriisin yhteydessä tukea saaneet pankithan maksoivat tuesta korkoa ja sitä sai maksaa ainoastaan voitonjakokelpoisista varoista. Silti lopullista tappiota tuli veronmaksajille noin 8 miljardia euroa. Mikäli tappiot sosialisoidaan, niin tuet olisi kerättävä henkiinjääneiltä yrityksiltä pois korkoineen kunhan ajat paranevat.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ymmärrän hyvin Jarna ettet viitsinyt katsoa ohjelmaa nauhoituksen jälkeen televisiosta. Vähintäänkin tuli Jarnasta mieleen Poro72.
Kiitän. Nimittäin, vaikka Jarna hiukan (;)) idealisti selkeästi olikin, ja ko. aiheesta ei kyennyt kovin selväsanaisesti kokoaikaa keskustelemaan, silti hänellä oli selkeästi sydän paikallaan ja ajatuksia jotka oikein otettuna veisivät ihmiskuntaa selkeästi parempaan suuntaan.

Argumentaatio hiukan tökki, ja jutut oli sillä tasolla että ymmärrän kyllä että mieleen joka näkee kaiken jonkin ylivoimaisen teorian kautta, johon maailmaa yritetään sovittaa, nuo jutut oli jotain "sooo far out". Mutta kyllä siellä alla ihan oikeitakin havaintoja oli. Minä nyt vain satun pitämään enemmän ihmisistä jotka ovat kiinnostuneita muustakin kuin tuotto-odotuksistaan..

Risto E.J oli positiivinen kokemus. Osaltaan ankeiden odotusten vuoksi. Sasi ihan odotusten mukaan :jahas: Piitu onneksi oli enemmän hiljaa kuin olisin odottanut.

Jos sieltä löytyi viherhippi-stereotyyppi Jarnan muodossa, niin tyhjäpäistä oikeisto idioottia edusti kyllä ansiokkaasti Jutta "saippuakauppias" Jussila.

Ryhmäteatterin johtaja Esa Leskinen oli positiivinen yllätys, ehdottomasti.
 
Kauppalehti: Freddie Macin johtaja teki itsemurhan

"Amerikkalaisen asuntorahoittajan Freddie Macin rahoitusjohtaja David Kellerman on tehnyt itsemurhan. Washingtonin alueen radio- ja televisioasemat kertoivat tapauksesta keskiviikkona.

Kellerman löydettiin kuolleena kodistaan pohjoisessa Virginiassa. Kellerman, 41, on ollut Freddie Macin rahoitusjohtaja viime syyskuusta lähtien.

Asuntorahoittaja Freddie Macin tappio oli viime vuonna 50,2 miljardia dollaria. Samassa bisneksessä toimiva Fannie Mae kirjasi viime vuodelta 58,7 miljardin dollarin tappion.

Freddien ja Fannien pelastamiseen on tähän mennessä varattu 200 miljardia dollaria. Ne olivat aiemmin puolijulkisia, mutta nyttemmin kaksikko on otettu tiukkaan viranomaisvalvontaan. Kummankin historiaa sävyttävät erilaiset lahjonta- ja palkkioskandaalit.

Kongressin perustamat Freddie Mac ja Fannie Mae olivat avainroolissa, kun amerikkalaisten omistusasuminen yleistyi viime vuosikymmeninä. Ne kun takaavat asuntolainakokonaisuuksia, joita yksityiset rahoittajat myöntävät ja paketoivat. Mekanismilla oli osansa koko subprime-kriisin synnyssä, sillä duon takausten arvo ylittää 5000 miljardia dollaria.

Freddie Macin osake maksoi keskiviikkoaamuna 0,86 dollaria. Ennen finanssikriisiä vuonna 2007 se maksoi noin 65 dollaria.

Olli Herrala"

kauppalehti.fi

Alkaa olemaan ns. verta kaduilla...
 
Niin? Kun on pakkotilanne ja tappioiden sosialisoiminen on se pienempi paha niin hyvä. Sosialisoidaan tappiot. En vain ymmärrä, että miksi tuo ajatus katkeaa tuohon. Ikäänkuin järjestelmän pelastuminen olisi riittävä palkkio yhteiskunnalle ja veronmaksajalle, ja tilanteen alunperin aiheuttaneet tahot pitäisi päästää seurauksitta noin vain.
Toimiva rahoitusjärjestelmä pitää rahoituskustannukset kohtuullisina ja parantaa luotonsaantimahdollisuuksia, jolloin yhä suurempi osuus kannattavista investoinneista toteutuu. Näitä kaikille tulevia hyötyjä ei ole kovin paljon tuotu esille, vaan toimivaa rahoitusmarkkinaa on pidetty itsestäänselvyytenä. Ei tarvitse kovin syvällisesti tutustua 80-luvun alun lainamarkkinoihin Suomessa ymmärtääkseen, että nykyinen järjestelmä on asiakkaan kannalta huomattavasti parempi.

Miten systeemiin näin laajasti vaikuttaneen kriisin syyllisiä voitaisiin nimetä? Taustalla on pitkälti laumakäyttäytyminen, minkä johdosta rationaalisina pidettävää toimintaa voidaan nyt jälkeenpäin kutsua hallitsemattomaksi riskinotoksi. Näin laajan kriisin takana ei ole pelkästään joukko ilkeitä pankkiireja ja virkamiehiä, vaan ihmismielen rakenteelliset virheet, jotka vaikuttavat lähes kaikkien taloudelisten toimijoiden valintoihin.

Jos tappiot sosialisoidaan, niin silloin vastaavasti voitotkin pitäisi osin sosialisoida kunnes tuet on maksettu takaisin.
Yhdysvalloissa näin tapahtuu juuri parhaillaan, kun vahvimmat pankit ovat ilmoittaneet aikeistaan tukien takaisinmaksuun laskemalla liikkeelle uusia osakkeita. Pankkien tukemiseen käytetyillä pääomilla on lähtökohtaisesti etuoikeus kantaosakkeisiin nähden.
 
Se että firma ei tee voittoa, ei tarkoita että firma toimisi päin persettä. Fortum voi ja sen pitää edelleen kilpailla vapailla markkinoilla vapailla säännöillä. Lisäksi Fortumin tulee edelleen investoida riittävä määrä pääomaa tuotantoinfran ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kysymys on oikeastaan siitä, että, minkä takia firma joka on julkisessa omistuksessa tuottaa lisäarvoja vain -määrissä, vaikka sen ensisijainen funktio on a) tuottaa sähköä suomeen ja suomalaisille niin, että yhteiskunnan perustoiminnot on turvattu (tämä on oikeasti valtion tehtävä, mutta se on nyt ulkoistettu valtion yhtiöön), ja b) sen jälkeen täyttää tämä tehtävä mahdollisimman tehokkaasti, eli niin, että tuotto omistajille on maksimi.

Sitten määritellään yhteiskunnan sähköhuollon tarpeet ja priorisoidaan ne. Parametreinä on vaikkapa uusiutuvien määrä, hiilipäästöt, omavaraisuus, ekologisuus, rahallinen tuotto, tehokkuus yms...

Sen jälkeen määritellään omistajien tarpeet, eli mitä parametriä me halutaan optimoida omistajina. Mun mielestä osakekohtaista tuottoa tärkeämpi parametri on uusiutuvan tuotannon määrä, miksi se olisi yhtään huonompi kriteeri kuin jonkun muun maksimoitu osakekohtainen tuotto?


Ja vielä kommentoin aikaisempaa hölmöyttäni. Firman tulee tuottaa voittoa/toimia tehokkaasti. Mutta sen ei välttämättä jakaa voittoja omistajilleen, jos sille rahalle on fiksumpaa käyttöä. Eli firman ei ole pakko jakaa voittojaan eteenpäin. Anteeki väärän termin käyttöä.
Kuten jo sonerasta olisi voinut päätellä ja fortumin mr tupeen sohlaukset asian vahvistaa, suomen valtion omistajaohjaus toimii kuin bensalla liekin sammuttaminen.

Kyllähän valtio voisi käyttää oikeuttaan ja käskeä että osinkoa ei jaeta, vaan panostetaan kaikki tuulivoimaloihin seuraavan x vuoden aikana. Jupinaa varmasti syntyisi mutta mitä vitun väliä, sehän osake-enemmistön pointti on että ei mitään väliä mitä muut on mieltä, itse on aina oikeassa jos äänestykseen asti mennään...
 
Kyllähän valtio voisi käyttää oikeuttaan ja käskeä että osinkoa ei jaeta, vaan panostetaan kaikki tuulivoimaloihin seuraavan x vuoden aikana. Jupinaa varmasti syntyisi mutta mitä vitun väliä, sehän osake-enemmistön pointti on että ei mitään väliä mitä muut on mieltä, itse on aina oikeassa jos äänestykseen asti mennään...
Pörssiyhtiön hallituksen jäsenten on otettava huomioon vähemmistöosakkaat tai muuten he joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen päätöksistään. Sanelupolitiikka kuuluu siis pelkästään yhtiöihin, jonka osakkeet ovat täysin yhden omistajan hallussa. Fortumin kohdalla sopii tietysti miettiä, onko yhtiön pitäminen pörssissä mielekästä. Toisaalta mikä estää valtiota perustamasta uuden yhtiön, joka keskittyisi uuteen energiateknologiaan?
 
Pörssiyhtiön hallituksen jäsenten on otettava huomioon vähemmistöosakkaat tai muuten he joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen päätöksistään. Sanelupolitiikka kuuluu siis pelkästään yhtiöihin, jonka osakkeet ovat täysin yhden omistajan hallussa. Fortumin kohdalla sopii tietysti miettiä, onko yhtiön pitäminen pörssissä mielekästä. Toisaalta mikä estää valtiota perustamasta uuden yhtiön, joka keskittyisi uuteen energiateknologiaan?

Mites toi osake-enemmistö toimii lainsäädännön/sääntöjen perusteelta, jos omistaa yli 50% osakkeista (suomen valtio omistaa Fortumista 50.1%), niin omistaa käytännössä koko yhtiön äänivallan? Muilla ei sitten ole mitään sanomista asiaan. Mikä on toi henkilökohtainen vastuu mistä Shape mainitsi?

Hyvän tavan ja luottamuksen (sekä moraalin) mukaanhan noita muita pitäisi toki kuunnella.

Mutta periaatteessa mikään ei siis estä valtiota toimimasta näin.. Mun mielestä tässä on suora analogia kapitalismin dynamiikkaan. Joku taho joka on saanut enemmistön yrityksestä alkaa käyttää sitä suoraan omiin tarkoitusperiinsä, välittämättä muiden jupinoista. Siis perinteinen yritysvaltaus tms. ja sitten firma vaan pilkotaan ja myydään hyvään hintaan eteenpäin ja kotiutetaan voitot. Kuitenkin kapitalismin hengessä, eli köyhät - heikot - tyhmät tieltä sortuu. Tässä sama asia. Enemmistö omistaja päättää että nyt aletaan toimimaan kuten aikaisemmassa postissa mainittiin! Pienomistajat ottaa sitten takkiin ihan jo pelkästään osakkeenomistamiseen sisältyvän riskin takia, tai sitten tämän meidän taloussyteemin omien lakien mukaan.. Kaikki menee aivan oppikirjojen mukaan.

