Voimaa jalkoihin?
- Keskustelun aloittaja koponen
- Aloitettu
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 2 199
- Ikä
- 47
Aikanaan kun olin ammattikoulussa, treenattiin liikuntahallin punttisalilla kavereiden kanssa ja siellä oli aikuisten sarjan pikajuoksijoita juoksemassa 20 metriä lentävällä lähdöllä. Ei ne ollut mitään kovia juoksijoita. 400 metrin ajat niillä oli siinä 52 sekunnin tietämillä. Kaveri päätti kokeilla myös ja juoksi selvästi kovemman ajan kuin nuot juoksijat(n. 2.10 s). Sen verran nämät juoksijat viisastuivat, että rupesivat tekemään voimaharjoittelua juoksemisen tueksi.
Kun Jorma Hietamäki nosti 80-luvun alussa 82,5 kilosiin 315 kyykyssä, juoksi hän 100 metriä alle 12 sekunnin. Nostolla juoksulla ei ollut eroa montaa kuukautta.
Arsi Harju kävi samoissa junnu kisoissa aikanaan kun penskana tuli työnneltyä kuulaa. 100 metrin kunto Arsilla oli siinä 11,6:n paikkeilla.
Kun Jorma Hietamäki nosti 80-luvun alussa 82,5 kilosiin 315 kyykyssä, juoksi hän 100 metriä alle 12 sekunnin. Nostolla juoksulla ei ollut eroa montaa kuukautta.
Arsi Harju kävi samoissa junnu kisoissa aikanaan kun penskana tuli työnneltyä kuulaa. 100 metrin kunto Arsilla oli siinä 11,6:n paikkeilla.
- Liittynyt
- 4.6.2003
- Viestejä
- 55
Arsin tuloksia olen itsekkin ihaillut, lähinnä pomppua.
http://www.perho.com/arsi_harju/kehitys.html
- Liittynyt
- 9.1.2003
- Viestejä
- 3 596
Tarkoitatko pompulla vauhditonta pituutta? Jos tarkoitat, niin ei siinä mitään erityistä ihailtavaa ole. 330 on ihailtava. Totta kai 318 on hyvä, jos vertaa tavallisiin pulliaisiin.
-edit- en tiedä pitäskö itkeä vai nauraa näiden "voimalla sitä juostaan" kommenttien kohdalla
Se joku jonka kaveri juoksi 2.10 lentävän pystymetsästä olisi ollut vähintääkin järkevä, jos olisi siirtynyt YU:n puolelle (siis kaveri). Jos ilman harjoittelua juoksee 2.10, niin huh huh...
PS: itse asiassa en usko tätä varsinaisesti, mutta koska minulle kuitenkin tullaan vakuttamaan asian totuutta, niin minkäs teet. Ei meinaan olisi ensimmäinen kerta kun olen kuullut / nähnyt ns. haamuaikojen juoksemisesta. Joku on saattanut heilauttaa kättä ym. kennojen vierestä, ja hupsista.
Ja vielä vähän: jos arsin Aika 100m:llä on ilmoitettu muodossa 11,6 se tarkoittaa käsi aikaa, joka taas vie pohjan kaikelta. Absoluuttinen aika on voinut olla vaikka väliltä 11,5-12,5
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 2 199
- Ikä
- 47
Juttua vuoden 1964 tutkimuksesta jossa painonnostajat olivat nopeampia ja kimmoisampia kuin pikajuoksijat.
http://www.drsquat.com/index.cfm?action=viewarticle&articleID=8
http://www.drsquat.com/index.cfm?action=viewarticle&articleID=8
- Liittynyt
- 9.1.2003
- Viestejä
- 3 596
Joo kimmoisuus nyt on ihan se ja sama, mutta katsellaanpa tätä nopeus juttua.
Testissä juostiin 22,85m ja tällä perusteella painonnostajat ovat nopeampia kuin pikajuoksijat. Tuo 23m on pelkkää kiihdyttämistä, joka ei edes ole sama liike kuin juokseminen. Kiihdytyksen alku vaihe ei edes ole syklinen liike kuten juoksu, vaan se on pelkkää ponnistamista. Eli, vaikka en olisi tuotakaan ehkä uskonut, niin ei silti voi väittää, että painonnostajat olis nopeampia.
Eli brutaali fakta on se, että pikajuoksijat ovat paljon nopeampia, mitä juoksemiseen tulee. Laitappa Green juoksemaan lentävä 20m ja sitten painonnostaja juoksemaan sama matka, niin näet totuuden.
