Voimaharjoittelun merkitys eri urheilulajeissa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Moksu
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Ei ehkä yleisin tai tärkein urheilijan harjoitusmetodi mutta hyödyllinen kyllä.

Siltikin nihkeilen. Mikä peruste ketjujen käytölle on, jos treenipainot ovat noin pienet, mitä videolla näytti olevan? Luulisin, että jos loppuojennuksissa on heikkoa kohtaa, niin pienillä painoilla vielä treenatessa ne ihan tavalliset kyykkäilyt ja punnerrukset ovat parhaat metodit.

Sitten kun rauta on isoa, niin keinotkin lisääntyy.

Sitten tuohon peruskuntokauden esimerkkeihin. Tehdään seuraavat oletukset:

- jääkiekkoilija, 25v, habitus mallia semi-puuhelmi eli 180/70, rasvat 20%.
- peruskuntokausi, aikaa 3kk
- tavoitteena lisää voimaa lajiin ja jos tulee lihaa luiden ympärille niin se on tietysti plussaa
- juoksukuntoa on jo erittäin hyvin lajin tarpeisiin
- ravinto-ojeistus maillia teurasnauta (paljon protua yms.)
- salille 3-4 viikossa

Nyt tarvitaan siis punttiohjelma, lenkkeilyt, lajiharjoitukset ja muut jeesustelut hoituu seuran kanssa. Sovitaan, että keho on about tasapainossa notta ei tarvitse lähteä suunnittelemaan mitään strukturaalista balanssia.

Irtooko keltään mitään?

Nyt jäi vielä hieman auki, että oliko pelkästä punttiohjelmasta kyse? Muistaakseni jto on useamminkin antanut vinkkejä jääkiekkoilijan punttitreeniin ja jton vinkistä kannattaa ottaa vaarin. Yritin searchilla ettiä, mutta ei nyt tarttunu.

Peruskuntoharjoittelusta yleensä, niin silloin pitäisi sitä harjoituskapasiteettiä saada lisättyä ja 18-v kolli pystyy treenaamaan PALJON. Harjoittelun ei pidä tietenkään olla niin kovaa, mutta treenejä pitäisi kertyä iso läjä. Mielestäni sitä harjoittelumäärääkin kannattaa alkaa lisäämään progressiivisesti.

Ei tietenkään puntissa tarkoita sitä, että käydään 12xviikossa salilla, mutta puntin lisäksi kaikenlainen muu oheisharjoittelu.

Puntin osalta 2kk perusvoimaa ja 1kk maksimivoimaa. Perusliikkeet käyttöön: penkit, leuat, kyykyt, rinnalleveto ja paljon keskivartaloa vahvistavaa. Eikös se jton 3x4->6x6 ajatus toimis aika hyvin perusvoimakauteen. Tai vaikka isommilla toistomäärillä 3x8->5x10.

Edit.

Saakohan tuota kirjaa kirjastosta lainattua?

Hämärä muistikuva on, että olisin jossain kirjastossa ko. opuksen nähnyt.. en oo kyl aivan varma.
 
Itse laittaisin näin:
1.kuukausi
3-jakoinen, työntävät, vetävät ja jalat punttijakona. Iltapäivällä sali, aamupäivällä lenkit/intervallit hapenoton kehittämiseen, ei vielä kovin räjähtäviä liikkeitä. Mukaan vielä välipäiville pallopelit (squash, sulkapallo)
Perusliikkeitä ja 10-12toiston sarjoja 3-4 sarjaa. Ei rinnalleveto ym räjähtävää vielä mukaan
2.kuukausi
6-8toiston sarjat, 3-4sarjaa. enemmän rautaa käyttöön. Tempaus ja rinnalleveto mukaan punttiohjelmaan. Nyt sitten loikat ja muut mukaan, pallopelit kanssa mukana. Pidemmät lenkit vähemmälle.
3.kuukausi
2-jakoinen, sali 4-kertaa viikossa. Rinnalleveto, tempaus ym liikkeet mukaan. Painotus salin ulkopuolella loikissa ja nopeissa jaloissa.

Tuolla minä lähtisin 3kk pätkää rakentamaan.
 
Siltikin nihkeilen. Mikä peruste ketjujen käytölle on, jos treenipainot ovat noin pienet, mitä videolla näytti olevan? Luulisin, että jos loppuojennuksissa on heikkoa kohtaa, niin pienillä painoilla vielä treenatessa ne ihan tavalliset kyykkäilyt ja punnerrukset ovat parhaat metodit.