Samahan se on vaikka jossain yhtiösaneerauksessa. Sijoittaja ostaa yhtiön, antaa puolelle väestä kenkää ja alkaa tekemään rahaa. Joku piensijoittaja voisi vaikka pitää tärkeämpänä sitä, että firma pitää tuotantonsa jossain landella, kuin sitä ylimääräistä arvonnousua tai osinkoa. Kuitenkaan näitä tyyppejä ei kunnioiteta vaan ne jyrätään. Tässä Fortum esimerkissä vain jyrätään ne pääomakapilistipaskiaiset niiden omalla aseellaa, ja sehän tässä vituttaakin :D

Ps.En sitten tiedä onko tuo pörssiesimerkki kapitalismin, markkinatalouden vai minkä ismin dynamiikkaa. Kuitenkin se toimii tässä "nykyhetken" järjestelmässä. Onko sille oikeaa nimeä, osaan sitten haukkua oikein?
 
Miten systeemiin näin laajasti vaikuttaneen kriisin syyllisiä voitaisiin nimetä? Taustalla on pitkälti laumakäyttäytyminen, minkä johdosta rationaalisina pidettävää toimintaa voidaan nyt jälkeenpäin kutsua hallitsemattomaksi riskinotoksi. Näin laajan kriisin takana ei ole pelkästään joukko ilkeitä pankkiireja ja virkamiehiä, vaan ihmismielen rakenteelliset virheet, jotka vaikuttavat lähes kaikkien taloudelisten toimijoiden valintoihin.

Niin täyttä paskaa kuin olla ja voi. Vuosikausia on varoiteltu siitä mitä tulee tapahtumaan, kun sääntelyä puretaan ja korvataan se markkinatoimijoiden "itsesääntelyllä".

Sen sijaan, että myönnettäisiin tällaisen deregulaation ja muun markkinafundamentalistisen ajattelun olevan kestämätöntä, vedotaankin yhtäkkiä siihen, että "se oli kaikkien vika".

Aivan riittävän moni on varoitellut tuollaisen epäkoherentin ajattelutavan riskeistä jo vuosia, mutta tällainen kritiikki on tuomittu a) muutosvastarinnaksi b) vasureiden hölynpölyksi c) virkamiesten ylireagoinniksi.

Tässä yksi erittäin hyvä esimerkki kritiikistä markkinafundamentalistista ajattelutapaa kohtaan.

Syynä ei siis todellakaan ole "ihmismielen rakenteet", vaan tietyt talousteoriat, joita pyritään vuosikymmenestä toiseen todistamaan matemaattisesti, huolimatta siitä, että tietyt ontologiset ja epistemologiset taustaoletukset näissä teorioissa ovat päin persettä. Kun nämä tietyn ajattelutavan omaksuneet henkilöt sitten lyödään johtaviin asemiin liike-elämässä ja julkisissa viroissa, päädytään yllätyksettömästi tällaiseen kusiseen tilanteeseen.

Yhdysvalloissa näin tapahtuu juuri parhaillaan, kun vahvimmat pankit ovat ilmoittaneet aikeistaan tukien takaisinmaksuun laskemalla liikkeelle uusia osakkeita. Pankkien tukemiseen käytetyillä pääomilla on lähtökohtaisesti etuoikeus kantaosakkeisiin nähden.

April 20, 2009, 7:52 am
Bank bafflement

OK, I don’t get the latest bank-rescue idea: converting TARP preferred shares to common equity. It really does seem to fall into the shuffling-the-deck-chairs category.

James Kwak basically does the same analysis I did. Here’s my way of thinking about it: it’s all about seniority.

What, after all, is the purpose of bank capital? It’s to protect the bank’s creditors: equity holders are first in line for any losses, so that creditors only take a hit if losses exceed capital. And that’s why banks have to have adequate capital in order to function.

Now, preferred shares are sort of like a junior loan: the preferred shareholders are second in line for losses, but ahead of the rest of the bank’s creditors. So from the point of view of the creditors, capital includes preferred shares as well as common equity. Or to put it a bit more generally, from a creditor’s point of view capital is everything that has a more junior claim than you do.

And that’s why Tier I capital includes preferred as well as common.

But in that case, converting preferred into common does nothing: it’s just a swap among the junior stuff, with no impact further up the line. It’s certainly not a fresh infusion of capital in any meaningful sense.

So who is supposed to be fooled by this? The markets? The pundits?

There is, I guess, one possible advantage of the move: by increasing the government stake, it means that taxpayers get more of the upside if the government throws money in the banks’ general direction, say by overpaying for toxic assets. But aside from that, nada.

http://krugman.blogs.nytimes.com/2009/04/20/bank-bafflement/
 
Kiitän. Nimittäin, vaikka Jarna hiukan (;)) idealisti selkeästi olikin, ja ko. aiheesta ei kyennyt kovin selväsanaisesti kokoaikaa keskustelemaan, silti hänellä oli selkeästi sydän paikallaan ja ajatuksia jotka oikein otettuna veisivät ihmiskuntaa selkeästi parempaan suuntaan.

Argumentaatio hiukan tökki, ja jutut oli sillä tasolla että ymmärrän kyllä että mieleen joka näkee kaiken jonkin ylivoimaisen teorian kautta, johon maailmaa yritetään sovittaa, nuo jutut oli jotain "sooo far out". Mutta kyllä siellä alla ihan oikeitakin havaintoja oli. Minä nyt vain satun pitämään enemmän ihmisistä jotka ovat kiinnostuneita muustakin kuin tuotto-odotuksistaan..


Jos sieltä löytyi viherhippi-stereotyyppi Jarnan muodossa, niin tyhjäpäistä oikeisto idioottia edusti kyllä ansiokkaasti Jutta "saippuakauppias" Jussila.

Kiitos tuosta objektiivisesta arviosta.:david:
 
Niin täyttä paskaa kuin olla ja voi. Vuosikausia on varoiteltu siitä mitä tulee tapahtumaan, kun sääntelyä puretaan ja korvataan se markkinatoimijoiden "itsesääntelyllä".

Sen sijaan, että myönnettäisiin tällaisen deregulaation ja muun markkinafundamentalistisen ajattelun olevan kestämätöntä, vedotaankin yhtäkkiä siihen, että "se oli kaikkien vika".

Aivan riittävän moni on varoitellut tuollaisen epäkoherentin ajattelutavan riskeistä jo vuosia, mutta tällainen kritiikki on tuomittu a) muutosvastarinnaksi b) vasureiden hölynpölyksi c) virkamiesten ylireagoinniksi.
niinno siis tuohan on perustavanlaatuinen vika. kuka tahtoo säätelyä kun kaikki menee mahtavasti teki mitä teki? entä kuka tahtoo säätelyä kun alkaa paska lentämään tuulettimeen?

ensimmäistä haluaa kaverit jotka leimataan "hourupäiksi" ja jälkimmäistä kaverit joita kehutaan viisaiksi...

the economistissa viikon takaa oli hyvä kirjoitus aiheesta. kirjoittajana entinen IMF:n pääekonomi (vai mikälie nimitys onkaan)
http://www.economist.com/finance/displaystory.cfm?story_id=13446173

eli pitäisi löytää sellainen tapa säätelylle ettei tarvitsisi pörssisyklin perässä korjailla. se onkin sitten helpommin sanottu kuin tehty....

ja ei tuota voida kenenkään yksittäisen tahon niskoille siirtää tuota syyllisyyttä. vähän niinkuin parikymmenhenkinen porukka vetää omasta vapaasta tahdostaan viinaksia kuukauden ja nauttii kokemuksestaan, lopuksi ruettaisiin pohtimaan että kenen yksittäisen henkilön vika se saatanallinen krapula on ja se kaveri lynkattaisiin.. tähän tilanteeseen ei oltaisi mitenkään päästy ilman monien asioiden yhteisvaikutusta.
 
Sen sijaan, että myönnettäisiin tällaisen deregulaation ja muun markkinafundamentalistisen ajattelun olevan kestämätöntä, vedotaankin yhtäkkiä siihen, että "se oli kaikkien vika".
Miksi tämä deregulaatiokehitys on ollut kestämätöntä? Vaikeahan sitä on edes puhua sääntelemättömyydestä, sillä kansainväliset pankkimarkkinat ovat monessa suhteessa tiukasti säännellyt. Eri asia on sääntelyn tehokkuus, mutta se ei säätelyä laajentamalla parane, koska osa samoista transaktioista voidaan tehdä myös täysin sääntelemättömien markkinoiden kautta (ns. shadow banking system). Pankkikriisissä on jo nyt huomattu, että tiukasti säännellyt commercial bankit eivät ole selvinneet yhtään sen paremmin kuin samaa liiketoimintaa aikaisemmin vähän säänneltynä investointipankkina toimineet pankit.

Mistä löydetään se lempeä diktaattori, joka osaisi toimia meklarina eri ihmisten tarpeiden toteuttamisen välillä, kun markkinat ei kelpaa? Ja miksi juuri tällä hetkellä regulaation puoleen huudetaan erityisen paljon, sillä tällä hetkellä riski rahoitusmarkkinoiden spontaaniin yliampumiseen on ehkä pienempi kuin koskaan? Toisaalta miksi tarvittaisiin sääntelyä nykyisen kriisin aiheuttaneille tuotteille, koska evoluutio korjaa todennäköisesti suurimman osan pois näistä epäonnistuneiksi osoittautuneista tuotteista tai muuttaa radikaalisti niiden käyttötapoja.
 
Mites toi osake-enemmistö toimii lainsäädännön/sääntöjen perusteelta, jos omistaa yli 50% osakkeista (suomen valtio omistaa Fortumista 50.1%), niin omistaa käytännössä koko yhtiön äänivallan? Muilla ei sitten ole mitään sanomista asiaan. Mikä on toi henkilökohtainen vastuu mistä Shape mainitsi?
Äänienemmistö ei kuitenkaan mahdollista vähemmistöosakkaiden oikeuksien ja etujen polkemista. Esimerkiksi Fortumin osingonjakoa ei voida lopettaa valtion halusta, sillä vähemmistö voi halutessaan vaatia osakeyhtiölain nojalla, että tuloksesta jaetaan puolet osinkona. Lakia rikkovat hallituksen jäsenet joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen teoistaan, mutta sakot taitaa mennä useimmiten vakuutuksen piikkiin. Lisäksi sopii muistaa, että rahoitusmarkkinoissa on kyse luottamuksesta, eikä valtion ole soveliasta talloa sijoittajien varpaille ja huonontaa siten mainettaan markkinatoimijana. Jos valtiolla on huono maine markkinoilla, johtaa se automaattisesti korkeampaan rahan hintaan ja huonompiin mahdollisuuksiin pääomamarkkinoiden hyödyntämisessä.
 
Miksi tämä deregulaatiokehitys on ollut kestämätöntä? Vaikeahan sitä on edes puhua sääntelemättömyydestä, sillä kansainväliset pankkimarkkinat ovat monessa suhteessa tiukasti säännellyt. Eri asia on sääntelyn tehokkuus, mutta se ei säätelyä laajentamalla parane, koska osa samoista transaktioista voidaan tehdä myös täysin sääntelemättömien markkinoiden kautta (ns. shadow banking system). Pankkikriisissä on jo nyt huomattu, että tiukasti säännellyt commercial bankit eivät ole selvinneet yhtään sen paremmin kuin samaa liiketoimintaa aikaisemmin vähän säänneltynä investointipankkina toimineet pankit.

Vaikka näin:
• insistence on free movement of capital across borders;

• the repeal of Depression-era regulations separating commercial and investment banking;

• a congressional ban on the regulation of credit-default swaps;

• major increases in the amount of leverage allowed to investment banks;

• a light (dare I say invisible?) hand [loistava heitto :D] at the Securities and Exchange Commission in its regulatory enforcement;

• an international agreement to allow banks to measure their own riskiness;

• and an intentional failure to update regulations so as to keep up with the tremendous pace of financial innovation.

The mood that accompanied these measures in Washington seemed to swing between nonchalance and outright celebration: finance unleashed, it was thought, would continue to propel the economy to greater heights.

http://www.theatlantic.com/doc/200905/imf-advice/2

Mutta näinhän se menee. Mitä rajumpia epäonnistumisia markkinfundamentalistien ajamien deregulatoristen uudistusten seurauksena saadaan aikaan, SITÄ ENEMMÄN he vaativat deregulaatiota!!!

Oman maailmankuvan muuttaminen on raskain asia mitä ihminen voi joutua tekemään. Jo hyvin nuorena aloitettu sosiaalistaminen tähän tiettyyn lähes uskonnolliseen dogmiin on uponnut niin syvälle, että sitä on niin vaikeaa rikkoa.
 
Vaikka näin:


http://www.theatlantic.com/doc/200905/imf-advice/2

Mutta näinhän se menee. Mitä rajumpia epäonnistumisia markkinfundamentalistien ajamien deregulatoristen uudistusten seurauksena saadaan aikaan, SITÄ ENEMMÄN he vaativat deregulaatiota!!!

Oman maailmankuvan muuttaminen on raskain asia mitä ihminen voi joutua tekemään. Jo hyvin nuorena aloitettu sosiaalistaminen tähän tiettyyn lähes uskonnolliseen dogmiin on uponnut niin syvälle, että sitä on niin vaikeaa rikkoa.

Nykyinen lama ei ole mikään varsinainen vapaan markkinatalouden kriisi. Oli päivänselvää, että noususuhdannetta seuraa laskusuhdanne. On aivan yhtä selvää, että laskusuhdannetta seuraa noususuhdanne. Sateen jälkeen tulee aina pouta.

Mikä tässä nyt kusee, on juuri tuo sivis-obamaistinen sosialistinen interventio, jolla markkinatalouden ehdoilla toimivia yrityksiä aletaan hädän hetkellä sosialisoimaan. Vaikka nykyinen lama näyttää äkkiseltään valtaisalta maailmanlaajuiselta kriisiltä, kyse on kuitenkin pitkälti numeroista. Kaupoista ei ole aivan heti leipä loppumassa, eikä ihmiset perinteisissä markkinatalousmaissa näe nälkää, mikä oli pitkälti jatkuva tila Neuvostoliiton kaltaisissa talouksissa. En suoraan sanoen ymmärrä, miksi edes hyökkäät vapaata markkinataloutta vastaan noine argumentteinesi (äläkä sano ettei markkinatalous ole ollutkaan vapaata, koska sekin on sivis-omabaistisesti ajattelevien sossujen tekosia, kuten oli aiemmin puhetta).
 
Nykyinen lama ei ole mikään varsinainen vapaan markkinatalouden kriisi. Oli päivänselvää, että noususuhdannetta seuraa laskusuhdanne. On aivan yhtä selvää, että laskusuhdannetta seuraa noususuhdanne. Sateen jälkeen tulee aina pouta.

Mikä tässä nyt kusee, on juuri tuo sivis-obamaistinen sosialistinen interventio, jolla markkinatalouden ehdoilla toimivia yrityksiä aletaan hädän hetkellä sosialisoimaan. Vaikka nykyinen lama näyttää äkkiseltään valtaisalta maailmanlaajuiselta kriisiltä, kyse on kuitenkin pitkälti numeroista. Kaupoista ei ole aivan heti leipä loppumassa, eikä ihmiset perinteisissä markkinatalousmaissa näe nälkää, mikä oli pitkälti jatkuva tila Neuvostoliiton kaltaisissa talouksissa. En suoraan sanoen ymmärrä, miksi edes hyökkäät vapaata markkinataloutta vastaan noine argumentteinesi (äläkä sano ettei markkinatalous ole ollutkaan vapaata, koska sekin on sivis-omabaistisesti ajattelevien sossujen tekosia, kuten oli aiemmin puhetta).
Kyllä hiljaiseksi vetää..
HAllelujah!
 
Back
Ylös Bottom