Eli tuon tutkimuksen mukaan painonnostajat ovat nopeampi kiihdyttämään. Jos kiihdytystä tuosta jatkettaisi, niin nostajilla tulisi pian huiput vastaan, kun pikamenijät jatkas kiihdyttämistä.
N.O.Kummonen
Banned
- Liittynyt
- 26.6.2003
- Viestejä
- 1 241
Asiahan on vaan niin, että sprinttereilläkin on melko paljon voimaa kehossaan. Ja miten se taas on hankittu? No voimaharjottelulla tietenkin. En usko, että kovinkaan moni juoksisi juurikaan alle 11-12 sekuntin satasella ilman voimaharjoittelua.
Voimalla onkin siis hyvin keskeinen merkitys erityisesti juoksun kiihdytysvaiheessa. Siksi kuulantyöntäjät, painonnostajat ja jopa voimanostajatkin kykenevät kohtuullisiin ja osa jopa hyviin suorituksiin lyhyillä matkoilla eli ts. ovat kovia kiihtymään. Heiltä puuttuu usein kuitenkin yksi merkittävä tekijä harjoittelusta verrattuna sprinttereihin; lajin omainen harjoittelu. Sillä saadaan salilla hankittu voima ohjattua itse suoritukseen. Tällaisesta käy esim. nopeat vedot kelkalla tai juoksu vedessä tai ylämäkispurtit.
Voimailijalla on tehoa kiihdyttää ja kiihdytyksen aikana jalat tekevät työntävää työtä (vartalo etukenossa) eivätkä niin kovalla nopeudella kuin kiihdytyksen jälkeen. Kun kiihdytys loppuu ja juoksuasento nostetaan pystyyn niin jalat eivät enää työnnä eivätkä tarvitse niin paljon voimaa kuin kiihdytyksessä. Juoksun tässä vaiheessa ratkaisee se kuinka nopeasti jalka raapaisee maata eli kuinka nopeasti jalka viedään edestä taakse. Tämä on myös usein se vaihe, joka ns. tappaa voimailijan lihakset.
Sanoisin siis, että pelkästään juoksemisella tai voimaharjoittelulla et tule kovinkaan nopeaksi. Voimaharjoittelulla saat parannettua jonkin verran suoritusta ja erityisesti kiihdytystä ja pelkällä juoksulla et hirveästi voimaa kerää.
Halvarilla taisi olla (ja monella muullakin kuula miehellä on myös) harjoittelussaan lyhyitä spurtteja mukana. Siksi hän saattaa hyvinkin pärjätä kiihdytyksessä sprinttereille.
Itse paransin lukiossa 100 m:n aikaani ilman lajiharjoittelua kehnosta 15 sekuntista kohtalaiseen 12,5 sekuntiin pelkästään aloittamalla jalkakyykyn. Juostessani ennätysaikani kyykkyenkkani oli 170 kg:n paikkeilla. Samalla parani myös pystyponnistus en tiedä mistä tuloksesta 72 senttiin.
Voimalla onkin siis hyvin keskeinen merkitys erityisesti juoksun kiihdytysvaiheessa. Siksi kuulantyöntäjät, painonnostajat ja jopa voimanostajatkin kykenevät kohtuullisiin ja osa jopa hyviin suorituksiin lyhyillä matkoilla eli ts. ovat kovia kiihtymään. Heiltä puuttuu usein kuitenkin yksi merkittävä tekijä harjoittelusta verrattuna sprinttereihin; lajin omainen harjoittelu. Sillä saadaan salilla hankittu voima ohjattua itse suoritukseen. Tällaisesta käy esim. nopeat vedot kelkalla tai juoksu vedessä tai ylämäkispurtit.
Voimailijalla on tehoa kiihdyttää ja kiihdytyksen aikana jalat tekevät työntävää työtä (vartalo etukenossa) eivätkä niin kovalla nopeudella kuin kiihdytyksen jälkeen. Kun kiihdytys loppuu ja juoksuasento nostetaan pystyyn niin jalat eivät enää työnnä eivätkä tarvitse niin paljon voimaa kuin kiihdytyksessä. Juoksun tässä vaiheessa ratkaisee se kuinka nopeasti jalka raapaisee maata eli kuinka nopeasti jalka viedään edestä taakse. Tämä on myös usein se vaihe, joka ns. tappaa voimailijan lihakset.
Sanoisin siis, että pelkästään juoksemisella tai voimaharjoittelulla et tule kovinkaan nopeaksi. Voimaharjoittelulla saat parannettua jonkin verran suoritusta ja erityisesti kiihdytystä ja pelkällä juoksulla et hirveästi voimaa kerää.
Halvarilla taisi olla (ja monella muullakin kuula miehellä on myös) harjoittelussaan lyhyitä spurtteja mukana. Siksi hän saattaa hyvinkin pärjätä kiihdytyksessä sprinttereille.
Itse paransin lukiossa 100 m:n aikaani ilman lajiharjoittelua kehnosta 15 sekuntista kohtalaiseen 12,5 sekuntiin pelkästään aloittamalla jalkakyykyn. Juostessani ennätysaikani kyykkyenkkani oli 170 kg:n paikkeilla. Samalla parani myös pystyponnistus en tiedä mistä tuloksesta 72 senttiin.
- Liittynyt
- 13.9.2002
- Viestejä
- 3 658
- Ikä
- 47
Seppo Räty on juonut korin bisseä käsiajalla.
- Liittynyt
- 9.1.2003
- Viestejä
- 3 596
Suurimmaksi osaksi asiaa, kiva kun joku "toinenkin" tietää asioista. Mutta vielä alkuu pientä hiomista. Tämän vuoden (2003) maailman mestari 100m:llä Kim collins (ei tietoo miten kirjoitetaan), kertoi tekevänsä vain nopeeta punttia pienillä painoilla, ja se näkyy kehosta. Hoikka on poika, mutta pesee lihas läjät silti (ei tietenkään koko totuus, mutta tällainenkin tapaus löytyy). Mainittakoon 18 vuotias suomalainen pikajuoksija (paino 65kg, eikä varmaan ole nähnytkään levytankoa) 100m: 10,75. Kyllä puntti auttaa eteenkin kiihdytyksessä, mutta juokseminen on nopeudesta ja tekniikasta kiinni 90 prosenttisesti (näin niin kuin heittona).
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 2 199
- Ikä
- 47
Joo ja se auttaako puntti juoksuun riippuu myös juoksutekniikasta. Jos juoksee tällä nyky tyylillä kuten Greene tarvitaan lihaksia, jottei juoksusta tule pomppivaa. Erityisesti koko kropan pitää olla tasapainoisesti kehittynyt, siksi yläkroppaa pitää treenata myös. Tätä on tutkittu jyväskylän yliopstossa. Tutkimuksen saatte etsiä itse, jos kiinnostaa.
N.O.Kummonen
Banned
- Liittynyt
- 26.6.2003
- Viestejä
- 1 241
Jep. Vahva yläkroppa tasapainottaa juoksua ja pitää sen suorana.
Joo. Missään lajissa mikään ei korvaa lajiharjoittelua. Jos korvaisi, niin päästäisiin taas siihen penkkipunnertajat kuulantyöntäjinä ja reisiojentajaa laitteessa tekevät kovina karatepotkijoina (etupotku/sivupotku) asetteluun.
Itse käyttäisin prosenttilukuina 80-90 karkeasti sanottuna. Tällöin 10-20 prosentin osuus jäisi voimalle. Kyseinen osuus on suunnilleen sama mitä satasen matkasta on kiihdytystä.
Mikäli kantani jäi epäselväksi niin en kuitenkaan epäile sitä, etteivätkö jotkut voimailijat pärjäisi kiihdytyksessä joillekin sprinttereille. Tällöin puhutaan kuitenkin yksilöistä ja esim. kyseisellä voimailijalla on tod.näk. lyhyitä vetoja harjoitusohjelmassaan ja jopa mahdollista YU-taustaa. Sprintteri puolestaan saattaa olla sellainen rullaaja tyyppi, jonka lähtö on keskitasoa heikompi, mutta loppuvauhti on parempi ts. vauhdin ylläpito toimii.
Joo. Missään lajissa mikään ei korvaa lajiharjoittelua. Jos korvaisi, niin päästäisiin taas siihen penkkipunnertajat kuulantyöntäjinä ja reisiojentajaa laitteessa tekevät kovina karatepotkijoina (etupotku/sivupotku) asetteluun.
Itse käyttäisin prosenttilukuina 80-90 karkeasti sanottuna. Tällöin 10-20 prosentin osuus jäisi voimalle. Kyseinen osuus on suunnilleen sama mitä satasen matkasta on kiihdytystä.
Mikäli kantani jäi epäselväksi niin en kuitenkaan epäile sitä, etteivätkö jotkut voimailijat pärjäisi kiihdytyksessä joillekin sprinttereille. Tällöin puhutaan kuitenkin yksilöistä ja esim. kyseisellä voimailijalla on tod.näk. lyhyitä vetoja harjoitusohjelmassaan ja jopa mahdollista YU-taustaa. Sprintteri puolestaan saattaa olla sellainen rullaaja tyyppi, jonka lähtö on keskitasoa heikompi, mutta loppuvauhti on parempi ts. vauhdin ylläpito toimii.
- Liittynyt
- 5.9.2003
- Viestejä
- 39
lajiharjotteluu nimen omaan ja siihen varmaan tueks saliharjottelua, ni ei oo varmaanka mitään haittaa.
mutta niinhän se esim soittamisessa on että jos haluaa polkea basareita täysillä tai käyttää käsiä nopeimmin ni idea harjottelussa on se että jännitykset täytyy minimoida ja harjoittelun olla aluksi erittäin hidasta. ja nostaa hitaaseen ja vähän nopeampaan. mutta ei välttämättä koskaan nopeean.
mutta soittelossa asia onkin ehkä vähän toinen..
kerran kokeilin sitä harjottelu tapaan juoksuun, samal treenasin jalkoja, ni nopeutta tuli.
mutta niinhän se esim soittamisessa on että jos haluaa polkea basareita täysillä tai käyttää käsiä nopeimmin ni idea harjottelussa on se että jännitykset täytyy minimoida ja harjoittelun olla aluksi erittäin hidasta. ja nostaa hitaaseen ja vähän nopeampaan. mutta ei välttämättä koskaan nopeean.
mutta soittelossa asia onkin ehkä vähän toinen..
kerran kokeilin sitä harjottelu tapaan juoksuun, samal treenasin jalkoja, ni nopeutta tuli.
- Liittynyt
- 9.1.2003
- Viestejä
- 3 596
Nyt menee kyllä jo pilkun viilaamiseksi, mutta kyllä se kiihdytys jatkuu 30-50m asti, riippuen juoksijasta. Tietysti mitä pienempi huippunopeus, sen nopeammin sen yleisestiottaen saavuttaa. Suurimmat huippunopeudet mitataan siellä puolivälin paikkeilla.
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 2 199
- Ikä
- 47
Kun noista kiihdyttäjistä oli puhetta, niin 40 jaardilla paikaltaan lähdöllä nopeimmat ajat ovat jenkkifutaajilla, mutta nämät pelaavat sellaista paikkaa, että fyysisessä treenissä juoksuharjoittelussa on suuri painopiste. Suurimman juoksunopeuden on saavuttanut kolmiloikkaaja Jonathan Edwards.
- Liittynyt
- 19.9.2003
- Viestejä
- 191
Löysin faktatietoa asiasta:
Cooperissa oon juossu 2800, satasen viimeinen testattu aika sähköajalla hallissa oli 11,67. - Arsi Harju 10.6.2002
Mitä muuta kuin varsinaista kuulantyöntöä kuuluu harjoitteluusi?
Vastaus: Voimaharjoittelua eri tavoin, juoksemista nopeus/kestävyys ja erilaisia koordinaatioharjoitteita sekä kimmoisuusharjoitteita, esim. aitajuoksua.
http://www2.turunsanomat.fi/bbsurheilu/extbbs.asp?paataso=1&paajuttu=18#juttu18
- Liittynyt
- 7.12.2003
- Viestejä
- 39
alamäkijuoksu
Kannattaa kokeilla juoksua loivaan alamäkeen. Noi painojen kans hyppelyt hajottaa selän. ainaki mulla tuli selkävaivoja noista painojen aiheuttamista täräyksistä alaselkään, mut onneks en hajonnu täysin. Jees mut alamäkijuoksu tuo pirusti kuulemma nopeutta jalkoihin.Originally posted by koponen
Eli tarkotuksena olis saada voimaa jalkoihin.
Se voima mitä haen olis räjähtävää eli ponnistusvoimaa (?) ja sitten myös sellasta, jolla pääsis 100m eteenpäin niin perkeleen kovaa.
Ne treenit millä oon kokeillu näitä ei oo toiminu mitenkään erikoisen hyvin vaikka maksimivoima kyllä on kasvanutkin.
Eli minkälaisilla ohjelmilla pitäis lähteä hakemaan tätä voimaa 50%-60% maksimista ja ~5 toistoa ? Kiitos
