Virallinen pääsykoethread

[shape]

Mites ne, joita kiinnostaa lukeminen, mutta eivät muista ulkoa pieniä yksityiskohtia, joita monissa kokeissa vaaditaan? Eikö ne halua tarpeeksi sisään, vaikka lukeminen kiinnostaakin?

Kyseiset tyypit eivät ole todennäköisesti riittävän tosissaan. Pääsykokeisiin täytyy asiat lukea niin hyvin, että ne todellakin osaa. Vaati se sitten 2 tai 18 lukukertaa. Itse luulin aikaisemmin olevani huono oppimaan ulkoa, mutta oikeasti olin vain laiska.

 

[mantelikala]

Änpee. mihin yliopistoon muuten olet hakemassa? Tosin ei tuon pitäisi vaikuttaa kun valtakunnallinen yhteishaku on kyseessä, ei ainakaan tuolla Kuopion Yliopiston www-sivuilla sanottu mitään että pitäis erikseen vielä hakea. Ja olisihan siitä yhteishaun hakuoppaassa mainittukin.

Tampere ois ykkösvaihtoehtona, joko markkinointii tai johtamista... pitäs nyt vaa saaha päätettyy kumpaa, markkinointi oli alunperin suunnitelmissa ykkösenä mut johtaminen on tullu hyvin haastamaa pääsykoekirjan lukemisen jälkee :( . Jyväskylä oli suunnitelmissa mut se ei oo mukana tossa yhteishaussa (minkä ihmeen takia??) ni se jäi sen sileän tien pois.

 

[Haukifile]

Tampere ois ykkösvaihtoehtona, joko markkinointii tai johtamista... pitäs nyt vaa saaha päätettyy kumpaa, markkinointi oli alunperin suunnitelmissa ykkösenä mut johtaminen on tullu hyvin haastamaa pääsykoekirjan lukemisen jälkee :( . Jyväskylä oli suunnitelmissa mut se ei oo mukana tossa yhteishaussa (minkä ihmeen takia??) ni se jäi sen sileän tien pois.

itekin oisin jyväskylän heittäny yhdeks vaihtoehdoks, mut jostain syystä eivät tosiaan ollu yhteishaussa..

 

[lej]

Eli sillä ei ole väliä miten asiat osaa, kunhan muistaa miten ne oli kirjassa? Tyrmäsin nykyisen kokeen ehkä liian jyrkästi, mutta voisi siinä silti mielestäni olla jotain soveltavia osioitakin. Vai meinaatko että soveltaa osaa helposti ilman että olisi lukenut kirjoja yhtään ja pelkällä ulkoalukemisella saa tutkinnon? Mikäli on täysidiootti niin tuskin se asioiden opettelu on sen helpompaa kuin niiden tarkka muistaminen. En opiskele yliopistossa (vielä ainenkaan) mutta luulisi jossain vaiheessa tulevan vastaan juttuja mitkä pitäisi myös tajuta... Tämä ei ehkä liity kyseessää oleviin lyhyempiin ja yksinkertaisiin kaavoihin vaan periaatteeseen, eli eiköhän se ole tärkeämpää että tietää missä ja miten sitä kaavaa käytetään jos sen katsoo kirjasta, kuin että sen osaa kirjoittaa ulkoa ja sen jälkeen osaa käyttää sitä paperia vain perseen pyyhkimiseen? Tuskinpa se koulussakaan lukeminen on pelkkää ulkoa opettelua... loppuun hieman offtopic-kysymys, tarvitseeko tehdä hakemus yliopistoon ja kauppatieteellisen yhteishaku vai riittääkö pelkkä kauppatieteiden yhteishaku??? eli siis pääseekö pelkällä yhteishaulla sekä yliopistoon että tiedekuntaan??

Kauppakorkeasta valmistuvana voisin sanoa, että kyseessä on koulu minkä voi selvittää lähes täysin vain lukemalla ja opettelemalla tiety asiat ulkoa. Varsinkin alussa tenteissä pärjää paremmin esim. opettelemalla tietyt listat, ihan sama miten paljon osaisit soveltaa tietoasi. Se on sitten ihan itsestä kiinni kuinka haljon oikeasti haluaa oppia, mutta kyllähän se sitten työelämässä näkyy kuka opetteli ne listat tenttiä varten ja kuka opetteli ymmärtämään asiat. Tämä on tietysti aika jyrkkä kärjistys. Läpi pääsee hyvämuistinen idiootti, gradussa toki niille sitten tulee vaikeuksia.

Kunnon psykologiset testi vaativat aika paljon aikaa. Itse olin juuri Maanpuolustukorkeakoulun pääsykokeissa, joihin kului 2 päivää. Cooper oli periaatteessa ainoa mikä ei ollut psykologinen testi, ja ainoa mihin pystyi valmistautumaan. En tiedä on lyhyestä rääpäisystä mitään hyötyä esim. kauppakorkean kokeiden lisänä. Ja ne kunnolliset testi on ihan helvetin kalliita ja vie aikaa analysoida tuloksia. Tosin sinäsä olisi psykologiset testi kauppakorkeassakin paikallaan, koska suurin osa valmistuvista työskentelee joskus esimiesasemassa ja niitäkin olen jonkin verran nähnyt, jotka eivät siihen mielestäni sovellu.

 

[mantelikala]

Kiitos, tämä kertoi paljon. Pitää vaan toivoa ettei niitä listalukijoita ole samalla luokalla :D (ainenkaan paljon). Ja eikös tuollainen ulkoaluku ole sellaisissa aineissa missä ei tarvitse laskea jokseenkin huono menetelmä, ainakin osaksi? esim. taloushallinnossa on hyvä muistaa miten rahoja siirrellään eri tilien välillä, kun taas esim. markkinoinnissa jos tekee asioita eri tavalla on se melkein parempi kuin tehdä saman kaavan mukaan?

 

[snadi]

mutta nythän ei puhuttukaan opiskelusta kauppiksessa vaan sisäänpääsystä..
ei se multa pois ole jos et niitä nippeleitä jaksa opetella.
otat katsos vaan "kokonaisuudet" haltuun ja tuut kokeeseen.
muista myös lepäillä tarpeeksi ennen koetta, ettei aivot "tukkeudu" liiasta lukemisesta.
ja kaikkia kirjoja ei kannata myöskään lukea. kyllähän sä nyt markkinoinnin hallitset lukemattakin? lahjattomat treenaa! ::D:

 

[Hippa]

Kyseiset tyypit eivät ole todennäköisesti riittävän tosissaan. Pääsykokeisiin täytyy asiat lukea niin hyvin, että ne todellakin osaa. Vaati se sitten 2 tai 18 lukukertaa. Itse luulin aikaisemmin olevani huono oppimaan ulkoa, mutta oikeasti olin vain laiska.

Mitä teit, että opit ulkoa?

Vinkit olisi todellakin tarpeeseen, koska se oma keino ei ole oikein löytynyt. On hyvin hankala hallita suuria määriä yksityiskohtia.

 

[Gabriel]

Mitä teit, että opit ulkoa?

Vinkit olisi todellakin tarpeeseen, koska se oma keino ei ole oikein löytynyt. On hyvin hankala hallita suuria määriä yksityiskohtia.

En ole itsekään vielä sisällä yliopistossa, mutta sinne suuntaan. Mulla ulkoaoppimiseen ei ole ollut mitään muita keinoja, kuin niiden asioiden käyminen läpi päässä uudelleen ja uudelleen. Jos ei jotain muista, tarkistaa kirjasta ja aloittaa taas asian pyörittelemisen mielessä. Ja pyrkii selittämään kaikki asiat omin sanoin. Niin oon aina suoriutunu hyvin, jos on välttämättä pitänyt päntätä jotain ulkoa.

Joskus oli Prismassa juttua, miten muistifriikit muistavat esim korttipakan järjestyksen ulkoa. Ne liittivät kortit järjestykseen jonkin tutun kävelyreitin varrelle. Perustelivat väitettä sillä, että ihminen tosiaan muistaa parhaiten kulkureittinsä. Hannu ja Kerttu tapaan friikit pudottelivat mielessään niitä kortteja kävelyreitilleen mielessä ja sitten testissä kävelivät reittinsä läpi poimien kortit maasta.

Myös asioiden liittäminen tuttuihin asioihin onnistuu useilla henkilöillä. Siis kun pänttää jotain kohtaa yrittää liittää sen mihin tahansa arkiseen, tuttuun asiaan, vaikkei se liittyisikään millään tavalla itse tekstiin.

Kannattaahan noita niksejä kokeilla, mutta mitään takuita en lupaa. :piis:

 

[Hippa]

En ole itsekään vielä sisällä yliopistossa, mutta sinne suuntaan. Mulla ulkoaoppimiseen ei ole ollut mitään muita keinoja, kuin niiden asioiden käyminen läpi päässä uudelleen ja uudelleen. Jos ei jotain muista, tarkistaa kirjasta ja aloittaa taas asian pyörittelemisen mielessä. Ja pyrkii selittämään kaikki asiat omin sanoin. Niin oon aina suoriutunu hyvin, jos on välttämättä pitänyt päntätä jotain ulkoa.

Voiko tuota soveltaa nimiin, vuosilukuihin ja termeihin? Varsinkin nimet ja vuosiluvut menee päässä yleensä keskenään sekaisin. Tätä tapahtuu myös termeillä, jotka muistuttaa toisiaan.

Kuinka kauan se vie aikaa? Olen aikeissa listata kaikki termit, nimet ja vuosiluvut pienille korteille, mutta ei välttämättä silti riitä aika niiden ulkoa opetteluun.

Ja ongelmana on yhä se, että 27.5 saan vasta tietää mihin yliopistoon pääsen yrittää sisään. Ykkösvaihtoehtoon on yksi 200 sivuinen suht helppo kirja. Kakkosvaihtoehtoon on kaksi kirjaa (200s ja 400s). Toisessa on ihan hillitön määrä ulkoaopeteltavaa ja toinen on noin muuten aika vaikea kirja, vaikkakin hyvin mielenkiintoinen. Kolmosvaihtoehtoon saa onneksi ottaa kirjan mukaan, joten jos ei kaksi ekaa tärppää niin kolmosessa on edes joku tuki ja turva mukana. Mikäli en pääse tänä vuonna sisään tuo kolmosvaihtoehto on se, mihin haen ykkösenä ensi vuonna.

*Todella masentavaa* :(

 

[naksu]

Mitä teit, että opit ulkoa?

Vinkit olisi todellakin tarpeeseen, koska se oma keino ei ole oikein löytynyt. On hyvin hankala hallita suuria määriä yksityiskohtia.

Mä ainakin opin parhaiten yksityiskohtia ulkoa sillä tavalla, että otan esim. kaksi käsitettä, jota en kunnolla muista ja alan miettiä sitä mitä niillä on yhteistä. Mulla loogiset pohdinnat ja siinä keksityt loogiset struktuurit ovat sellaisia, jotka muistan vaikka kuinka pitkään. Tätä siis käytin aika pitkälti sellaisissa tietotekniikan tenteissä, jotka olivat pelkkää ulkoamuistamista (esim. tietoliikennetekniikan peruskurssit...). En tiedä miksi, mutta esim. muistan kaikki lähes matikan tehtävät, joihin olen koskaan törmännyt ja joiden miettimiseen olen joutunut käyttämään yli tunnin ja matikkaa olen kuitenkin lukenut yhteensä noin 140ov (josta ehkä 30ov voisi ottaa pois HY:n ja TKK:n päällekkäisyyksien takia), joten niitä on kuitenkin jonkun verran.

Samaa menetelmää käytin kun pari kesää sitten huvikseni luin parin yliopiston tiedekunnan pääsykoekirjat läpi pariin otteeseen yleissivistyksen kartoittamiseksi. Kyllä se mulla "pehmeissäkin tieteissä" toimi yhtä hyvin.

Menetelmä ei tietenkään aina auta ihan puhtaasti numeerisen datan opiskelussa kuten esim. vuosiluvuissa, mutta niissäkin toimii, jos esim. miettii sitä, että miksi jokin tapahtui juuri sinä vuonna. Pyrkii siis perustelemaan itselleen tämän loogisuuden. Se, että asiaa on miettinyt auttaa usein jo muistamaan sen vuoden. Tämä tietysti vaatii sen, että kyseessä ei ollut lähes satunnainen tapahtuma kuten jonkun syntymävuosi tai vastaava, mutta matikassakin oppii turhuuksia ulkoa, kun muistaa esim. miten joku ratkaisi jonkun todella suuren konjektuurin todella nuorena (jolloin ikä jää mieleen) ja usein tämä matikan ala on saanut hirveästi edistystä juuri tämän vuoden aikan, jolloin muistaa tämän vuoden ja siitä voi laskea matemaatikon syntymävuoden. Toki asiat täytyy ymmärtää ennen kuin alkaa opettelemaan nippelitietoa ulkoa tällä tavalla.

Eli mulle asiat jää mieleen siten, että muistan sen kun mietin ko. asiaa ja kun mietin sitä mitä ajattelin, niin muistan sen ko. asian... Kaikkien muisti tosin toimii eri tavalla, joten täytyy löytää se mikä toimii itsellä. Mä olen kyllä ajatellut asioita näin jo ihan eskari-ikäisestä, kun opettelin pari lasten tietosanakirjaa ulkoa... ja tää on ollut mulle se luonnollinen tapa ajatella.

Tsemppiä lukemiseen vaan kaikille!

 

[N.D.]

Itse olin juuri Maanpuolustukorkeakoulun pääsykokeissa, joihin kului 2 päivää.

Aivan pakko kysyä. Muistittehan jatkaa perinteitä ja veditte ensimmäisen päivän iltana persekännit Lappeenrannan keskustassa? :D Se kuuluu jo kokeiden perinteisiin, että toisen päivän testit tehdään kauheassa kankkusessa parin tunnin yöunien päätteeksi. Ne valmistavat sopivasti jo tulevaan ammattiinkin, näin asian päättelimme.

 

[lej]

Aivan pakko kysyä. Muistittehan jatkaa perinteitä ja veditte ensimmäisen päivän iltana persekännit Lappeenrannan keskustassa? :D Se kuuluu jo kokeiden perinteisiin, että toisen päivän testit tehdään kauheassa kankkusessa parin tunnin yöunien päätteeksi. Ne valmistavat sopivasti jo tulevaan ammattiinkin, näin asian päättelimme.

Pääsykokeet oli tänä vuonna Santahaminassa, ja yllättävän vähän porukkaa lähti viihteelle. Itse katselin muiden kanssa kanssa lätkää siellä asuntolassa.

 

[shape]

Mitä teit, että opit ulkoa?

Vinkit olisi todellakin tarpeeseen, koska se oma keino ei ole oikein löytynyt. On hyvin hankala hallita suuria määriä yksityiskohtia.

Pari ensimmäistä lukukertaa meni käytännössä kokonaisuuden hahmottamiseen. Sen jälkeen luin kirjat niin, että kaikkien tärkeiden listojen kohdalla opettelin niitä niin pitkään, että pystyin luettelemaan ne ulkoa. Loppuvaiheessa luin kirjoja alusta loppuun nopeasti läpi, jolloin yksityiskohdat rupesivat jäämään jo päähän, kun rakenne oli jo hyvin hallussa. Valmennuskurssilla oli ainakin omalla kohdallani suuri merkitys, erityisesti vaikeilla välikokeilla. Kymmenien koti- ja tuntikokeiden tekemisessä tuli opittua myös yksityiskohtia, ja lukiessa rupesin hahmottamaan paremmin, mistä kaikesta voisi olla kysymyksiä kokeessa.

Hauki on kala -tyyppinen ulkoluku ja kirjojen lukeminen kannesta kanteen samalla tavalla ei ole hyvä tapa ottaa haltuun suurta koealuetta. Välillä kannattaa edetä nopeasti ja välillä jäädä hetkeksi kiinni eri kohtiin. Asioiden välille täytyy pyrkiä kehittämään mahdollisimman paljon linkkejä mielessä. Lukiessa kannattaa miettiä sivulle mielessä esim. mind map, johon sijoittaa lukiessa tulleet ajatukset. Yksi hyvä tekniikka voisi olla mind mapin tekeminen yhden luvun lukemisen jälkeen muistin perusteella, jonka jälkeen voisi lukea kappaleen uudestaan ja verrata, mitä ensimmäisestä kerrasta jäi mieleen.

Muistiin liittyviä opuksia löytyy laidasta laitaan, niistä kannattaa hakea ideoita lukemiseen. Ja lenkille kannattaa ladata netistä mp3-soittimeen luentoja aiheesta. Mikään tekniikka ei kuitenkaan korvaa kovaa työtä. Tsemppiä!

 

[Hippa]

Mä ainakin opin parhaiten yksityiskohtia ulkoa sillä tavalla, että otan esim. kaksi käsitettä, jota en kunnolla muista ja alan miettiä sitä mitä niillä on yhteistä. Mulla loogiset pohdinnat ja siinä keksityt loogiset struktuurit ovat sellaisia, jotka muistan vaikka kuinka pitkään.

Entä, jos muistettavia käsitteitä, nimiä ja vuosilukuja on useita kymmeniä? Kyllä minä pari nimeä osaan yhdistää oikeisiin asioihin, mutta loput onkin sitten yhtä sekametelisoppaa.

Muistamisen tasosta kertoo myös se, että sekoitan asiat keskenään.

 

[Hippa]

Pari ensimmäistä lukukertaa meni käytännössä kokonaisuuden hahmottamiseen. Sen jälkeen luin kirjat niin, että kaikkien tärkeiden listojen kohdalla opettelin niitä niin pitkään, että pystyin luettelemaan ne ulkoa. Loppuvaiheessa luin kirjoja alusta loppuun nopeasti läpi, jolloin yksityiskohdat rupesivat jäämään jo päähän, kun rakenne oli jo hyvin hallussa. Valmennuskurssilla oli ainakin omalla kohdallani suuri merkitys, erityisesti vaikeilla välikokeilla. Kymmenien koti- ja tuntikokeiden tekemisessä tuli opittua myös yksityiskohtia, ja lukiessa rupesin hahmottamaan paremmin, mistä kaikesta voisi olla kysymyksiä kokeessa.

OKL:ään ei ole valmennuskursseja. En ole ainakaan mainoksia nähnyt. Tosin tänä keväänä ei olisi ollut merkitystäkään, kun rahaa ei ole edes elämiseen.

Kauan sulla meni opetella ulkoa noita tärkeitä listoja?

Hauki on kala -tyyppinen ulkoluku ja kirjojen lukeminen kannesta kanteen samalla tavalla ei ole hyvä tapa ottaa haltuun suurta koealuetta. Välillä kannattaa edetä nopeasti ja välillä jäädä hetkeksi kiinni eri kohtiin. Asioiden välille täytyy pyrkiä kehittämään mahdollisimman paljon linkkejä mielessä.

En lue haukionkala -tyyliin, koska siitä ei ole mitään hyötyä pääsykokeissa, joissa on paljon soveltavia kysymyksiä.

Omalla kohdallani noiden linkkien vaarana on se, että menee asiat sekaisin keskenään. Se on mun pahin ongelma, kun sekoitan asiat, vaikka tiedän kyllä mistä puhun.

Lukiessa kannattaa miettiä sivulle mielessä esim. mind map, johon sijoittaa lukiessa tulleet ajatukset. Yksi hyvä tekniikka voisi olla mind mapin tekeminen yhden luvun lukemisen jälkeen muistin perusteella, jonka jälkeen voisi lukea kappaleen uudestaan ja verrata, mitä ensimmäisestä kerrasta jäi mieleen.

Mä teen mindmapit ajan kanssa huolella erikseen, kun olen ensiki lukenut kirjan läpi nopsakasti.

Muistiin liittyviä opuksia löytyy laidasta laitaan, niistä kannattaa hakea ideoita lukemiseen. Ja lenkille kannattaa ladata netistä mp3-soittimeen luentoja aiheesta. Mikään tekniikka ei kuitenkaan korvaa kovaa työtä. Tsemppiä!

Täydelliseen omistautumiseen ei valitettavasti ole aikaa, kun käy töissä ja välillä on ihan pakko levätä. Luen silti enemmän kuin koskaan aiemmin. Sekin, kun on tehnyt kirjatenttejä, joissa 4 kirjan lukemiseen on ollut 2-3 viikkoa niin tämä luku-urakka ei tunnu ihan kamalalta, koska kirjat on tuttuja ennestään ja se tärkeä kaksi viikkoa (jolloin tiedän mihin yliopistoon menen pääsykokeeseen) on tosiaan omistautumista joko yhteen tai kahteen ennestään tuttuun kirjaan.

Kiitos tsempeistä.. Paniikki ja ahdistus on kyllä sitä luokkaa, että pelkään nyt niiden pilaavan kaiken..

 

[shape]

Kiitos tsempeistä.. Paniikki ja ahdistus on kyllä sitä luokkaa, että pelkään nyt niiden pilaavan kaiken..

Kuulostaa vähän vaikealta sun tilanne. Voi tuntua vähän nololta, mutta kysy ihmeessä sukulaisilta, jos he voisivat sponssata viimeiset pari viikkoa, jotta voisit keskittyä kokeeseen täysillä. Pääsykokeisiin valmistautuminen on sen verran tiukka tilanne, että kaikki muut asiat pitäisi pystyä unohtamaan hetkeksi. Liika stressi on varma tie tuhoon, mutta jos pystyt suuntaamaan stressin lukemiseen, niin tulokset voi olla tosi hyvät. Rajoittavat uskomukset oppimisen suhteen täytyy pystyä unohtamaan ennen koetta. Ne ei perustu faktoihin, mutta vaikuttavat alitajuisesti oppimistuloksiin. Yritä löytää itsellesi mentori, jolla on ollut samantyyppinen historia, mutta siitä huolimatta pärjännyt hyvin.

 

[Pekkaniska]

Argh.. pari päivää luettu jo oikein olantakaa ja paljon vielä kokonaan lukematta. pääsykoe 27.5... Olisi ehkä kannattanu aloittaa vähän aikaisemmin kuin vikalla viikolla.. prkl.

 

[mantelikala]

Heh, vähän sama homma paitsi että kokeeseen on aikaa. Toinen kirja neljästä menossa... nää ilmat ei vaa sovi lukemisee, ei pysty keskittyy ku ajattelee että koko ajan vois olla rannalla, jossai ulkona tai terassilla :itku:

 

[Boltsi]

Onko jollakulla kokemusta aineenopettajan pääsykokeisiin liittyvästä haastattelusta, jossa mitataan vuorovaikutustaitoja, motivoituneisuutta ja suunnitelmien realistisuutta? Tollanen ois edessä viikon päästä ja olisi kiva mahdollisesti kuulla, notta millaisia nuppinikkareita siinä on mua kuumottamassa...

 

[ylikuntoilija]

Argh.. pari päivää luettu jo oikein olantakaa ja paljon vielä kokonaan lukematta. pääsykoe 27.5... Olisi ehkä kannattanu aloittaa vähän aikaisemmin kuin vikalla viikolla.. prkl.

Näin ystävällisenä vinkkinä, muista antaa aivoillesi breikki ennen koetta. Torstaina kannattaa ottaa iisisti. Itsellänikin on lukeminen pahasti vaiheessa, iskin viime viikonloppuna aallonpohjaan. Puolen kirjan tiedoilla pääsee kuitenkin pidemmälle kuin nukkumalla kokeessa koko kirja pääkopassa. Tsemppiä viimeisille päiville! :thumbs:

Lääketieteen pääsykoe lähestyy jo viikon lopussa, mutta muillekin voimia viimeiseen puristukseen

Hipalle erityisesti tsemppiä. Normaaliahan tuo on, että ahdistaa ja paniikki iskee, mutta niin se tekee 99%:lla hakijoista. Jaksat vaan nyt uskoa itseesi! Sen verran fiksulta nimittäin vaikutat, että en usko sen lukemisen määrään tyssäävään. Lippu korkealle ja pääsykokeeseen, mars.