"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Mietin hetken, että onko tämä aprillia, mutta taisi Kiander olla ihan tosissaan.

http://www.taloussanomat.fi/kansant...ei-tarvitse-maksaa-takaisin/20098579/12?pos=2

Suomalaisia pelotellaan taas valtion velan kasvulla – se pakottaa leikkauksiin ja veronkorotuksiin. On kuitenkin väärinkäsitys, että valtion pitäisi maksaa velkansa takaisin, sanoo Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Väärinkäsitys perustuu hänen mukaansa suomalaiseen kulttuuriperintöön.

Kianderin logiikalla siis nykyvelat tulevat olemaan niin pieni osa BKT:stä tulevaisuudessa talouden kasvettua tarpeeksi, että ei huolen häivää. Toisin sanoen minäkin voisin ottaa nyt miljoonan velat, koska kuitenkin tulen olemaan 20 vuoden päästä sikamaisen rikas.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
“Dow 36,000″ and your pension

So in 2007 the Pension Benefit Guarantee Corporation — which stands behind corporate pensions — switched from bonds only to lots of stocks, buying in at, natch, the peak of the market. Oops. And this is big stuff: the Bush administration may have left us all a gratuitous loss of hundreds of billions.

Why did this happen? I’m sure we’ll find some nasty stuff, but at least part of the reason was that the Bush administration, like many conservatives, was under the spell of the following pseudo-syllogism:

1. The stock market captures the essential spirit of capitalism.

2. Capitalism roolz!

3. Therefore, stocks will go up.

The most influential disseminator of this fallacy is the Wall Street Journal, which as far as I can tell has cheered on every bubble since the 1920s, always dismissing the skeptics as fools and promoting the dumbest bull-market arguments available. I don’t have time to search for it right now, but I think there was an editorial circa 2000 saying precisely that anyone who questioned the bull market of the time was anti-capitalist.

http://krugman.blogs.nytimes.com/2009/03/31/dow-36000-and-your-pension/

Hieman eri juttu, mutta mites näillä suomalaisilla työeläkevakuutusyhtiöillä muuten menee? 2007 näyttää olleen todellinen markkinafundamentalismin huippuvuosi.

Tämä poimittu Wikistä:
Eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan sääntelyä ja vakavaraisuusrajan laskutapaa muutettiin vuoden 2007 alussa suuremman tuoton ja riskin lisäämiseksi.

Finanssikriisin johdosta työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuudet putosivat loppuvuodesta 2008 yhä voimakkaammin, jolloin työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuuksien tukemiseksi säädettiin poikkeuslaki (853/2008), jolla laskettiin tuottovaatimusta vuodelta 2008, kasvatettiin osaketuottojen perusteella huomioon otettavaa erää ja rinnastetiin osa vastuuvalkaan kuuluvaa vastuuta toimintapääoman eräksi. Lisäksi toimintapääoman vähimmäismäärä laskettiin kahteen prosenttiin vuosiksi 2008-2010. Poikkeuslain vaikutus työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuuteen vaihtelee yhtiöittäin, mutta keskimäärin se on noin 9 prosenttiyksikköä.
 
http://krugman.blogs.nytimes.com/2009/03/31/dow-36000-and-your-pension/

Hieman eri juttu, mutta mites näillä suomalaisilla työeläkevakuutusyhtiöillä muuten menee? 2007 näyttää olleen todellinen markkinafundamentalismin huippuvuosi.

Tämä poimittu Wikistä:

Mielestäni eläkejärjestelmä pitäisi muuttaa tältä(kin) osalta. Minä ainakin haluan säästää eläkevarani itse. Miks on tämä idioottimainen pakollinen eläkesäästäminen? Että saadaan työllistettyä työeläkeyhtiöiden väkeä? Jos joku haluaa tuon tehottoman instanssin hoitavan eläkesäästämisen puolestaan niin saa niin minun puolestani tehdä, mutta miksi minut on pakotettu antamaan osa palkastani tähän idiotismiin? Helvetti! Haluan hoitaa sijoittamiseni itse! Missä on valinnanvapaus?
 
