Voimaharjoittelun merkitys eri urheilulajeissa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Moksu
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
ATL -En oikein tiedä mitä tarkalleen olit kysymässä, mutta tuosta nopeusvoimasta sen verta, että se jakantuu karkeasti pika- ja räjähtäväksivoimaksi.

Jos punttiksesta/kehonpainoharjoituksista puhutaan, niin yleistyksenä voisi sanoa, että räjähtävää treenataan 1-5 toiston sarjoissa, joissa lisävastus voi olla melkein mitä vain väliltä 0-90% maksimista, vrt esim. räjähtävät hypyt/tempausmaksimi.

Pikavoimaa taas treenaillaan yleensä lisävastuksella 30-60% maksimista ja toistot 3-10 välille, esim. kyykkissarja lyhyellä työajalla, mutta joissain tapauksissa tuo lisävastus voi olla jopa pienempikin tai sitä ei ole, esim. spurtit/askellusharjoitukset.

Oliko sinne päinkään vastaus esittämääsi kysymykseen?

edit. ja jokatapauksessa se perusvoimaharjoittelu on kaiken voimaharjoittelunkin perusta, eli peruskunto kaudella panostetaan lähinnä siihen ja ns. tehokausilla sitten otetaan perusvoimaharjoittelusta saatu hyöty irti.
 
Siis tä? Mikäli tuo oli mulle, niin nytten kyllä ihan ymmärtänyt... Vaikka se ei liene uutta taikka erityisen merkillistä sekään.
 
ATL -En oikein tiedä mitä tarkalleen olit kysymässä, mutta tuosta nopeusvoimasta sen verta, että se jakantuu karkeasti pika- ja räjähtäväksivoimaksi.

Jos punttiksesta/kehonpainoharjoituksista puhutaan, niin yleistyksenä voisi sanoa, että räjähtävää treenataan 1-5 toiston sarjoissa, joissa lisävastus voi olla melkein mitä vain väliltä 0-90% maksimista, vrt esim. räjähtävät hypyt/tempausmaksimi.

Pikavoimaa taas treenaillaan yleensä lisävastuksella 30-60% maksimista ja toistot 3-10 välille, esim. kyykkissarja lyhyellä työajalla, mutta joissain tapauksissa tuo lisävastus voi olla jopa pienempikin tai sitä ei ole, esim. spurtit/askellusharjoitukset.

Oliko sinne päinkään vastaus esittämääsi kysymykseen?

edit. ja jokatapauksessa se perusvoimaharjoittelu on kaiken voimaharjoittelunkin perusta, eli peruskunto kaudella panostetaan lähinnä siihen ja ns. tehokausilla sitten otetaan perusvoimaharjoittelusta saatu hyöty irti.

Eli eikös tuo pika- ja räjähtävä voima ole juurikin sama kuin nopeuskestävyys ja nopeusvoima? Termit vaan erit.

Ja aivan samaa mieltä tuosta editistä.
 
Onko tuollainen nopeusvoimapohjainen kiertoharjoittelu oikeasti kehittävää? Siis pyritäänkö sillä kehittämään nopeutta nopeuskestävyyden vai nopeusvoiman osalta? Olen ymmärtänyt niin, että nopeuden kehittäminen vaatii juurikin sitä keskittymistä ja tehokkaita suorituksia. Omaan korvaan hiemankaan väsyneen elimistön treenaaminen nopeutta varten ei oikein kuulosta tarkoituksenmukaiselta?

Tuo on mielestäni vähän erikoinen kysymys. Tarkoitatko, että onko harjoite kehittävää jääkiekon kannalta vai kehittävää ylipäätään missään mielessä? Jos tarkoitat jälkimmäistä, niin voin paljastaa, että ei ole sellaista hermolihasjärjestelmän toimintaa, joka ei kehittäisi mitään. Nojaan tämän väitteen täysin SAID-periaatteeseen (Specific Adaptation to Imposed Demand).

Ehdottamani harjoitehan on periaatteeltaan tyypillinen nopeuskestävyys harjoite. Kyseiset harjoitteet palvelevat jääkiekkoilijan tarkoitusta, koska mitään suoritteita ei tehdä jäällä ikinä täysin palautuneena, vaan elimistön tulisi kyetä toimimaan suurella suoritusnopeudella väsyneenäkin. Intervallilajeissa energialähteidenkäyttö aerobisen ja anaerobisen energiantuottosysteemin välillä tapahtuu päällekkäin (luontaisella lihassolujakaumalla ja harjoitustaustalla suuri merkitys).

Ehdottomasti "puhtaan" nopeustreenin toteuttaminen tuo hyvää ärsykettä lätkäilijän kesään, mutta resurssit on rajalliset sen toteuttamiseen etenkin ajallisesti. Parin kk:n paussi jäiltä tulee käyttää tehokkaasti kauteen valmistaen ja jääkaudella jalat on varmasti sen verran jönkissä että nopeuden kehittämisestä ei tule mitään :)

Eli eikös tuo pika- ja räjähtävä voima ole juurikin sama kuin nopeuskestävyys ja nopeusvoima? Termit vaan erit.
Nopeusvoima on yläotsikko voimaominaisuudelle, jonka alle pika - ja räjähtävävoima kuuluvat. Nopeuskestävyys jo terminä kertoo, että mihin välimaastoon tämä voimaominaisuus menee.
 
Aivan mahtavaa keskustelua! Nyt ei ole aikaa kommentoida enempää, mutta tää on kyllä pitkästä aikaa mielenkiintoisinta luettavaa täällä.
 
Onko mahdollista saada "vittu mitä paskaa" ja "toi on perseestä" -keskustelun sijaan konkreettisia esimerkkejä hyvistä peruskuntokauden treeneistä ja mieluiten vielä perusteluiden kera? Kaikki olisi tervetulleita: sarjat, toistot, jaksotus, herkistely, jne. Ihan kaikki.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Kyllä! Minä olen täällä vaahtopallo housussa ja hakkaan refreshiä. Ilmoitan kaikki asiattomat viestit modeille!

Tuolla ylhäällä postattiin tuo video, saako tuosta kommentteja? Aika hyvännäköinen pöhinä näytti olevan päällä.

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
ATL -En oikein tiedä mitä tarkalleen olit kysymässä, mutta tuosta nopeusvoimasta sen verta, että se jakantuu karkeasti pika- ja räjähtäväksivoimaksi.

Jos punttiksesta/kehonpainoharjoituksista puhutaan, niin yleistyksenä voisi sanoa, että räjähtävää treenataan 1-5 toiston sarjoissa, joissa lisävastus voi olla melkein mitä vain väliltä 0-90% maksimista, vrt esim. räjähtävät hypyt/tempausmaksimi.

Pikavoimaa taas treenaillaan yleensä lisävastuksella 30-60% maksimista ja toistot 3-10 välille, esim. kyykkissarja lyhyellä työajalla, mutta joissain tapauksissa tuo lisävastus voi olla jopa pienempikin tai sitä ei ole, esim. spurtit/askellusharjoitukset.

Oliko sinne päinkään vastaus esittämääsi kysymykseen?

edit. ja jokatapauksessa se perusvoimaharjoittelu on kaiken voimaharjoittelunkin perusta, eli peruskunto kaudella panostetaan lähinnä siihen ja ns. tehokausilla sitten otetaan perusvoimaharjoittelusta saatu hyöty irti.

Eli ruudun tekemät hypyt tangon kanssa olisivat mahdollisesti räjähtävää voimaa? Tai sitten pikavoimaa. Tuota nyt ei tuosta tiedä monta niitä teki.

Moksu:Kyllä ne pikajuoksijat juoksevat jos lämmitelyjä ei lasketa, niin kaikki spurtit aina täysillä tehoilla. Eli pikavoimaa selvästi. Ne on sitten jotain 3000m yms. juoksijoita jotka juosksevat eri vauhdeilla.

Pulla: kyllä painoliivillä on vaikutusta kordinaatiokykyyn, riippuen mitä tehdään. Ainakin hyppiessä se vain parantaa sitä.
Ajattele tilanne että hypäät 30kg lisäpainon kanssa ja laskeudut hieman epätasapainoon niin jos pystyt säilyttämään sen tasapainon kun 30kg normaalia enemmän massaa yrittää saada sinut horjahtamaan niin eiköhän se silloin onnistu kehonpainollakin.

kasikuus: Kiinnostava video, en ois uskonut että tekee noita vahvamies juttuja...
http://www.youtube.com/watch?v=hkK8ZwH9qu4
Tollasta koriksen puolella. Tuossa aika paljon noita vastuksilla tehtäviä harjoitteita, mutta nuo on kyllä voimakestävyyttä/nopeuskestävyyttä tai sitten olen ymmärtänyt jotain todella väärin...

E:Pulla: Siis mihin lajiin peruskuntokauden treeneistä? Sehän mitä tehdään niin riippuu aikalailla lajista.

Ja nyt oon tuon nopeuskestävyyden kanssa mennyt sekaisin sataan kertaan mutta edelleenkään ei omasta mielestä liity kestävyyteen millään tavalla se jos tehdään painoliivi päälle 5-10 kyykkyhyppyä mahdollisimman nopeasti. Tai jos juostaan 20m spurtteja mahd. nopeasti pitkillä palautuksilla.
Eikös sitä nopeuskestävyyttä ole juurikin nuo mitä postaamassani videossa tehdään esim. nuo köysien heilutus homma...?

Mutta sitä en tuossa tajua että jos tehdään täysillä tehoilla ja lyhyitä sarjoja, niin mitä tekemistä sillä on minkään kestävyyden kanssa. Eihän kymmenen kyykkyhyppyä yms. ole pitkä sarja, eihän?

Pitäisi kait lukea tämä sivu taas kerran ajatuksella läpi...
http://users.tkk.fi/artsa/Discus/juoksu.html
 
Nyt on ATL:llä niin paljon virhuksia ja/tai väärin ymmärryksiä tuo ylläoleva teksti täynnä, että kannattaa ehkä kuiten panostaa siihen lukemiseen enempi kuin ohjeistamiseen.


Pulla: -Siis esimerkki peruskuntokauden treeneistä, mutta kenelle? Kamppailijalle, futarille, lätkähemmolle, keihäänheittäjälle..? Ja mitä tulee harjoitteisiin/sarjoihin/toistoihin/jaksotuksiin ym., niin tokihan niiden sisälle mahtuu huimastikkin vaihtelua eri urheilijoiden välille, vaikka sama laji olisikin kyseessä. Eli uskallampa väittää, että turhan kaiken kattava pyyntö nuin yhtäkkiä vastata kenekään kovinkaan selventävästi.
 
Tuo on mielestäni vähän erikoinen kysymys. Tarkoitatko, että onko harjoite kehittävää jääkiekon kannalta vai kehittävää ylipäätään missään mielessä? Jos tarkoitat jälkimmäistä, niin voin paljastaa, että ei ole sellaista hermolihasjärjestelmän toimintaa, joka ei kehittäisi mitään. Nojaan tämän väitteen täysin SAID-periaatteeseen (Specific Adaptation to Imposed Demand).

Tarkoitin sitä, että onko se kehittävää ylipäätään missään vaiheessa. Tietenkin kait kaikenlainen fyysinen rasite on jossain määrin kehittävää, mutta jos ajatellaan kilpaurheilullista suorituskykyä, niin mielestäni pitäisi pyrkiä mahdollisimman tuottaviin harjoituksiin.

Ehdottamani harjoitehan on periaatteeltaan tyypillinen nopeuskestävyys harjoite. Kyseiset harjoitteet palvelevat jääkiekkoilijan tarkoitusta, koska mitään suoritteita ei tehdä jäällä ikinä täysin palautuneena, vaan elimistön tulisi kyetä toimimaan suurella suoritusnopeudella väsyneenäkin. Intervallilajeissa energialähteidenkäyttö aerobisen ja anaerobisen energiantuottosysteemin välillä tapahtuu päällekkäin (luontaisella lihassolujakaumalla ja harjoitustaustalla suuri merkitys).

Juu. Mullakin on nyt puurot ja vellit sekaisin. Nopeusvoiman alle kuuluu ne pika- ja räjähtävä voima ja nopeuskestävyys on taas erilainen osa-alue johon kuuluu maitohapottomia, maitohapollisia ja mitälie treenivaihtoehtoja.

Ja oot kyllä oikeassa. Tuollainen harjoittelu palvelee hyvin jääkiekon tyyppistä lajia, riippuen tietenkin mitä ominaisuutta halutaan kehittää.

Tuolla ylhäällä postattiin tuo video, saako tuosta kommentteja? Aika hyvännäköinen pöhinä näytti olevan päällä.



Mä oon näissä videoissa jo hulluna jäljessä. Katoin tän pikasesti ja ihan jee meiningiltä näytti, mutta en ymmärtänyt niitä helistinpainoilla kyykyn ja penkin tekemistä ketjun kanssa ja superpaksulla fatbarilla?

En ole tutustunut ketjujen käyttöön harjoittelumetodina, mutta olen ymmärtänyt, että niitä käytetään lähinnä voimanostossa ja alkavat varmaan olemaan hyödyllisiä siinä vaiheessa kun penkki alkaa olla 3x oma kehonpaino.

Mielenkiinnolla kuulisin lisää näistä ketjujen käytöstä.

Eli ruudun tekemät hypyt tangon kanssa olisivat mahdollisesti räjähtävää voimaa? Tai sitten pikavoimaa. Tuota nyt ei tuosta tiedä monta niitä teki.

Mun mielestä se näytti räjähtävän voiman treeniltä, mutta se treenipaino ei riitä millään sen ominaisuuden kehittämiseen. Pikavoimaa se ei voi olla, koska tempo oli niin hidas.

Entä sitten tuota arnin kertomaa nopeuskestävyyttä?

Pulla: kyllä painoliivillä on vaikutusta kordinaatiokykyyn, riippuen mitä tehdään. Ainakin hyppiessä se vain parantaa sitä.
Ajattele tilanne että hypäät 30kg lisäpainon kanssa ja laskeudut hieman epätasapainoon niin jos pystyt säilyttämään sen tasapainon kun 30kg normaalia enemmän massaa yrittää saada sinut horjahtamaan niin eiköhän se silloin onnistu kehonpainollakin.

Mun mielestä painoliivissä on se huono puoli, että se voi korostaa tekniikkavirheitä ja lisätä vammautumisriskiä. Se itse tekninen suorituskin voi olla erilainen painoliivin kanssa kuin ilman. En oikein näe sitä mahdolliseksi, että esim. jääkiekkoilijan tapauksessa painoliivillä luistelu voisi edesauttaa sitten normaalissa tamineissa luistelua. Keho voi olla eri asennossa ilman liiviä jne.

http://www.youtube.com/watch?v=hkK8ZwH9qu4
Tollasta koriksen puolella. Tuossa aika paljon noita vastuksilla tehtäviä harjoitteita, mutta nuo on kyllä voimakestävyyttä/nopeuskestävyyttä tai sitten olen ymmärtänyt jotain todella väärin...

En tätäkään videota vielä kerennyt katsoa, mutta tuli vaan mieleen, että mielestäni Alistair Overeemin voimamiesharjoittelu toimii kuin tauti ja on loistavaa oheisharjoittelua kamppailulajeihin. Tietenkin voi vaatia vähän parempaa palautumiskykyä...

Peruskuntokautta voisi yrittää yleisellä tasolla spekuloida.

Kaivoin esille Dietrich Harren (DDR) Valmennusopin 1975. Ensimmäinen kappale alkaa otsikolla: Kilpaurheilun asema, tehtävä ja kehitys Saksan Demokraattisessa Tasavallassa. Tämä kirja on rautaa :puntti:
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
kasikuus: Kiinnostava video, en ois uskonut että tekee noita vahvamies juttuja...
http://www.youtube.com/watch?v=hkK8ZwH9qu4
Tollasta koriksen puolella. Tuossa aika paljon noita vastuksilla tehtäviä harjoitteita, mutta nuo on kyllä voimakestävyyttä/nopeuskestävyyttä tai sitten olen ymmärtänyt jotain todella väärin...

Sain katottua nyt tuon videon ja oon kyllä lähes sanaton. Mun mielestä tuossa esiintyy lähes kaikki nykyaikainen hömpötys. Kait nuo jonain koordinaatiotreeninä menee ja ovat varmasti hyviäkin tasapainoiluun. Olihan tuolla hyviä tuli ja liike harjoitteita, jotka ovat varmasti hyviä ja lajinomaisia koripalloon.

Tuo koutsi oli kyllä... innoittava.
 
Mun mielestä painoliivissä on se huono puoli, että se voi korostaa tekniikkavirheitä ja lisätä vammautumisriskiä. Se itse tekninen suorituskin voi olla erilainen painoliivin kanssa kuin ilman. En oikein näe sitä mahdolliseksi, että esim. jääkiekkoilijan tapauksessa painoliivillä luistelu voisi edesauttaa sitten normaalissa tamineissa luistelua. Keho voi olla eri asennossa ilman liiviä jne.


Kaivoin esille Dietrich Harren (DDR) Valmennusopin 1975. Ensimmäinen kappale alkaa otsikolla: Kilpaurheilun asema, tehtävä ja kehitys Saksan Demokraattisessa Tasavallassa. Tämä kirja on rautaa :puntti:

En missään nimessä käyttäisi painoliiviä luistelutreeneissä, nykyajan varusteet painaa todella vähän ja kevyemmäksi menee. Helposti tulee juuri väärä kehon asento.
Oheisharjotteissa käyttäisin tuota painoliiviä, loikat/hypyt/vedot.
NFL:n puolella käytetään juuri Off-seasonilla paljon noita liivejä (jotkut jopa vetävät kettingit kaulassa liikkuvuusharjotteita). Myös jarruvarjo on videoiden ja tekstien perusteella kovassa käytössä Amerikan maalla.

Joku jo mainitsikin tuosta, että lisäpainojen käyttämisen jälkeen liikkeet tapahtuu vielä nopeammin. Ainakin näin maallikon silmillä katsottuna, tuo pitäisi paikkansa. Sillä esim 20kg:n liivin käytön jälkeen pitäisi kaikkien pomppujen olla räjähtävempiä ja voimakkaampia.

Saakohan tuota kirjaa kirjastosta lainattua?
 
Mä oon näissä videoissa jo hulluna jäljessä. Katoin tän pikasesti ja ihan jee meiningiltä näytti, mutta en ymmärtänyt niitä helistinpainoilla kyykyn ja penkin tekemistä ketjun kanssa ja superpaksulla fatbarilla?

En ole tutustunut ketjujen käyttöön harjoittelumetodina, mutta olen ymmärtänyt, että niitä käytetään lähinnä voimanostossa ja alkavat varmaan olemaan hyödyllisiä siinä vaiheessa kun penkki alkaa olla 3x oma kehonpaino.

Mielenkiinnolla kuulisin lisää näistä ketjujen käytöstä.

Thick-barista esim. Poliquinilta löytyy miljoona artikkelia googelilla, tässä nyt vaikka yksi.

Ketjujen käytöstä taasen voisi runoilla pitempäänkin mutta idea tuosta:

Misconception 3: Chains work for every exercise.

Thanks to innovative individuals such as Louie Simmons and Nautilus founder Arthur Jones, chains have become a valuable way to accommodate what is called an ascending strength curve.

When an exercise is said to have an ascending strength curve, the exercise becomes easier towards the end range of the movements; you'll find such varying torque capabilities in squats, presses and deadlifts. When an exercise is said to have a descending strength curve, the exercise becomes harder during the end of the movement; you'll find descending strength curves in such exercises as chin-ups, rows and leg curls.
(loput tästä)

Ei ehkä yleisin tai tärkein urheilijan harjoitusmetodi mutta hyödyllinen kyllä.

Sitten tuohon peruskuntokauden esimerkkeihin. Tehdään seuraavat oletukset:

- jääkiekkoilija, 25v, habitus mallia semi-puuhelmi eli 180/70, rasvat 20%.
- peruskuntokausi, aikaa 3kk
- tavoitteena lisää voimaa lajiin ja jos tulee lihaa luiden ympärille niin se on tietysti plussaa
- juoksukuntoa on jo erittäin hyvin lajin tarpeisiin
- ravinto-ojeistus maillia teurasnauta (paljon protua yms.)
- salille 3-4 viikossa

Nyt tarvitaan siis punttiohjelma, lenkkeilyt, lajiharjoitukset ja muut jeesustelut hoituu seuran kanssa. Sovitaan, että keho on about tasapainossa notta ei tarvitse lähteä suunnittelemaan mitään strukturaalista balanssia.

Irtooko keltään mitään?
 
Thick-barista esim. Poliquinilta löytyy miljoona artikkelia googelilla, tässä nyt vaikka yksi.

Ketjujen käytöstä taasen voisi runoilla pitempäänkin mutta idea tuosta:



Ei ehkä yleisin tai tärkein urheilijan harjoitusmetodi mutta hyödyllinen kyllä.

Sitten tuohon peruskuntokauden esimerkkeihin. Tehdään seuraavat oletukset:

- jääkiekkoilija, 25v, habitus mallia semi-puuhelmi eli 180/70, rasvat 20%.
- peruskuntokausi, aikaa 3kk
- tavoitteena lisää voimaa lajiin ja jos tulee lihaa luiden ympärille niin se on tietysti plussaa
- juoksukuntoa on jo erittäin hyvin lajin tarpeisiin
- ravinto-ojeistus maillia teurasnauta (paljon protua yms.)
- salille 3-4 viikossa

Nyt tarvitaan siis punttiohjelma, lenkkeilyt, lajiharjoitukset ja muut jeesustelut hoituu seuran kanssa. Sovitaan, että keho on about tasapainossa notta ei tarvitse lähteä suunnittelemaan mitään strukturaalista balanssia.

Irtooko keltään mitään?

Mitä näihin nyt irrottaa kun perusoletukset ja näkökulma aika ulapalla. Jos puhutaan ammattijääkiekkoilijasta niin perushabitus ei luonnollisesti ole painon tai rasvaprosentin suhteen tuota. Eli lähempänä paino on varmasti niitä kahta viimeistä senttilukemaa näin yleissääntönä. Ja aika monella varmaan ne vatsapalikatkin näkyy ilman yrittämistä, jolloin ei varmaan 20% rasvoista puhuta.

25- vuotias jantterikin on lajia harrastanut sen 20-vuotta josta, viimeiset 10-vuotta niin että kesät on painettu 10-12 treeniä viikossa. Puolustukseksi sen verran että omalla "uralla" muistan kyllä miten pikkupojana aloitettiin keppijumpalla tekemään kyykkyjä, rinnallevetoa, pystypunnerrusta ym. niin että kun painot tulivat mukaan vanhemmalla iällä saatiin aikaan puhtaita liikeratoja. Totta kai tuo voimaharjoittelu on olennainen osa tuota lajia, mutta aina ihmetyttää miten kassalla tästä asiasta ollaan. Voima on selkeä peruspalikka tuota lajia, mutta kesäharjoittelun kannalta on yleisesti pääpaino muissa jutuissa.
 
Mitä näihin nyt irrottaa kun perusoletukset ja näkökulma aika ulapalla. Jos puhutaan ammattijääkiekkoilijasta niin perushabitus ei luonnollisesti ole painon tai rasvaprosentin suhteen tuota. Eli lähempänä paino on varmasti niitä kahta viimeistä senttilukemaa näin yleissääntönä. Ja aika monella varmaan ne vatsapalikatkin näkyy ilman yrittämistä, jolloin ei varmaan 20% rasvoista puhuta.

Terve. Voisitko laittaa sormen pyllyyn ja juosta mutkia vuorille jos ei ole mitään tähdellistä annettavaa?

En tuossa maininnut, että kyseessä on ammattijääkiekkoilija. Tunnen muutaman valmentajan, jotka valmentavat ja suunnittelevat voimaharjoitteluohjelmia esim. jääkiekkoilijoille ja tuo mainitsemani keissi on ihan perusskenaario mitä tulee vastaan päivittäin. Jos sinulla ei eväät riitä antamaan mitään tähän niin ole hiljaa.

Edit: muutetaan statseja niin lähtee crocopilta hiekka pois pyllystä:

- jääkiekkoilija, 18v, habitus mallia semi-puuhelmi eli 180/70.
- peruskuntokausi, aikaa 3kk
- tavoitteena lisää voimaa lajiin ja jos tulee lihaa luiden ympärille niin se on tietysti plussaa
- juoksukuntoa on jo erittäin hyvin lajin tarpeisiin
- ravinto-ojeistus maillia teurasnauta (paljon protua yms.)
- salille 3-4 viikossa

Irtooko nyt keneltäkään mitään?

Edit2: ja jos siis jonkun mielestä hyvä punttiohjelma on 4 vatsarutistusta bosupallolla viikossa niin sitten se on se, kunhan perustelee kantansa. Ja sovitaan, että nuo strongman trainingit, kahvakuulailut yms. lasketaan painoharjoitteluksi myös.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom