VHH nykytietämyksen valossa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Uwish
  • Aloitettu Aloitettu
Tuli ketoosia vedettyä lähemmäs vuosi ja nyt pari kuukautta normaalia VHH-ruokavaliota takana. Meneekö nyt ihan päin metsää jos päivän keskimääräisen HH määrä huitelee siellä 80-100g tienoilla (makrona n. 25%) ja niiden saanti koostuu pääasiassa erilaisista vihanneksista, maitotuotteista ja 1-2 hedelmästä, kuten päärynä, omena tai banaani?Viljatuotteita ei tule vedettyä oikeastaan ollenkaan. Vähäiset syödyt hiilarit ei nyt tule aivan parhaista lähteistä, joten olisiko tässä muuttamisen varaa? Vinkkejä miten kannattaisi muuttaa?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tuli ketoosia vedettyä lähemmäs vuosi ja nyt pari kuukautta normaalia VHH-ruokavaliota takana. Meneekö nyt ihan päin metsää jos päivän keskimääräisen HH määrä huitelee siellä 80-100g tienoilla (makrona n. 25%) ja niiden saanti koostuu pääasiassa erilaisista vihanneksista, maitotuotteista ja 1-2 hedelmästä, kuten päärynä, omena tai banaani?Viljatuotteita ei tule vedettyä oikeastaan ollenkaan. Vähäiset syödyt hiilarit ei nyt tule aivan parhaista lähteistä, joten olisiko tässä muuttamisen varaa? Vinkkejä miten kannattaisi muuttaa?

Jos hiilarit tulee kasviksista ja hedelmistä niin ne on kyllä ihan hyviä hiilihydraatinlähteitä. Jos et syö juureksia niin lisäisin niitä mukaan, eli bataattia/lantta/palsternakkaa/porkkanaa/perunaa. Viljatuotteitahan ei ole mikään pakko syödä, ei niissä mitään niin ylivertaista ole verrattuna kasviksiin, jos nyt ei katsella kuitua yhtenä pienenä asiana, mutta sitäkin saa muualta.
 
Kuidut tulee pellavan- ja chiasiemenistä, mutta muuten jää turhan yksipuoliseksi hiilihydraattien saanti. Väliäkö tuolla sitten niin. Ruoan keitto/paistomahdollisuudet nyt ainakin tulevat kuukaudet rajoittuu pelkkään mikrossa tehtäviin. Porkkanat otin pitkästä aikaa mukaan ruokavalioon, kiitos ideasta muuten, mutta pataatit/perunat ei oikeen raakana vetele ja mikrossa pyöräyttäminen sitä yhtään muuttaa. Mahdollisesti jollain joitain muita ruokavinkkejä tai valmistusohjeita?
 
Tuli ketoosia vedettyä lähemmäs vuosi ja nyt pari kuukautta normaalia VHH-ruokavaliota takana. Meneekö nyt ihan päin metsää jos päivän keskimääräisen HH määrä huitelee siellä 80-100g tienoilla (makrona n. 25%) ja niiden saanti koostuu pääasiassa erilaisista vihanneksista, maitotuotteista ja 1-2 hedelmästä, kuten päärynä, omena tai banaani?Viljatuotteita ei tule vedettyä oikeastaan ollenkaan. Vähäiset syödyt hiilarit ei nyt tule aivan parhaista lähteistä, joten olisiko tässä muuttamisen varaa? Vinkkejä miten kannattaisi muuttaa?

Kaikki kasvikset, hedelmät ja marjat käy.

Mun mielipide ja ite noudatan.

Syön kauden kasviksia eli tällä hetkellä menee paljon juureksia, suomalaisia omenoita ja smoothiessa luomubanaania. 1-3 hedelmää päivässä. Hiilarit alle 100g
 
Alan uskoa "ihmeisiin" ja jauhottomaan elämään: ihon kutiaminen loppuu säännöllisesti noin kolme päivää siitä, kun VHH:n aloittaa. Ja taas, kun intoutuu leipää mutustelemaan, niin vaiva palaa.
 
Palataanpa itse tieteeseen ja periaatteisiin VHH:n takana. Kirjoitan tästä vähän pitkin hampain nimenomaan VHH-ketjuun, koska en hirveästi pidä ruokavalioiden leimaamisesta/nimeämisestä juurikin iltapäivälehtimäisen popularisoinnin ja lokeroinnin takia, mutta tulevassa tekstissäni on pohjimmiltaan kyse hiilihydraattien roolista ruokavaliossa. Myönnän tässä vaiheessa, että en ole jaksanut kahlata tutkimuksia läpi kovinkaan intohimiosesti, mutta luotan että esim. videoissa esiintyvät ihmiset ovat niin tehneet.

