Virallinen pääsykoethread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Hoku
  • Aloitettu Aloitettu
1986 sanoi:
Minä hain OKL:än Kajaaniin, Rovaniemelle ja Savonlinnaan. En ole edes lukenut vielä kokeisiin. En kyllä välttämättä edes pääse mihinkään niistä, kun siinä on se esivalinta. Saa nähdä. :jahas:

Kohtalotoveri :) Sopiiko kysyä miksi valitsit OKL:n ensimmäiseksi vaihtoehdoksi?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Gabriel sanoi:
Kutsua ei ole vielä tullut, sillä hakupaperitkin ovat vielä kotona, vasta 12. päivä toukokuuta täytyy olla paprut perillä. Kutsu testeihin tulee 3. kesäkuuta jos on tullakseen.

Mä sain sen käsityksen, et niiden kirjallisten kokeiden perusteella kutsutaan jokin tietty määrä hakijoita noihin testeihin, eli vain harvat...
 
rilliturpa sanoi:
Mä sain sen käsityksen, et niiden kirjallisten kokeiden perusteella kutsutaan jokin tietty määrä hakijoita noihin testeihin, eli vain harvat...

Opiskelijoiden valinta tapahtuu kahdessa vaiheessa:
1. valitaan hakupapereiden perusteella 150 miestä ja 150 naista (?), jotka saa kutsun valintakokeisiin
2. valintakokeet, joihin kuuluu kirjallinen koe, liikuntakoe sekä opetustuokio
 
Gabriel:
Kuinka paljon olet lukenut? :) Itse oon lukenu tosta ihmisen fysiologia ja anatomia opuksesta 100 sivua ja kerrannut sen. Farmasia koulua silmällä pitäen oon lukenu myös yhden lukion kemian kirjan.
Itse en ota niin paljon stressiä tuonne Jyväskylään pääsystä. Mulla on tässä armeijaan lähtö heinäkuussa eli jos tänä kesänä ei pääse niin eiköhän ensi kerralla sitten.
 
Hoku sanoi:
En löytänyt tällaista threadia, joten katsoin velvollisuudekseni aloittaa tulevia pääsykokeita koskevan threadin, hieman YO-threadin tapaan...

...Mun kirjani on Erkki Berndtson: Politiikka tieteenä, johdatus valtio-opilliseen ajatteluun. Ensimmäinen osa kirjasta oli ihan mieletöntä huuhaa lätinää, mutta toisessa osassa on tullut vastaan ihan mielenkiintoistakin juttua.
Minä olen lukemassa samaa kirjaa hyvin heikolla menestyksellä. Motivaatiota ei ole nimeksikään. Tuntuu, että kaikki paukut, mitä oli, meni ylppäreihin. Sitten vielä, kun en oikein varmasti vielä tiedä, mitä haluaisin ruveta lukemaan, (filosofia kiinnostaisi, mutta työllisyysmahdollisuudet - tai oikeastaan niiden puuttumiset - pelottavat) niin en ole jaksanut "Politiikka tieteenä" -kirjaa liiemmin availla. Tänä vuonna ei ole mikään pakko sisään päästä, joten ihan levollisin mielin tässä eteenpäin jatketaan.
 
Hoku sanoi:
Mitäs muuten tykkäsit kirjasta? Mä olen laiskuuttani lukenut vasta sinne yli puoleen väliin, ja tosiaan ne alun sata sivua oli sellaista pölötystä ettei paremmasta väliä. Ihan mielenkiintoista tosin on ollut sen jälkeen ainakin toi sosialisaatio.

Seittemän kertaa sen luin muutama vuosi takaperin ja se riitti silloisessa valintakokeessa, nythän sekin on jo muuttunut (luin siis itse vielä toisen aineen pääsykoekirjan). ;)

Ite en ymmärtänyt politiikan tutkimuksesta käytännössä mitään kun aloin sitä kirjaa lukemaan, mutta kerta kerralta kirja alkoi avautua enemmän, ja alussa täysin mielipuoliselta tuntunut rakenne alkoi tuntua järkeenkäyvältä (kirjassa on kronologinen järjestys ja toisaalta siinä edetään yksilöstä laajempaan kokonaisuuten). Ton kirjan hahmottamiseen auttaa mindmap aivan helvetisti, kun sen duunaa joka kappaleesta jonku neljännen lukukerran jälkeen.

Voi tuntua paskalta kirjalta nyt (musta ainakin aluks tuntu), mutta perusteoksena toimiva, kun myöhemmin noihin asioihin paneudutaan syvällisemmin.

Erikoista on, että kun uuden linjarakenteen mukaan haet kv.politiikan linjalle, niin 300-sivusessa kirjassa kv.politiikkaa käsitellään 15 sivun verran. :hyper:
 
pollo sanoi:
HAHAH, haen Tampereen Teknilliseen yliopistoon lukemaan materiaalitekniikan dippi-inssiksi.

Menen kiintiössä, jossa sekä paperit että pääsykokeet antavat pisteitä sisään pääsyyn. Nyt minulla on kasassa ainakin 15 pistettä, ja yhteensä sisäänpääsyyn tarvitaan noin 35, joka tarkoittaa että pääsykokeista minun on hankittava noin 20 pistettä. Pääsykokeita on kaksi, fysiikka ja matematiikka, jotka perustuvat lukion kursseihin. Pitää siis jälleen kerran opetella ulkoa nuo asiat, jotta saan sen helpot 20 pistettä. Kokonaisuutena homman pitäisi olla kuitenkin helppo. Lukemisen aloitan maanantaina. :)

Vai fyssat ja matikat opetellaan ulkoa ihan niinkuin lakiakin päntätään ulkoa :hyper: Kyllä matemaattisissa aineissa pitää ymmärtääkin ilmiöitä, ei se pelkkää ulkoa lukua ole.

Miksi muuten murehdit yhteispisteiden suuruutta sillä tuohon materiaalitekniikkaan pääsi viime vuonna pelkällä valintakoe-kiintiöllä saamalla 13,89 pistettä valintakokeesta?
 
Rock^ sanoi:
Vai fyssat ja matikat opetellaan ulkoa ihan niinkuin lakiakin päntätään ulkoa :hyper: Kyllä matemaattisissa aineissa pitää ymmärtääkin ilmiöitä, ei se pelkkää ulkoa lukua ole.

Miksi muuten murehdit yhteispisteiden suuruutta sillä tuohon materiaalitekniikkaan pääsi viime vuonna pelkällä valintakoe-kiintiöllä saamalla 13,89 pistettä valintakokeesta?

Joo kyllä ne ihan ymmärtää kannattaa. Joitain vuosia sitten opetin matikkaa yhdellä valmennuskurssilla ja siellä joillain oli vähän ongelmia sisäistää tuo. Siellä oli näitä ns. kiltti tyttö -tyyppejä, jotka aina kun eivät tajunneet jotain tehtävää, niin vastaus oli, että "mun pitäis varmaan harjoitella enemmän". Yritin saada ne kovasti tajuamaan, että ymmärtäisivät sen matikan mieluiten, jotta voisi järjellä ratkaista ne tehtävät. Matikkaa ei yksinkertaisesti opi laskemalla tehtäviä. Tehtävät auttaa vain siinä, että tulee nopeammaksi laskemaan tehtäviä, mutta ei auta ymmärtämään sitä teoriaa hirveästi paremmin. Se teoria pitäisi ymmärtää, koska muuten matikkaa just oppii vaan ulkoa, joka on täysin väärä lähtökohta. Mun mielestä matikan tärkein funktio on opettaa ihmisiä ajattelemaan ja siihen ei pääse muistamalla tehtäviä ulkoa. Valitettavasti teknilliset yliopistot eivät sisällä pääsykokeissa yhtään teoriaa testaavia "todista että" tehtäviä...

Mun mielestä helpoin tapa testata, jos osaa matikkaa on seuraava:

1. Ota joku pino laskemiasi matikantehtäviä
2. Käy läpi jokainen välivaihe tarkasti
3. Katso oletko yhdessäkään välivaiheessa tehnyt jotain "josta et ole varma onko se oikein"
4. Jos löysit jotain, niin perustele itsellesi miksi niin saa tehdä
5. Jos et pysty siihen, niin et vain tajua ja takaisin lukemaan sitä matikkaa tehtävien teon sijasta

Toi 13,89 on muuten niin vähän, että terassille vaan istumaan, kyllä sinne pääsee lukemattakin. :D
 
Tuli tässä vain mieleen niille, jotka ovat hakemassa esim. TKK:lle, että jos haluaa osastolle X ja sinne raja on vaikka 20 pistettä, niin ei kannata lähteä kokeeseen sillä asenteella, että "saan unissanikin 20 pistettä". Vaikka nyt saisitkin unissasi 20 pistettä ja kirjoitatkin esim. lukematta 24 pistettä, niin saattaa tulla vitutusta myöhemmin. Tunnen parikin tapausta, jotka on tehnyt noin.

Ainakin jos kiinnostaa lukea matikkaa syvällisemmin, eli oikeasti tykkää matikasta, niin TKK:lla on sellainen juttu kuin laaja oppimäärä, jonne kutsutaan noin 10% osaston parhaiten pääsykokeissa menestyneistä, mutta erikseen voi myös hakea, mutta ei välttämättä pääse... Eli jos mielii sinne sisään lukemaan laajaa matikkaa ja fysiikka, niin kannattaa kirjoittaa vähän paremmat pisteet pääsykokeesta. Tietotekniikkaan pääsi viime vuonna sisään jollain 20 pisteellä (pääsykoepisteet max 40), mutta muistelisin, että viime vuonna kutsuttiin laajaan, jos oli noin 35 pistettä (noita tilastoja ei valitettavasti julkaista) ja sinne pääs hakemalla, jos oli pisteet jossain 33 tuntumassa. Jos fyssalle aikoo, niin siellä kaikki lukee tota matikkaa. Jos pääsee paperihaulla sisään, niin voi hakea tonne laajaan ja sinne myös otetaan.

EDIT: niin jos pääsee osastolle sisään matikka-, fysiikka-, tai kemiakilpailun tai datatähti-kilpailun kiintiössä, niin silloin saa myös automaattisesti sen kutsun
 
naksu sanoi:
Tietotekniikkaan pääsi viime vuonna sisään jollain 20 pisteellä (pääsykoepisteet max 40)

Ettei tuo 20 pistettä olisi sittenkin 20 / 43 pistettä, johon on sisällytetty myös kolme ensisijaisuus pistettä? Se on toki selvää että pääsykokeista voi saada max 40 pistettä. Esimerkiksi TTY:n tilastoissa pisterajoihin oli sisällytetty maksimipistemääräksi 43p, joka on siis mahdollista saavuttaa ainoastaan ensisijaisessa hakukohteessa. Ja näyttivät samat pisteet olevan valtakunnallisessa pisterajavertailussa jossa olivat kaikki teknilliset yliopistot listattuna. Näin ollen olisi loogista olettaa että sisäänpääsyrajan maksimipistemäärä olisi 43 pistettä sinun mainitsemassasi rajassa (20 pistettä).

TKK:n tietotekniikkaan pääsi näköjään 18,56 pisteellä. Itse TKK:lle olisi päässyt sisään 8,89 pisteellä :eek:
 
Vaikka en olekaan hakemassa minnekään niin sanonpahan tän kuitenkin.. IMO ei ole mitään merkitystä kuinka monta kertaa valintakoekirjan kahlaa läpi, sitä vastoun lukutekniikalla ja lukemisen laadulla on todella väliä. Sillä, että ymmärtää mistä on kyse, osaa erottaa olennaiset jutskat epäolennaisista jne..

Tapoja on monta, mutta tässä yksi niistä, ainakin koulun ovet aukes kertalaakista heti kirjoitusten jälkeen. Ensin luin kirjan nopeasti selaamalla läpi, tajutakseni mistä ao opuksessa oli kyse En edes yrittänyt vielä tossa vaiheessa painaa mieleeni enkä muistaa mitään pikkutarkkoja yksityiskohtia. Sitten menin se perusteellisen hitaasti alleviivaillen, marginaalimerkintöjä ja omia valtaviksi paisuneita muistiinpanoja tehden toiseen kertaan läpi. Sit luin omia muistiinpanojani, välillä tarkistin joitain yksittäisiä asioista kirjasta. Lopuksi kertaillessa selailin vielä puolihuolimattomasti kirjan läpi.

Ehkä paras neuvo, minkä voi antaa on se, että tee joka päivä valmistuessasi parhaasi. Silloin voi hyvällä omalla tunnolla pitää lukemisesta lepopäiviä jolloin voi unohtaa koko valintakokeen hetkeksi ettei tarvitse teippailla räjähtänyttä päätä :D . Ja sit jaksaa taas keskittyä täysipainoisesti jäljellä olevaan luku-urakkaan.
 
Jep, siis testeihin kutsutaan hakupapereiden perusteella. Teoria- ja liikuntatestit ovat sitten kolmen päivän aikana kaikki joskus heinäkuun lopulla.

Porkkanaraastin sanoi:
Gabriel:
Kuinka paljon olet lukenut? :) Itse oon lukenu tosta ihmisen fysiologia ja anatomia opuksesta 100 sivua ja kerrannut sen. Farmasia koulua silmällä pitäen oon lukenu myös yhden lukion kemian kirjan.
Itse en ota niin paljon stressiä tuonne Jyväskylään pääsystä. Mulla on tässä armeijaan lähtö heinäkuussa eli jos tänä kesänä ei pääse niin eiköhän ensi kerralla sitten.

Fysiologiassa oon menossa elimistön puolustusreaktioissa, taitaa olla joku 200+ sivua. Pitää alkaa kiristää tahtia, että ehtii vielä kerrata uudestaan kirjan. Näkökulmia pedagogiikkaan en oo vielä lukenut laisinkaan. Mulla menee ihan sikana aikaa fysiikan lukemiseen.. :(

En mäkään ota kyllä mitään paineita sisäänpääsystä, sillä en tunne yhtäkään henkilöä, joka olisi kerta laakista päässyt sisään. Kahdella ja kolmella yrittämällä sisään päässeitä tunnen monia. Tosin mehän kävellään ykkösellä sisään yliopistolle. :thumbs:
 
Afrodite sanoi:
Vaikka en olekaan hakemassa minnekään niin sanonpahan tän kuitenkin.. IMO ei ole mitään merkitystä kuinka monta kertaa valintakoekirjan kahlaa läpi, sitä vastoun lukutekniikalla ja lukemisen laadulla on todella väliä. Sillä, että ymmärtää mistä on kyse, osaa erottaa olennaiset jutskat epäolennaisista jne.

Tää on niin totta :) Itsellekin on vasta auennut se oma opiskelutyyli.

Oma lukujuttu on se, että luen kirjan läpi mahdollisimman nopeasti, jonka jälkeen käyn kirjan läpi tekemällä siitä yhden ison mindmapin eri värisillä kynillä. Noin 200 sivuisessa kirjassa se mindmap mahtuu A3-kokoiselle paperille. Sitten yritän oppia mindmapin asiat mahdollisimman ulkoa. Välillä voi kirjasta tarkistaa, jos joku asia herättää kysymyksiä. Mindmapia voi myös jälkikäteen korjailla.

Tällä tavalla olen lukenut kirjatenttiin ja omaksi ilokseni tentissä ei ollutkaan pää sekava musta-aukko, mikä se on aiemmin ollut, kun kirjoja on vaan hulluna yrittänyt lukea ja lukea eikä ole poiminut sieltä mitään pääpointteja.
 
naksu sanoi:
TKK:lla on sellainen juttu kuin laaja oppimäärä, jonne kutsutaan noin 10% osaston parhaiten pääsykokeissa menestyneistä, mutta erikseen voi myös hakea, mutta ei välttämättä pääse...
Itse asiassa taitaa tuo 10% olla aivan puppua, koska esimerkiksi omat yhteispisteeni olivat 62.11, osastoni sisäänpääsyraja se normaali 57-58 pistettä ja sain siltikin kutsun lukemaan laajoja aineita. Arvelimmekin toisen fuksiryhmäläiseni (joka myöskin sai kutsun) kanssa kaikkien osastollemme päässeiden saaneen kutsun laajoihin aineisiin.
 
Kannattaa tosiaan pyrkiä löytämään yhteyksiä eri asioiden välillä: jos pystyy integroimaan uutta tietoa vanhaan yleensä ymmärtääkin asiat ja siten muistaa ne. Tässä auttavat juuri edellämainitut mindmapit, muistiinpanot, tiivistelmät jne. Vaikka ulkoaopettelua tarvitaankin tosi paljon monilla aloilla niin irrallisia kokonaisuuksia ei pysty loputtomasti muistamaan - etenkään pidempiä aikoja. Usein on myös mietittävä opiskelun hyötysuhdetta: lukeako joku asia pitkän kaavan kautta vai samassa ajassa 5 kertaa tiivistelmä, jossa on pääkohdat. Jälkimmäinen tapa johtaa lähes poikkeuksetta parempiin tenttituloksiin, mutta siinä tärkeimmässä tentissä l. pääsykokeessa voi kostautua.

Erään anatomiankirjan alussa on mielestäni hyvä (vaikkakin melko ilmiselvä) neuvo: "You will remember some of what you hear, much of what you read, more of what you see and almost all of what you experience and understand fully".
 
naksu sanoi:
Mun mielestä matikan tärkein funktio on opettaa ihmisiä ajattelemaan ja siihen ei pääse muistamalla tehtäviä ulkoa. Valitettavasti teknilliset yliopistot eivät sisällä pääsykokeissa yhtään teoriaa testaavia "todista että" tehtäviä...

Jos nyt puhutaan nimenomaan teknillisen alan (TKK, TTY jne.) pakollisista matikoista, niin tuo mielipide on aikalailla väärin. Insinöörimatematiikan tarkoituksena on antaa tekniikan alan opiskelijalle (poislukien marginaalinen joukko matematiikan pää/sivuaineen lukijoita) matemaattisia työkaluja oman erikoisalansa ongelmien ratkaisemiseen. Minkäänlainen teoreettinen pohdinta tai olemassaolevien ratkaisujen todistaminen ei tätä tarkoitusta palvele. Työkaluja ei ole tarpeen keksiä uudelleen.

Eli siis insinöörimatematiikan tärkein funktio todellakin on opetella ulkoa laskemista. Tämän vuoksi myöskään mainitsemasi todistus-tehtävät eivät millään tavalla kuulu aiheeseen.

"Tämmöiset asiat teidän pitäisi osata laskea päästäksenne insinööreiksi. Jos sitten vielä tajuatte nämä niin teidän kannattaa harkita matemaatikon uraa."
 
Ulkoaluvusta sen verran, että valitettavasti ulkoluku tuntuu olevan aika monissa paikoissa juuri se juttu, jolla pääsee opiskelemaan ja jolla pääsee tenteistä läpi. Yritä siinä sitten arvostaa asioiden todellista ymmärtämistä.
 
Hippa sanoi:
Ulkoaluvusta sen verran, että valitettavasti ulkoluku tuntuu olevan aika monissa paikoissa juuri se juttu, jolla pääsee opiskelemaan ja jolla pääsee tenteistä läpi. Yritä siinä sitten arvostaa asioiden todellista ymmärtämistä.
Ei kai. Ties kuinka monesta tentistä olisin saanut paremman arvosanan, jos niissä olisi oikeasti pitänyt soveltaa sitä tietoa tai kysytty muutakin kuin se 15 kohdan lista, joka löytyy kolmannen kirjan sivulta 456, 100 muun listan joukosta. Näin ainakin monissa kauppakorkean tentissä.

Oon nähnyt jonkun julisteen, missä sanotaan, että opiskeletko opintoviikkoja vai elämää varten. Mä olen muuttanut sen muotoon opiskeletko arvosanoja vai elämää varten, koska ketään ei kiinnosta ainakaan KTM-tutkinnon arvosanat.

Eikös kauppakorkeiden pääsykokeissa vieläkin voi valita, että vastaa vaan tiettyyn määrään kysymyksiä. Ainakin vielä 2002 oli näin ainakin Turussa ja Helsingissä joihin hain. Raakasti jätin matematiikasta isoimman osan vastaamatta, koska kirja oli niin paska. Ennemmin ottaa varmat pisteet niistä mitkä osaa. Ja mitä "huonompi" koulu niin siten ei ole pakko lukea edes kaikkia kirjoja. Tosin, ei sekään juuri ketään kiinnosta oletko valmistunut Lappeerannasta, Vaasasta vai Helsingistä. Samaa paskaa, joka paikasta tulee.
 
lej sanoi:
Ei kai. Ties kuinka monesta tentistä olisin saanut paremman arvosanan, jos niissä olisi oikeasti pitänyt soveltaa sitä tietoa tai kysytty muutakin kuin se 15 kohdan lista, joka löytyy kolmannen kirjan sivulta 456, 100 muun listan joukosta. Näin ainakin monissa kauppakorkean tentissä.

Oon nähnyt jonkun julisteen, missä sanotaan, että opiskeletko opintoviikkoja vai elämää varten. Mä olen muuttanut sen muotoon opiskeletko arvosanoja vai elämää varten, koska ketään ei kiinnosta ainakaan KTM-tutkinnon arvosanat.

Ehkä valmistumisen jälkeen ketään ei kiinnosta tutkinnon arvosanat, mutta pääsykokeissa nimenomaan se pääsykokeen pistemäärä on ratkaisevalla sijalla. Ei siinä ymmärrykset paljoa auta, jos pitää luetella se 15 kohdan lista sivulta 456 100 muun listan joukosta.
 
Hippa sanoi:
Ulkoaluvusta sen verran, että valitettavasti ulkoluku tuntuu olevan aika monissa paikoissa juuri se juttu, jolla pääsee opiskelemaan ja jolla pääsee tenteistä läpi. Yritä siinä sitten arvostaa asioiden todellista ymmärtämistä.

No syy tähän, monilla aloilla? Se, että itse töissä noilla yliopiston papereilla/opeilla ei tee mitään. Kokemusta on kolmesta tutkinnosta, siis vaimolla kaksi, itselläni yksi. Vaimo on KM ja L-opettaja. Koulutussuunnittelijana hän ei tarvinnut kertaakaan noita KM-opintoja, vaikka siihenhän ne valmensivat häntä, vaan oppi töissä alussa kaiken tarvittavan. Opettajana taas hän ei tehnyt mitään niillä pedag-jeesusteiluilla.

Kavereni valmistui Otaniemesta, oli ensimmäisen puoli vuotta töissä suu auki; "mitä helvettiä täällä tapahtuu". Ja alkoi oppia siellä asioita, mitä siellä töissä tarvitaan. Myönsi vielä perään, että nämä olisi oppinut kuka tahansa, joka olisi tullut sinne vaikka lukion jälkeen. Pointti onkin siinä että sinne ei pääse, jos ei ole esittää sitä Maisterin paperia. :david:

Itse opiskelusta taas, mm. kauppatieteessä on sellainen juttu, että ketään ei kiiinnosta arvosanat tutkinnon suorituksen jälkeen. Olen nähnyt jopa sellaisia hylkäyksiä töihin otossa, että jos on ollut täyttä 5:sta (1-5 asteikko) arvosanat, on 3:n keskiarvolla hakenut mennyt ohi. Koska tämä valitsija on arvioinut että 5:n keskiarvon saanut, on jäänyt pakosta jostain tärkeästä "real lifesta" pois, että on saanut nuo arvosanat(Juu, vaimon siskon mies on yksi näitä valitsijoita erääseen iiiissoooon firmaan :rolleyes: )
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom