Viinit, konjakit, viskit, ... Keskustelua "paremmista" alkoholijuomista

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jakob
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Eikös tuo sentään ole ihan "normaali" turvesavupitoinen viski, josta erittäin moni suomalainen pitää?



Rohkeneeko epäillä. Lapparin tuotantomäärä ei ole mikään älytön (vrt. Caol Ila) ja käytännössä kaikki pullot viedään käsistä. Ei ole tarvetta myydä muille pullottajille?



Tai jos yllä olevalla tarkoitit tätä "blendaamista", niin syy ei takuulla ole maku, vaan ikämerkinnän puuttuminen, eli nopeampi kassavirta. Ja toisaalta QC on ihan samaa tislettä kuin perinteinen kymppi, mutta osa siitä kypsytetään pienemmissä tynnyreissä, jolloin "valmista" tulee nopeammin. Siis "jyrkkyyden" puolesta samaa kamaa, mutta lyhyempi kypsytysaika.



No voimmä tämän verran olla samaa mieltä. :)
No turha kai naista on kiistella, itse koen tuon 10 vuotiaan hyvin teravaksi ja malliesimerkiksi siita, miksi ensikertalaiset kuvailevat viskia "petroliksi". Vaatii vetta etta edes vahan pehmenee ja aukenee, mutta silti minusta mainettaan paljon heikompi. En taida myoskaan olla tavannut yhtaan ihmista, joka kyseisen viskin kovin korkealle rankkaa, painvastoin. Ihmiset vaan nimenomaan juuri ostavat sita koska se on olevinaan SE Laprhroaig, ts. ehka tunnetuin tuote Islaylta. Kaytetaan esim Islay Mist blendissa, joka sen sijaan on erinomainen viski.
QC sen sijaan on taas loistava esimerkki siita, miten hyvan viskin ei tosiaan tarvitse olla 10 vuotta vanhaa, niinkuin nykyaan tuntuu olevan muodissa. Valmistajien vastalauseita juuri tuota ajattelutapaa kohtaan.
 
SUPER WHEY ISOLATE (3,9 kg) -24%
Tänään myöhemmin testaan onko tämmönen mistään kotosin. Tuli sattumalta Prismassa vastaan:

IMG_0859_zps4f69bac7.jpg
 
No turha kai naista on kiistella,

Fair 'nuf, makuasioita. :)

itse koen tuon 10 vuotiaan hyvin teravaksi ja malliesimerkiksi siita, miksi ensikertalaiset kuvailevat viskia "petroliksi". Vaatii vetta etta edes vahan pehmenee ja aukenee, mutta silti minusta mainettaan paljon heikompi. En taida myoskaan olla tavannut yhtaan ihmista, joka kyseisen viskin kovin korkealle rankkaa, painvastoin.

Ohhoh, tämä viimeinen steitmentti hämmästyttää. Maine toki varmasti on "laatua" edellä.

Ihmiset vaan nimenomaan juuri ostavat sita koska se on olevinaan SE Laprhroaig, ts. ehka tunnetuin tuote Islaylta.

Jees, varmaan näin. Ja heikommin varustetuissa juottoloissa, toi on ehkä se ainoa, mitä hyllyssä on.

Kaytetaan esim Islay Mist blendissa,

Jees muutamia pikkusekoitteita taitaa nykyisellään olla. Ehkä tämänkin tarkoitus on nostaa sitä Islayn päätä yhäti laajempaan tietoisuuteen kaikkien kahdeksan tislaamon osalta.

joka sen sijaan on erinomainen viski.

Toistaiseksi tuntematon tuote, vasta neljännellä sadalla menossa. Täytyypä maistella, jos tulee eteen.