Kuten tässäkin ketjussa on jo varhain tullut esille, hiilihydraatit eivät ole näytelleet kovin suurta roolia ihmisen historiassa. Varsinkin alueilla, joissa talvi on kylmä, ei kuukausiin ollut välttämättä muuta ravinnonlähdettä kuin eläimet. Tämä on mielestäni hyvä pohja tutkimukselle, ja luufossiileja tutkimalla onkin saatu selville ihmisen ravinnon olleen hyvin eläinpainotteista. Tämä tapahtuu mittaamalla tiettyjä isotooppisuhteita luista ja vertaamalla niitä fossiileihin, joiden tiedetään olleen joko kasvis- tai lihansyöjiä (In Search of the Perfect Human Diet).

Mistä sitten nykyiset ravintosuositukset tulevat ja miksi emme pysy (yhteiskuntana) hoikkina? Yksi vastaus on, ettemme yksinkertaisesti noudata ravintosuosituksia ja syömme turhan hedonistisesti sekä liikumme liian vähän. Mutta itse ruokapyramidin alkuperä näyttää juontavan juurensa melko huonosta tieteestä. Lyhyesti sanottuna Ancel Keys sai ajatuksen, että rasva ruokavaliossa aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja ja "todisti" tämän epidemiologisessa tutkimuksessa, josta jätti pois kasan tietoa.



Tätä seurasi George McGovernin työryhmän hätäinen selvitys terveellisestä ruokavaliosta. Tiedeyhteisö oli melko jakaantunut jo tuossa vaiheessa, mutta jollain konstilla vähärasvaista ruokavaliota alettiin ajaa kansalle terveellisenä.



Ehkä tunnetuimpia VHH-ruokavalion tuputtajia on Gary Taubes, jonka kirja Why We Get Fat: And What To Do About It on saatavana myös suomennettuna. Taubes esittää useissa yhteyksissä vaihtoehtoisen hypoteesin kaloriteorialle, jonka mukaan siis lihomme, koska syömme enemmän kuin kulutamme. Termodynamiikka tottakai pitää paikkansa, mutta ilman lisäselvitystä se ei ole aina paras sovellettava. Vaihtoehtoinen hypoteesi väittää, että syömme enemmän, koska lihomme, ei toisin päin.



Nyt ollaan siis päästy tähän iänikuiseen VHH-hehkuttajien insuliinikammoon. Aihe on käsittääkseni sitä tärkeämpi, mitä lihavampi ihminen on. Selkeästikin ihminen pysyy hoikkana vaikka hiilaripitoisella ruokavaliolla, jos ei syö liikaa. VHH on kuitenkin useimmiten tapetilla, kun puhutaan painonpudotuksesta. Myös alkuperäisessä, kiistellyssä Atkinsin ruokavaliossa lisätään hiilihydraatteja, kun lähestytään tavoitepainoa.

Jos aihe kiinnostaa, suosittelen katsomaan alla olevan Gary Taubesin luennon. Mukana on mielenkiintoisia pointteja lihomisen mekanismeista, mm. lipodystrofia ja nälänhädän aikaan lihoneet kansat.



Jos listaisin tähän omia ajatuksiani ruokavaliosta nimenomaan VHH-pohjalta, se ei eroaisi juurikaan ketjussa aiemmin (esim. iivilin toimesta) esitettyihin neuvoihin. Kasviksia ja eläimiä siinä suhteessa, kun hyvältä tuntuu ja hiilaria yleisesti aktiivisuuden ja liikunnan intensiteetin mukaan. Insuliinin rooli on mielestäni jokseenkin tärkeä muistaa, varsinkin kun halutaan minimoida rasvamassa ja maksimoida lihasmassa. Peruskuntoilija, joka ei syö yli kulutuksensa tuskin hyötyy VHH-ruokavalioon vaihtamisesta. Ei korjata sitä, mikä ei ole rikki, mutta jos jokin tuntuu olevan kropassa vialla, niin ruokavalio on yksi ensimmäisistä tarkastelun alle otettavista asioista.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kannattaa lukea Andreas Eenfeldtin Ruokavallankumous kirja, jossa käydään läpi noita Beginnerin linkkaamia youtube pätkiä jos kiinnostaa vähähiilarinen ruokavalio tai ylipäätään hiilihydraattien erityisesti sokeri ja valkoisen viljan mahdollinen vaikutus ihmiseen sekä turha rasvakammo.

Toistaa välillä vähän itseään mutta on myös ajatuksia herättävä.

Mitä tulee Tattiksen kysymykseen, niin kaikki riippuu ihan siitä mihin itse tähtää. VHH/Karppaus/LCHF-ruokavalioita ja tyylejä on joka lähtöön mutta pääasia kaikissa tyyleissä on jättää ne ns. turhat hiilarit pois erityisesti sokeri ja valkoinen vilja, proteiinia tulisi saada vähintään 1g/kg vuorokaudessa samoin rasvaa vähintään saman verran (toki käytännössä enemmän) ja ripaus hiilareita kasviksista etenkin maanpäällä kasvavista on hyväksi. Makrot täytyy suhteuttaa sitten omiin tarpeisiin esim. normitreenaajalle prodet 1.5-2 x elopaino(tai rasvaton elopaino). Hiilarit oman jaksamisen mukaan, hatusta heitettynä 40-70g ainakin hyvistä lähteistä on suotavaa vitamiinien, kuidun tms saamiseksi kun ei ketoosilla laihdutella ja enemmän jos liikunta sen vaatii, jotkut menee 100-150g:lläkin. Ja loppu energia sitten rasvasta, jota mielellään saisi syödä vähintään se 1g/kg.

Nämäkin arvot ovat vain suuntaa antavia eikä mitään "oikeaa" lukua ole olemassa muun kuin ketoosissa olemisen suhteen joka ei ole tarpeellista jos puhutaan ihan vain ruokavaliosta eikä laihduttamisesta.
 
Just lueskelin Jussi Riekin Kolesterolisaagan neljännen osan, josta löytyy myös tuo ensimmäinen video. Tuossa pätkässä käydään läpi nimenomaisesti Ancel Keysin historiaa ja tutkimuksia. Suosittelen lukemaan myös aiemmat osat, hyvää juttua :)
 
Just lueskelin Jussi Riekin Kolesterolisaagan neljännen osan, josta löytyy myös tuo ensimmäinen video. Tuossa pätkässä käydään läpi nimenomaisesti Ancel Keysin historiaa ja tutkimuksia. Suosittelen lukemaan myös aiemmat osat, hyvää juttua :)

Vaikuttaa tosiaan siltä, että Keys ei ollut niin idiootti mitä annetaan ymmärtää. Mutta jos on oikeasti niin, että seitsemän maan tutkimus johti lopulliseen ruokapyramidiin (McGovern ja kumppanit), niin joku jossain on ollut vähintäänkin hätäinen. Se, että Keys oli todellisuudessa varautunut tutkimuksensa tulosten luotettavuuden ja sovellettavuuden suhteen sen sijaan, että olisi ajanut hypoteesiaan väkisin läpi, ei poista tutkimuksen puutteellisuutta. Kuten mainittu, ei lipidihypoteesi mennyt ilmestyessäänkään heittämällä läpi, vaan vastustusta oli jo silloin. Katsoin osan myös Riekin inspiraationa olleista (ja aiemmin tähän ketjuun linkitetyistä) videoista, ja ainakin Taubesin uskottavuus haastettiin sillä, että Keys todellisuudessa tiedosti kerätyn datan epäluotettavuuden. Sinänsä kyllä ihan hyviä pointteja ja aion tutustua loppuihinkin videoihin, kuten Riekin tuleviin blogikirjoituksiin.
 
Onko tuota Keysin tulosta pystynyt haastamaan yksikäan jälkeenpäin tehty mittava tutkimus?

En tiedä, mutta noita epäjohdonmukaisuuksia löytyy kyllä eri väestöjä tarkastellessa, kuten kuuden maan tutkimuksesta pudotetuista tuli osittain ilmi. Sinällään täytyy kuitenkin muistaa, että 6-7 maan epidemiologisen tutkimuksen ei pitäisi riittää vielä perusteeksi muulle kuin lisäselvityksille ja kliinisten kokeiden teettämiselle, joten varsinaista haastamista tuo ei tarvinne. Enkä myöskään tiedä, kuinka kiistattomasti kliinisissä kokeissa on saatu yhteys rasvan ja sydän- ja verisuonitautien välille.