Mietin hetken, että onko tämä aprillia, mutta taisi Kiander olla ihan tosissaan.

http://www.taloussanomat.fi/kansant...ei-tarvitse-maksaa-takaisin/20098579/12?pos=2



Kianderin logiikalla siis nykyvelat tulevat olemaan niin pieni osa BKT:stä tulevaisuudessa talouden kasvettua tarpeeksi, että ei huolen häivää. Toisin sanoen minäkin voisin ottaa nyt miljoonan velat, koska kuitenkin tulen olemaan 20 vuoden päästä sikamaisen rikas.

Just olin itse tulossa postaamaan tuon linkin :) Aika talousneroja täällä. Tuolle kaverille pitäisi antaa välittömästi potkut epäpätevyyden takia. Siis ei saatana...
 
oisko varman tulos ollut -5milj tai -5mrd (kumpi nyt on oikeaa kokoluokkaa) oli tänään kl:n nettisivuilla moinen otsikko muistaakseni
 
Just olin itse tulossa postaamaan tuon linkin :) Aika talousneroja täällä. Tuolle kaverille pitäisi antaa välittömästi potkut epäpätevyyden takia. Siis ei saatana...

Itse olen samaa mieltä kuin Kiander. Valtion velattomuus ei ole mikään tavoiteltava tila, koska valtio voi käyttää sen rahan tuottoisammin kuin siitä aiheutuvat korkokulut + kaikki välinnäisvaikutukset Suomen talouteen. Tuota velkaa ei voi minusta oikein verrata yksityishenkilön ottamaan lainaan, koska tilanne & käyttötarkoitus on aivan eri.

Valtioiden lainanotosta, lainan käytöstä ja tarkoituksellisuudesta löytyy paljon kansantaloustieteen kirjallisuutta, joista homma selviää aika helposti (paitsi jos käteen osuu Jouko Ylä-Liedenpohjan opus....).
 
Itse olen samaa mieltä kuin Kiander. Valtion velattomuus ei ole mikään tavoiteltava tila, koska valtio voi käyttää sen rahan tuottoisammin kuin siitä aiheutuvat korkokulut + kaikki välinnäisvaikutukset Suomen talouteen. Tuota velkaa ei voi minusta oikein verrata yksityishenkilön ottamaan lainaan, koska tilanne & käyttötarkoitus on aivan eri.

Valtioiden lainanotosta, lainan käytöstä ja tarkoituksellisuudesta löytyy paljon kansantaloustieteen kirjallisuutta, joista homma selviää aika helposti (paitsi jos käteen osuu Jouko Ylä-Liedenpohjan opus....).

Nojaa jos lähdetään siitä, että Suomi jatkuvasti velkaantuu lisää taantumissa, jotka nyt tulevat nähtävästi tasaisin väliajoin, niin eihän tuo yhtälö voi toimia loputtomasti. Joskus Suomi on niin korviaan myöten veloissa, että kukaan ei enää lainaa sille mitään tai korkeintaan korkealla korolla. Tuskimpa Suomen talous kasvaa yhtä voimakkaasti kuin Britannian 1800-luvun alusta tähän päivään.
 
Nojaa jos lähdetään siitä, että Suomi jatkuvasti velkaantuu lisää taantumissa, jotka nyt tulevat nähtävästi tasaisin väliajoin, niin eihän tuo yhtälö voi toimia loputtomasti. Joskus Suomi on niin korviaan myöten veloissa, että kukaan ei enää lainaa sille mitään tai korkeintaan korkealla korolla. Tuskimpa Suomen talous kasvaa yhtä voimakkaasti kuin Britannian 1800-luvun alusta tähän päivään.

Oikeassa olet. Kuvasin ehkä asian hieman epäselvästi kiireissäni, mutta puhuin valtion velasta yleensä. Ei se velka pahasta aina ole, mutta jos velan määrä kasvaa koko ajan niin silloin homma kusee- juuri niinkuin asian ilmaisit. Amerikassa koettavat ratkaista tilannetta painamalla rahaa 24/7, mutta ei tuolla ratkaisulla Nobelia voiteta. Suomen luottoluokitus on muistaakseni tällä hetkellä korkein mahdollinen, joten rahan hintakin pitäisi olla aika siedettävä..
 
Suomen kauppataseen vaje suurin sitten kesäkuun 1991

3.4.2009 10:03
A A

HS-STARTEL

Suomen kauppatase oli tammikuussa alijäämäinen ensimmäisen kerran puoleen vuoteen. Alijäämää kertyi 79 miljoonaa euroa, ilmenee Tullihallituksen perjantaina julkistamista tiedoista.

Vaje oli suurin kesäkuun 1991 jälkeen. Joulukuussa kauppatase oli sata miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Viennin arvo oli tammikuussa 3,4 miljardia euroa eli 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Lähes kaikkien tavararyhmien vienti supistui selvästi.

Vain kulkuneuvojen vienti kasvoi viimevuotisesta Ranskaan viedyn risteilyaluksen ansiosta. Puhelinlaitteiden ja öljytuotteiden vienti jäi puoleen viime vuoden tammikuusta.

Tuonnin arvo väheni kolmanneksen ja jäi hieman yli 3,4 miljardiin euroon. Raakaöljyn tuonti putosi kolmanneksen ja metallien perusteollisuuden arvo puoleen vuotta aiempaan verrattuna.

Saksa nousi jälleen Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Viime vuonna Venäjän osuus oli pitkään Saksaa suurempi, mutta tammikuussa vienti Venäjälle putosi puoleen vuotta aiemmasta.

Saksan osuus viennistä oli 12,1 prosenttia, Ruotsin kymmenen prosenttia ja Venäjän 7,3 prosenttia.

Tuonnissa Saksa ja Venäjän osuus oli kummankin 14,3 prosenttia. Kauppa väheni lähes kaikkien maiden kanssa.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomen+kauppataseen+vaje+suurin+sitten+kesäkuun+1991/1135244912357

Onkohan vientitasekin sitten jo alijäämäinen? Vähän outo tuo Hesarin artikkelin eka lause. Mitäköhän sillä on oikeasti tarkoitettu.
 
Kianderin logiikalla siis nykyvelat tulevat olemaan niin pieni osa BKT:stä tulevaisuudessa talouden kasvettua tarpeeksi, että ei huolen häivää. Toisin sanoen minäkin voisin ottaa nyt miljoonan velat, koska kuitenkin tulen olemaan 20 vuoden päästä sikamaisen rikas.

On kyllä melkoinen turisti tuo Kiander. Hän tosiaan olettaa kylmästi, että talous jatkaa kasvuaan samalla tavalla kuin aina ennenkin. Mikäli taustalla ei ole poliittista agendaa, niin tuo lausunto osoittaa uskomatonta ymmärryksen puutetta.

Seuraavan osaisi Indicakin kertoa: tuotannon määrä perustuu tuottavuuteen per työntekijä (teknologia, pääoma per työntekijä, tuotannon uudelleenjärjestely yms.), työntekijöiden määrään sekä tehdyn työn määrään per työntekijä. Talouskasvu perustuu vastaavasti löyhästi näiden tekijöiden kasvuun.

Viime vuosikymmeninä syntyvyyden lasku sekä (edellisen kanssa voimakkaasti korreloiva) naisten siirtyminen työelämään on taannut työntekijöiden määrän kasvun sekä erittäin edullisen elatussuhteen, mikä taas on mahdollistanut ennennäkemättömän kuluttamisen, koska käytössä olevia resursseja ei ole tarvinnut "tuhlata" heikkojen hoivaamiseen heidän vähäisen määränsä vuoksi. Lisäksi säästäminen on ollut aivan liian alhaista, sillä tulevaisuus on kylmästi turvattu lupaamalla itselleen osuuksia tulevien sukupolvien työn hedelmistä. Tulevaisuudessa meillä on pienenevä joukko työikäistä väestöä, jonka tulee hoitaa yhä suurempaa joukkoa vanhuksia, sairaita ynnä muita, jotka prkl. kaiken lisäksi ovat äänioikeutettuja. Siis toisin kuin lapset, joiden tulevaisuutta ryövätään tässä kovalla kädellä.

Wikin artikkelissa "Suomen talous" on reaalista talouskasvua vuosina 1975 - 2007 kuvaava kuvaaja, jossa on yksittäisten vuosien talouskasvun lisäksi piirretty trendiviiva. Valitettavasti tarkkaa lukua ei löydy ko. artikkelista, mutta jos lasketaan reaalinen talouskasvu yhteensä näille vuosille käyttäen vuosittaista 2,5 %:n kasvua (summittainen arvio kuvaajasta), niin saadaan tulokseksi 120 %:n kasvu. Tarkoittaa siis sitä, että vuonna 1975 otetun valtionvelan arvo olisi osuutena BKT:sta per capita alle puolet alkuperäisestä vuonna 2007. Tätä Kiander kaiketi hakee kommentillaan. Osa tästä talouskasvusta on siis koko ajan perustunut edellämainittuihin tekijöihin ja osa toki teknologian kehittymiseen. Markka-aikaan myös inflaatio laukkasi kovemmalla tahdilla, joten ainakin markkamääräiset velat olisivat menettäneet arvoaan vielä enemmän. EKP:n aikana tätäkään instrumenttia ei ole enää käytössä.

Lisäksi tässä yhteydessä täytyy muistaa, että vuosi 2007 on todella edullinen vuosi lopettaa mittaukset ja että realistisempia pitkän tähtäimen reaalisia kasvulukuja saataisiin vasta tämänhetkisen kriisin jälkeen. Työllisten määrän, huoltosuhteen ynnä muun vaikutusta talouskasvuun on valitettavasti tässä vaikea laittaa tarkasti numeromuotoon, sillä ainakaan Eurostatin tai tilastokeskuksen sivuilta en löytänyt työllisyystilastoja, jotka ulottuvat vuotta 1989 kauemmaksi menneisyyteen.

Joka tapauksessa, kaikki nuo edellä mainitsemani trendit teknologiaa ja alhaista syntyvyyttä (mikä sekin on pitkällä tähtäimellä huono asia) lukuunottamatta tulevat kääntymään negatiiviseksi ja sen vaikutus talouden kasvuun vuosittain ei ole ihan vähäinen. Ja itse asiassa jo vähäinenkin vaikutus vuositasolla kutistaa talouden kokoa pitkällä aikavälillä kerrannaisvaikutuksen ansiosta melko tavalla. Mielestäni ei ole mitään syytä olettaa, että talous jatkaisi kasvuaan samalla tahdilla, mikäli ei usko teknologian kehittymisen valtavaan kiihtymiseen. Mikäli työtätekevän ja työtätekemättömän väestönosan elintasojen suhde halutaan pitää suurinpiirtein ennallaan, verotuksen on noustava huomattavasti. Tämä taas on huolimatta teknologian kehittymisestä ja tuottavuuden kasvusta pois työhaluista ja investointeihin käytössä olevan rahan määrästä, josta ennustan muodostuvan melkoisen noidankehän.

Moraaliselta kantilta katsottuna sellaisen talouspolitiikan harjoittaminen, jonka onnistuminen edellyttää jatkuvaa talouskasvua, on myöskin hyvin kyseenalaista. Se merkitsee vain sitä, että huolimatta alati kasvavasta elintasosta työssäkäyvien on edelleen pakko tuottaa lisääntyvissä määrin tavaraa ja palveluita, koska muuten koko paska romahtaisi. Ei ihme, että työuupumus on kasvussa.

Tuli vähän sirpaleinen teksti, mutta en jaksa alkaa sitä sen enempää jäsentelemään. Pointti lienee se, että Kiander voisi pitää naamansa ummessa ja että yksittäisenä veronmaksajana koen yhä enemmän olevani syntynyt maailmaan, jossa meille nuorille jää pelkkä palkkaorjan rooli aiempien sukupolvien omistaessa parhaat tontit ja paljon muutakin rajallista pääomaa, minkä lisäksi he ovat neuvotelleet itselleen panokseensa nähden hulppeat eläkkeet, jotka maksetaan siis meidän taskuistamme. Oma moraalini valtion palveluiden käyttäjänä rapistuu yhä enemmän, mutta mitä väliä silläkään loppupeleissä on, kun katsoo pankkien ja eri teollisuudenalojen saamia jopa satojen miljardien tukia. Tätä ei tosin ole tapahtunut Suomessa, mutta enpä minä siellä asukaan.
 
Seuraavan osaisi Indicakin kertoa: tuotannon määrä perustuu tuottavuuteen per työntekijä (teknologia, pääoma per työntekijä, tuotannon uudelleenjärjestely yms.), työntekijöiden määrään sekä tehdyn työn määrään per työntekijä. Talouskasvu perustuu vastaavasti löyhästi näiden tekijöiden kasvuun.

Tuottavuuden kasvu on muuten vekkuli kaveri. Käytönnössä tuottavuuden kasvun takia yhden ihmisen on vuosi vuodelta tehtävä enemmän ja enemmän työtä saman lopputuloksen aikaan saamiseksi. Eli siis siihen, että saisi oman työnsä tehtyä. Ensi vuonna mun pitää tehdä 3% enemmän duunia kuin tänä vuonna, sitä seuraava 3%*3%...

Vaikka meillä on käytettävissä tietokoneet ja kännyköt ja kaiken maailman laitteet, on sen ihmiset edelleen tuotettava kaikki tuo tehostuminen. Eli ihmisen pitää tehdä niillä laitteillaan duunia sen 3% enemmän per vuosi. Ei kuulosta kestävältä kehitykseltä.
 
Tuottavuuden kasvu on muuten vekkuli kaveri. Käytönnössä tuottavuuden kasvun takia yhden ihmisen on vuosi vuodelta tehtävä enemmän ja enemmän työtä saman lopputuloksen aikaan saamiseksi. Eli siis siihen, että saisi oman työnsä tehtyä. Ensi vuonna mun pitää tehdä 3% enemmän duunia kuin tänä vuonna, sitä seuraava 3%*3%...

Lue koko kirjoitus.
 
http://market-ticker.denninger.net/archives/933-How-Does-It-Feel-Ben.html

Gee, nice article from The Washington Post:

Bernanke has become the country's economist in chief, the banker for the United States and perhaps the world, and has employed every weapon in the Federal Reserve's arsenal. He has overseen the broadest use of the Fed's powers since World War II, and the regulation proposals working their way through Congress seem likely to empower the institution even further. Although his actions may be justified under today's circumstances, Bernanke's willingness to pump money into the economy risks unleashing the most serious bout of U.S. inflation since the early 1980s, in a nation already battered by rising unemployment and negative growth.

That's conventional wisdom, of course.

The problem lies here:

Since late last year, however, Bernanke has signaled that even these efforts are not enough. In a January speech, Bernanke acknowledged the limits of liquidity and outlined a broader strategy in which the Fed would do everything in its power to increase credit. And last month, in an extraordinary interview on "60 Minutes," Bernanke conveyed a powerful message with his words about the Fed "printing money" and with his body language, as he toured his home town in South Carolina and declared that he cares about Wall Street only because it affects Main Street -- in part attempting to defuse criticism that the Fed lending was mainly benefiting bankers.

Watch the birdie folks, because when you misdiagnose the problem (or simply refuse to address it) you're bound to come up with bad answers instead of good ones.

"Increasing credit" sounds good if you're in a situation where credit is too tight because lenders can't (or won't) lend to willing and able borrowers. Since we are a credit-driven economy (and always have been, even before The Fed) this appears to be the right answer any time credit decreases.

But what if the reason credit granting is decreasing isn't due to a lack of willing and able borrowers or ability to fund loans, but rather because of saturation of credit demand - that is, all the willing and able borrowers have borrowed all they want, leaving only unable and unwilling borrowers?

If you lend to unable (to pay) borrowers you simply guarantee a loss. If you try to lend to unwilling borrowers your shouts of "free money!" fall on deaf ears.

In neither case can you increase the velocity of monetary transactions, which is at the end of the day Bernanke's entire point in this exercise.

What does this graph tell you?

debt-trend-breakdown_2.jpg


Note that while government borrowing has certainly expanded (and will even more) so has household, corporate, financial and GSE (which is really household, since that's mortgages) borrowing.

The question that Ben doesn't want to answer or even ponder out loud is "where is the wall?"

Japan found it, and discovered that attempting to "print" one's way out of a severe recession caused by excessive credit doesn't work - it simply transfers the debt to the government but any "recovery" that allegedly comes from this exercise is both short-lived and followed by an even worse decline. The Nikkei was beyond 30,000 when their bubble originally popped and hasn't been anywhere near since. Nor have property values recovered.

All that Japan managed to do is transfer that debt to the government where it has remained like a millstone around the neck of the economy, causing further slowdowns (like the current one) to be far more damaging.

Bernanke seems to think The Depression was caused by "too high" borrowing costs, and that he can manipulate them to avoid this. He has forgotten the basics of lending, it would appear: the cost of borrowing money is not only set by the risk of future inflation, it is also set by the risk of future default. As debt load rises even with a risk-free rate of return of zero (a ZIRP environment as we have now) borrowing costs can and will skyrocket if the debt load is excessive and default risk gets out of hand.

Borrowing costs didn't rise in The Depression due to inadequate liquidity provided by The Fed. They rose due to the risk of default becoming ridiculous as debt-to-GDP levels skyrocketed, and falling GDP just made that ratio worse.

The fact that GDP must contract to sustainable levels when one "pulls forward" demand for 20 years has escaped these people - or they are just too full of themselves politically to admit it. Either way as debt-to-GDP rises lending will be choked off as the cost of borrowing shoots the moon, forcing further downward GDP.

There is no escape from reality; you can attempt to postpone it once again as was done in 2000, but whether Ben can succeed this time, with a far poorer macro environment, is dubious at best.

Unfortunately the price of failure, this time around, could literally mean failure of the United States politically and economically, since in the process of trying to prevent the natural outcome of a credit bubble Ben has shifted a tremendous amount of liability from private parties where it belongs onto the sovereign balance sheet of The United States, setting up the potential for a monstrous (and potentially disastrous) failure.

Eli:

-Velan kysynnän ollessa heikkoa, ei keskuspankki pysty pakottamaan kuluttajia ottamaan lisää lainaa.
-Rahan printtaaminen siirtää velkaa yksityisiltä valtiolle.
-Velan hinnan (koron) määrittelee paitsi inflaatio-odotukset, myös maksuhäiriön riski.
-GDP:n laskiessa velan suhde GDP:hen lisääntyy, mikäli velka ei poistu konkurssien tai takaisinmaksun kautta.

Kuva osoittaa historiallisesti velan kehittymistä ja jakaantumista julkiselle ja yksityissektorille prosentteina GDP:sta. Katsokaa tarkkaan mitä tapahtui 1929-1945 yksityissektorin velalle. Se käytännössä hävisi, muodostaen vain 50% GDP:sta pienimmillään. Tuossa vaiheessa USA:n valtio otti valtavasti lainaa sotaponnistuksiin II Maailmansotaa varten, mikä auttoi käynnistämään uuden velanottosyklin ja nousukauden. Huom., tämä onnistui, koska yksityissektorin velkataakka oli huomattavan pieni ja kysyntää oli varastoitunut.

Kokonaisvelan määrä laski vielä, USA:n valtion deleveroidessa ja GDP:n noustessa.

Mutta, katsokaa mitä tapahtui 80-2000-luvuilla. Kokonaisvelan määrä kääntyi räjähdysmäiseen nousuun. Silti talouskasvu oli laimeaa erityisesti 2000-luvulla. Yhtä GDP $ kohden tarvitaan useampi velka $. Tämä kertyy velkasaturaatiosta ja siitä, että lisävelkaa ei käytetä tehokkaasti tehostamaan tuotantoa, vaan hyödyttömään kulutuksen siirtämiseen tulevaisuudesta nykyhetkeen. Lyhyesti sanottuna koko yksityissektori eli yli varojensa.

Joku voisi sanoa että viimeisten 20-25 vuoden talouskasvu on ollut suurelta osin illuusiota. Velkaraha kulutetaan siinä missä säästettykin raha. Ainoa ero on siinä, että velkaraha on maksettava takaisin korkojen kera.

Tässä näkyy myös miten toivoton tehtävä USA:n valtiolla on yrittää siirtää yksityissektorin velat itselleen ja estää systeemin deleveroiminen.
 
Tompalta hyvä, kompakti ja selkeä postaus. Myös tuo siteeraamasi artikkeli oli hyvä.

Viimeaikoina on todellakin kiinnitetty liikaa huomiota mm. likviditeetin lisäämiseen ja unohdettu nuo mainitsemasi perusasiat liittyen varsinkin velanottokykyyn.

Saattaa olla, että tämä on jonkin verran jo toistamistakin, mutta perusasioita on hyvä palautella mieliin, sillä nyt on juuri alkanut näkyä kaikenlaista gurua, jotka tulkitsevat "markkinoiden" tulevaisuutta kananluista, etanansarvista ym. Tuntuu, että monien pitkäjänteisyys on verrattavissa banaanikärpäsen eliniän odotteseen.
 
Mediassa esiintyvät poliitikkojen ja "asiantuntijoiden" puheenvuorot, talousartikkelit ja "ammattilaisten" pseudoanalyysit saavat vähän älykkäämmänkin tallaajan pään pyörälle. Sopivasti esim. CNN:llä tai Kauppalehden nettisivuilla odotetaan vuoronperään maailmanloppua tai ruusuista tulevaisuutta, aina riippuen ovatko pörssikurssit nousseet vai laskeneet sen kaksi prosenttia.

Tällä hetkellä päivä paistaa. Suurin pelonaihe liittyy inflaatioon. Luottamus Fediin ja Obaman hallitukseen ovat korkealla, huolimatta lukuisista viitteistä että Bernanke on todellisuudessa varsin impotentti ja Obaman "change" onkin sitä samaa vanhaa. Erityisesti Obama on kannustautunut katastrofaalisissa valinnoissaan taloushenkilöstöönsä, esim. Geithner ja Summers. Nämä kaksi tunaria olivat mukana kylvämässä tämän finanssikatastrofin siemeniä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla. Bernanke on ollut koko ajan kaksi askeltä jäljessä ja ajaa järjetöntä rahanpumppauspolitiikkaansa, harhaluulossaan että kysymyksessä olisi likvidiyskriisi.
 
Tuottavuuden kasvu on muuten vekkuli kaveri. Käytönnössä tuottavuuden kasvun takia yhden ihmisen on vuosi vuodelta tehtävä enemmän ja enemmän työtä saman lopputuloksen aikaan saamiseksi. Eli siis siihen, että saisi oman työnsä tehtyä. Ensi vuonna mun pitää tehdä 3% enemmän duunia kuin tänä vuonna, sitä seuraava 3%*3%...

Vaikka meillä on käytettävissä tietokoneet ja kännyköt ja kaiken maailman laitteet, on sen ihmiset edelleen tuotettava kaikki tuo tehostuminen. Eli ihmisen pitää tehdä niillä laitteillaan duunia sen 3% enemmän per vuosi. Ei kuulosta kestävältä kehitykseltä.
Laitteiden kehittyminen?
Menetelmien kehittyminen?
Työtapojen ja työtehon kehittyminen?
Tutkimusten tuomat uudet mahdollisuudet?

Jos mietit agraariyhteiskuntaa ja vaikkapa feodalismia keski-euroopassa ja sitä kuinka paljon työtä vaadittiin ihmisten ruokkimiseen ja sitä kuinka paljon nyt tänä päivänä tuotetaan ruokaa yli maailman tarpeen. Nyt työttömät suomessa elävät about niissä olosuhteissa kuin lääninherrat aikanaan näin kärjistettynä. väestön kasvu, henkilöt jotka työskentelevät suoraan ruoan tuottamisessa. Sitä kannattaa miettiä

Se on totta että nyt on kulutettu etukäteen ihan liikaa rahaa, mutta kehitys kehittyy. Yhtäkään pätevää perustetta sille etteikö talous voisi kasvaa normaalitilanteessa vuosittain, en ole nähnyt.
 
Barry Ritholtz Summersista:

http://www.ritholtz.com/blog/2009/04/summers/
Let’s review: Summers, along with Robert Rubin, pushed for the repeal of Glass Steagall, and supported the Commodity Futures Modernization Act; If memory serves, he was also around during the LTCM bailout.

If the history books eventually judge the Obama administration a failure, they may have to point to one horrific appointment as the root cause of the misguided policies: The “Smart Guy” who decided to continue the “Dumb Guy’s policies.

And that’s not very smart at all . . .
 
Back
Ylös Bottom