"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Valtiontalous on vain osa kansantaloutta. Ei se valtion budjettialijäämä ole niin vaarallinen, jos vaihtotase pysyy ylijäämäisenä.

Monilla muilla Euroopan valtioilla tilanne on paljon huonompi, kuten myös USA:lla.
 
No se miten ekonomisti selittää että "Ei Suomi velkaannu vaan valtio."

Kaveri (edit: siis toi Uotila) tainnu kiskaista koko purkillisen niitä sinisiä pillereitä... :D

Hyvä tietää, että velankantokyvin lisäksi kotimaassa ei myöskään ole pulaa naivista ajattelusta.
 
Viimeksi muokattu:
Mihinköhän helvettiin tästä threadista ovat muuten kadonneet kaikki markkinafundamentalistit? SIC, Indica, Raejuusto (ei ole näkynyt pitkään aikaan), Crusader ja ketä näitä nyt onkaan.

Ei minulla ainakaan ole mitään pakonomaista tarvetta sanoa mitään, jos ei ole asiaakaan.

Laskusuhdanne kuuluu markkinatalouteen, ja oli odotettavissa joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ei tämä ole minun mielipidettäni asiaan muuttanut juurikaan. Ehkä sen verran, että jonkinlaista sisäistä säätelyä ja tarkempia pelisääntöjä kaivattaisiin. Sekin osaltaan siitä syystä, että valtiot sivismäisesti menevät joka tapauksessa sorkkimaan markkinatalouteen ja estämään vapaan markkinatalouden, aiheuttaen vääristymiä ja eriarvoisuutta alueiden kesken. Myös kriisin "hoito" siten, että Obaman tavoin yritetään pitää toimintakelvottomia yrityksiä väkisin pystyssä, on hiukan huonoa lääkettä pitkällä tähtäimellä. Markkinatalouteen kuuluu myös se, että paskat puljut menevät nurin.
 
Ei minulla ainakaan ole mitään pakonomaista tarvetta sanoa mitään, jos ei ole asiaakaan.

Laskusuhdanne kuuluu markkinatalouteen, ja oli odotettavissa joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ei tämä ole minun mielipidettäni asiaan muuttanut juurikaan. Ehkä sen verran, että jonkinlaista sisäistä säätelyä ja tarkempia pelisääntöjä kaivattaisiin. Sekin osaltaan siitä syystä, että valtiot sivismäisesti menevät joka tapauksessa sorkkimaan markkinatalouteen ja estämään vapaan markkinatalouden, aiheuttaen vääristymiä ja eriarvoisuutta alueiden kesken. Myös kriisin "hoito" siten, että Obaman tavoin yritetään pitää toimintakelvottomia yrityksiä väkisin pystyssä, on hiukan huonoa lääkettä pitkällä tähtäimellä. Markkinatalouteen kuuluu myös se, että paskat puljut menevät nurin.

Right on! Sitten jotain asiaakin. Postasin tähän threadiin muutama kuukausi sitten ja ihmettelin eikö USA ajaudu inflaatioon nykyisillä toimillaan, sain tyrmäyksen kaikkien puhuessa deflaatiosta. Olen vain oppinut näin; rahan tarjonta kasvaa = inflaatio kasvaa. No, katsotaan miten käy, tietenkin on asiaan vaikuttavia muitakin tekijöitä mm. rahan kiertonopeus jne.

Robert Barro, Harvard University, said of the Obama fiscal stimulus proposal: "This is probably the worst bill that has been put forward since the 1930s. I don't know what to say. I mean it's wasting a tremendous amount of money. It has some simplistic theory that I don't think will work ... I don't think it will expand the economy ... It's more along the lines of throwing money at people ... I think it's garbage." (Barro seems to be talking about any and all stimulus bills).

John Cochrane, University of Chicago, said: "It's not part of what anybody has taught graduate students since the 1960s … They are fairy tales that have been proved false. It is very comforting in times of stress to go back to the fairy tales we heard as children but it doesn't make them less false." To borrow money to pay for the spending, the government will issue bonds, which means investors will be buying US Treasuries instead of investing in equities or products, negating the stimulative effect, Cochrane added.

Edward Prescott, Arizona State University, who won a Nobel prize for economics in 2004 for his study on business cycles, made this contribution: "Massive government spending likely lengthened the economic struggles each time. Economists in the field are deeply divided on the issue of federal stimulus … I don't know why Obama said all economists agree on this. They don't. If you go down to the third-tier schools, yes, but they're not the people advancing the science."

Eugene Fama, University of Chicago, stated: "Bail-outs and stimulus plans are funded by issuing more government debt. (The money must come from somewhere!) The added debt absorbs savings that would otherwise go to private investment. In the end, despite the existence of idle resources, bail-outs and stimulus plans do not add to current resources in use. They just move resources from one use to another."
The Economist.

Btw. Tästä eteenpäin sivismäisyys = keynesiläisyys?
 
Btw. Tästä eteenpäin sivismäisyys = keynesiläisyys?

Sivismäisyydellä tarkoitin tässä yhteydessä sitä, että moititaan sitä etteivät markkinat ole vapaat, vaikka syy tähän on erittäin pitkälti siinä, etteivät valtiot, talousliitot ja ja muut etujärjestöt anna niiden toimia vapaasti. Toisaalta sivis on itse vahvasti valtio-ohjatun talouden kannalla. En siis tässä yhteydessä ota yleisesti kantaa siihen, ovatko täysin vapaat markkinat hyvä vai huono asia, vaan ainoastaan tähän ristiriitaan mikä itseäni on pistänyt siviksen sinällään fiksuista teksteistä silmään jo pitkään.

Yleisesti sivismäisyys on varmaankin pitkälti sitä, mitä tuleville virkamiehille opetetaan yliopistoissa. Entisten kommariproffien toimesta ;)
 
Ei minulla ainakaan ole mitään pakonomaista tarvetta sanoa mitään, jos ei ole asiaakaan.

Laskusuhdanne kuuluu markkinatalouteen, ja oli odotettavissa joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ei tämä ole minun mielipidettäni asiaan muuttanut juurikaan. Ehkä sen verran, että jonkinlaista sisäistä säätelyä ja tarkempia pelisääntöjä kaivattaisiin. Sekin osaltaan siitä syystä, että valtiot sivismäisesti menevät joka tapauksessa sorkkimaan markkinatalouteen ja estämään vapaan markkinatalouden, aiheuttaen vääristymiä ja eriarvoisuutta alueiden kesken. Myös kriisin "hoito" siten, että Obaman tavoin yritetään pitää toimintakelvottomia yrityksiä väkisin pystyssä, on hiukan huonoa lääkettä pitkällä tähtäimellä. Markkinatalouteen kuuluu myös se, että paskat puljut menevät nurin.

Laskusuhdanne vai koko järjestelmän romahdus? Ellei valtio olisi puuttunut peliin, elektroninen talletuspako olisi kriisin alkuvaiheilla romahduttanut ainakin Yhdysvaltain talouden ja mahdollisesti myös maailmantalouden.

Sivismäisyydellä tarkoitin tässä yhteydessä sitä, että moititaan sitä etteivät markkinat ole vapaat, vaikka syy tähän on erittäin pitkälti siinä, etteivät valtiot, talousliitot ja ja muut etujärjestöt anna niiden toimia vapaasti. Toisaalta sivis on itse vahvasti valtio-ohjatun talouden kannalla. En siis tässä yhteydessä ota yleisesti kantaa siihen, ovatko täysin vapaat markkinat hyvä vai huono asia, vaan ainoastaan tähän ristiriitaan mikä itseäni on pistänyt siviksen sinällään fiksuista teksteistä silmään jo pitkään.

Yleisesti sivismäisyys on varmaankin pitkälti sitä, mitä tuleville virkamiehille opetetaan yliopistoissa. Entisten kommariproffien toimesta ;)

Hohhohoo :D Touché!

Sinänsä olisi todella mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu, jos kaikesta julkisesta sääntelystä vapaa talous voitaisiin saada aikaiseksi. Eli voitaisiin jollain tavalla uudelleenmallintaa historiaa siten, ettei julkista sääntelyä olisi ollut.

Muodostuisiko siitä pienten taloudellisten toimijoiden verkosto, eli ihanteellinen kuva vapaista markkinoista, vai järjestyisikö se mm. mittakaavaetujen vuoksi järjestelmäksi, jossa suuret oligopolit jyräisivät? Hmm, no itse asiassa, nythän tämä jälkimmäinen on toteutunut joka tapauksessa julkisesta sääntelystä huolimatta ja sitä yritetään kilpailulainsäädännöllä jotenkin rajoittaa.

Mikä lama, missä?

Alatko nähdä yhtään merkkejä?
 
Muodostuisiko siitä pienten taloudellisten toimijoiden verkosto, eli ihanteellinen kuva vapaista markkinoista, vai järjestyisikö se mm. mittakaavaetujen vuoksi järjestelmäksi, jossa suuret oligopolit jyräisivät? Hmm, no itse asiassa, nythän tämä jälkimmäinen on toteutunut joka tapauksessa julkisesta sääntelystä huolimatta ja sitä yritetään kilpailulainsäädännöllä jotenkin rajoittaa.

Nojoo, mutta onhan yksi tärkeä syy valtavien jättiyritysten syntyyn ollut niiden harrastama julkisen vallan lobbaus tai suoranainen lahjonta, toisaalta libertaristisessa yövartijavaltiossa vastaavanlainen kilpailua vääristävä toiminta ei välttämättä onnistuisi.
 
Nojoo, mutta onhan yksi tärkeä syy valtavien jättiyritysten syntyyn ollut niiden harrastama julkisen vallan lobbaus tai suoranainen lahjonta, toisaalta libertaristisessa yövartijavaltiossa vastaavanlainen kilpailua vääristävä toiminta ei välttämättä onnistuisi.

Harvemmin julkisella vallalla on mitään tekemistä esimerkiksi kartellien synnyn kanssa? Näillähän pyritään nimenomaan saamaan mahdollisimman suurta voittoa aikaiseksi, eikä synnyttää lisää kilpailua, joka alentaa hintoja. Miten tällaisilta voidaan välttyä/suojautua libertaristisessa yövartijavaltiossa, jos kilpailulainsäädäntöäkään ei sallita, se kun tulkitaan puuttumisena "täydellisten markkinoiden" toimintaan?

Yksi mitä kannatan voimakkaasti, on lisääntyvän suoran demokratian käyttö. Tällä tavoin päästäisiin eroon siitä, että intressiryhmät voivat lahjoa pieniä edustajaryhmiä ja vaikuttaa tätä kautta todella paljon mm. lakien sisältöihin.

Tosin "massoja" voidaan sitten manipuloida erinäisin keinoin, esimerkiksi syyttämällä huonosta taloustilanteesta tiettyä ihmisrotua tai muuta helppoa kohdetta.
 
Harvemmin julkisella vallalla on mitään tekemistä esimerkiksi kartellien synnyn kanssa? Näillähän pyritään nimenomaan saamaan mahdollisimman suurta voittoa aikaiseksi, eikä synnyttää lisää kilpailua, joka alentaa hintoja. Miten tällaisilta voidaan välttyä/suojautua libertaristisessa yövartijavaltiossa, jos kilpailulainsäädäntöäkään ei sallita, se kun tulkitaan puuttumisena "täydellisten markkinoiden" toimintaan?

Yksi mitä kannatan voimakkaasti, on lisääntyvän suoran demokratian käyttö. Tällä tavoin päästäisiin eroon siitä, että intressiryhmät voivat lahjoa pieniä edustajaryhmiä ja vaikuttaa tätä kautta todella paljon mm. lakien sisältöihin.

Tosin "massoja" voidaan sitten manipuloida erinäisin keinoin, esimerkiksi syyttämällä huonosta taloustilanteesta tiettyä ihmisrotua tai muuta helppoa kohdetta.

Joku aito libertaristi voisi varmaan vastata paremmin, mutta kartellit tuskin olevat olemassa liian kauaa koska kuitenkin tilanne on markkinavoimien "tahdon" vastainen ja lopulta se tulee murtumaan. Nykyisinhän suuret yritykset käyttävät paljon vaikutusvaltaa lobbaamalla ja korruptoimalla.

Suorasta demokratian käytöstä olen tavallaan samaa mieltä, siinä ongelmana on vain se, että korruptoituneen kansanedustajajoukon sijaan siinä asioista päättää kansa, jolla ei välttis ole aina parasta tietämystä asiasta. Järjestetään kansanäänestys ja meillä on kuolemantuomio Suomessa. En sitten tiedä mikä olisi parempi, asiantuntijavalta? Sekin olisi korruptoitavissa. Ehkä parasta olisi mahdollisimman hyvän yhteiskunnan sijaan pyrkiä vähiten huonnon. Tämä kuuluisi jo toiseen threadiin kyllä.
 
Joku aito libertaristi voisi varmaan vastata paremmin, mutta kartellit tuskin olevat olemassa liian kauaa koska kuitenkin tilanne on markkinavoimien "tahdon" vastainen ja lopulta se tulee murtumaan. Nykyisinhän suuret yritykset käyttävät paljon vaikutusvaltaa lobbaamalla ja korruptoimalla.

Varmasti näin kävisikin, jos esimerkiksi jonkun tietyn kaupunginosan parturikampaamot alkaisivat pitää kartellia. Asiakkaat voisivat ajaa hieman kauemmaksi parturiin tai sinne voisi tulla joku, joka perustaa uuden parturikampaamon. Mutta entäs sitten, kun kyseessä ovat vaikkapa mikrosirujen valmistajat? Tai autonvalmistajat? Tai energiayhtiöt? Tai mikä tahansa muu ala, jossa ei voi kilpailla edes kartellihintojen kanssa, ennen kuin on saavuttanut itsekin toiminnassaan valtavat mittakaavaedut, jolloin siis tosiasiallisia potentiaalisia kilpailijoita on aivan liian vähän. Libertaristi tietenkin väittäisi, että kyllä markkinat jossain vaiheessa hoitavat homman himaan. Varmasti ne näin tekevätkin, mutta kuinka monta sukupolvea joutuisi ennen esim. keskitetyn sähköntuotannon syrjäyttämistä maksamaan kartellihintaa sähköstä?

Ja kun nyt juuri sähköstä tuli puhe, niin eikö se ole ihan hyvä asia, että juuri tällaiset koko kansaa ja kansantaloutta koskevat alat eivät voi pitää koko maata kuristusotteessaan. Libertaristi tulisi tässä vaiheessa taas huomauttamaan, että tottahan ne nyt sentään voittoja maksimoi. Enpä ole vielä kuitenkaan havainnut merkkejä esim. vallanhimon, kateuden ja muiden rationaaliselle voiton maksimoijalle tuntemattomien tunteiden katoamisesta maan päältä. Vrt. siis tilanne, jossa muutama henkilö voisi niin sovittuaan kerralla nostaa sähkön hintaa vaikka kymmenkertaiseksi *nostaa pikkusormen suunpieleen ja nauraa kumisten*. Toki viimeistään tässä vaiheessa osa talouden toimijoista alkaisi kaavailla omaa vaihtoehtoa tälle kartellille, mutta sellainen saattaisi olla pystyssä maanlaajuisesti (tai ainakin niillä seuduilla, jotka tuottavat välittömästi voittoa) ehkä muutaman vuoden kuluessa. Mitähän sillä välin olisi se osa kansasta tehnyt, joka onkin ollut ilman sähköä jo pari vuotta.

Lopuksi: Miksi Suomessa maksetaan edelleen ruoasta niin helvetin paljon? Kauanko luulet kestävän, että Keski-Euroopan hintatasoa lähennytään sen verran, että hintaero muodostuu enää Suomen väkisinkin korkeammista kuljetuskustannuksista, pienistä volyymeista yms.

P.S.

Sähköesimerkki oli tarkoituksella erittäin kärjistetty, mutta kun käsittääkseni libertaristien ihannemaailmassa maan armeija ja poliisilaitos (mikäli sellaiset libertaristista riippuen maassa olisi) olisivat tässä tapauksessa velvoitettuja nimenomaan suojelemaan näiden energiamoguleiden omaisuutta! Tässä lienee taas kyse siitä, että ihmisten luonne ei vain perkele sovi teoriaan.

edit. olen siis jyrkästi toista mieltä tuosta pååtan "liian kauaa"-kohdasta.
 

Suomi elää mielestäni niin kaukana libertaristisesta yhteiskunnasta, kuin on mahdollista. Esille tuomasi ongelmat sähkönhinnan (tätä tosin et nähnyt ongelmaksi) ja ruoanhinnan suhteen ovat siis syntyneet siitä huolimatta, että elämme hyvin sosialistisessa valtiossa. Väitänkin, että Suomessa on kartelleja sekä monopoleja (kaikissa eri muodoissa) enemmän juuri sen takia, että markkinamme eivät toimi tehokkaasti. Nyt maksamme valtavasta valtion koneistosta, sekä monopoliaseman aiheuttamasta kilpailun puutteesta huomattavasti suuremman laskun verrattuna tilanteeseen jossa meillä olisi pienempi valtakoneisto, sekä parempi kilpailu.

Täällä esitellyt esimerkit yhtiön väärinkäytöksistä päästessään monopoliasemaan ovat ehkä hieman kaukaa haettuja. Tuskin mikrosiruja valmistavan yhtiön kannattaa hintoja pitää hirveän korkealla, kun kyseessä ei ole välttämätön kulutushyödyke (toki enenevissä määrin sekin nykyään on). Oleellista on tutkia aloja jotka ovat välttämättömiä yksilön jokapäiväisessä elämässä. Näistä oleellisimpina ruoka, energia ja liikenne. Kuinka hyvin mielestänne nämä alat ovat kilpailtuja? Onko hintataso kohdillaan?

Summatakseni: Suomi on erittäin sosialistinen valtio. Meillä on monopoleja sekä kartelleja. Vapailla markkinoilla kartellit ovat harvinaisempia ja niiden purkaminen on helpompaa, koska välissä ei ole niin montaa valtion luomaa intressiryhmää. Jos yritykset haluavat muodostaa kartelleja niin lainsäädäntö tai virkamiehet eivät niitä pysty estämään.
 

Ensinnäkin kirjoitukseni oli vain ruokakysymyksen osalta millään tapaa Suomeen viittaava, lopuilla tarkoitin lähinnä libertaristista valtiota X. En myöskään ottanut kantaa energia-alan kilpailutilanteeseen per se, vaan lähinnä siihen, että mitä jos mitään hätäjarrua epätäydellisessä kilpailutilanteessa ei olisikaan? Suomessahan muuten sähkö on halpaa kuin saippua.

Tarkoitukseni ei ollut sinänsä vaahdota kaikkea sääntelyn purkua vastaan tai osoittaa, etteikö poliitikkojen valta-asema tarjoaisi omalta osaltaan väärinkäytön mahdollisuuksia, vaan lähinnä havainnollistaa yksinkertaistettujen esimerkkien avulla, että on olemassa yhteiskunnallisesti tärkeitä aloja, joille on myös niin valtavat alalletulon esteet (barriers to entry), että markkinavoimilla kestäisi tuhottoman kauan korjata tilanne, mikäli jostain syystä jokin taho päättäisi väärinkäyttää asemaansa. Näihin aloihin kuuluvat mielestäni myös vähemmän elintärkeät alat kuin vesihuolto ja maatalous.

Miksi jonkun miljardöörin täytyisi varta vasten maksimoida miljardinsa? Eikö sen sijaan voisi vähän leikkiä jumalaa, jos onnistuu jossain päin maailmaa tekemään hyvät kaupat. Jäähän niitä hurvittelumiljardeja vielä ylikin. Pienemmässä mittakaavassa sama koskee ihan miljonäärejäkin. Siis ajatelkaa nyt tilannetta, jossa vaikka georgialaiset huomaisivat, että heidän täysin vapailla markkinoillaan venäläiset voitonmaksimoijaoligarkit omistavatkin koko infrastruktuurin, koska lyhytnäköiset kansalaiset menivät sen myymään (ja kansan lyhytnäköisyydestä ei liene tarpeen WinCapitojen ja asuntokuplien aikakaudella kirjoittaa sen enempää). Ja mitä ihmettä, hehän yrittävät *gulp* käyttää asemaansa valtapeliin, eivätkä maksimoida Georgian tuottavuutta!
 
Moun kanssa samaa mieltä.

Tietyissä tapauksissa markkinoiden vapauttaminen on järkevä ja tehokas tapa toimia, kun taas tietyt alat on syytä pitää sellaisina, ettei julkinen valta (tai kansalaiset/kuluttajat) joudu yksityisten yritysten "kiristyksen" kohteeksi.

Ja Kutterin postaukseen liittyen: tätä mantraa "valtava ja kallis valtiokoneisto" toistellaan joka yhteydessä, mutta onko sinulla mitään esimerkkiä mistä kohtaa voitaisiin alkaa nipistämään? Tuntuu myös populistiselta keksiä aina säästökohteeksi julkinen valta, kun maailma nyt vaan ei toimi niin kuin se on uusklassisen taloustieteen teorioissa kuvattu toimivan. "Voi kun vaan maailma toimisi enemmän kuin teoria." Mutta kun se ei toimi.

Joskus tuntuu siltä, että antaisi vaan mennä koko paskan nurin kaikkia poliittisia koneistoja myöten, ja katsotaan nouseeko sieltä anarkiasta muka jokin täydellinen talousjärjestelmä.

Itse olen melko varma, että tähän kriisiin tarjotaan jälleen jossain vaiheessa lääkkeenä sääntelyn purkua, vaikka ongelma johtui juurikin sääntelyn puutteesta. Ja tähänhän lobbyt yleensä keskittyvät: lobbaavat sen puolesta, ettei valtio sääntelisi. Kaikkein kovinta lobbaaminen taitaa tällä hetkellä olla Euroopassa EY-komissiota kohtaan.
 
Yleisellä tasolla täytyy todeta, että näen asian niin, että yhteiskunnan pitää tiettyjä lakeja pitää yllä yritystenkin suhteen. Enemmän näen ongelmaksi nykyisen tilanteen jossa samaan aikaan kailotetaan vapaata markkinataloutta ja samaan hengenvetoon puhutaan yritysten yhteiskuntavastuusta. Kaipaisin itse selkeitä pelisääntöjä jossa yrityksillä on ainoastaan tulosvastuu ja lain määrittelemät puitteet jossa ne toimivat. Tämä nykyinen malli jossa energiayhtiöt mainostavat omaa vihreää energiaansa katteettomasti ja muutenkin koko "imago-yhteiskunta" on jotenkin vastenmielinen.

...

Ja Kutterin postaukseen liittyen: tätä mantraa "valtava ja kallis valtiokoneisto" toistellaan joka yhteydessä, mutta onko sinulla mitään esimerkkiä mistä kohtaa voitaisiin alkaa nipistämään? Tuntuu myös populistiselta keksiä aina säästökohteeksi julkinen valta, kun maailma nyt vaan ei toimi niin kuin se on uusklassisen taloustieteen teorioissa kuvattu toimivan. "Voi kun vaan maailma toimisi enemmän kuin teoria." Mutta kun se ei toimi.

...

Itse olen melko varma, että tähän kriisiin tarjotaan jälleen jossain vaiheessa lääkkeenä sääntelyn purkua, vaikka ongelma johtui juurikin sääntelyn puutteesta. Ja tähänhän lobbyt yleensä keskittyvät: lobbaavat sen puolesta, ettei valtio sääntelisi. Kaikkein kovinta lobbaaminen taitaa tällä hetkellä olla Euroopassa EY-komissiota kohtaan.


Menee vähän ot:ksi, mutta listataanpas vähän mistä nipistää:
- erotetaan kirkko ja valtio toisistaan (kirkolta pois oikeus verottaa ja kouluista poistetaan uskonnon opetus ja korvataan se jollain hyödyllisellä oppiaineella)
- maasta poistetaan kaksikielisyys (ja kaikki muut siihen liittyvät "edut", kuten kiintiöopiskelupaikat)
- armeija muutetaan vapaaehtoispohjaiseksi ja liitytään NATOn
- alueellistaminen lopetetaan ja pyritään tukemaan taloudellisesti kannattavia kasvukeskuksia
- puretaan monimutkainen tukijärjestelmä ja siirrytään kansalaispalkkaan (niin, että kuitenkin se "paska"duuni on aina kannattavampi vaihtoehto, kuin kotona hengailu)
- lopetetaan työkkärin toiminnoista 90% (nyky-yhteiskunnassa ei pitäisi olla liian haasteellista selata työpaikkoja netistä. Poikkeustapauksille voisi sääsää tuon jäljelle jäävän osan. Turha kurssittaminen pois.)
- Turvapaikanhakijoista pitäisi suurin osa käännyttää takaisin Ruotsiin heti, kun astuvat ulos laivasta. Tämä ei ole kiinni resursseista, eikä lainsäädännöstä, vaan imagosta ja poliittisesta tahdosta.


Siinä muutama nopeasti mietitty muutos.


Tämän kriisin synty ei todellakaan johdu siitä, että meillä ei ollut välineitä joilla estää se, vaan siitä että tahto ja rohkeus puuttuivat. Keskukspankkien tehtävä on vahtia, että kuplia ei pääse syntymään ja poistaa ilmaa nostamalla ohjauskorkoja (ja sitä kautta vähentää lainojen/rahan määrää). Erityisesti FED epäonnistui tässä tehtävässä ja 2000-luvun alun teknokuplan aiheuttama kriisi vältettiin keinotekoisesti liian löysällä politiikalla. Kukaan ei halua olla talouden jarrumies ja ottaa suurta taakkaa kannettavakseen, kun voi ottaa lisää lainaa ja siirtää ongelmat seuraajalleen. Jonkun pitäisi olla se "paska jätkä", joka vie boolin pois kesken bileiden tai tiedossa on helvetillinen krapula aamulla.
 
Mutta tuota kauttahan juuri tulee se markkinaliberaali ideologia, joka ummistaa silmät todellisuudelta! Vaikka on työkalut, niin niitä ei saa/kannata/pidä/tule käyttää, koska markkinat korjaavat itsensä! Ei sillä ohjauskorolla niin väliä ole, antaa mennä vaan, laissez faire.

Ei Greenspan pelkästään virheitä tehnyt, mutta piti mm. näitä eksoottisia johdannaisia hyvänä asiana, koska ne lisäävät likviditeettiä. Asuntolainojen arvopapereistamisen puolesta on puhunut todella moni, Suomessakin mm. Atso Andersén. Ja Greenspan nimenomaan uskoi siihen, että markkinat kyllä korjaavat itsensä.
 
Mä kannatan kans täysin vapaata markkinataloutta. Investointipankkien johtajien bonukset täytyy olla mihinkään sitomattomia, esim. firman konkurssiin. Toisaalta myös kannatan sitä, että valtion (veronmaksajien) täytyy ne bonarit maksaa viimeistään. Se on reilua. Täytyyhän se hyvä työ palkita.
 
Back
Ylös Bottom