Vielä pontti, joka jäi mainitsematta aiemmin: Riekin tekstin (osa IV) keskivaiheilla esitetään kuuden maan tutkimuksen korrelaatiot kaikkien 22 maan osalta. Eläinproteiinin (kcal) jälkeen vahvin korrelaatio sydänkuolleisuusriskiin oli kokonaisenergiansaannilla, sen jälkeen proteiinilla (kcal) ja vasta neljäntenä eläinrasvalla (kcal). Tämän myös Riekki jättää käsittelemättä tekstissään. Tästä keksin heti pari spekulaatiota/kysymystä:

1. Suuri kokonaisenergiansaanti on todennäköisintä/helpointa saavuttaa niillä ruokavalioilla, jotka sisältävät paljon sekä rasvaa että hiilihydraattia
2. Liittyykö suuri kokonaisenergiansaanti suureen aktiivisuustasoon, ylensyöntiin vai molempiin yhtä aikaa? Ts. liittyikö riskiin tyypillisesti ylipaino?

Kattavampi (epidemiologinen) tutkimus eläinproteiineista, Kiina-tutkimus, on yksi suurimmista koskaan tehdyistä eikä sekään ole jäänyt ilman kritiikkiä.
 
Kylläpä nuo Taubesin jutut kannattaa jättää omaan arvoonsa. Tosi hyvä se on kirjoittamaan ja puhumaan mutta asiasisältö kyllä enemmän tai vähemmän tarkoitushakuista paskaa. Vastapainoksi kannattaa vähintäänkin vilkaista, mitä oikea (ja itse asiassa aika legendaarinen) lihavuustutkija kirjoittaa GCBC:sta.

Sinällään täytyy kuitenkin muistaa, että 6-7 maan epidemiologisen tutkimuksen ei pitäisi riittää vielä perusteeksi muulle kuin lisäselvityksille ja kliinisten kokeiden teettämiselle, joten varsinaista haastamista tuo ei tarvinne.

Niinhän se tekikin. Tuloksena oli lukuisten metabolic ward-tutkimusten sarja, missä selviteltiin erilaisten ravinteiden vaikutuksia esimerkiksi kolesteroliarvoihin. Tsekkaa esim:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1534437
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7977143
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9006469

Enkä myöskään tiedä, kuinka kiistattomasti kliinisissä kokeissa on saatu yhteys rasvan ja sydän- ja verisuonitautien välille.

Joissakin kohorteissa yhteys näkyy, toisissa ei. Riippuu hyvin pitkälle siitä, millä tavoin esim. ruokavaliokyselyt on tehty ja onko tietoa kolesteroliarvoista. Koko homma pyörii aika paljon perinteisten kardiovaskulaaritautien riskitekijöiden ympärillä, joista LDL on melko keskeinen. Tyydyttyneen rasvan yhteys siihen on kiistaton ja toisaalta LDL:n yhteys valtimotautiin on kiistaton. Se, ettei tätä saada aina länsimaisessa korkean riskin väestössä näkyviin, ei ole vielä peruste hylätä koko pakettia.

Vielä pontti, joka jäi mainitsematta aiemmin: Riekin tekstin (osa IV) keskivaiheilla esitetään kuuden maan tutkimuksen korrelaatiot kaikkien 22 maan osalta. Eläinproteiinin (kcal) jälkeen vahvin korrelaatio sydänkuolleisuusriskiin oli kokonaisenergiansaannilla, sen jälkeen proteiinilla (kcal) ja vasta neljäntenä eläinrasvalla (kcal). Tämän myös Riekki jättää käsittelemättä tekstissään.

Huomaa, että kyse on edelleen tuosta FAO:n 'Food disappearance'-datasta (kuinka paljon ruokaa häviää kaupan hyllyiltä ihmisten kohteihin). Tämä antoi syytä tarkemmalle selvittelylle, joka olikin se kuuluisa 7C. Sitä varten koulutettiin ihan omat tutkijat ja etsittiin yhteistyökumppanit ympäri maailmaa, jotta saatiin aikaan kaikkien aikojen ensimmäiset prospektiiviset kohortit. Tuosta 22 maan datasta käy kuitenkin esille myös muita mielenkiintoisia korrelaatioita, kuten kasvirasvan ja -proteiinin negatiivinen korrelaatio.
 
Se, ettei tätä saada aina länsimaisessa korkean riskin väestössä näkyviin, ei ole vielä peruste hylätä koko pakettia.

LDL:n vaikutus saadaan kyllä näkyviin kaikilla väestöillä, ja tyydyttyneen rasvan vaikutus LDL:ään on siis kiistaton. En ymmärrä, mikä on vielä epäselvää. :)
 
Moikka! tässä olis tarkotus nyt alkaa vhh-dieetille ja aattelin kysästä täältä,että miltäs vaikuttaa tällainen ruokavalio?
Painoa löytyy 80kg.

Aamupala: kananmuna paistettu 4kpl
Lounas: Tonnikala vedessä 150g+ salaatti(kurkku yms) 200g
Välipala: Ehrmann+vehnälese 10g
Ennen treeniä:broilerisuikaleet 200g+salaatti 200g+täysjyväriisi 30g
Palautusjuoma:40g whey80 ja 20g malto
Treenin jälkeen:broilerisuikaleet 200g+salaatti 200g+täysjyväriisi 30g
Iltapala: kananmuna paistettu 4kpl

2185kcal
239p/84hh/96r
44%/16%/40%
 
Proteiinia on mielestäni liikaa. Riippuu hieman treenitaustasta mutta epäilen että et tarvi yli 160g proteiinia, 160g:kin on jo reilusti yli 2x g/rasvaton elopaino. Vastaavasti pitäisi laittaa rasvaa koneeseen lisää, jotta tarpeellinen kcal määrä tulee täyteen. Öljyjä salaattiin, voita ja kermaa ruuanlaittoon, juustojen ja pähkinöiden syönti... Riippuu vähän tavoitteista, niin hiilareitakin voi tarpeen tullen lepopäivinä vähentää ja treenipäivinä säätään jaksamisen mukaan ylös tai alaspäin.
 
Proteiinia on mielestäni liikaa. Riippuu hieman treenitaustasta mutta epäilen että et tarvi yli 160g proteiinia, 160g:kin on jo reilusti yli 2x g/rasvaton elopaino. Vastaavasti pitäisi laittaa rasvaa koneeseen lisää, jotta tarpeellinen kcal määrä tulee täyteen. Öljyjä salaattiin, voita ja kermaa ruuanlaittoon, juustojen ja pähkinöiden syönti... Riippuu vähän tavoitteista, niin hiilareitakin voi tarpeen tullen lepopäivinä vähentää ja treenipäivinä säätään jaksamisen mukaan ylös tai alaspäin.

Minkä takia kaloreita tarvitaan lisää jollei keho ei mene säästöliekille?

Jos vastaus on, ettei se menisi, niin ei se kyllä mene jos muistaa vaan pitää hiilaripäivän n. kerran viikosssa missä vaihtaa prodet pienelle ja hiilarit isolle. sekä kuidut tarpeeksi ylhäällä N.25g-35g/vrk
 
Prkl kun ei nyt sitten osaa päättää.

Vetääkkö nykyisellä VHH dieetillä (kolmas viikkoa kahdestatoista meneillään) vai tiputtaa käytännössä loputkin hiilarit pois, jotka tulee lähinnä maitotuotteista, ja siirtyä ketoosiin.

Dieetin alussa aamupaino oli n. 98kg hujakoilla ja nyt alkuviikosta vaaka näytti 93~ eli ainakin nesteet on lähteny liikenteeseen.

Nykyisellä ruokavaliolla tulee hiilareita tulee noin + - 50g päiväsaantina.

PS: Olenko ainoa ketä alkaa jurppimaan ja ahdistamaan ettiä pakkikselta tietoa kun täällä on niiiiin monta erilaista kantaa ja näkemystä? Siksi en varmaan täällä käykkään kuin kerran vuodessa LoL!
 
Prkl kun ei nyt sitten osaa päättää.

Vetääkkö nykyisellä VHH dieetillä (kolmas viikkoa kahdestatoista meneillään) vai tiputtaa käytännössä loputkin hiilarit pois, jotka tulee lähinnä maitotuotteista, ja siirtyä ketoosiin.

Dieetin alussa aamupaino oli n. 98kg hujakoilla ja nyt alkuviikosta vaaka näytti 93~ eli ainakin nesteet on lähteny liikenteeseen.

Nykyisellä ruokavaliolla tulee hiilareita tulee noin + - 50g päiväsaantina.

PS: Olenko ainoa ketä alkaa jurppimaan ja ahdistamaan ettiä pakkikselta tietoa kun täällä on niiiiin monta erilaista kantaa ja näkemystä? Siksi en varmaan täällä käykkään kuin kerran vuodessa LoL!

Kannattaa kokeilla jos yhtään kiinnostaa ketoilu. Tietääpähän sitten sopiiko itelle vai ei. ite ny ekaa kertaa ketolla aiemmin ollut VHH-dieetillä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom