"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[sivis]

Voi kun Suomessakin nähtäisiin joskus vastaavanlaista väittelyä taloudesta televisiossa. Harvoja ovat olleet ne hetket.

http://firedoglake.com/2009/02/22/p...george-will-finally-lose-it-and-pull-a-novak/

http://krugman.blogs.nytimes.com/20...funds-televised-wonkish-with-video/#more-1451

Roubinilta hyvää tekstiä. Suoraan ei tainnut päästä ellei ole regannut, mutta pienellä Googlella säätämisellä pääsi lukemaan... :D
http://www.rgemonitor.com/roubini-m...laissez_faire_anglo-saxon_model_of_capitalism (Eli jos ei ole regannut tuonne, niin kannattaa kopioida tuo googleen ja painaa "välimuistissa"-napukasta)

 

[charter]

Voi kun Suomessakin nähtäisiin joskus vastaavanlaista väittelyä taloudesta televisiossa. Harvoja ovat olleet ne hetket.

Niin kauan kuin poliitikot tietävät vain yhden ekonomistin (John Maynard Keynes) ja tyylisuunnan (keynesiläisyys). Emme voi odottaa vastaavaa. Jenkeissä republikaanit moittivat elvytyspakettia liian suurista julkisen sektorin investoinneista ja liian pienistä veronalennuksista. Suomessa monet hallituspuoluiden edustajat taas valittivat liian pienistä valtion investoinneista. Idealoginen ero on jo tässä liian suuri. Suomessa uskotaan sokeasti julkisen sektorin investointien hyödyttävän, vaikka oikea tie olisi veronalennukset. Ruoan alv heti 0% ja palkansaajan veroastetta laskettaisiin enemmän ---> profit.

 

[Poro72]

Niin kauan kuin poliitikot tietävät vain yhden ekonomistin (John Maynard Keynes) ja tyylisuunnan (keynesiläisyys). Emme voi odottaa vastaavaa. Jenkeissä republikaanit moittivat elvytyspakettia liian suurista julkisen sektorin investoinneista ja liian pienistä veronalennuksista. Suomessa monet hallituspuoluiden edustajat taas valittivat liian pienistä valtion investoinneista. Idealoginen ero on jo tässä liian suuri. Suomessa uskotaan sokeasti julkisen sektorin investointien hyödyttävän, vaikka oikea tie olisi veronalennukset. Ruoan alv heti 0% ja palkansaajan veroastetta laskettaisiin enemmän ---> profit.

No eikö se milton friedman ja friedmanilaisuus ole jo tarpeeksi mielestäsi näytellyt kynsiään maailmalla?
Minulle ei mene jakeluun että miten sellainen maailma, jossa ainoana varoja jakavana tahona toimisivat ns. "markkinat", jotka itsekin ylpeänä myöntävät että heillä ei ole moraalia, eikä pidäkään olla, toimisi meidän ihmisten kannalta oikeudenmukaisella tavalla, voisi olla mahdollinen? Kyllä sinne ehdottomasti kaivataan myös markkinapaineista vapaata ns. moraalista toimijaa ns. esim. valtiota ?

Ja markkinoita vapauttamallahan tämäkin tilanne on saatu järjestettyä. Miten näkisit että jos valtiot eivät toimisi mitenkään, vaan jättäytyisivät kriisin ulkopuolelle, tilanne kehittyisi?

 

[charter]

No eikö se milton friedman ja friedmanilaisuus ole jo tarpeeksi mielestäsi näytellyt kynsiään maailmalla?
Minulle ei mene jakeluun että miten sellainen maailma, jossa ainoana varoja jakavana tahona toimisivat ns. "markkinat", jotka itsekin ylpeänä myöntävät että heillä ei ole moraalia, eikä pidäkään olla, toimisi meidän ihmisten kannalta oikeudenmukaisella tavalla, voisi olla mahdollinen. Kyllä sinne ehdottomasti kaivataan myös markkinapaineista vapaata ns. moraalista toimijaa ns. esim. valtiota ?

Väität siis että valtio omistaa moraalin? Miten valtiolla voi olla moraali? Täysin vapaata markkinataloutta ei ole ollut missään. Keynesiläisyys on ollut vallalla suurimmassa osassa maita. Myös USA:ssa on suurimman osan 1900-luvulta lähtien ollut keynesiläisyys vallalla. Virossa alettiin vuoden 2000 alusta toteuttaa Milton Friedmanin oppeja ---> BKT kaksinkertaistui seitsemässä vuodessa IMF.

Sanot aika sekavasti että markkinat on itse myöntänyt moraalin puutteen. Toivottavasti ymmärrät kuinka sekavia asioita puhut, tuossa lauseessa ei vain ole järkeä. Sinä voit väittää ettei markkinoilla ole moraalia, mutta älä pistä sanoja markkinan suuhun. Vai puhuvatko appelsiinit sinulle? Onko markkina elävä olento joka voi sanoa ettei sillä ole moraalia?

Markkinoita ohjaa paras laki, eli vapaiden ihmisten vapaa tahto ostaa ja myydä hyödykkeitä. Mikä on oikeudenmukainen tapa toimia? Ihmisten vapaaehtoisuuteen perustuva vaihdanta ei ole oikeudenmukainen tapa? Oikeudenmukainen tapa on sellainen missä valtion virkamiehet päättävät suurista kokonaisuuksista vaillinaisilla tiedoilla ja ilman vastuuta omien päätösten seurauksista? Vai tiedätkö sinä Poro72 kuka virkamies on vastuussa esim. liikennevalojärjestelyistä kotiseudullasi? Onko virkamiehellä kannustinta yrittää tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä? Väitän ettei ole, koska hän ei joudu kohtaamaan päätöstensä seurauksia.

Kerro toki miksi valtio tekisi parempia päätöksiä kuin markkinat? Minä ainakin päätän mieluiten itse omien rahojeni käytöstä, koska tiedän satunko sillä nimenomaisella hetkellä kaipaamaan lippua sirkukseen vai kossupulloa kaupasta. En usko valtion tietävän mitä tarvitsen, varsinkaan en usko virkamiesten joiden ei tarvitse olla vastuussa päätöksistään tekevän kovin hyviä päätöksiä.

 

[Poro72]

Väität siis että valtio omistaa moraalin? Miten valtiolla voi olla moraali? Täysin vapaata markkinataloutta ei ole ollut missään. Keynesiläisyys on ollut vallalla suurimmassa osassa maita. Myös USA:ssa on suurimman osan 1900-luvulta lähtien ollut keynesiläisyys vallalla. Virossa alettiin vuoden 2000 alusta toteuttaa Milton Friedmanin oppeja ---> BKT kaksinkertaistui seitsemässä vuodessa IMF.

Sanot aika sekavasti että markkinat on itse myöntänyt moraalin puutteen. Toivottavasti ymmärrät kuinka sekavia asioita puhut, tuossa lauseessa ei vain ole järkeä. Sinä voit väittää ettei markkinoilla ole moraalia, mutta älä pistä sanoja markkinan suuhun. Vai puhuvatko appelsiinit sinulle? Onko markkina elävä olento joka voi sanoa ettei sillä ole moraalia?

Markkinoita ohjaa paras laki, eli vapaiden ihmisten vapaa tahto ostaa ja myydä hyödykkeitä. Mikä on oikeudenmukainen tapa toimia? Ihmisten vapaaehtoisuuteen perustuva vaihdanta ei ole oikeudenmukainen tapa? Oikeudenmukainen tapa on sellainen missä valtion virkamiehet päättävät suurista kokonaisuuksista vaillinaisilla tiedoilla ja ilman vastuuta omien päätösten seurauksista? Vai tiedätkö sinä Poro72 kuka virkamies on vastuussa esim. liikennevalojärjestelyistä kotiseudullasi? Onko virkamiehellä kannustinta yrittää tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä? Väitän ettei ole, koska hän ei joudu kohtaamaan päätöstensä seurauksia.

Kerro toki miksi valtio tekisi parempia päätöksiä kuin markkinat? Minä ainakin päätän mieluiten itse omien rahojeni käytöstä, koska tiedän satunko sillä nimenomaisella hetkellä kaipaamaan lippua sirkukseen vai kossupulloa kaupasta. En usko valtion tietävän mitä tarvitsen, varsinkaan en usko virkamiesten joiden ei tarvitse olla vastuussa päätöksistään tekevän kovin hyviä päätöksiä.

http://www.taloussanomat.fi/markkin...oos-yrityksella-ei-ole-moraalia/200822734/135

Suomen valtion budjetista sä sen sijaan voit löytää paljon sellaisia kulukohteita, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole tuottaa sijoittajalleen mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä. Ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Toivoisin että kvartaaliajattelu ei rantaituisi kaikkien meidän ajatteluun, kaikilla sektoreilla.

Tiedätkö yhtään miten Virolla ja monella muullakin "vapauttajalla" tänään menee?`Helvetin huonosti, voin kertoa.

 

[sivis]

Kirjoitellaan paremmalla ajalla, mutta suurin ongelma vapaassa markkinataloudessa on, ettei sellaista voida saada aikaiseksi! Järjestelmästä ei muodostu vision mukaista pienten toimijoiden verkostoa, josta kuluttaja saa vapaasti valita. Päin vastoin, järjestelmästä muodostuu joko monopolistinen tai oligopolistinen siitä yksinkertaisesta teoriasta johtuen joka pitää myös reaalimaailmassa paikkansa: economies of scale (mittakaavaedut). Lisäksi mukana ovat erilaiset "harmaalla" alueella sijaitsevat asiat, kuten vero-optimointi, siirtohinnoittelu etc. Jotta näiltä seikoilta vältytään, vaaditaan mm. kilpailulainsäädäntöä ja väliyhteisöverolainsäädäntöä. Jos markkinat kykenisivät itsesääntelyyn, emmehän me tarvitsisi tällaisia lakeja???

Jopa Friedman sanoi, että on parempi olla julkinen monopoli kuin "luonnollinen" yksityinen monopoli. Kaikesta huolimatta meillä on Suomessakin monilla aloilla oligopolistiset markkinat:
Ruoka (Kesko ja S-ryhmä... vai miksi Suomi on ainoa euroalueen maa, jossa ruuan hinta nousee?), mobiilioperaattorit (Elisa ja Sonera), sähkö (Fortum, okei räpiköi siellä jotain pienempiäkin).

Todellista kilpailua Suomessa ei siis monilla aloilla ole. Mutta tähän voidaan palata paremmalla ajalla. Sitä ennen kannattaa oikeasti lukea tuo Roubinin kirjoitus, siinä tätäkin aihetta käsitellään.

 

[charter]

http://www.taloussanomat.fi/markkin...oos-yrityksella-ei-ole-moraalia/200822734/135

Suomen valtion budjetista sä sen sijaan voit löytää paljon sellaisia kulukohteita, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole tuottaa sijoittajalleen mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä. Ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Toivoisin että kvartaaliajattelu ei rantaituisi kaikkien meidän ajatteluun, kaikilla sektoreilla.

Tiedätkö yhtään miten Virolla ja monella muullakin "vapauttajalla" tänään menee?`Helvetin huonosti, voin kertoa.

Hyvä, puhut ettei markkinoilla ole moraalia. Laitat linkin jossa Björn Wahlroos sanoo ettei yrityksillä ole moraalia, erikoista. No onko valtiolla moraali? Mikä on moraali? Puhut niin abstraktista asiasta. Yritysten ainoa tehtävä on kasvattaa omistajiensa varallisuutta. Ei yrityksillä voi olla moraalia, mutta ei kyllä voi olla valtiollakaan. Ne ovat kasvottomia toimijoita, ei inhimillisiä.

Hyvä on, oletetaan ettei Viro 2000 vuonna olisi valinnut talouspolitiikka jonka se valitsi. Viro olisi valtiollistanut kaikien, talous olisi kasvanut 4% keskimäärin vuodessa. Seitsemän vuoden jälkeen BKT olisi kasvanut yhteensä 31,59%. Sama lama kohtaisi Viroa tästä huolimatta, nyt vain ei olisikaan sitä puskuria niin paljon. Menisi huonommin kuin nyt menee. Mielestäni on parempi tuplata seitsemässä vuodessa ja ottaa kaksi vuotta yhteensä takkiin 5%, kuin kasvaa seitsemässä vuodessa 31,59% ja ottaa takkiin 1%.

Mielestäni voisit muutenkin hieman kasvattaa faktapohjaasi. Absurdit heitot tyyliin "friedmanlaisuus on näyttänyt kyntensä" ilman minkäänlaisia tukevia esimerkkejä ovat huonoa argumentointia. Esitin sinulle esimerkin monetarismia toteuttavasta valtiosta, joka on kasvanut erittäin nopeasti verrattuna samoista lähtötilanteista lähteneisiin (Slovakia, Unkari jne.).

 

[Poro72]

Hyvä, puhut ettei markkinoilla ole moraalia. Laitat linkin jossa Björn Wahlroos sanoo ettei yrityksillä ole moraalia, erikoista. No onko valtiolla moraali? Mikä on moraali? Puhut niin abstraktista asiasta. Yritysten ainoa tehtävä on kasvattaa omistajiensa varallisuutta. Ei yrityksillä voi olla moraalia, mutta ei kyllä voi olla valtiollakaan. Ne ovat kasvottomia toimijoita, ei inhimillisiä.

Hyvä on, oletetaan ettei Viro 2000 vuonna olisi valinnut talouspolitiikka jonka se valitsi. Viro olisi valtiollistanut kaikien, talous olisi kasvanut 4% keskimäärin vuodessa. Seitsemän vuoden jälkeen BKT olisi kasvanut yhteensä 31,59%. Sama lama kohtaisi Viroa tästä huolimatta, nyt vain ei olisikaan sitä puskuria niin paljon. Menisi huonommin kuin nyt menee. Mielestäni on parempi tuplata seitsemässä vuodessa ja ottaa kaksi vuotta yhteensä takkiin 5%, kuin kasvaa seitsemässä vuodessa 31,59% ja ottaa takkiin 1%.

Mielestäni voisit muutenkin hieman kasvattaa faktapohjaasi. Absurdit heitot tyyliin "friedmanlaisuus on näyttänyt kyntensä" ilman minkäänlaisia tukevia esimerkkejä ovat huonoa argumentointia. Esitin sinulle esimerkin monetarismia toteuttavasta valtiosta, joka on kasvanut erittäin nopeasti verrattuna samoista lähtötilanteista lähteneisiin (Slovakia, Unkari jne.).

No heh, heh. Kivaa kikkailua. Etkö ollenkaan näe että "markkinat" ja yritykset olisivat saman systeemin käsitteitä. Ts. markkinat muodostuvat pörssiyrityksistä. Epäilemättä moraali tulee mukaan siinä jossain yrityksen ja markkinoiden välissä..

No jos valtiolla ei ole moraalia, tulisi kyllä olla. Ja näinhän se onkin, ihmisten maailmassa. Kyllä valtiot edelleenkin rahaa jakaa paljon moraalisemmin perustein kuin meidän "markkinat". Äläkä nyt, please, tuo tähän keskusteluun mukaan mitään zimbabwea, jossa valtiolla ei ole niin paljon, ehkä, eh, moraalia, jooko?

Valtion roolina kuuluisi kuitenkin olla mm. se, että myöskin niille vähäosaisille tarjottaisiin edes jonkinlainen elämäntapainen, ettei niiden tarvitsisi olla varastamassa sinunkaan autostereoitasi. Vaihtoehtoisesti voimme tietysti heittää ne, jotka eivät ole valmiita antamaan koko elämäänsä yrityksen tuotto-odotusten eteen, vallihaudan toiselle puolelle. Voimme sitten jännittää että toivottavasti meidän lapsiamme ei kukaan epätoivoinen ulos jäänyt koskaan kidnappaa - se tulisi nimittäin kalliiksi. Kyllä ihmisellä pitäisi prioriteetit olla selvät : palvella taloutta ja olla mahdollisimman menestyneenoloinen..


http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Baltian+maiden+talouskriisi+syvenee/1135243465223
"Vaikka Baltian maiden talouskurjuudessa on aste-eroja, näkymät ovat kaikissa maissa synkät. Viron, Latvian ja Liettuan taloudet ovat vajoamassa syvään kuiluun, ja niiden edessä voi olla samankaltainen sopeutuminen kuin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Maissa, joissa yhteiskunnan suojaverkostot ovat hentoja, tiedossa on vakavia sosiaalisia ongelmia."

"Viron hallituksen lääke talouskriisiin on vyön tiukennus. Parlamentin on tarkoitus ensi viikolla hyväksyä suuret leikkaukset kuluvan vuoden budjettiin. Hallitus esittää muun muassa palkkojen alentamista kymmenellä prosentilla." Tuostakin voi miettiä että kuinka hyvää tuo viron kansalaisille tekee. Mutta ei kai se mitään, pääasia että talouden mittarit näyttävät siedettäviltä..

 

[Poro72]

Mielestäni voisit muutenkin hieman kasvattaa faktapohjaasi. Absurdit heitot tyyliin "friedmanlaisuus on näyttänyt kyntensä" ilman minkäänlaisia tukevia esimerkkejä ovat huonoa argumentointia. Esitin sinulle esimerkin monetarismia toteuttavasta valtiosta, joka on kasvanut erittäin nopeasti verrattuna samoista lähtötilanteista lähteneisiin (Slovakia, Unkari jne.).

Faktapohjasta puheenollen, oletko ollenkaan perehtynyt siihen miten friedmanilaisuus on levittänyt hyvinvointia tälle pallolle?Ihanasti se varmasti toimii teoriakirjoissa joita nuoret ekonomistit tavaa muna kädessä, mutta hyvinvoinnin levittäjänä näytöt on vielä aika heikot. Heikkenee koko ajan.

 

[Poro72]

Kirjoitellaan paremmalla ajalla, mutta suurin ongelma vapaassa markkinataloudessa on, ettei sellaista voida saada aikaiseksi! Järjestelmästä ei muodostu vision mukaista pienten toimijoiden verkostoa, josta kuluttaja saa vapaasti valita. Päin vastoin, järjestelmästä muodostuu joko monopolistinen tai oligopolistinen siitä yksinkertaisesta teoriasta johtuen joka pitää myös reaalimaailmassa paikkansa: economies of scale (mittakaavaedut). Lisäksi mukana ovat erilaiset "harmaalla" alueella sijaitsevat asiat, kuten vero-optimointi, siirtohinnoittelu etc. Jotta näiltä seikoilta vältytään, vaaditaan mm. kilpailulainsäädäntöä ja väliyhteisöverolainsäädäntöä. Jos markkinat kykenisivät itsesääntelyyn, emmehän me tarvitsisi tällaisia lakeja???

Jopa Friedman sanoi, että on parempi olla julkinen monopoli kuin "luonnollinen" yksityinen monopoli. Kaikesta huolimatta meillä on Suomessakin monilla aloilla oligopolistiset markkinat:
Ruoka (Kesko ja S-ryhmä... vai miksi Suomi on ainoa euroalueen maa, jossa ruuan hinta nousee?), mobiilioperaattorit (Elisa ja Sonera), sähkö (Fortum, okei räpiköi siellä jotain pienempiäkin).

Todellista kilpailua Suomessa ei siis monilla aloilla ole. Mutta tähän voidaan palata paremmalla ajalla. Sitä ennen kannattaa oikeasti lukea tuo Roubinin kirjoitus, siinä tätäkin aihetta käsitellään.

Siihen suuntaan olemme myös globaalilla tasolla menossa, että suurimmat määrittelee, muut kitisee. Ja kun niihin muihin kuuluvat myöskin meidän valtiomme, ei hyvältä vaikuta.

Minä olisin osan tehokkuudestamme valmis uhraamaan sen alttarille, että meillä olisi kaikille meille hyväksyvämpi yhteiskunta.

 

[Tomppa85]

Voi kun Suomessakin nähtäisiin joskus vastaavanlaista väittelyä taloudesta televisiossa. Harvoja ovat olleet ne hetket.

http://firedoglake.com/2009/02/22/p...george-will-finally-lose-it-and-pull-a-novak/

Aika mielenkiintoinen pätkä. Elikkä katsotaanpa ymmärsinkö oikein mitä tuossa sanottiin. Vapaasti suomentaen:

George Will: Pääomaa on rajallinen määrä. Kun useat valtiot yhtä aikaa ottavat lainaa, nousevat korot tasapainottamaan kysyntä/tarjonta suhdetta. Mitä enemmän USA ottaa lainaa, sitä korkeammalle korot nousevat.

Paul Krugman: Olen eri mieltä. Maailmassa on paljon vapautunutta pääomaa, koska kukaan ei halua investoida. Pääoma pakenee yksityiseltä sektorilta. Valtio "kierrättää" tämän pääoman takaisin talouteen lainaamalla ja investoimalla silloin kun yksityinen sektori ei voi.

Will: Luottamuksen palattua haluamme pääoman palaavan takaisin yksityiselle sektorille.

Krugman:...Ja silloin valtio vähentää vajeitaan.

Mietin tässä pääni puhki, että missä tuo kiista nyt sitten on. Miksi ja mistä Krugman on eri mieltä Willin kanssa? Minusta Willin argumentti korkojen nousemisesta on täysin oikea ja viime kuukausina USA:n valtion 10-vuoden velkakirjojen korot nousivat 2% pinnasta lähes 3%:iin, vaikkakin ovat viime aikoina taas laskeneet sijoittajien paetessa USA:n velkakirjoihin, vahvistaen Willin argumenttia. Samalla kuitenkin pako 'turvasatamaan' näyttää vahvistavan Krugmanin argumenttia siitä, että USA:n valtio voi ottaa lainaa silloin kun muut eivät voi.

Onko tässä jokin paradoksi? Onko USA:n valtiolla tarjota USA:n taloudelle "ilmainen lounas" matalien korkojen ja itsensä takaisin maksavien stimulusten ja investointien kautta?

Will sivusi videon lopussa argumenttia tätä vastaan, mutta valitettavasti se sivuutettiin Keynesiläisellä olankohautuksella. Eli...luulen että se, mitä Will yritti sanoa, oli että USA:n valtion velkakirjamyynnit ajavat pääomaa pois yksityiseltä sektorilta. Kilpailevathan USA:n bondit yritysten ja pankkien bondien kanssa samoista sijoittajista loppujenlopuksi. Krugman taas väittää ymmärtääkseni että sijoittajat eivät sijoita yksityiselle sektorille nyt kuitenkaan, hamstraten käteistä, jolloin "käteistä vastaavat" sijoitusinstrumentit jotka USA:n valtio takaa ovat parempi vaihtoehto.

Mutta, hamstraavatko ihmiset, yritykset ja pankit käteistä, piilottaen setelit sukanvarteen? Vai maksavatko he olemassaolevia lainoja takaisin, yrittäen vähentää historiallisesti liian suurta velkavipuaan vaikeassa taloudellisessa ympäristössä? Onko noilla eroa?

Keynesiläisten teoria on, että nousukaudella valtio pitää budjetin ylijäämäisenä ja taantumassa alijäämäisenä, teoriassa tasoittaen taloussyklin vaihteluita.

Meillä on ongelmana nyt se, että nousukaudella USA:n valtion budjetti on ollut pahasti alijäämäinen. USA on velkaantunut. Sen pitäisi ottaa nyt paljon lisää velkaa, "tasoittaakseen" käsistä päässyttä talouden romahdusta. Kuinka paljon?

Julkinen velka on kasvanut viime kuukausina valtavasti. Se on nyt lähelle 80% USA:n GDP:stä. En tiedä mitä yksityiselle velalle on tapahtunut, luulen sen määrän laskeneen. Pointti on, että yksityisen sektorin velan määrä on nyt historiallisen korkealla tasolla. Näin korkealla tasolla se ei ole ollut ikinä. Tämä velan määrä on kestämätön. Se pitää maksaa takaisin tai sen pitää tuhoutua konkurssien kautta.

Historiallinen yksityissektorin velan määrä on jossain 100 ja 200% välillä GDP:stä. Sanotaan vaikka 150%. Laskeakseen tähän, pitää velkaa maksaa takaisin (tai tuhoutua) n. 50% nykytasosta, eli n. 150% GDP:stä tai $21 biljoonaa. Jotta kokonaisvelan määrä pysyisi samana, eli estettäisiin deflaatio, olisi USA:n valtion velan kasvettava nykyisestä 11 biljoonasta 32 biljoonaan - 190% lisäys tai sanotaanko suomeksi lähes kolminkertaistuminen. USA:n valtion tulisi myydä velkakirjojaan 21 biljoonan edestä.

Katsotaanpa mitä japanilaiset koekaniinimme saivat aikaiseksi Keynesiläisellä stimulointipolitiikalla:

Japanilaiset kuluttajat rupesivat säästämään ja valtio tuhlaamaan. Lopputuloksena oli vuosikymmenen - tai pikemminkin kahden - mittainen disinflaatio ja taantuma. Kauheasti siltoja ja teitä rakennettiin, pankkeja pönkitettiin ja kaikki säädylliset ja säädyttömät Keynesiläisten opit käytettiin. Ja loppujenlopuksi Japanin kokonaisvelan määrä kasvoi 1990-luvun alusta 2000-luvulle reilusti yli puolella. Miten tämä on mahdollista? Eikö valtion kuluttama jeni olekaan yhtä arvokas ja tulosta tuottava kuin yksityisen kuluttama jeni?

Tässä on minusta Keynesiläisyyden ongelma. Ei ole suinkaan sama, mihin rahaa käytetään. On täysin eri asia, käytetäänkö $ jonkun alkoholistin vieroitushoitoon vai korilliseen viinapulloja. Toinen lisää tuottavuutta, toinen vähentää sitä. Japanissa rakennettiin siltoja ei minnekään.

Kuka on paras päättämään siitä, mihin rahat tulisi kuluttaa? Ylhäältä alas vai alhaalta ylös? Hallituksessa vai yksityisten kansalaisten tasolla?

Historia on osoittanut, että tehokkaimmin resursseja käytetään, kun annetaan yksityisen kansalaisten allokoida resurssit vapailla markkinoilla. Keskusjohtoisuutta on yritetty esim. Neuvostoliitossa. Ei toiminut.

Okei, voihan valtiokin tehdä älykkäitä asioita rahalla, kuten panostaa uusiutuviin energialähteisiin, terveydenhuoltoon, infrastruktuurin korjaamiseen jne. Mutta ovatko nämä syntyneet työpaikat kestäviä? Mitä tapahtuu kun valtio jonain päivänä lopettaa stimuloinnin ja vajeiden juoksuttamisen? Vastaus on, että nämä työpaikat katoavat sillä sekunnilla kun raha lakkaa juoksemasta, ellei tämä raha tule yksityissektorilta.

Palataan vielä tuohon lukuun, $21000000000000. Kuinka paljon rahaa OIKEASTI on tarjolla maailman markkinoilla? Ei taida olla ihan noin paljon, vaikka luku jaettaisiinkin useamman vuoden kesken. 5 vuoden ajanjaksolle jaettuna se tarkoittaisi reilu 4 tuhatta miljadia per vuosi. Oletetaan että Krugman on oikeassa ja korot eivät nouse, koska sijoittajilla on jaettavana tämä summa rahaa joka vuosi viiden vuoden ajan. Tämän ajanjakson päätteeksi USA:lla olisi 32 biljoonaa velkaa, jolle maksettaisiin - sanotaan vaikka 2% korkoa, eli USA:n valtio käyttäisi pelkkiin korkoihin 640 miljardia per vuosi. USA:n valtion verotuloista käytettäisiin siis 1/4 pelkkiin korkoihin. 3% korolla summa olisi 960 miljardia vuodessa ja 4% koroilla 1280 miljardia - puolet valtion verotuloista.

Ja tuo budjetti on muuten rajusti alijäämäinen.

On tietysti naurettavaa ajatella että korot pysyisivät ikuisesti näin alhaalla. Tätä Krugman kuitenkin käsittääkseni ajaa takaa.

Epäilemättä olen käyttänyt karkeaa ja epätarkkaa matematiikkaa, mutta luulen että kuka tahansa voi vetää loogiset johtopäätökset, että

USA:N VALTION VELANOTTOKYVYLLÄ ON OLEMASSA RAJA,

jonka asettaa markkinoiden luottamus USA:n valtion kykyyn maksaa velkansa takaisin. Kaikki velalliset joutuvat täyttämään samat ehdot markkinoilla ja nämä ehdot määrää sijoittajat globaalilla velkakirjamarkkinoilla. Kaikki velanottajat kilpailevat samoista sijoittajista. Kukaan ei ole erityinen. On olemassa luotonarvoisempia ja epäluotettavampia velallisia, ja korot nousevat vastaamaan riskiä. Mikä riski on? Se on mahdollisuus, että

LAINANOTTAJA EI KYKENE MAKSAMAAN VELKOJAAN TAKAISIN.

Eli suomeksi sanottuna maksuhäiriön riski nousee eksponentiaalisesti mitä suurempi velka on verrattuna tuloihin. Täksi maksuhäiriöksi lasketaan myös se, että velallinen yrittää maksaa takaisin devalvoidulla valuutalla eli yrittää inflatoida velkansa pois.

Eli joko Krugman on väärässä, tai sitten puhumme aivan eri mittaluokan summista. Ehkä Krugman tarkoittaa vain että USA:n valtio voi ottaa lainaa, sanotaanko muutaman biljoonan verran? Hän on todennäköisesti oikeassa. Muutaman biljoonan lisäys valtion velkaan ei aiheuta kovin suurta riskin lisäystä - joskin se epäilemättä jonkin verran riskiä nostaa. Valitettavasti muutama biljoona ei ole kovin paljon laajemmassa mittakaavassa. Jokainen dollari jonka amerikkalainen kuluttaja säästää on pois kulutuksesta. Kuluttajat, yritykset ja pankit deleveroivat historiallisen korkeita ja kestämättömiä velkatasoja pois. Näitä "kadotettuja" dollareita on paljon enemmän kuin muutama biljoona.

Loppukaneetiksi:

Kulutukseen otettu velka on todellisuudessa kysynnän siirtämistä tulevaisuudesta nykyhetkeen. Otan lainan, että voin ostaa kulutushyödykkeen nyt, enkä vasta sitten kun olen säästänyt sitä varten. Suurten ostosten kuten autojen kohdalla tämä ajallinen kysynnän siirto on useita vuosia. Talojen kohdalla kymmeniä vuosia. Plasmatelevisioiden kohdalla kenties joitain kuukausia. Joka tapauksessa, kulutuksen siirtäminen tähän hetkeen tulevaisuudessa ei ole ilmaista. Velka pitää maksaa korkojen kera takaisin, jolloin todellisuudessa nettovaikutus on ollut NEGATIIVINEN. En voi ostaa kulutushyödykettä tulevaisuudessa, sillä ostin sen tänään velkarahalla. Minun on ensin maksettava velka pois ja vasta sitten voin ottaa lisää velkaa tai mahdollisesti SÄÄSTETTÄVÄ uutta ostosta varten.

Kun puhutaan globaalista velkakuplasta, pitäisi myös puhua globaalista kulutuskuplasta. Kysyntää siirrettiin astronomiset määrät tulevaisuudesta tähän hetkeen. Kun velka on maksettava takaisin, tarkoittaa se absoluuttisen välttämättömästi sitä että kulutuksen kokonaismäärän on heikettävä sen verran mitä velkaa maksetaan takaisin. Sen takia meillä on nyt tiedossa kovat ajat. Nälkävyötä on kiristettävä. Keynesiläinen stimulointi tulee epäonnistumaan joka tapauksessa, sillä kestämätön velan määrä on pienennyttävä kestävälle tasolle suhteessa kansantuotteeseen...

 

[Poro72]

Kun puhutaan globaalista velkakuplasta, pitäisi myös puhua globaalista kulutuskuplasta. Kysyntää siirrettiin astronomiset määrät tulevaisuudesta tähän hetkeen. Kun velka on maksettava takaisin, tarkoittaa se absoluuttisen välttämättömästi sitä että kulutuksen kokonaismäärän on heikettävä sen verran mitä velkaa maksetaan takaisin. Sen takia meillä on nyt tiedossa kovat ajat. Nälkävyötä on kiristettävä. Keynesiläinen stimulointi tulee epäonnistumaan joka tapauksessa, sillä kestämätön velan määrä on pienennyttävä kestävälle tasolle suhteessa kansantuotteeseen...

Ihan mielenkiinnosta Tomppa : oletko sitä mieltä että tietyllä tavalla sääntely on johtanut nykyiseen tilanteeseen?
Ilman sääntelyä olisimme paljon paremmassa tilassa juuri nyt?
Miten valtioiden puuttumiset näkisit?
Onko keynesiläisyys siis kaikessa mielessä tuhoontuomittu ajatusmalli?

Mielenkiinnosta todellakin kyselen, olen huomannut että sinulla selvästikin liikkuu, ja siinä mielessä olisi ihan mielenkiintoista lukea näkemyksiäsi.

 

[sivis]

Hyvä on, oletetaan ettei Viro 2000 vuonna olisi valinnut talouspolitiikka jonka se valitsi. Viro olisi valtiollistanut kaikien, talous olisi kasvanut 4% keskimäärin vuodessa. Seitsemän vuoden jälkeen BKT olisi kasvanut yhteensä 31,59%. Sama lama kohtaisi Viroa tästä huolimatta, nyt vain ei olisikaan sitä puskuria niin paljon. Menisi huonommin kuin nyt menee. Mielestäni on parempi tuplata seitsemässä vuodessa ja ottaa kaksi vuotta yhteensä takkiin 5%, kuin kasvaa seitsemässä vuodessa 31,59% ja ottaa takkiin 1%.

Viron talouskasvu on luotu kiihdyttämällä luotonantoa ja velanottoa. Aika ikävää voi olla, kun varallisuusarvot laskevat todellisille tasoilleen. Näin siksi, että spekulointi nousevien varallisuusarvojen avulla ei ole enää lainarahalla mahdollista. Todennäköisestihän talouskasvu Virossa olisi ollut maltillisempaa ja näin ollen kohtaava lama myös lievempi. Miksi maltillinen talouskasvu ei ole toivottavaa?

Miksi Virossa menisi mielestäsi huonommin, jos "markkinoiden" ei olisi annettu määrätä? Virolaiset eivät olisi ainakaan tappiin asti velkaantuneita. En tarkoita, että kaikki pitäisi olla valtio-omisteista, mutta tässä tapauksessa "friedmanilainen logiikka" on tarkoittanut lähes KAIKEN sääntelyn purkamista markkinoilta.

EDIT:

Ja Tomppa on selkeästi käyttänyt aikaa ja vaivaa tuon pohtimiseen ja kirjoittamiseen. Vaikutti todella mielenkiintoiselta. Jos tosiaan unohdetaan ideologinen debatti välillä, niin noita kysymyksiä on todella mielenkiintoista pohtia.

Sitten yksi asia, jota et mielestäni huomioinut. Oletit tekstissäsi, että KAIKKI ovat ottaneet liikaa velkaa ja tämä aiheuttaa deleveraging-ilmiön. Eikö yhteiskunnassa ole kuitenkin myös ihmisiä, jotka eivät ole ottaneet liikaa lainarahaa ja haluaisivat ottaa uutta lainaa? Ihmiset eivät kuitenkaan pysy samoina, vaan uusia syntyy ja vanhoja kuolee... nuoret haluavat lainaa ensiasuntoa varten jne. Varallisuusarvot tulevat kyllä laskemaan, siitä olen samaa mieltä kanssasi.

Tietenkin jos suurin osa keskiluokasta on vetänyt lainat tappiin, niin sitten ollaan kusessa. Oltiinko tässä tilanteessa jo 2001, jonka jälkeen talouskasvua luotiin vaan sillä, että lainarahaa lykättiin myös persaukisille? En tiedä vastausta.

 

[rollipeikko]

Kun puhutaan globaalista velkakuplasta, pitäisi myös puhua globaalista kulutuskuplasta. Kysyntää siirrettiin astronomiset määrät tulevaisuudesta tähän hetkeen. Kun velka on maksettava takaisin, tarkoittaa se absoluuttisen välttämättömästi sitä että kulutuksen kokonaismäärän on heikettävä sen verran mitä velkaa maksetaan takaisin. Sen takia meillä on nyt tiedossa kovat ajat. Nälkävyötä on kiristettävä. Keynesiläinen stimulointi tulee epäonnistumaan joka tapauksessa, sillä kestämätön velan määrä on pienennyttävä kestävälle tasolle suhteessa kansantuotteeseen...

Globaali kulutuskupla sisältyy olennaisesti myös ympäristön tilaan, tai oikeastaan ympäristön kantakykyyn. Kuten Tompan postissa mainittiin, kysynnän siirtäminen tulevaisuudesta nykyhetkeen on tapahtunut myös ihan reaalisella luonnonvarojen käytön tasolla. Vaikka ihmiskunta selviäisi tästä nykyisestä, talouden luomasta kriisistä, ja sen jälkeen jatkaisi samaa rataa, on seuraava ja vielä rankempi kriisi jo näköpiirissä.

En tiedä miten talousteoria luo rahaa ja omaisuutta tyhjästä, esim. luomalla rahaa velaksi ja irrottamalla omaisuuden rahassa mitattavan arvon sen oikeasti reaaliarvosta (siis pankilla on 100€ oikeaa rahaa ja sitä vastaan 1000€ tai 10 000€ velkaa ulkona), mutta reaalisessa fyysisessä ympäristässä tämä ei onnistu. Jatkamalla viimeisien vuosion kulutushuumaan taloista kulutusta, ihmiskunta käyttää tulevaisuuden, eli ensi vuoden ja sitä seuraavan vuoden resurssinsa jo tänä vuonna. Lopputuloksena voi olla ainoastaan nykyisen kaltainen, finanssikriisiin verrattavissa oleva globaalin ekosysteemin romahdus, jonka jälkeinen resurssien käyttö on suhteutettava olemassa oleviin luonnonvaroihin -> joita on olennaisesti liian vähän jos ei kohta systeemi muutu.

Vertaus: Talouskriisi iskee ja lainan saanti loppuu. Ok, ikävä tilanne mutta suurin osa meistä vielä pärjää jollain tavalla. Kun ekologinen kriisi iskee, vähän huonompi juttu. Tällä kertaa meiltä ei lopu raha tai bittivirta, ainoastaan leipä kaupoista ja sähkö pistorasiasta. sitten ollaan kunnon viidakossa.

Muistan kuinka Tomppa sanoit aikaisemmin että talous on kaikista tärkein. Mä väitän että talouden perusta on kaikista tärkein.

 

[takomo]

Täällä on oikeasti niin hyvää keskustelua parilla avainhenkilöllä, että huhhuh. Niitä ei voi kuin mielenkiinnolla lukea.

Vertaus: Talouskriisi iskee ja lainan saanti loppuu. Ok, ikävä tilanne mutta suurin osa meistä vielä pärjää jollain tavalla. Kun ekologinen kriisi iskee, vähän huonompi juttu.

Tätä olen myös kelannut. Ja vaikka ajatus valtion ohjaamisesta oikeaan kulutukseen täällä torpattiinkin, en usko ihmisen oleva kykenevä itsenäisesti kontrolloimaan/vähentämään kulutustaan. Osin juuri siksi, mitä joku tuolla sanoi "että mä haluan ainakin että mulla on isompi mersu kuin naapurilla". Valitettavasti iso osa meistä ajattelee vain omaa napaansa, ja jos ei saa konkreettista hyötyä heti nyt heti, on heittämässä pyyhkeen kehään ja lopettamassa sitten kaiken yrittämisen ja tekemisen.

Summa summarum: voin olla ja toivottavasti olen väärässä, mutta mielestäni yksilö ei kykene ajattelemaan tekojensa seurauksia osana suurempaa kokonaisuutta tai aikaa.

 

[Poro72]

Täällä on oikeasti niin hyvää keskustelua parilla avainhenkilöllä, että huhhuh. Niitä ei voi kuin mielenkiinnolla lukea.


Tätä olen myös kelannut. Ja vaikka ajatus valtion ohjaamisesta oikeaan kulutukseen täällä torpattiinkin, en usko ihmisen oleva kykenevä itsenäisesti kontrolloimaan/vähentämään kulutustaan. Osin juuri siksi, mitä joku tuolla sanoi "että mä haluan ainakin että mulla on isompi mersu kuin naapurilla". Valitettavasti iso osa meistä ajattelee vain omaa napaansa, ja jos ei saa konkreettista hyötyä heti nyt heti, on heittämässä pyyhkeen kehään ja lopettamassa sitten kaiken yrittämisen ja tekemisen.

Summa summarum: voin olla ja toivottavasti olen väärässä, mutta mielestäni yksilö ei kykene ajattelemaan tekojensa seurauksia osana suurempaa kokonaisuutta tai aikaa.

Helvetin hyvin summattu.

 

[TroynPaluu]

Todella hyviä postauksia. Itse näen yhtenä tämän kriisin hyvistä puolista sen, että ihmiset kuluttavat vähemmän ja keskittyvät enemmän must-have -tuotteiden ostoon kuin sokeaan ja huolettomaan perusteettoman optimistiseen lainarahalla mälläilyyn.

 

[Poro72]

Hyvä on, oletetaan ettei Viro 2000 vuonna olisi valinnut talouspolitiikka jonka se valitsi. Viro olisi valtiollistanut kaikien, talous olisi kasvanut 4% keskimäärin vuodessa. Seitsemän vuoden jälkeen BKT olisi kasvanut yhteensä 31,59%. Sama lama kohtaisi Viroa tästä huolimatta, nyt vain ei olisikaan sitä puskuria niin paljon. Menisi huonommin kuin nyt menee. Mielestäni on parempi tuplata seitsemässä vuodessa ja ottaa kaksi vuotta yhteensä takkiin 5%, kuin kasvaa seitsemässä vuodessa 31,59% ja ottaa takkiin 1%.

Hyvä on, katsoisitko aikokoneen vuodelta 2007, islannista ,joka samoin valitsi oman tiensä. http://www.yle.fi/player/player.jsp?actionpage=3&id=288845&locale=Se oli se sama tie, monessa mielessä. Katso vaikka 11:00 eteenpäin, näet kuinka islannin ulkoministeriön huippuosaajat osaavat arvioda taloudellisia huippuosaajia, jotka tekevät maalle pelkästään hyvää.

meanwhile in Swe... Iceland : http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/48029-hallitus-nurin-islannissa

 

[Poro72]

"Islannissa on osoitettu jo kuukausikaupalla mieltä hallitusta vastaan talouskriisin vuoksi. Maa on joutunut kansallistamaan suurpankkejaan ja sen valuutan arvo on romahtanut."

 

[Tomppa85]

Ihan mielenkiinnosta Tomppa : oletko sitä mieltä että tietyllä tavalla sääntely on johtanut nykyiseen tilanteeseen?
Ilman sääntelyä olisimme paljon paremmassa tilassa juuri nyt?
Miten valtioiden puuttumiset näkisit?
Onko keynesiläisyys siis kaikessa mielessä tuhoontuomittu ajatusmalli?

Mielenkiinnosta todellakin kyselen, olen huomannut että sinulla selvästikin liikkuu, ja siinä mielessä olisi ihan mielenkiintoista lukea näkemyksiäsi.

Sääntely sinänsä ei johtanut talouskriisiin, vaan valtioiden ja keskuspankkien epäsymmetrinen talous- ja rahapolitiikka. Meillä olisi pitänyt olla syvä taantuma teknokuplan jälkeen, mutta se estettiin avaamalla rahahanat ja laskemalla rahan hinta hyvin alas. Halpa raha oli polttoaine, joka mahdollisti kaiken muun. Tästä syystä Greenspan on suurin syyllinen nykyiseen lamaan.

Epäsymmetrisyys jatkui valtion budjettitasolla. Bush juoksutti vajeita, alensi suurituloisten veroja ja kävi sotaa. Hallituksen ideologia oli näennäisesti vapaa markkinatalous, käytännössä markkinataloutta kuitenkin manipuloitiin vastuuttomalla taloudenpidolla.

Emme voi päästää Clintoniakaan pälkähästä. Hänen aikanaan vanhoja säännöksiä poistettiin, mikä lisäsi jälleen epäsymmetrisyyttä ja johti käytännössä suurempiin vipukertoimiin investointipankeilla ja muilla finanssialan toimijoilla.

Kun 9/11 tapahtui, nostettiin Amerikassa shoppailu isänmaalliseksi kunnia-asiaksi. Ja kuluttajat ryntäsivät innokkaasti kauppoihin, ja kiinteistömarkkinoille.

Viimeiseksi lähti käsistä ihmisten realiteetit. Syntyi massapsykoosi, mania, joka kohdistui kiinteistömarkkinoille. Yhtäkkiä olimme taas "uudessa taloudessa", jossa asuntojen arvot nousevat ikuisesti. Ihmiset ottivat HELOC (home equity line of credit = asunnon arvon noustessa voi noussutta arvoa vastaan ottaa lainan) lainoja päästäkseen käsiksi asuntojensa paperivoittoihin. He käyttivät kaikki nämä rahat kulutukseen - lomamatkat, autot, kotiteatterit jne. Kukaan ei miettinyt mitä tapahtuisi kun asuntojen hinnat väistämättä kääntyisivät laskuun.

Siinä sivussa meillä on ollut kaikenmaailman Madoffeja, jotka toimivat impotenttien valvojien silmien alla. Madoff ei tehnyt yhtään kauppaa 13 vuoteen, pyöritti 50 miljardin ponzia ja SEC:tä oltiin varoitettu useaan otteeseen epäilyttävästä toiminnasta. Eli vaikka säännöt olisivat olleet olemassa, niitä ei valvottu.

Markkinafundamentalismi ei toimi, mikäli samalla toisella kädellä lappaa rahaa systeemiin lisää ja tekee kaikkensa kannustaakseen talousjärjestelmää toimimaan mahdollisimman vastuuttomasti.

Nyt kaikki illuusiot markkinafundamentalismista ovat kadonneet, ja olemme siirtyneet toiseen ääripäähän. Nyt meidän on sosialisoitava tappiot, pelastettava spekuloijat, pankit ja vastuuttomat velalliset koska vaihtoehto olisi "liian kauhea."

Here's a news flash: Olemme tässä tilanteessa koska emme suostuneet nielemään tiukkaa lääkettä edellisellä kerralla. Keynesiläisen stimulointipolitiikan vuoksi olemme tässä jamassa. Greenspan löysi "vian systeemistä." Nyt on vihoviimeinen mahdollisuus puristaa mätä systeemistä. Valitettavasti tämä tarkoittaa systeeminlaajuista likvidaatiota ja konkurssien aaltoa.

Sitten yksi asia, jota et mielestäni huomioinut. Oletit tekstissäsi, että KAIKKI ovat ottaneet liikaa velkaa ja tämä aiheuttaa deleveraging-ilmiön. Eikö yhteiskunnassa ole kuitenkin myös ihmisiä, jotka eivät ole ottaneet liikaa lainarahaa ja haluaisivat ottaa uutta lainaa? Ihmiset eivät kuitenkaan pysy samoina, vaan uusia syntyy ja vanhoja kuolee... nuoret haluavat lainaa ensiasuntoa varten jne. Varallisuusarvot tulevat kyllä laskemaan, siitä olen samaa mieltä kanssasi.

Sillä ei ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta, ovatko jotkut olleet vastuullisia ja säästäväisiä. Keskimääräinen velkataakka ratkaisee. Keskimäärin velkaa on aivan liikaa ja sen velan on kadottava.

Esim. Jos 60% ihmisistä on valtavasti velkaa, niin että kokonaisvelkamäärä on 200% GDP:stä ja 40% ihmisistä ei ole yhtään velkaa, joutuisi 40% ottamaan tuon 60% velkataakan harteilleen ja kokonaisvelkamäärä olisi silti 200%. Mikään ei olisi muuttunut, ainoastaan velalliset olisivat vaihtaneet osia säästäväisten kanssa.

Tietenkin jos suurin osa keskiluokasta on vetänyt lainat tappiin, niin sitten ollaan kusessa. Oltiinko tässä tilanteessa jo 2001, jonka jälkeen talouskasvua luotiin vaan sillä, että lainarahaa lykättiin myös persaukisille? En tiedä vastausta.

Vuonna 2000 velkaa oli liikaa, minkä vuoksi olisimme tarvinneet säästäväisyyttä (ja mahdollisesti deflaation) ja sen mukanaan tuoman pahan taantuman. Sen sijaan valtiot ja keskuspankit päättivät että tätä luonnollista korjausprosessia ei saa päästää tapahtumaan, ja yksityisen velan määrä kasvoi vielä enemmän, ennennäkemättömälle tasolle.

Nyt Krugmanit sun muut ehdottavat että toistaisimme prosessin. Mutta valitettavasti heidän keinonsa inflatoida uusi, isompi velkakupla ei onnistu. Tai pikemminkin voisi sanoa että onneksi. Tiedossamme olisi vain entistä pahempi tärviö.

Tällä hetkellä ihmiset eivät halua ottaa lainaa, koska he ovat tulleet järkiinsä. He eivät halua tehdä taloudellista itsemurhaa, toisin kuin idioottimaiset edustajansa valtion johdossa. Lainanottohalu on tyrehtynyt ja sen tilalle on tullut säästäväisyys. Vaikka pankit haluaisivat lainata keskuspankin injektoimat rahat eteenpäin, he eivät voi sulloa rahaa kuluttajien kurkusta alas väkipakolla. Ja joka tapauksessa pankit eivät ole järin innokkaita lainaamaan rahaa kuluttajille, jotka ovat ylileveroituneita, kohtapuoliin työttömiä ja joiden kaikki varallisuus on menettänyt puolet arvostaan - osakkeet, asunnot jne. Lainaisitko sinä miljoonan pummille? Vaikka saisit itse lainattua tuon miljoonan nollakorolla keskuspankilta? Vastaus on täysin yksiselitteinen. Siksi rahan kiertonopeus laskee ja Fedin printtausoperaatiot ovat tuloksettomia.

Keynesiläisyys vetää puoleensa poliitikkoja kuin paska kärpäsiä. Se antaa heille mahdollisuuden teeskennellä että he tekisivät tilanteelle jotain. Kukaan ei sano: "Olemme kusessa koska meillä näytti menevän niin hyvin. Nyt on eilispäivän känneistä maksettava krapulan muodossa." Sen sijaan sanotaan "nyt täytyy valtion tukea pulaan joutuneita ja stimuloitava talous uuteen nousuun." Se kuulostaa hyvältä mediassa ja saa poliitikot näyttämään empaattisilta. Valitettavasti järjellisen toiminnan kanssa tuolla ei ole kauheasti tekemistä.

Minusta Keynesiläisellä stimuloinnilla voi olla paikkansa, mutta vasta sitten kun kokonaisvelkataso on pudonnut historiallisesti kestävälle tasolle ja pääosa likvidaatiosta on tapahtunut. Tällöin taloudella on potentiaalia kasvaa, mutta ihmisten pessimismi estää kulutuksen ja investoinnit. Tällöin valtion stimulus voi toimia muuttaakseen ihmisten psykologisen suhtautumisen toiveekkaammaksi. Ajatellaan vaikka II Maailmansotaa. Se oli onneton tapahtuma, mutta sotaponnistukset siivittivät taloutta uuteen nousuun - ja tämä nousu lähti kestävältä pohjalta koska mätä huonojen lainojen ja investointien muodossa oli puristunut pois systeemistä.

Emme ole vielä tuossa pisteessä. Deflaation on annettava tapahtua. Pankkien on annettava kaatua ja niiden varallisuus on jaettava terveiden ja vakavaraisten tahojen haltuun. Ylivelkaantuneiden ihmisten ja yritysten on annettava mennä konkurssiin.

Nousukauden alettua valtioiden on ruvettava vähentämään velkataakkojaan ja saatava budjetit ylijäämäisiksi. Tämä hidastaa talouden nousua, mutta on välttämätöntä pidemmän päälle. Tämä on Keynesiläisyyden toinen puoli, jonka poliitikot haluaisivat unohtaa. Tarkoittaahan taloudellinen kurinalaisuus menojen leikkausta. Ja kenet viimeksi valittiin vaaleissa sen pohjalta, että hän lupasi leikata valtion menoja?

Tässä erään ajattelijan pessimistinen näkemys:

"A democracy cannot exist as a permanent form of government. It can only exist until the voters discover that they can vote themselves largesse from the public treasury. From that moment on, the majority always votes for the candidates promising the most benefits from the public treasury with the result that a democracy always collapses over loose fiscal policy, always followed by a dictatorship. The average age of the world's greatest civilizations has been 200 years.

Great nations rise and fall. The people go from bondage to spiritual truth, to great courage, from courage to liberty, from liberty to abundance, from abundance to selfishness, from selfishness to complacency, from complacency to apathy, from apathy to dependence, from dependence back again to bondage."

-Alexander Fraser Tytler

Eikö tuo sopisikin kuin nyrkki silmään kuvaamaan keskimääräistä länsimaalaista kansanvaltaa? Onneksi me suomalaiset opimme kovan läksyn viime lamasta ja hallituksemme on harjoittanut kurinalaista talouspolitiikkaa. Suurimmassa osassa maailman maita tilanne on paljon huonompi.