Viron verotus laskee yhä!

[Ryti]

Mun mielestä on kyllä aika luonnollista, että viron talous nousee kovaa vauhtia, kun on nyt talousalueella jossa muiden maiden talous on selkeästi kovempi. Eiköhän suomenki verotuksella kasvu olisi aika kovaa, jos ympäröivät maat olisi tuplaten rikkaampia. Sitten vasta nähdään viron talouspoliitiikan todellinen toimivuus, kun maa alkaa olemaan samalla tasolla suomen ja muiden EU-maiden kanssa.

Tässäkin on paljon totta. Yksi asia kuitenkin kannattaa huomioida: Jos jossain talous kasvaa, jossain se kutistuu (ellei väestö kasva nopeasti). Oma arvaukseni on, että pohjoismaat joutuvat luopumaan osasta "hyvinvointiaan" ja saavutettuja etuja, kuten Ruotsissa jo tapahtuu (työttömyysturvaa järkevöitetään = alennetaan).

Suomelle tekisi pieni matokuuri hyvää, olemme tämän planeetan etuoikeutetut. Noin 90% Maan asukkaista elää huonommissa oloissa kuin köyhin suomalainen...

 

[Ryti]

Pakolais- tai romanikysymykseen puutun sen verran, että valtion talouden pitäisi mielestäni olla sen verran vakaalla pohjalla, ettei muutama tuhat elätettävää sitä kykene romuttamaan. Kulttuuri ei myöskään ole mielestäni pelkkä menoerä. Kehitysapu saa minunkin puolestani unohtua, mutta puhtaasti pragmaattisista ekologisista, ei ideologisista, syistä.

Eiköhän siitä neuvostobyrokratiasta ole vielä jotain jäljellä. Korruptiosta ei ainakaan ole päästy, mutta joidenkin mielestä se onkin pelkästään hyvä asia.

Suomessa ei tosiaankaan ole muutama tuhat elätettävää. Elatussuhde lienee jo 1:1 eli jokaista työssäkäyvää kohden on yksi elätettävä! Ulkomaalaisia elätettäviäkin on kymmeniä tuhansia ja määrä kasvaa nopeasti. Esim somalialaiset ovat tuplanneet määränsä reilussa 10 vuodessa.

Mitä kulttuuria se on jos oopperat ja orkesterit esittävät hengettömästi ulkomaisia kappaleita? Tai mitä kulttuuria edustaa suomalainen nykytaide?

Virossa ei ole paha byrokratia tällä hetkellä. Itsenäistymisen jälkeen kaikki vain venäjää puhuvat poistettiin rakenteista (poliisi, verottaja ym. hallinto). Nyt julkiset organisaatiot ovat laihoja, toisin kuin Suomessa.

Väestönlisäykseen otit fiksun kannan, sehän on lähes kaikkien sotienkin taustalla. Maa on täynnä.

 

[Tuomas H.]

Yksi asia kuitenkin kannattaa huomioida: Jos jossain talous kasvaa, jossain se kutistuu (ellei väestö kasva nopeasti).

Viitsisitkö tarkentaa tuota kommentiasi...? Vai oletko oikeasti tuota mieltä?

Itse asiaan niin ei se Viro nyt mikään paratiisi kuitenkaan ole ja alhainen verotus on osa Viron verokilpailukykyä, jolla saadaan ulkomaista rahaa hyvin maahan; ongelmana kuitenkin on se, että ulkomainen omistus on herkkää eli taantuman tullessa rahat valuvat alkuperäisiin koteihinsa suhteellisen herkästi. Eesti siis kasvaa investoinneilla muualta EU:sta ja kun talous kasvaa, alkavat ihmiset haluamaan todennäköisesti hieman suurempaa julkista sektoriakin mikä pakottaa verotuksenkin erilaistamiseen (lähemmäksi EUn suuntaan?).

 

[Janne22]

No eikö tuo juuri johdu Viron kansainvälisestä kilpailukyvystä, jonka verotus mahdollistaa?

Viro ei ole mitenkään erityisen kilpailukykyinen maa. Suomi johtaa kilpailukyvyssä. Viro tulee sijalla n.30. Verotus ei ole ainoa asia mikä vaikuttaa kilpailukykyyn. Ja sitäpaitsi uskoisin että Suomessakin on pakko alentaa verotusta muiden teollisuusmaiden perässä, jos aiotaan säilyttää tuo titteli.

 

[Zener]

Tässä on paljon totta. Jos jostain kannattaa nyt ostaa, on Tarto tai rantatontteja.

Hmmm...rantatonteistakaan en nyt tiedä. Joskus katselin Virosta kesämökkiä järven rannalta Etelä-Virosta, joka kaukana Tallinnasta ja muistuttaa maisemiltaan hieman Keski-Suomea. Eli on mäkiä ja pieniä järviä. Hintapyynnöt mökeistä oli samaa luokkaa, kuin Lapissa tai Kainuussa. Helsingistä jos matkustaa, niin kumpaankin on ajallisesti melko sama matka.

Eli ostaisitko mökin/rantatontin Pohjois-Suomesta vai Etelä-Virosta, jos hinta on suunnilleen sama?

 

[Ryti]

Viro ei ole mitenkään erityisen kilpailukykyinen maa. Suomi johtaa kilpailukyvyssä. Viro tulee sijalla n.30. Verotus ei ole ainoa asia mikä vaikuttaa kilpailukykyyn. Ja sitäpaitsi uskoisin että Suomessakin on pakko alentaa verotusta muiden teollisuusmaiden perässä, jos aiotaan säilyttää tuo titteli.

Näissä "kilpailukykyvertailuissa" ei ole verotusta ja työmarkkinoiden joustavuutta painotettu tarpeeksi yrityselämän näkökulmasta. Ja jos Suomi oikeasti olisi niin kilpailukykyinen kuin väitetään, miksi tänne ei muuteta joukolla ulkomailta asumaan ja perusteta yrityksiä?

Ulkomaisille huippuosaajille on jouduttu jopa antamaan Suomessa paremmat veroedut kuin suomalaisille, jotta ovat suostuneet maahan tulemaan!

Reunahuomautus:
Siis taas kerran ulkomaalaiset ovat suomalaisia paremmassa asemassa. Tiedossahan on, että ulkomaalaiseen elintasopakolaiseen laitetaan kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin suomalaiseen eläkeläiseen (tästä mm. Raimo Ilaskivi protestoi).

Viitsisitkö tarkentaa tuota kommentiasi...? Vai oletko oikeasti tuota mieltä?

Itse asiaan niin ei se Viro nyt mikään paratiisi kuitenkaan ole ja alhainen verotus on osa Viron verokilpailukykyä, jolla saadaan ulkomaista rahaa hyvin maahan; ongelmana kuitenkin on se, että ulkomainen omistus on herkkää eli taantuman tullessa rahat valuvat alkuperäisiin koteihinsa suhteellisen herkästi. Eesti siis kasvaa investoinneilla muualta EU:sta ja kun talous kasvaa, alkavat ihmiset haluamaan todennäköisesti hieman suurempaa julkista sektoriakin mikä pakottaa verotuksenkin erilaistamiseen (lähemmäksi EUn suuntaan?).

Ensiksi: Virossa ei ole alhainen verotus vaan kohtuullinen. Esim Cayman-saarilla tai Monacossa on alhainen verotus.

Toiseksi: Jos Viro ei rakenna vastaavaa holhousvaltiota, mikä Suomesta on tehty, ei siellä ole tarvettakaan nostaa verotusta. Viron valtaapitävät ovat korostaneet, että Suomen malliin ei tulla menemään vaan ihmisillä säilytetään vastuu itsestään (Jaan Parts, Res Puplica, suurin puolue).

Hmmm...rantatonteistakaan en nyt tiedä. Joskus katselin Virosta kesämökkiä järven rannalta Etelä-Virosta, joka kaukana Tallinnasta ja muistuttaa maisemiltaan hieman Keski-Suomea. Eli on mäkiä ja pieniä järviä. Hintapyynnöt mökeistä oli samaa luokkaa, kuin Lapissa tai Kainuussa. Helsingistä jos matkustaa, niin kumpaankin on ajallisesti melko sama matka.

Eli ostaisitko mökin/rantatontin Pohjois-Suomesta vai Etelä-Virosta, jos hinta on suunnilleen sama?

Tarkoitin lähinnä rantatontteja esim Pärnun suunnalta (tai Tallinnasta länteen), jossa on jo paljon suomalaisomisteisia kesähuviloita ja kartanoita. Ilmasto on "hieman" erilainen Virossa kuin Lapissa, kesä puolet pidempi ;) Ja hintataso kaupoissa alle puolet. Myös naiset ovat Virossa kauniimpia!!!

 

[luumu]

Kyllä Virossakin on paljon ihmisiä, jotka ovat huolissaan siitä, miten käy, kun systeemi on kepeä.

Miten Suomessa kävisi, jos verot vaikka puolitettaisiin?

Varmasti lyhyellä aikavälillä näyttäisi hyvältä ja olisi kiva shoppailla, mutta entä sitten kun maata pitäisi viedä eteenpäin niillä aikuisilla, joiden nuoruudessa rahaa ei ollut opetukseen? Tai kun vaivalla kudottu kallis erityisopetuksen verkosto olisi ajettu alas ja tuo syrjään jätetty porukka joutuu tulemaan omillaan toimeen? Kaduilla ei olisi myöskään varmaan kovin mukavaa kun sosiaali- ja terveyspalvelut olisi ajettu alas.

Sen verran tässä aikuisena perhettä pyörittäessään on realiteetit kasautuneet, että ymmärrän, että palvelu maksaa. Maksan sen veroina tai vakuutusmaksuina, mutta maksan kuitenkin.

 

[Ryti]

Finpro:n Viro-raportti löytyy täältä (pdf):

http://www.finpro.fi/NR/rdonlyres/4...E/5757/DRFEstoniacountryreport061214sspf1.pdf

5,8 prosentin työttömyysaste ei kuulosta täystyöllisyydeltä, mutta tuo 10 prossan bruttokansantuotteen kasvu tekee siitä prosenttiyksiköissä mitattuna aika lailla kaksinkertaisen.

Mutta eihän prosenteilla voi mitään ostaa. Kun maan koko bruttokansantuote on vain 12,5 miljardia, niin tuossa luvussa yhdenkin tehtaan rakentaminen tuntuu paljon. Mielestäni prosentit on vertailukelpoisia vain suunnilleen saman kokoisten talouksien kesken.

Mitä väliä sillä on minkä kokoinen Viron kansantalous on? Kyllä Suomeen pitäisi syntyä tehtaita ja BKT:ta samassa tahdissa ja suhteessa, jos talouden mekanismit olisivat samassa kunnossa.

Viron BKT:n nousu on paljolti rakentamisen varassa. Toimistoja, asuntoja ja halleja nousee kuin sieniä sateella. Mielenkiintoista seurata, onko niille kaikille todella käyttöä? Toistaiseksi on ollut.

 

[Ryti]

Kyllä Virossakin on paljon ihmisiä, jotka ovat huolissaan siitä, miten käy, kun systeemi on kepeä.

Miten Suomessa kävisi, jos verot vaikka puolitettaisiin?

Varmasti lyhyellä aikavälillä näyttäisi hyvältä ja olisi kiva shoppailla, mutta entä sitten kun maata pitäisi viedä eteenpäin niillä aikuisilla, joiden nuoruudessa rahaa ei ollut opetukseen? Tai kun vaivalla kudottu kallis erityisopetuksen verkosto olisi ajettu alas ja tuo syrjään jätetty porukka joutuu tulemaan omillaan toimeen? Kaduilla ei olisi myöskään varmaan kovin mukavaa kun sosiaali- ja terveyspalvelut olisi ajettu alas.

Sen verran tässä aikuisena perhettä pyörittäessään on realiteetit kasautuneet, että ymmärrän, että palvelu maksaa. Maksan sen veroina tai vakuutusmaksuina, mutta maksan kuitenkin.

En usko, että Suomen verotusta voidaan puolittaa. Noin 20%:lla sitä voitaneen keventää, oikeista kohdista. Kun samaan aikaan vaikutetaan sekä työmarkkinoihin (SAK aisoihin), palvelujen alviin (poistetaan), julkiseen byrokratiaan (eläköitymisen kautta) ja kilpailutetaan julkiset palvelut, niin johan pyörät pyörivät. Tärkeintä olisi ensin korjata yritysverotus (nollaan) ja koulutusjärjestelmä, koska se poistaisi työttömyyden.

Ja sitten sosiaaliturismi olisi myös lopettava ja siirryttävä vain työpohjaiseen maahanmuuttoon. Yksi verotuksen tarvetta vähentävä temppu olisi kuntaverkon pudottaminen noin 100:aan (Ruotsin ja Tanskan tasolle). Siis 300:aan kunnanvirastoa myyntiin tai vuokralle, ja virkamiehet hoiva-alalle tai raksalle, siellä on töitä.

 

[luumu]

Siis 300:aan kunnanvirastoa myyntiin tai vuokralle, ja virkamiehet hoiva-alalle tai raksalle, siellä on töitä.

Offtopic ja anteeksi:

Tää nyt on tätä. En tästä jaksa kummemmin mielikuvatasolla vääntää, mutta eikö kannata samalla yhdistää Nokia ja muutkin isot maan firmat, jos työntekijöitä tarvitaan vähemmän kun yhdistellään? Hauska idea sinänsä, että työn tarve vähenee, jos yksiköt yhdistyy. Mäkkärissä suljetaan kaksi kassaa ja pistetään ihmiset pois, se yksi kassa yhdellä ihmisellä palvelee yhtä hyvin?



Ei mitään saa ilmaiseksi. Jos vähennetään väkeä kunnista niin ei sitten ole niitä opettajia, ei tule kaavoja, tarhoissa ei ole tätejä ja demokratian voi unohtaa, jos kukaan ei valmistele poliitikkojen kokouksia ja huolehdi valitusoikeuksista ym. Kunnissa on jo enemmän määräaikaisia kuin yksityisellä ja palkat juuri näillä määräaikaisilla yleensä kehnot. Todella. Sen verran riistettyä porukkaa, että kannattaa melkein olla hiljaa vaan, jos ne suostuu ne hommat tekemään.

 

[Ryti]

Offtopic ja anteeksi:



Ei mitään saa ilmaiseksi. Jos vähennetään väkeä kunnista niin ei sitten ole niitä opettajia, ei tule kaavoja, tarhoissa ei ole tätejä ja demokratian voi unohtaa, jos kukaan ei valmistele poliitikkojen kokouksia ja huolehdi valitusoikeuksista ym. Kunnissa on jo enemmän määräaikaisia kuin yksityisellä ja palkat juuri näillä määräaikaisilla yleensä kehnot. Todella. Sen verran riistettyä porukkaa, että kannattaa melkein olla hiljaa vaan, jos ne suostuu ne hommat tekemään.

Ymmärsit väärin, kun sanoin 300 kunnanvirastoa, tarkoitin siis hallintoa. En kouluja, tarhoja tai hoiva-alaa, joissa lienee tarvetta lisätä työvoimaa. Siis byrokraatit käsitöihin!

 

[Tuomas H.]

Ensiksi: Virossa ei ole alhainen verotus vaan kohtuullinen. Esim Cayman-saarilla tai Monacossa on alhainen verotus.

Toiseksi: Jos Viro ei rakenna vastaavaa holhousvaltiota, mikä Suomesta on tehty, ei siellä ole tarvettakaan nostaa verotusta. Viron valtaapitävät ovat korostaneet, että Suomen malliin ei tulla menemään vaan ihmisillä säilytetään vastuu itsestään (Jaan Parts, Res Puplica, suurin puolue).

Se riippuu tietenkin siitä, mihin vertaa. Muuhun EU:n ympäristöön Virolla mielestäni on alhainen verotus.

Mutta et kuitenkaan vastannut minulle tuohon kysymykseeni, eli miten toisen talouden kasvuvauhti on toiselta pois?

 

[Ryti]

Se riippuu tietenkin siitä, mihin vertaa. Muuhun EU:n ympäristöön Virolla mielestäni on alhainen verotus.

Mutta et kuitenkaan vastannut minulle tuohon kysymykseeni, eli miten toisen talouden kasvuvauhti on toiselta pois?

Jos verrataan uusiin EU-maihin tai vaikkapa Irlantiin, on verotus linjassa. Suomeen tai Saksaan verrattuna toki alempi. Saksa on muuten laskenut muistaakseni 30% yritysveroaan, joten suunta on oikea siellä.

Monissa läntisissä EU-maissa esim ruuan/palvelujen alvi ja autovero on selvästi Suomea alhaisempi (ovat siis Viron linjoilla). Lisäksi esimerkiksi joihinkin tuotteisiin piilotettuja valmisteveroja ei peritä juuri kuin Suomessa. Monissa maissa ei enää ole perintöveroa, mutta Suomessa on. jne... Viron verotus on siis kohtuullinen koknaisuutena tarkastellen.

Kasvuvauhdista:
Suomen talouden kasvu on tällä hetkellä (SP:n Erkki Liikasenkin mukaan) yli 50-vuotiaiden kulutuksen varassa. Hehän käyttävät 70% kulutukseen menevästä rahasta. Ilman suurten ikäluokkien kulutusta siis Suomen talouskasvu olisi nollaluokkaa.

Esimerkiksi uusien EU-maiden kasvu tulee teollisuuden kasvusta, rakentamisesta, tavarantuotannosta ja nuorempien kulutuksesta. Siitä on siis kysymys, Suomen hyvinvointivaltion päällä on lasikatto. Kun eläkkeiden maksukyky heikkenee ja elatussuhde muuttuu entistä huonommaksi, valkenee Suomen talouden todellinen tilanne myös vasemmistolaisille.

 

[Urski]

Mitä kulttuuria se on jos oopperat ja orkesterit esittävät hengettömästi ulkomaisia kappaleita?

Korkeakulttuuria. Korkeakulttuuri on populaarikulttuurin vastapooli, ja se on suunnattu syntyjään fiksuille ja hyväkäytöksisille ihmisille. Luulisi aikuisen ihmisen tämän tietävän.

 

[Ryti]

Korkeakulttuuria. Korkeakulttuuri on populaarikulttuurin vastapooli, ja se on suunnattu syntyjään fiksuille ja hyväkäytöksisille ihmisille. Luulisi aikuisen ihmisen tämän tietävän.

HAHAHAHAHA tämä oli todella hyvä! Jos se olisi niin korkeaa ja suunnattu fiksuille, miksi sitä pitää tukea niin tolkuttomasti. Viimeksi (ja ensimmäistä kertaa) kun olin erään suuren kaupungin sinfoniaorkesteria (tukea annetaan 5 miljoonaa euroa) kuuntelemassa, siellä oli vain poliitikkoja ja vaimoineen ilmaislipuilla. Siis orkesteri 100 henkeä ja 200 paikallisen kaupungin "eliittiin" kuuluvaa kuuntelemassa hengetöntä soittoa.

Samassa salissa oli parin viikon päästä Anssi Kela akustisesti kitaran kanssa, 800 maksanutta katsojaa ja mahtava henki.

Samaisessa kaupungissa jäädytettiin 60 todella tarpeellista vanhushoitajan virkaa, mutta orkesteriin palkattiin lisää jäseniä mm. nuotistonhoitaja vakivirkaan. Ihan järjetöntä mutta edelleen totta hyvinvointi-Suomessa.

 

[Kaapeli]

Näissä "kilpailukykyvertailuissa" ei ole verotusta ja työmarkkinoiden joustavuutta painotettu tarpeeksi yrityselämän näkökulmasta. Ja jos Suomi oikeasti olisi niin kilpailukykyinen kuin väitetään, miksi tänne ei muuteta joukolla ulkomailta asumaan ja perusteta yrityksiä?

Ulkomaisille huippuosaajille on jouduttu jopa antamaan Suomessa paremmat veroedut kuin suomalaisille, jotta ovat suostuneet maahan tulemaan!

Nyt olet ehkä ymmärtänyt väärin kilpailukyvyn liiketoiminnan näkökulmasta. Se että Suomi on kilpailukykyinen maa ei tarkoita, että tämä olisi houkutteleva maa kaikille. Nimittäin alhaiset palkat korkeakoulutetulla työvoimalla on osa juuri sitä kilpailukykyämme. Täällä palkkaat kaksi insinööriä tai maisteria sillä hinnalla, jonka joutuisit monissa muissa länsimaissa maksamaan.

Eikä tänne noinvain muuteta joukolla. Sitä täytyy ensin löytyä työpaikka Suomesta ennenkuin saa edes työ- ja oleskeluluvan. Kyllä tänne tulijoita riittäisi, ei se siitä ole kiinni.

 

[Ryti]

Nyt olet ehkä ymmärtänyt väärin kilpailukyvyn liiketoiminnan näkökulmasta. Se että Suomi on kilpailukykyinen maa ei tarkoita, että tämä olisi houkutteleva maa kaikille. Nimittäin alhaiset palkat korkeakoulutetulla työvoimalla on osa juuri sitä kilpailukykyämme. Täällä palkkaat kaksi insinööriä tai maisteria sillä hinnalla, jonka joutuisit monissa muissa länsimaissa maksamaan.

Eikä tänne noinvain muuteta joukolla. Sitä täytyy ensin löytyä työpaikka Suomesta ennenkuin saa edes työ- ja oleskeluluvan. Kyllä tänne tulijoita riittäisi, ei se siitä ole kiinni.

En ymmärrä mitään väärin. Suomi ei ole houkutteleva maa investoinnelle, yritysten perustamiseen tai työperäiselle maahanmuutolle, mistään näkökulmasta. Jopa "omat" paperitehtaat muutavat pois. Elqotec ilmoitti myös lähdöstään, uskon Nokian tekevän samoin muutaman vuoden sisällä. Kupla on siis puhkeamassa.

Koko kilpailukykyvertailu on tuossa muodossa turha, ja senhän ovat monet asiantuntijat myöntäneetkin. Taisi olla Mauri Pekkarinen, joka viimeksi sanoi sen perustuvan itsekehuun, jota ei kannata ottaa kovin vakavasti.

Totta, että insinöörien palkat ovat vielä maltilliset, johtuen valtavasta kouluttamisesta. Nythän inssejä valmistuu jo työttömiksi. Yllättäen suomalaisten inssien tasoa on alettu arvostella... Määrä ei siis korvaa laatua.

 

[Harze]

Mitä väliä sillä on minkä kokoinen Viron kansantalous on? Kyllä Suomeen pitäisi syntyä tehtaita ja BKT:ta samassa tahdissa ja suhteessa, jos talouden mekanismit olisivat samassa kunnossa.

Pikku talousmatematiikan kertaus:

Oletetaan, että sekä Suomeen että Viroon rakennetaan vaikka se tehdas. Tehtaan vaikutus bruttokansantuotteeseen olkoon vaikka 125 miljoonaa euroa. Näin Viron bruttokansantuote (12,5 miljardia) nousee prosentilla, mutta Suomen bruttokansantuote (about 160 miljardia) nousee alle promillen. Eli vaikutus Viron talouden kasvulukuun olisi 14-kertainen.

Ja toisaalta jos katsotaan sitä talouskasvuakin, niin Viron BKT kasvaa vuodessa (0,10 * 12,5 = ) 1,25 miljardia, kun taas Suomen (0,05 * 160) = 8 miljardia. Eli jos euroja lasketaan, niin Suomen BKT kasvaakin kuusinkertaisesti Viroon nähden. Ja vaikka tämä suhteutetaan asukaslukuunkin, niin Suomi olisi johdossa, sillä suomalaisia on neljä kertaa enemmän kuin virolaisia.

Eduskuntavaalit tulossa ja tällaista tilastoilla leikkimistä saa taas nähdä. Jokainen puolue kyllä löytää sieltä juuri ne luvut jotka omaa sanomaa parhaiten tukevat.

Ja ihan toinen juttu on se, onko BKT järkevä hyvinvoinnin tai edes talouskasvun mittari. Esimerkiksi rikollisuuden vaikutus BKT:hen on sitä kasvattava. Nettokansantuote tai aidon kehityksen mittari olisivat parempia.

 

[Kaapeli]

En ymmärrä mitään väärin.

Ja vielä nöyräkin sen lisäksi.

Suomi ei ole houkutteleva maa investoinnelle, yritysten perustamiseen tai työperäiselle maahanmuutolle, mistään näkökulmasta.

Investoinneista en mene sanomaan mitään, kun en ole perehtynyt sen suhteen tilastoihin Suomesta enkä muusta maailmasta. Yrityksiä täällä kyllä perustetaan, joskin noin prosentin alle EU:n keskiarvon. Työperäistä maahanmuuttoa riittää enemmän kuin tälle pläntille mahtuisi, jos sitä vaan suostutaan vastaanottamaan ja töitä yleensäkin löytyy. Tuolta olisi vaikka parisataa miljoonaa ihmistä tulossa ihan tältä istumalta Suomeen töihin sen enempää kyselemättä.

Jopa "omat" paperitehtaat muutavat pois.

Paperitehtaat muuttavat muualle, koska kehitysmaissa on pienemmät kustannukset (lue palkat lähinnä) ja nopeiten kasvavat markkinat.
Tuo markkinatilanne on näistä vieläpä se olennaisempi tekijä. Suomessahan on jopa ylituotantoa.

Elqotec ilmoitti myös lähdöstään, uskon Nokian tekevän samoin muutaman vuoden sisällä. Kupla on siis puhkeamassa.

Niin teki Elcoteq ja vielä korkeamman yritysverotuksen ja palkkojen maahan. Minkäs teet.

Koko kilpailukykyvertailu on tuossa muodossa turha, ja senhän ovat monet asiantuntijat myöntäneetkin. Taisi olla Mauri Pekkarinen, joka viimeksi sanoi sen perustuvan itsekehuun, jota ei kannata ottaa kovin vakavasti.

Kilpailukykyvertailujen on sinänsä vaikea olla omaa leijumista, kun ne eivät ole edes suomalaisten tekemiä, vaan riippumattomien (tai ainenkin Suomesta riippumattomien) tahojen.
Ja jos täällä itseään kehutaankin, niin ei tuo sinun yltiönegatiivinen Suomi-on-paska-maa asenne ole juurikaan sen parempi.

 

[Janne22]

Katkelma talouselämästä:

Miksi sijoittaa Suomeen?

Ensi näkemältä Suomen viime vuosien kilpailu- ja innovaatiosuoritus on ollut niin vahva, että tuntuu järjenvastaiselta olla sijoittamatta tänne.

Suomi ei ole vain yksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista, vaan myös yksi johtavista tieto- ja viestintäteknologian (ict) kehittäjistä - samoin kuin johtavia maita ympäristökestävyydessä. Tutkimus- ja kehitysvaroissa henkilöä kohden maamme sijoittuu kolmanneksi maailmassa.

Vähiten korruptoituneena maana, Transparency Internationalin mukaan, Suomi tarjoaa strategisen maantieteellisen aseman pohjoisen Euroopan sydämessä - hyvätuloisten Pohjoismaiden, nopeakasvuisten Baltian maiden ja Venäjän nousutalouden välillä.

Suomen 26 prosentin yritysverotus tarkoittaa suhteellisen kilpailukykyistä kustannustasoa, ainakin eurooppalaisittain. Kännykkätariffit kuuluvat kehittyneen Euroopan halvimpiin. Ja korkeasta ammatillisen järjestäytymisen asteesta huolimatta työvoimakustannukset ovat Suomessa suhteellisesti alhaisemmat kuin Saksassa. Lisäksi vuonna 2006 Helsinki sijoittui kolmanneksi Pariisin ja Lontoon jälkeen investointinäkymiä koskeneessa selvityksessä.

Viime vuosina suomalaiset ovatkin markkinoineet investointimahdollisuuksia eritoten ict-teknologioihin, terveydenhuoltoon, metsäteollisuuteen sekä ympäristöteknologiaan ja -palveluihin.

Kun kilpaillaan maailmanlaajuisesti ulkomaisista sijoituksista, Suomen vahvuudet johtuvat investoinneista tietoon ja teknologiaan.

Lähde: "Kilpailukykyä on, saisipa investointeja" Dan Steinbock 12.12.2006