[/QUOTE]QC sen sijaan on taas loistava esimerkki siita, miten hyvan viskin ei tosiaan tarvitse olla 10 vuotta vanhaa, niinkuin nykyaan tuntuu olevan muodissa. Valmistajien vastalauseita juuri tuota ajattelutapaa kohtaan.[/QUOTE]

Kyllä mä pahoin pelkään, että valmistajie ei kiinnosta ikä, vaan raha, ja että tuossa on kyseessä nykyinen markkinatilanne: viskiä ostettaisiin (vanhaakin) enemmän, jos sitä olisi tarjolla. Ne myisivät suoraan pannunnokasta tulevat tipat, jos se maistuisi riittävän hyvälle ja sitä voisi laillisesti kutsua viskiksi. Markkinat ovat tällä hetkellä todella kuumat ja 10 v versus 4-6 v NAS ovat myyntitulojen määrän osalta kohtalaisesti eri viivalla. Ja koska Lapparillakin on varmasti painetta nostaa 10-vuotiaan hintaa, tarvitaan "riittävän" hyviä nuoria pullotteita markkinoille. Toisaalta nykyisin tynnyrit ovat laadukkaampia ja siten tuote kypsyy paremmaksi lyhyemmässa ajassa. Kaikki voittavat, mutta tislaajat eniten. :)

Lisäksi tällä hetkellä monet tislaamot ovat ikävässä tilateessa, koska moni putiikki oli 80-luvun laman takia kiinni ja näin ollen tuotantoketjussa saattaa olla 10 vuoden gäppi, jota ei suoraan ole voinut paikata. Tällä perusteella esim. niitä n. 20-30 vuotiaita viskejä julkaistaan vähemmän. Glenfarclas taitaa olla ainoita tislaamoita tällä hetkellä, joilla on aina 50-vuotiaisiin herkkuihin asti koko ajan tavaraa kypsymässä.
 
Jees, varmaan näin. Ja heikommin varustetuissa juottoloissa, toi on ehkä se ainoa, mitä hyllyssä on.
Varma ja hyvä valintahan se on. Myy itse itsensä, ja jos ei myy, niin helppo myydä pienellä puheella. Ideana noissa on yleensä vaan se, että jos on muutamaa viskiä, niin yksi on irkku, yksi ns. kaatoviski ja joku vähän parempi. Tuo Laphroaigin kymppi on sellainen, joka menee jo laatuviskistä, mutta hinta ei karkaa niin korkeaksi, että sitä ostaisi vaan joku harrastaja tai rahamies. Pikkujouluaikaan ei tosin ole pahitteeksi pitää jotain arvokkaampaakin hyllyssä, niin saa pikkujouluporukoilta rahat pois :)

Tämä siis ravintolassa, joka ei ole profiloitunut viskiin.
 
Olisiko täällä alkoholihifistelijämiestä paikalla, joka voisi vinkata millaisesesta joululahjapullosta ilahtuisit? Olen hankkimassa siis joululahjaa miehelle, mutta minulla ei riitä tietämys valitsemaan itse mitään laadukasta/mielenkiintoista/hyvää alkoholipitoista lahjaa. Tiedän, että varoitusaika on liian lyhyt tilailemaan mitään hyvää kauempaa, mutta yritän silti kysellä löytyisikö toteutettavissa olevaa lahjaideaa.
 
Olisiko täällä alkoholihifistelijämiestä paikalla, joka voisi vinkata millaisesesta joululahjapullosta ilahtuisit? Olen hankkimassa siis joululahjaa miehelle, mutta minulla ei riitä tietämys valitsemaan itse mitään laadukasta/mielenkiintoista/hyvää alkoholipitoista lahjaa. Tiedän, että varoitusaika on liian lyhyt tilailemaan mitään hyvää kauempaa, mutta yritän silti kysellä löytyisikö toteutettavissa olevaa lahjaideaa.

Ilahtuisin joululahjapullosta, joka:
- sisältää ennalta hyväksi tietämääni juomaa
- sisältää avatessani hyväksi havaitsemaani juomaa
- on harvinainen
- on lempijuomatyyppiäni
- on lempimerkkiäni
- on lempipullotteeni
- on kallis
- on jollain tavalla merkityksellinen
- on ulkonäöltään hieno
- sisältää jonkinlaisen ajatuksellisen jujun
tai
- on hankittu ajatuksella ja tunteella, vaikka olisikin halpaa ja ehkä kuraa.

Suosittelen astelemaan hyvinvarustettuun alkoholiliikkeeseen ja haastattelemaan myyjää. He ovat varsin ammattitaitoisia ja oletettavasti osaavat suositella sinulle pullotetta haluamillasi kriteereillä.
 
Kiitos avustasi Vieraissa! :) Tartuin tilaisuuteen ja kuvasin miehen lempiviskien etiketit. Eiköhän Akon sedät ja tädit osaa niiden pohjalta jotain ehdottaa.
 
Mitä helvettiä täällä sekoillaan? Jos Laphroaig 10 yo on jyrkkää savuviskinharrastajan mielestä, kannattaa käydä lääkärissä tarkastamassa makuaisti ;). Jyrkkyyttä voi hakea tynnyrivahvuisena pullotetuista single caskeista.

Laphroaig 10 yo on yksi Islayn kulmakivistä, kuten esim. Ardbeg 10 yo ja Lagavulin 16 yo. Viskejä, joita käytetään referensseinä arvioitaessa kaikkia muita savuviskejä. Kaikki ovat tislaamomestareiden hiomia timantteja, jotka ovat lähes poikkeuksetta tislaamoiden parhaita tuotteita hinta-laatusuhteltaan. Näiden oikea käyttötarkoitus ei todellakaan ole blendien raaka-aineina. Islay Mist on blendiksi kelvollinen, mutta ihan turha puhua siitä samassa lauseessa oikean viskin kanssa.

Tislaamoiden siirtyminen pikku hiljaa kohti enemmän ja enemmän NAS-pulloja johtuu bisneksestä. Lyhyempi kypsytysaika -> nopeampi kierto -> enemmän rahaa. Tislaamoiden suurlähettiläät yrittävät kuumeisesti saada kuluttajat aivopestyä mukaan juoneen. Ikä ei tietenkään ole ainoa kriteeri arvioitaessa viskin hyvyyttä, mutta se on kuluttajan kannalta jonkinlainen tae laadusta, kun puhutaan jonkin yksittäisen tislaamon viskistä. Lisäksi jos kerrotaan kypsytyksessä käytetty tynnyri/tynnyrit, viskistä voi esittää aika hyviä arvauksia maistamatta sitä, mikäli on kokemusta saman tislaamon muista tuotteista. Mikäli ikäleimat häviävät ja tilalle laitetaan jotakin tyhjänpäivisiä korulauseita, saadaan valistumattomat kuluttajat huijattua ostamaan alaikäisiä ja samalla tislaamoille halvemmaksi tulleita viskejä.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
^Slàinte mhath!!

Tuossahan tuli kuta kuinkin koko skaala viuhautettua.

NASien "eduksi" tislaajan kannalta voi vielä lisätä sen, että jos kyse on ensimmäisistä kokeiluista, siis ehkä hieman rajallisista pullotuseristä, voi mahdollisesti epäonnistuneen tisleen upottaa johonkin isompaan vattaukseen.

Lapparin "jyrkkyyteen" voin heittää sellaisen empiirisen lisän, että mulla oli ilo kesällä livauttaa 13:n Lapparin suora. Messissä oli vähän spessumpiakin pullotteita. Tuosta kattauksesta on sanottava, että tislaamoprofiili oli sen verran tymäkkä, että hienojakoisempi makustelu ei oikein enää onnistunut. :) Siitä todettiinkin, että isoissa kattauksissa on parempi olla reippaammin variaatiota.

Slàinte mhath uudestaan!!

Edittiä:
Hioituista timanteista sen verran, että hiontaan ja lopputulokseen ovat lisäksi vaikuttaneet monet asiat: tynnyreiden laadun paraneminen, omistajavaihdokset, 90-luvun laman takia ehtyneet varastot yms.
 
Ensimmäinen single malt viskini tosiaan ikinä toi Laphroaig 10 v, on huomattavasti parempaa kuin mikään sekoite viski vaikkakin en kummoisesti niitä maistellut.