Sitten kun rauta on isoa, niin keinotkin lisääntyy.

Mulla on vähän sellanen kutina, että tuon muutaman sekunnin pätkän arvioiminen on just niin retadria kuin on tuo Ruutun Jaken videoklipin kohdalla nähty. :) Eiköhän tuossakin joku idea ole taustalla tai sitten on vaan show offia että "löytyy meiltä ketjutreeniäkin tms.

Mr. Refereelle iso plussa, jotain tommosta lisää. Tohon vielä kun saa perustelut että miksi mitäkin milloin niin alkaa oleen bueno.
 
Pulla perkele, et saa multa koko ohjelmaa ;) ja oot liian vanha mun valmennettavaksi ;)

Tuolla tyylillä aletaan junnuja koutsaamaan parin viikon päästä. Pienillä muutoksilla, sillä 15-vuotiaat tarvitsevat vähän erinlaista harjoitusta kuin tuo 18-vuotias. Meillä pääasiassa aletaan vasta nyt tuomaan punttia mukaan ohjelmaan. Suurin painotus meillä on liikkuvuudessa ja nopeudessa, ei niinkään voimassa.
 
Toisaalta poimittua. Tässä kertojana jto, jonka nut huggereita tämä foorumi on väärällään (ja ihan syystäkin).

jto sanoi:
kyllä se punttitreeni on hyvä apu lajiin kuin lajiin. se treenin tyyli vaan pitää olla niin erilainen haettaessa kestävyyttä/ räjähtävyyttä, kuten täällä jo on mainittu.

esim. kuulantyöntö vaatii eniten räjähtävää voimaa (vrt. teho)kaikista lajeista ja taitaa ne hieman punttiakin tehdä. jos on suuret maksivoima-arvot, on paljon paremmat mahdollisuudet rakentaa niistä suuret räjähtävyysarvot, kuin pienemmistä maksimitasoista.

ns. bodytreeni hidastaa ja tekee kankeaksi ehkä parista syystä pääasiassa:
- tehdään liikaa sarjoja loppuun asti --> tekniikka ja nopeus kärsii.
-ei tehdä nopeus- eikä koordinaatiotreenejä sitä omaa muuta lajia varten

teholajien urheilijat eivät tarvitse maitohappoja punttitreeneissään. ne haittaavat tehoja ja tekniikkaa.

joku jääkiekosta puhui ja sanoi, että puntti vei kestävyyden. periaatteessa tottakin. toisaalta voiman lisäys lisää kestävyyttä, muttei päinvastoin. kiekkoilijan tulisi mielestäni olla mieluummin kova kyykkääjä, kuin kova lenkkeilijä. tarpeeksi kovat voima-arvot voidaan oikean lajivoima ja -kestävyysharjoittelun kautta jalostaa siihen anaerobiseen suuntaan. janeckykin kyykkäsi ihan kohtuudella aikanaan... lisäksi suuremmasta voimasta saa suurempaa nopeutta.

tää ei tietenkään ole tulkittavissa kaavalla enemmän voimaa --> parempi kiekkoilija. gretzky aikanaan sanoi, että aloittaa punttitreenin heti kun näkee levytangon tekevän maalin

http://www.pakkotoisto.com/treeni/2485-voimaharjoittelun-vaikutus-muihin-lajeihin/#post28582

Kultaa.
 
Ensiksi: Moksulta hyvää juttua.

Sitten kysymys, saa vastata kunhan perustelee vastauksensa: Kumpaa näistä kahdesta sinun mielestäsi pitäisi esim. jääkiekkoilijalla painottaa: intervalliharjoittelua (vetoja yms.) vai juoksulenkkiä tasasykkeellä?

Jos pelataan huipputason lätkää 30s vaihdoilla, niin melko itsestään selvästi intervalleja. Jos pipolätkää 1,5h "vaihdoilla" niin sitten sitä toista. Perusteluna tietysti lajisuorituksen luonne ja kestoaika.

Intervallien maksimaaliset adaptaatiot näyttävät tulevan esiin siinä 3-6 viikon jälkeen. Mitäs sitten tehdään?

Lätkässä vielä aerobinen puoli on vahvasti mukana, jo minuutin suorituksessa puolet energiantuotannosta tulee aerobisesti. Ja palautuminen niiden lyhyiden stinttejen välillä tulee aerobiselta puolelta.

Tämä ei tarkoita sitä, että intervallit olisivat turhia ja niitä ei kannata tehdä ollenkaan. Eikä sitä, että aerobinen treeni olisi kaikista tärkein ja ainoa mitä saa toteuttaa.

Lätkä on vielä siitä erilainen laji kuin monet muut, että hyvässä kunnossa pitää olla todella pitkän aikaa, kun kamppailulajeissa pitää olla huippukondiksessa vain muutaman kerran vuodessa muutaman minuutin ajan.

Lähtökohtia: Jenkkiläiset harjoittelevat intensiteetiltään koviten ja ovat oletettavasti vahvimpia. Itä-blokin painijat jyräävät mielestäni maailman kovimmassa kamppailulajissa. Kummassakin maassa erittäin hyvä harrastajamassa, kova karsinta lajissa sekä (näennäisesti) laadukas valmennus.

Technique.

Moksu:Kyllä ne pikajuoksijat juoksevat jos lämmitelyjä ei lasketa, niin kaikki spurtit aina täysillä tehoilla. Eli pikavoimaa selvästi. Ne on sitten jotain 3000m yms. juoksijoita jotka juosksevat eri vauhdeilla.

Ei aivan.

Esim. jo edesmenneen Charlie Francisin (ehkä maailman parhaita pikajuoksuvalmentajia) urheilijat juoksivat vain kaksi, aivan maksimissaan kolme kertaa viikossa täydellä teholla. Välipäivinä sitten vedettiin alle 65% teholla. Auttoi palautumaan, jotenkin sai treenattua tekniikkaa ja piti painon alhaalla.
 
Ja tuohon intervallijuttuun vielä. Minkälaista intervallitreeniä?

Anaerobista kapasiteettia vai anaerobista voimaa? Aerobista kapasiteettia vai aerobista voimaa? Alaktista kapasitettia vai alaktista voimaa?

Sitten vaikka tuohon Pullan kysymykseen.

Jos aikaa on tuo kolme kuukautta, siinä voisi hinkata melko suuria määriä. Kauden aikan sitten treeni kaksi viikkoon, kovalla intensiteetillä ja matalalla volyymillä, sillä pysyy suorituskyky parhaiten, eikö haittaa muita treenejä/pelejä.

En tuosta maksimivoimasta oikein tiedä, se piikkaantuu helposti ja siinä tavallaa tuhlataan aikaa kun sen saa parhaiten esiin pienemmillä määrillä. Ja jos määrää pienennetään paljon ja panostetaan kunnolla siihen maksimivoimaan tuossa peruskuntokaudella, tulee maksimivoima kuitenkin laskemaan kauden mittaa ja piikki olisi juuri tuossa alkukaudessa.

Jos on tuo 12 vk. aikaa ja heti starttaa kausi, siinä voisi vetää ekaksi kolme kovaa viikkoa, yksi kevyt-rytmillä. Vika setti voisi olla volyymiltä vähän pienempi. Voimien pitä'isi kyllä kasvaa helposti tuona aikana, vaikka määrä olisi suuri. Pitkä kausi takana, ja siihen vielä ylimenokausi ja sitten päälle sopivan erilainen treeniärsyke ja paljon ruokaa.

edit. Jtolta hyvää juttua, kuten yleensä. Tällä kertaa käytännön puolelle vähän vähemmän. Ehkä vähän unohdettiin se aerobinen puoli ja sekoitettiin maitohappo ja laktaatti.

edit 2. Kuten joku jo sanoi, hyvä threadi. Näitä tulee valitettavan vähän. Ja jäävät helposti unohduksiin.
 
Sain katottua nyt tuon videon ja oon kyllä lähes sanaton. Mun mielestä tuossa esiintyy lähes kaikki nykyaikainen hömpötys. Kait nuo jonain koordinaatiotreeninä menee ja ovat varmasti hyviäkin tasapainoiluun. Olihan tuolla hyviä tuli ja liike harjoitteita, jotka ovat varmasti hyviä ja lajinomaisia koripalloon.

Tuo koutsi oli kyllä... innoittava.

Juu, no tuo Steve Hess on kyllä loistava :) ... Mutta ymmärtääkseni myös jalkapalloilijat ja NFL pelaajat tekevät tuollaista vastus harjoittelua tosin eivät ehkä yhtä paljon kuin koriksen pelaajat.

Sitten niistä ruudun hypyistä... En tiedä mitä se oli, mutta oletin että ideana oli se että laitettiin kevyt paino niskaan. Ja sitten muutama hyppy tyylillä täysiä niin korkeelle kun menee.

Ja jos tuo nyt sitten hömpötystä on niin kumma juttu siinä mielessä että aika fyysisiä kavereita sieltä NBAsta, NFLstä lyötyy...
http://www.youtube.com/watch?v=cKpIzKb_5ac&feature=fvwrel
Ja tuo esimerkkinä että kyllä ne siellä rapakon takana ihan tuota perinteistäkin sali treeniä tekee.
 
Nää youtube videot alkaa olemaan todella huonoja esimerkkejä koska noita treenejä pitäisi katsoa kokonaisuutena ja 5min video pätkä on enemminkin promoa pelaajalle kuin oikea esimerkki siitä miten he suorittavat kesätreenit.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mielenkiintoinen ketju kyllä ja pitää käyttää tilaisuus hyödyksi ja mainostaa hieman omaa lajia eli jenkkifutista. Voimaharjoittelu on erityisesti offseasonilla koko harjoittelun perusta koska lajissa vaaditaan maksimaalista voimantuottoa. Perusohjelmissa käytetään nimenomaan perusliikkeitä kuten penkkiä, maastavetoa, rinnallevetoa, kyykkyä ja niiden variaatioita. Apuliikkeitä toki on paljon ja joukossa löytyy laidasta laitaan harjotteita mutta perusta on yleensä rakennuttu noiden liikkeiden ympärille.
NFLssä on muutenkin muihin joukkuelajeihin ja useimpiin yksilölajeihinkin verrattuna aivan käsittämättömiä atleetteja. Voiman, nopeuden ja liikkuvuuden kombinaatio on sellainen että sitä ei monissa muissa lajeissa kohtaa. Esimerkkinä San Franciscon 49ersin Vernon Davis. Collegen voimaennätykset 21 vuotiaana: Penkki 210kg, kyykky 310kg, Raaka rinnalleveto 160kg, vauhditon pituus 325cm ja 40yardia 4.38s Mitat 191cm ja 113kg
Vastaavia esimerkkejä löytyy runsaasti. Tässä vielä kuva kyseisestä herrasta.
http://bestcelebrityworkouts.com/wp-content/uploads/2010/12/vernon-davis1.png
Ja tässä video mikä todistaa että hevosvoimia löytyy
http://www.youtube.com/watch?v=F1FHm_EmcRw
 
Nyt on ATL:llä niin paljon virhuksia ja/tai väärin ymmärryksiä tuo ylläoleva teksti täynnä, että kannattaa ehkä kuiten panostaa siihen lukemiseen enempi kuin ohjeistamiseen.


Pulla: -Siis esimerkki peruskuntokauden treeneistä, mutta kenelle? Kamppailijalle, futarille, lätkähemmolle, keihäänheittäjälle..? Ja mitä tulee harjoitteisiin/sarjoihin/toistoihin/jaksotuksiin ym., niin tokihan niiden sisälle mahtuu huimastikkin vaihtelua eri urheilijoiden välille, vaikka sama laji olisikin kyseessä. Eli uskallampa väittää, että turhan kaiken kattava pyyntö nuin yhtäkkiä vastata kenekään kovinkaan selventävästi.

Voiman lajeista, sun muista en välttämättä hirveästi ymmärrä ja koitan oppia kokoajan, jos vaikka te valoittaisitte sitä asiaa hieman. Mutta treenaamisesta kyllä ymmärrän sen että mikä omissa lajeissa (Koripallo, Pikajuoksu) toimii ja miten niissä harjoitellaan.

Ja mitäs väärinymmärryksiä tuossa ylläolevassa tekstissä sitten oli? Ohjeistustahan pyysin teiltä ennemminkin, kun yritin kysellä noita asioita ja kommentoin vain omiin lajeihin ja niiden treenaamiseen liittyen. Jospa te sitten voisitte ohjeistaa, niin että ymmärtäisin nuo asiat oikein? Tuo ei kuitenkaan ilmeisesti virheellisiä käsityksiäni korjaa että ilmoitetaan että jotain on pielessä, mutta ei kerrota mitä.
 
ATL: -No niitä asiavirheitä ja/tai väärin ymmärryksiä oli niin paljon, etten jaksa erikseen alkaa niistä esitelmää kirjoittamaan. Täältä kun löytyy huomattavasti mua paremmin ja selvemmin nuita asioita kirjoittavia, joten jätän se heille. itse pysyn mielummin siellä kasvotusten tapahtuvan valmennuksen ja tiedon jaon puolella.

Mutta jos nyt kuiten joitain esimerkkejä mitä nuilla asiavirheillä ja väärinymmärryksillä tarkoitin, niin:
- ei, pikajuoksijat ei todellakaan tee läheskään suurinta osaa juoksuistaan täysillä tehoilla, itse asiassa hyvin vähän. Muut juoksut on enempi tekniikka ym. painotteisia.
- Ruudun tekemät kyykky hypyt ei olleet räjähtävän voiman harjoittelua, ainakaan nuo mitä videolla oli. Ennemmin jonnin sortin "nopeuskestävyys" juttuja, jossa taustalla saattoi olla esim. hyppy korkeuden säilyttäminen useiden sarjojen ajan tai sinne päin. paha sanoa kun ei tiedä kyseistä harjoitus kerrasta/jaksosta mitään.
- Painoliivit ei paranna koordinaatiota hyppiessä ym. pikemminkin päinvastoin. Moneen muuhun tarkoitukseen ne taas toimii oikeinkin hyvin, tilanteesta ja harjoituksen halutusta vasteesta riippuen.
- pitää osata erottaa toisistaan nopeus, nopeuskestävyys ja (perus)kestävyys, eli termit hiukka hukassa.


Jokohan tuossa oli niitä virhuksia ja/tai väärin ymmärryksiä listattuna riittämiin, jotta voidaan sanoa tekstin olleen aikasta täynnä niitä?


edit. Eikä tää todellakaan ole millään pahalla sanottua, vaan ihan sillä ajatuksella, että pidetään keskustelu ennemmin asia- kuin mielipidepitoisena.
 
Hyvää osallistumista kaikin puolin tähän aiheeseen! Hyvä, että tällainen keskustelu kiinnostaa muitakin.
Tuolla minä lähtisin 3kk pätkää rakentamaan.
Näytti hyvältä rungolta! Miks et ottaisi esim. riveä jo alusta mukaan punttihommiin? Eikö se tekninen kehitys ja voiman kehitys siinäkin olisi parempaa pidempään tehtynä? Onko teillä hyvää tekniikkavalmennusta painonnostoon kun sitä yleensäkin olet ajatellut liittää mukaan?
Harren kirjassa on muuten nuortenkin valmennuksesta asiaa.
Mulla on vähän sellanen kutina, että tuon muutaman sekunnin pätkän arvioiminen on just niin retadria kuin on tuo Ruutun Jaken videoklipin kohdalla nähty. :) Eiköhän tuossakin joku idea ole taustalla tai sitten on vaan show offia että "löytyy meiltä ketjutreeniäkin tms.
Joo turhahan nuiden urheilijoiden treeniä on arvioida muutaman sekunnin perustella, mutta liikkeen tekemisen tarkoitusperää voi mielestäni kuitenkin vähän arvioida kun näkee mitä tehdään ja millä.
Voiman lajeista, sun muista en välttämättä hirveästi ymmärrä ja koitan oppia kokoajan, jos vaikka te valoittaisitte sitä asiaa hieman. Mutta treenaamisesta kyllä ymmärrän sen että mikä omissa lajeissa (Koripallo, Pikajuoksu) toimii ja miten niissä harjoitellaan.
Kun sulla on kokemusta nuista koripalloista yms. Niin mitä mieltä oot tuosta erikoisemmasta koripallon oheisharjoittelusta? Näkisitkö sen hyödyllisenä?
NFLssä on muutenkin muihin joukkuelajeihin ja useimpiin yksilölajeihinkin verrattuna aivan käsittämättömiä atleetteja. Voiman, nopeuden ja liikkuvuuden kombinaatio on sellainen että sitä ei monissa muissa lajeissa kohtaa.
Samaa mieltä NFL on kyllä urheilun F1-liiga. Isolla rahalla pyörivä systeemi, jossa huippuunsa tuunatut äijät tekee kovaa jälkeä. Ovat kyllä varmasti aivan pirun lahjakkaita ja hyvin treenautettuja urheilijoita.

Nää youtube videot alkaa olemaan todella huonoja esimerkkejä koska noita treenejä pitäisi katsoa kokonaisuutena ja 5min video pätkä on enemminkin promoa pelaajalle kuin oikea esimerkki siitä miten he suorittavat kesätreenit.
Näinon. Mutta omasta mielestä on myös mielenkiintoista nähdä eri lajien oheisharjoittelua.

Ja jos tuo nyt sitten hömpötystä on niin kumma juttu siinä mielessä että aika fyysisiä kavereita sieltä NBAsta, NFLstä lyötyy...
Niinno tuo touhuhan on vain minun mielestäni hömpötystä  Mielestäni parempaa koordinaatioharjoittelua ovat perus telinevoimistelusta lainatut pyöriskelyt. Kovia urheilijoita tuolta NBA:sta löytyy, sehän on ihan selvä asia, mutta silti mielestäni tuo on joku uus villitys hyppyyttää ihmistä bosupallon päällä.

Kyllähän treenistä saa tasapainollisesti todella haastavan, mutta mielestäni sen coren treenaamiseen on muitakin keinoja ja voimaa pallon päällä seisoskelu ei kehitä.

kun kamppailulajeissa pitää olla huippukondiksessa vain muutaman kerran vuodessa muutaman minuutin ajan.

Hienoa saada ysikymppisen asiantuntemus sekaan! Tuohon kamppailupuoleen sen verran takerrun, että joissakin lajeissa niitä kisoja on jatkuvalla syötöllä. Harvemminkin kisaavat saattavat pitää kuntoa yllä, jotta sitä ei olisi niin tuskaista sitten raapia konetta taas kisakuntoon. En tiedä onko sitten harjoittelun jatkuvuuden kannalta parempi välillä lössähtää.


Harren kirjasta jotain:
Nopeusvoimaharjoituksissa on kulloinkin tarpeen mukaan parannettava voima- tai nopeusosuutta. Tässä on otettava huomioon lajispesifiset vaatimukset. Jos voimaharjoittelussa käytetään hyvin suuria ulkoisia vastuksia, maksimivoima ja supistusnopeus paranevat juuri näissä spesifisissä oloissa. Tällainen harjoittelu ei kuitenkaan paranna suoritusnopeutta sellaisissa lajeissa, joissa ulkoinen vastus on hyvin pieni. Jos harjoiteltaessa käytetään pieniä ulkoisia vastuksia, supistusnopeus lisääntyy nimenomaan näissä oloissa, mutta ei vaikuta suurempien vastusten hallitsemiseen nopeusvoimalla. Esim. kuulantyöntäjien on siis kehitettävä nopeusvoimaa sekä eri keinoin, että myös eri kuormituksin kuin miekkailijoiden.

Eli jos jääkiekkoon laittaa, niin eikös jääkiekonkin ulkoinen vastus ole hyvin pieni, jolloin suurista kuormista ei ole hyötyä? Jääkiekossa nopeuden tarve on myös syklistä, joten se painottaisi enemmän tarvetta sinne pikavoiman ja nopeuskestävyyden puolelle.

Harren mukaan nopeusvoimaa ja maksimivoimaa pitäisi kehittää samanaikaisesti ja ympärivuotisesti. Näin on saatu esim. mäkihyppääjillä ja heittäjillä positiivisempia tuloksia.

Harren kirjottelee myös näin: Jos lajiharjoituksessa käytetään esim liian suuria lisäkuormia (painoliivit, työntö- ja heittovälineet jne) liikkeen rakenne muuttuu, kuten mm. Nicklas on osoittanut korkeushyppääjillä.
 
kyllä tasapainohaasteiset jutut kehittää voimaa hyvinkin tehokkaasti. ihan ehdottoman kovia treenejä pystytään suunnitteleen pelkällä kehon painolla ja lisäämällä haastetta nimenomaan tasapainon kautta. erilaiset koordiaatiotreenit valitaan lajia tukeviksi, eikä yleisesti. vaikka voimistelu on hyvä laji, ei sillä esim. koripalloon oo semmosta siirtovaikutusta kuin esimerkiksi kamppailuihin, kiipeilyyn, seivähyppyyn ja kaljanjuontiin.

mun mielestä kamppailulajeissa tulis olla huippukunnossa ihan koko ajan :) noin kärjistetysti.

voimasta yleensä eri lajeille: joka ainoa urheilulaji hyötyy voima lisäämisestä. millasta voimaa ja mihin aikaan harjoitusvuotta sitä tehdään on sitten hyvinkin eri juttu. erilaiset hermostolliset voimatreenit kuten maksimi- ja nopeusvoima (pika- ja räjähtävä voima) ei siirry lajisuoritusten räjähtävyyteen.
 
hermostolliset ominaisuudet on äärimmäisen liikeratariippuvaisia. se on se suurin peruste. eli rinnallevedon tekeminen nopeusvoimaperiaatteella lisää räjähtävyyttä rinnallevetoon, ei juoksuun tai pomppuun jne. voiman lisääminen sitten siirtyy toki paremmin eli kun hankitaan yleisvoimaa lihaksiin mm. poikkipinta-alan muodossa ja harjoitellaan muuten paljon sitä omaa lajia. eli jos kyykkäät 200kg, on sulla paljon paremmat mahikset rakentaa komee pomppu kuin jos kyykkäät 150kg. eli punttitreeni on ehdottoman hyödyllistä, mutta varsinainen nopeus- ja räjähtävyystreeni kannattaa kyllä suorittaa lajinomaisesti.

hieman on teorioita nopeiden solujen selektiivisestä hypertrofiasta esitetty, mutta ei sitä oikein toteen oo näytetty. sähköstimulaatio on yks, mutta ei se oo tuulta treeneissä ottanut juurikin puutteellisen koordinaation jne takia. mielellään tohon tietenkin uskois ja toivois, että noin tapahtuis. olipa joku mielenkiintonen tutkimus havainnut pelkkien nopeiden solujen kasvaneen vain totaalilevossa. hyvin suuri osa hyppääjien, palloilijoiden jne nopeusvoimatreeneistä ei perustu suoraan mihinkään vaan on pelkkää mutua ja kansanperinnettä.
 
JTO tiivisti käytännön esimerkin kautta SAID-periaatteen. Nopeus linkittyy erittäin suuresti suoritettavaan taitoon. Termit "lajinomainen, lajispesifi" jne. tulevat tämän aihealueen keskusteluissa jo korvista ulos, mutta on aivan ehdotonta ymmärtää hermolihasjärjestelmän lainalaisuudet ja vasteet ärsykkeisiin. Mm. suuren kyykkytuloksen rooli luistelunopeuteen on hyvin nöyrä, mutta samalla tärkeä. Voimaharjoittelun tulisi olla taidon kehittämiseen pohjautuvaa lihasten tehokkaamman käytön opettelua.

Mielestäni Suomessa ihannoidaan edelleen liikaa vahvoja aineenvaihdunnallisia ominaisuuksia, sen sijaan että panostettaisiin hermoston edistyneeseen kontrolliin, toisin sanoen perusliikemallien ja harjaantuneiden lajisuoritusten LAATUUN. Valitettavasti tämä on se eniten aikaavievä osuus. VOIMAvalmentajia tiedän ja tunnen moniakin, mutta kuinka monta liiketaitovalmentajaa vaikuttaa urheilun parissa?
 
kyllähän se liiketaito, mitä suureksi osaksi tekniikaksi kutsutaan on joka lajissa siellä päällimmäisenä tai ainakin pitäisi olla. toki edelleen on "valmentajia", joille tempaustulos on ensiarvoisen tärkeetä oli laji mikä tahansa. harvemmin siitä tekniikasta liiketaitona vaan puhutaan, vaikka kuvaavampi sana kyl oliskin. oma laji on kiipeily nykyään ja siinä toi on aika ensiarvoista fyysisten ominaisuuksien rinnalla. voima ei varsinaisesti lopu, mutta sitä aletaan tuhlaamaan vääriin suuntiin. koskee muitakin lajeja yhtä hyvin.

hyvä esimerkki järjettömistä voimista, mutta heikosta lajitaidosta on aholan jouko, joka ei kuulaa juuri junioreita pidemmällä työntänyt. tää ei väheksy voimaa, sehän tuli aiemmin ilmi. voiman laatu ja käyttötarkotus missä ja miten pitkin kautta ja liittyen lajien tarpeisiin on sitten se juttu. kun vielä pystytään siihen yksilöityyn touhuun alkaa meneen jo kovaa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom