Jaa, saas nähdä kuinka kauan noilla prosenteilla pystytään maksamaan moisia äitiysavustuksia. Muuten, olenko ihan väärässä kun muistelen Viron syntyvyyden olevan selkeästi Suomea alhaisempi?
Joku vääräleuka voisi kysyä, olisiko isoisien kannattanut jättää pystykorvat naulaan että nyt voitaisiin nauttia alhaisista veroprosenteista?
No, oli miten oli, pääasia että Viron talous on nousukiidossa. Toki omaisuus taitaa kertyä melko lailla kapeammalle sektorille kuin Suomessa, mutta pääasia että raha liikkuu. Ehkä jonain päivänä esim. rakennusalan palkatkin ovat lahden takana sillä tasolla, ettei kannata tulla tänne hommiin viiden euron tuntiliksalla.
Tässä on hyvä esimerkki mitä markkinatalous ja järkevä verotus saa aikaan. Artikkeli on aika pitkä mutta kannattaa lukea, jos on politiikasta kiinnostunut, (demarien ei kannata lukea, koska yöunet voivat häiriintyä).
Mediakatsaus: Talouskasvu nostaa Viron palkkoja ennätyksellisen nopeasti
Raportit 2.11.2006
Eurooppa ja EU
Viron nopea talouskasvu aiheuttaa paineita nostaa palkkoja. Talousministeri Edgar Savisaar haluaa neljässä vuodessa nostaa muun muassa julkishallinnon palkat Euroopan keskitasolle, mikä tarkoittaa 20-25 prosentin palkannousua vuodessa. Ulkoministeriön palkat nousevat ensi vuonna 36 prosenttia. Keskimääräinen palkannousu on 12 prosenttia. Taloustieteilijät varoittelevat kuitenkin talouden ylikuumenemisesta.
Työttömyysaste on 4 prosenttia ja alhaisin kahteentoista vuoteen. Jo nyt tietyillä aloilla kärsitään työvoimapulasta. Työntekijöiden palkkaamiseksi käytetään erilaisia bonuksia ja maassa keskustellaan myös ulkomaisen työvoiman tulemisesta. Pääministeri Ansip kannattaa ulkomaisen työvoiman palkkaamista erityisesti erityisosaamista vaativille aloille.
Viron talouskasvu on ollut EU-alueen nopeimpia.
Talouskasvu on tuonut mukanaan myös ongelmia, joista on viime aikoina keskusteltu Viron tiedotusvälineissä. Erityisesti puhetta on työvoimapulasta ja siitä, miten ongelma tulisi ratkaista tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Virossa on 15-74 -vuotiaiden keskuudessa työssäkäyviä yhteensä 650 000 ja työttömiä 42 800 henkilöä. Työttömyysaste on 4 prosenttia ja se on ollut näin alhainen viimeksi vuoden 1993 alussa. Verrattuna vuoden 2005 samaan aikaan on työssäkäyvien määrä lisääntynyt 40 900. Asukkaita Virossa on noin 1,3 miljoonaa.
Postimees-lehden pääkirjoitus otsikoi 1. marraskuuta: "Antakaa meille ihmisiä!". Lehden mukaan Viron tulee olla valmis muutoksiin työmarkkinoilla. Työvoiman puute on akuutti jo nyt. Teollisuudesta ja rakennusalalta tulee viestiä, että monet työt jäävät tekemättä sen vuoksi, että työvoimaa ei ole tarpeeksi.
Lehden mukaan työttömien alhainen määrä johtuu siitä, että työnantajat eivät välitä siitä onko työntekijä tarpeeksi pätevä tarjottuun työhön. "Jos ei ole niin kyllä me opetamme!", todetaan. Yhä enemmän työelämään jää eläkeikäisiä ja hyvien asiantuntijoiden pitämiseksi ei myöskään tingitä rahasta. Paineet palkannousuun on kovat.
Talousministeri Edgar Savisaar on muun muassa viime aikoina tuonut esille ehdotustaan siitä, että julkishallinnon työntekijöiden palkat nostettaisiin neljän vuoden aikana Euroopan keskitasolle. Se tarkoittaisi sitä, että palkat nousisivat 20-25 prosenttia vuodessa. Palkkauudistus vaatisi valtiolta 2 miljardia kroonia eli noin 129 miljoonaa euroa.
Savisaaren mukaan summa ei ole iso ja siihen tulisi pyrkiä siitä huolimatta, että inflaatio kasvaisi. Savisaaren mukaan inflaatio pysyy korkeana, koska esimerkiksi lainarahaa tulee Viron markkinoille seuraavana vuonna 30 miljardia kruunua. "Kumpi siis enemmän lisää inflaatiota?", toteaa Savisaar 1. marraskuuta aamun uutislähetyksessä.
Postimees-lehdessä todetaan 1. marraskuuta, että talouskasvu on positiivinen asia, mutta kasvuvauhdin mukana tulee myös katsoa tulevaisuuteen. Talousasiantuntijat varoittavat, että resurssien puute voi tuoda mukanaan Viron taloudelle takapakkia ja nopeasti luodut työpaikat voivat liikkua nopeasti muihin valtioihin. Työvoima onkin Viron tärkein voimavara. Pääkirjoituksessa todetaan, että tarvittavaa työvoimaa tulee löytää muualta. Virossa voidaan tarvita parin vuoden kuluttua työvoimaa muista EU:n jäsenvaltioista ja puolalaiset työntekijät on jo maassa koettu.
Postimees-lehti raportoi, että virolaiset yritykset käyttävät työntekijöiden houkuttelemiseen erilaisia metodeja ja bonuksia. Esimerkiksi Comarket-kauppaketju tarjoaa kaikille työntekijöilleen, jotka onnistuvat houkuttelemaan 10 uutta työntekijää Comarkettiin, 25 000 kroonin eli 1600 euron suuruista lisäpalkkiota. Comarketin henkilöstöjohtajan Aivo Anderssonin mielestä summa on sopiva työntekijöiden motivoimiseksi.
Käytetty bonusjärjestelmä ei ole uusi ja esimerkiksi turvafirma Falck on maksanut jo neljä vuotta työntekijöilleen bonusta, jos he onnistuvat rekrytoimaan uusia ihmisiä yrityksen palveluun. Rekrytointiin liittyvä bonusjärjestelmä on käytössä myös julkisella sektorilla. Työvoimanpulan kourissa taisteleva Viron poliisi maksaa työntekijälle uuden poliisin löytämisestä 1000 kroonia eli 64 euroa muun muassa läntisessä poliisipiirissä.
Työntekijöiden pitämiseksi joudutaan myös panostamaan yhä enemmän. Linja-auto yhtiö GoBus suunnittelee rakentavansa kuljettajille oman kerrostalon Tarttoon, jotta estettäisiin kuljettajien siirtymistä Suomeen. Turvafirma Falck rakentaa jo Tallinnaan asuntolaa muualta Virosta Tallinnaan muuttaville työntekijöille.
"Suurin riski Virolle on sisäisten resurssien puute, erityisesti vähäinen työvoiman määrä." toteaa SEB-pankin ekonomisti Hardo Pajula. Viron tulisikin löytää työvoimaa muualta. Pääministeri Andrus Ansip on todennut, että kun sisäinen työvoima on käytetty tulee väistämättä ruveta katsomaan rajojen toiselle puolelle. Ansipin mukaan Viroon ei tulisi tuoda ns. halpatyövoimaa vaan tarvetta on erityisesti korkeakoulututuille asiantuntijoille. "Talouden nopeasta kasvusta seuraa palkkojen nousu ja työttömyyden katoaminen on vienyt meidän tilanteeseen, jossa muutokset ovat välttämättömiä", toteaa Ansip Postimees-lehdessä 1. marraskuuta.
Eesti Päevelehden kolumnisti Eerik-Niiles Kross kirjoittaa 18. lokakuuta, että pessimistisemmät arviot työvoimapulan tulevaisuudesta ovat, että 50 vuoden päästä Virossa elää 700 000 ihmistä, joista puolet on eläkeiässä. Siitä huolimatta, että väestö ei vähenisi, tulee Viroon tuoda työntekijöitä muualta. Kross tuo esiin ajatuksia, että maahan tulisi houkutella Virosta jo lähteneet ns. ulkovirolaiset. Tulevaisuudessa maahan voisi houkutella myös nuoria suomalaisia, joita voisivat kiinnostaa alhainen verotus ja ura nopeasti kehittyvässä talouselämässä.
Eesti Päevaleht kirjoittaa 1. marraskuuta, että yritykset helpottaisivat ulkomaisen työntekijöiden tuomista Viroon. 1990-luvun alussa laadittu kiintiölaki lupaa tuoda maahan vain 600 ihmistä vuodessa. "Se on liian pieni määrä, kun katsotaan sitä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on maasta lähtenyt 60 000 ihmistä", kommentoi BLRT Grupin henkilöstöjohtaja Heinart Puhkim. (Viron työministeriön mukaan lähtijöitä on ollut noin 20 000.)
Viron työnantajien liiton johtaja Tarmo Kriis kertoo Päevalehdessä, että Viro tarvitsee vuoteen 2011 mennessä 100 000 uutta työntekijää, joka koostuu sekä paikallisista että ulkomaalaisista. Lehdessä kerrotaan, että Viron talousministeriöön perustettiin hiljattain työryhmä, joka selvittää mahdollisuuksia helpottaa ulkomailta tuotavan työvoiman tuomista Viroon. Yritykset toivovat muutoksen lakiin tulevan mahdollisimman pian.
Valtiovarainministeri Aivar Sõerd kertoo talouslehti Äripäevassa 1. marraskuuta, että julkisen sektorin palkat nousevat ensi vuonna yksityissektorin tahtiin. Suurin korotus tapahtuu ulkoministeriössä, jossa palkat nousevat 36 prosenttia. Poliiseilla ja palomiehillä nousua tapahtuu 30 prosenttia. Keskimääräinen palkannousu ensi vuodelle on 12 prosenttia.
Tämä johtuisin lähinnä siitä, että töihinmeno olisi kannattamatonta sen takia, että päivähoitomaksut nousisivat muutoksen johdosta, jonka vuoksi työn vaihtoehtoiskustannuksent nousisivat suhteettoman suureksi itse työstä saatavaan hyötyyn ja näin ollen kotiinjääminen olisi kannattavaa taloudellisesti. Lisäksi töistä poissaolon vuoksi töihin palaaminen olisi vaikeampaa naiselle ja naisen palkkaaminen suhteettoman suuri riski työnantajalle.