Mitäs seuraavaksi hyllyyn? :)
 
Jaha tänään tuli taas Gourmondo.de:stä lasti, 5 pulloa 0,7L jägeriä, 68 euroa. Eihän se ehkä laadukkainta, mutta hinta-laatusuhteeltaan erinomaista. Suomessa sama satsi olisi maksanut lähemmäs 150 euroa. Pakko suositella tuota paikkaa muillekkin.
 
Ensimmäinen single malt viskini tosiaan ikinä toi Laphroaig 10 v, on huomattavasti parempaa kuin mikään sekoite viski vaikkakin en kummoisesti niitä maistellut.

Mitäs seuraavaksi hyllyyn? :)
Onneksi olkoon, olet aloittanut hienon harrastuksen, millä on potentiaalia viedä kaikki rahat ja tuhota terveys:). Keksin ainakin kolme hyvää vastausta kysymykseen:

1) Ostat toisen pulloa lapparin kymppiä, jos haluat juoda hyväksi havaittua viskiä uudelleen etkä pidä vaihtelusta.
2) Ostat pullon jotain muuta savuviskiä. Esim. Islayn tislaamoiden perustuotteet Ardbeg 10 yo, Caol Ila 12 yo, Lagavulin 16 yo jne. ovat kaikki maistamisen arvoisia, mikäli savu ja turve tuntuu olevan se juttu. Kaikilla on omat erityispiirteensä, minkä vuoksi eri tislaamoiden tuotteita kannattaa maistella, jotta löytää omat mieltymykset. Oma suosikki noista perustuotteista on Ardbeg 10 yo, mutta muutkin maistuvat. Bunnahabhain vähiten, koska perustuote on epätyypillisen miedon savuinen Islayksi.
3) Ostat jotakin muuta kuin savuviskiä. Saattaa maistua hyvin tai huonosti. Loistavia viskejä tehdään Islayn ulkopuolellakin, vaikka kaikki turvepäät eivät ehkä väitettä allekirjoita. Itse juon suurimmaksi osaksi savuviskejä, mutta osaan arvostaa muitakin hyviä viskejä. Yamazaki 25 yo tislaamon omassa tasting tilassa on ehdottomasti yksi parhaista viskimuistoista, vaikka makuprofiili onkin kaukana omista mieltymyksistä.

Ennen pullojen ostelua hyvä idea on myös maistella erilaisia viskejä ravintolassa. Joissakin paikoissa voi tilata senttilitran kerrallaan, mikä riittää hyvin maistamiseen.
 
Nuo jaappanialaiset tekee kyllä maukkaita viskeja lähes poikkeuksetta, ainakin niiden osalta joita tänne asti on kannettu. Varsinikin nuista kevyemmistä vaihtoehdoista mielummin ainakin itselle maistuu vaikkapa Hakushun tai tuo Yamazakin viskit kuin highlandin tai speysiden tuotokset mm. eri Glenit.

Pääasiassa itselekkin kuiten maistuu parhaiten nuo Islayn tuotokset, joista kyllä niissäkin löytyy vaihtelua hyvinkin reilulla kädellä, vaikka savuisella ja turpeisella linjalla pysyttäisiinkin koko ajan. Joten ei se maistaminen kovin äkkiä lopu kesken vaikka ensi alkuun Islayn tuotoksissa pysyisikin, tuskin koskaan...
 
Ensimmäinen single malt viskini tosiaan ikinä toi Laphroaig 10 v, on huomattavasti parempaa kuin mikään sekoite viski vaikkakin en kummoisesti niitä maistellut.

Mitäs seuraavaksi hyllyyn? :)

Jos mahdollista, osallistu pariin tastingiin, niin saat ehkä tietää makutottumuksiasi miellyttäviä tisleitä. Niissä on monesti myös asiantunteva vetäjä, jolle voit esittää mieltäsi askaruttavia kysymyksiä. Jos savu ja turve kiinnostavat (suomalaisia yleensä jostain syystä kiinnostavat), niin siinäkin riittää työsarkaa.

Uusista tuttavuuksista kiinnostava on taiwanilainen Kavalan.

Jos viski etenee harrastuseksi asti, niin otan osaa. Rahhoo pallaa, etkä silti koskaan saa haluamaasi. :)

P.S. Blendi ei automaattisesti tarkoita huonoa viskiä. Halvemmissa on mukana jyväviskiä, mutta markkinoilla on myös laadukkaita blendejä.
(Varmaan nyt viimeistään kärvennyn alakerran tulissa.)
 
Mitä helvettiä täällä sekoillaan? Jos Laphroaig 10 yo on jyrkkää savuviskinharrastajan mielestä, kannattaa käydä lääkärissä tarkastamassa makuaisti ;). Jyrkkyyttä voi hakea tynnyrivahvuisena pullotetuista single caskeista.

Laphroaig 10 yo on yksi Islayn kulmakivistä, kuten esim. Ardbeg 10 yo ja Lagavulin 16 yo. Viskejä, joita käytetään referensseinä arvioitaessa kaikkia muita savuviskejä. Kaikki ovat tislaamomestareiden hiomia timantteja, jotka ovat lähes poikkeuksetta tislaamoiden parhaita tuotteita hinta-laatusuhteltaan. Näiden oikea käyttötarkoitus ei todellakaan ole blendien raaka-aineina. Islay Mist on blendiksi kelvollinen, mutta ihan turha puhua siitä samassa lauseessa oikean viskin kanssa.
En tieda kenen makunystyrat on turtuneet liiasta viskin juonnista, mutta omaan palettiini tuo perus Lappari ei istu ja samaa mielta oli "viski-raati" edellisessa tastingissa ;) Sen sijaan nuo kaksi muuta on ihan eri kastissa vaikka naapureita ovatkin. Mutta hyva jos jollekkin se maistuu.

Itse olen varmaan sitten markkinoinnin ja bisneksen uhri, mutta omien mieltymyksien mukaan tassa on menty, ei nimenomaan ikaan liittyvien korulauseiden mukaan. Single malt tai ika ei meinaa mitaan, jos maku ei miellyta.

Ps. Jamesonkin on hyvaa viskia :P
 
P.S. Blendi ei automaattisesti tarkoita huonoa viskiä. Halvemmissa on mukana jyväviskiä, mutta markkinoilla on myös laadukkaita blendejä.

Kaikissa blendeissä on jyväviskiä. Pääsääntöisesti halvemmissa enemmän kalliimmissa vähemmän. Mutta kuten edellä on sanottu voi hyviäkin blendejä olla. Esimerkiksi Hibiki 12 alkaa olla sinnepäin, mutta jyväviski maistui liikaa omaan makuuni.

Sitten on erikseen blended malt -viskit joissa on sekoitettu vain mallasviskejä.
 
Mitä helvettiä täällä sekoillaan? Jos Laphroaig 10 yo on jyrkkää savuviskinharrastajan mielestä, kannattaa käydä lääkärissä tarkastamassa makuaisti ;). Jyrkkyyttä voi hakea tynnyrivahvuisena pullotetuista single caskeista.

Laphroaig 10 yo on yksi Islayn kulmakivistä, kuten esim. Ardbeg 10 yo ja Lagavulin 16 yo. Viskejä, joita käytetään referensseinä arvioitaessa kaikkia muita savuviskejä. Kaikki ovat tislaamomestareiden hiomia timantteja, jotka ovat lähes poikkeuksetta tislaamoiden parhaita tuotteita hinta-laatusuhteltaan. Näiden oikea käyttötarkoitus ei todellakaan ole blendien raaka-aineina. Islay Mist on blendiksi kelvollinen, mutta ihan turha puhua siitä samassa lauseessa oikean viskin kanssa.

En tieda kenen makunystyrat on turtuneet liiasta viskin juonnista, mutta omaan palettiini tuo perus Lappari ei istu ja samaa mielta oli "viski-raati" edellisessa tastingissa ;) Sen sijaan nuo kaksi muuta on ihan eri kastissa vaikka naapureita ovatkin. Mutta hyva jos jollekkin se maistuu.

Itse olen varmaan sitten markkinoinnin ja bisneksen uhri, mutta omien mieltymyksien mukaan tassa on menty, ei nimenomaan ikaan liittyvien korulauseiden mukaan. Single malt tai ika ei meinaa mitaan, jos maku ei miellyta.

Ps. Jamesonkin on hyvaa viskia :P
Kyllä se makuaisti siitä harjoittelulla kehittyy ;). Olen kyllä osittain samaa mieltä makunystyröiden turtumisesta, tai sanoisin mielummin, että makuaisti on kehittynyt. Nykyisin maistan tynnyrivahvuisetkin viskit ensin ilman vettä, minkä jälkeen vettä voi tipotella, jos siltä tuntuu. Esim. mainitsemasi Uigeadail on yksi omistakin suosikeista, ja vaikka se tynnyrivahvuinen onkin, en siihen laita vettä. Sherrytynnyrin jäljiltä maku on niin pehmeä, ettei se vettä kaipaa.

Ja sitähän toki kannattaa juoda, mikä maistuu. NAS-pulloista ja muista kuin tislaamoiden perustuotteista löytyy helmiä, mutta omien kokemuksien mukaan moni tislaamo on valitettavasti sortunut rahat pois harrastajilta -ajatteluun ja tuo markkinoilla lukemattomia hienolta kuulostavia viskejä, mitkä ovat usein melkosta kuraa verrattuna perustuotteeseen.

P.S. Blendi ei automaattisesti tarkoita huonoa viskiä. Halvemmissa on mukana jyväviskiä, mutta markkinoilla on myös laadukkaita blendejä.
(Varmaan nyt viimeistään kärvennyn alakerran tulissa.)

Kaikissa blendeissä on jyväviskiä. Pääsääntöisesti halvemmissa enemmän kalliimmissa vähemmän. Mutta kuten edellä on sanottu voi hyviäkin blendejä olla. Esimerkiksi Hibiki 12 alkaa olla sinnepäin, mutta jyväviski maistui liikaa omaan makuuni.

Sitten on erikseen blended malt -viskit joissa on sekoitettu vain mallasviskejä.
Tämä on minunkin tulkinta. Hibiki 12 on jees blendiksi. Ja ei esim. Johnnie Walkerin Blue Label ihan täyttä kuraa ole, mutta on naurettavan ylihintainen.
 
Nuo jaappanialaiset tekee kyllä maukkaita viskeja lähes poikkeuksetta, ainakin niiden osalta joita tänne asti on kannettu. Varsinikin nuista kevyemmistä vaihtoehdoista mielummin ainakin itselle maistuu vaikkapa Hakushun tai tuo Yamazakin viskit kuin highlandin tai speysiden tuotokset mm. eri Glenit.

Pääasiassa itselekkin kuiten maistuu parhaiten nuo Islayn tuotokset, joista kyllä niissäkin löytyy vaihtelua hyvinkin reilulla kädellä, vaikka savuisella ja turpeisella linjalla pysyttäisiinkin koko ajan. Joten ei se maistaminen kovin äkkiä lopu kesken vaikka ensi alkuun Islayn tuotoksissa pysyisikin, tuskin koskaan...
Ei lopu, ainakin minulla loppuu rahat ennen kuin pääse edes kunnolla vauhtiin. Kun tislaamojen oma perusvalikoima on koluttu loppuun, indie puolelta löytyy vaikka mitä. Hyvällä tuurilla ja pienellä esiselvityksellä saattaa löytyä todellisia helmiä, vieläpä hyvällä hinta/laatu-suhteella. Tällä hetkellä vähintään puolet reissuilta tuoduista pulloista ovat indie pulloja, lähinnä omien suosikkitislaamojen tuotteita. Ja mielellään ostan single caskeja, mikäli sattuu kiinnostavia tulemaan vastaan järkevän hintaisena.
 
Zone-sarja -42%
Back
Ylös Bottom